Tahdistin asennetaan solisluun alle paikallispuudutuksessa. Potilas kotiutuu yleensä samana tai seuraavana päivänä. Tahdistinjohtojen paikallaanpysymisen varmistamiseksi tahdistinpuolen olkaniveltä ei nosteta yli vaakatason 3 viikkoon, hartiajumppa on sallittu. Kolmen viikon jälkeen yläraajaa voi käyttää vapaasti.
Bradykardiatahdistimet
Tavallisimmin tahdistin asennetaan hidaslyöntisyyden, bradykardian vuoksi. Etenkin iäkkäillä sinussolmukkeen rappeutuminen hidastaa sykettä ja laskee suorituskykyä. Hidaslyöntisyyttä voi aiheuttaa periaatteessa mikä tahansa tilanne, jossa impulssi ei siirry sinussolmukkeesta kammioihin, tavallisimmin vika on eteis-kammiosolmukkeessa (AV-solmuke). Tahdistin korjaa sykettä tarpeen mukaan, kun impulssin ei saavuta kammioita riittävän nopeasti. Tahdistimen säädöillä voidaan vaikuttaa sykkeen nousuun rasituksessa sekä myös sykkeen palautumisnopeuteen rasituksen jälkeen, näin rytmi mukailee mahdollisimman hyvin luontaista sykkeen vaihtelua. Tällainen tahdistin on ns. fysiologinen tahdistin ja se koodataan DDD-merkinnällä.CRT (Cardiac Resynchronization Therapy)
Sydämen vajaatoiminnassa kammioiden supistumisen synkronointi parantaa pumppauksen tehoa ja potilaan suorituskykyä. Etenkin vasen haarakatkos aiheuttaa kammioiden eriaikaisen supistumisen, jonka biventrikulaarinen CRT-tahdistin korjaa. CRT-tahdistimessa on usein myös defibrillaatio-ominaisuus, jolloin tahdistin on CRT-D muotoa.ICD (Implantable Cardioverter Defibrillator)
Kun potilaalla on todettu lisääntynyt kammiovärinäriski tai hänellä on sellaisia jo ollut, rytmihäiriötahdistin (ICD) toimii defibrillaattorin tavoin palauttaen normaalin rytmin.
KSKS:n sydänfysioterapeutti Tommi Vuorimies, joka puhui Sydänfysioterapiapäivillä aiheesta tahdistin ja liikunta, oli kerännyt mielenkiintoisia tutkimuksia aiheesta. Esimerkiksi kilpaurheilijoilla (joilla oli ICD-tahdistin) tehdyssä seurannassa 376 osallistujan joukossa, 2 vuoden seurannassa, 51 urheilijaa sai yhteensä 67 iskua kilpailun aikana. Samassa joukossa 42 urheilijaa sai yhteensä 55 iskua levossa. Ryhmässä oli 77 huippu-urheilijaa, joilla oli ICD-tahdistin; heillä 8:lla tapahtui kilpailun aikana yhteensä 9 iskua, levossa 12. Yhtään kuolemaanjohtanutta rytmihäiriötä liikunnan tai kilpailun aikana ei sattunut.(lähde)Huomioitava fysioterapiassa
- Tahdistin mahdollistaa liikunnan, ei rajoita sitä. Taustalla oleva sydänsairaus ja lähtökunto määräävät liikunnan annostelun ja mahdolliset rajoitukset
- Tahdistimen puolen yläraajaa ei saa pitää liikkumattomana, vaikka yli vaakatason nostoa ensimmäiset kolme viikkoa vältetäänkin
- Jos syke nousee heikosti liikunnan aikana ja siitä on haittaa potilaalle, ole yhteydessä hoitavaan kardiologiin. Tahdistimen säädöillä voidaan helpottaa kunnon ylläpitoa.
- ICD-tahdistimeen on ohjelmoitu sykeraja, milloin tahdistin valmistautuu iskemään. Liikunnan intensiteetti pidetään tämän rajan alapuolella. Tosin raja on sen verran korkea, että normaali, reipaskaan liikunta ei saa sykettä nousemaan näin korkealle
- Kehonkoostumusmittaus ei tämän hetkisen käsityksen mukaan sovi, jos potilaalla on tahdistin.
- Sykemittarin käytöstä ei ole haittaa. Jos tahdistus toimii koko ajan, sykemittari saattaa häiriintyä ja näyttää virheellistä sykelukemaa
- Fysikaalisia hoitoja esim. lämpöhoitoja ja hierontaa voi antaa, jos hoito ei kohdistu tahdistinalueelle
- Solariumissa saa käydä
- Kontaktilajit kilpaurheiluna voivat vahingoittaa tahdistinta eikä siksi suositella
- Laitesukeltamista ei suositella
Hei! Olen ollut siinä käsityksessä, että asiakasta, jolla on tahdistin, ei suositella hoidettavan niin, että hän on päinmakuulla, jotta tahdistimeen ei (varsinkaan niskahartia -seutua ja yläselkää hoidettaessa) kohdistuisi liikaa painetta, joka voisi aiheuttaa sen toimintaan häiriötä. Myös moni asiakas, jolla on tahdistin, on sanonut, etteivät lääkärit ole suositelleet heille päinmakuulla oloa. Jokunen on tainnut sanoa myös vas. kylkimakuun olevan ei suositeltu asento. Ja kuten yllä olevassa tekstissä mainitaankin, tahdistimen alueelle ei hoitoa tietenkään kohdisteta. Eli kannattaako asiakasta, jolla on tahdistin, hoitaa niin että hän on päinmakuulla vai riippuuko se esim. siitä, millainen/mistä syystä tahdistin asiakkaalla on ja mitä hoitoa tehdään?
VastaaPoistaHei.Päinmakuuasento on täysin sallittu, jos se asiakkaasta tuntuu hyvältä. Tahdistimeen kohdistuva paine ei häiritse sen toimintaa, mutta lyöntejä ja voimakkaita iskuja tahdistimen alueelle on tietysti vältettävä. Kylkimakuu ihan samoin, sallittu, mikäli tuntuu tahdistimen käyttäjästä hyvältä. Jos tahdistin tuntuu esim. päinmakuulla epämiellyttävältä, tyynyn voi laittaa pehmukkeeksi, mutta aika harvoin paine kohdistuukaan juuri rintalihaksen yläosaan.
VastaaPoistaNäyttää ettei asiakkaan tahdistin ole este hieronnalle
VastaaPoistaEi ole este. Tahdistimen päältä tuskin tulisi mieleenkään hieroa :)
VastaaPoista