Tahdistin asennetaan solisluun alle paikallispuudutuksessa. Potilas kotiutuu yleensä samana tai seuraavana päivänä. Tahdistinjohtojen paikallaanpysymisen varmistamiseksi tahdistinpuolen olkaniveltä ei nosteta yli vaakatason 3 viikkoon, hartiajumppa on sallittu. Kolmen viikon jälkeen yläraajaa voi käyttää vapaasti.
Bradykardiatahdistimet
Tavallisimmin tahdistin asennetaan hidaslyöntisyyden, bradykardian vuoksi. Etenkin iäkkäillä sinussolmukkeen rappeutuminen hidastaa sykettä ja laskee suorituskykyä. Hidaslyöntisyyttä voi aiheuttaa periaatteessa mikä tahansa tilanne, jossa impulssi ei siirry sinussolmukkeesta kammioihin, tavallisimmin vika on eteis-kammiosolmukkeessa (AV-solmuke). Tahdistin korjaa sykettä tarpeen mukaan, kun impulssin ei saavuta kammioita riittävän nopeasti. Tahdistimen säädöillä voidaan vaikuttaa sykkeen nousuun rasituksessa sekä myös sykkeen palautumisnopeuteen rasituksen jälkeen, näin rytmi mukailee mahdollisimman hyvin luontaista sykkeen vaihtelua. Tällainen tahdistin on ns. fysiologinen tahdistin ja se koodataan DDD-merkinnällä.CRT (Cardiac Resynchronization Therapy)
Sydämen vajaatoiminnassa kammioiden supistumisen synkronointi parantaa pumppauksen tehoa ja potilaan suorituskykyä. Etenkin vasen haarakatkos aiheuttaa kammioiden eriaikaisen supistumisen, jonka biventrikulaarinen CRT-tahdistin korjaa. CRT-tahdistimessa on usein myös defibrillaatio-ominaisuus, jolloin tahdistin on CRT-D muotoa.ICD (Implantable Cardioverter Defibrillator)
Kun potilaalla on todettu lisääntynyt kammiovärinäriski tai hänellä on sellaisia jo ollut, rytmihäiriötahdistin (ICD) toimii defibrillaattorin tavoin palauttaen normaalin rytmin.
Huomioitava fysioterapiassa
- Tahdistin mahdollistaa liikunnan, ei rajoita sitä. Taustalla oleva sydänsairaus ja lähtökunto määräävät liikunnan annostelun ja mahdolliset rajoitukset
- Tahdistimen puolen yläraajaa ei saa pitää liikkumattomana, vaikka yli vaakatason nostoa ensimmäiset kolme viikkoa vältetäänkin
- Jos syke nousee heikosti liikunnan aikana ja siitä on haittaa potilaalle, ole yhteydessä hoitavaan kardiologiin. Tahdistimen säädöillä voidaan helpottaa kunnon ylläpitoa.
- ICD-tahdistimeen on ohjelmoitu sykeraja, milloin tahdistin valmistautuu iskemään. Liikunnan intensiteetti pidetään tämän rajan alapuolella. Tosin raja on sen verran korkea, että normaali, reipaskaan liikunta ei saa sykettä nousemaan näin korkealle
- Kehonkoostumusmittaus ei tämän hetkisen käsityksen mukaan sovi, jos potilaalla on tahdistin.
- Sykemittarin käytöstä ei ole haittaa. Jos tahdistus toimii koko ajan, sykemittari saattaa häiriintyä ja näyttää virheellistä sykelukemaa
- Fysikaalisia hoitoja esim. lämpöhoitoja ja hierontaa voi antaa, jos hoito ei kohdistu tahdistinalueelle
- Solariumissa saa käydä
- Kontaktilajit kilpaurheiluna voivat vahingoittaa tahdistinta eikä siksi suositella
- Laitesukeltamista ei suositella