Tiedonhankintaa kyselyllä

KYSELY TYÖPAIKALLA AIHEENA SYDÄMEN VAJAATOIMINTA

 

Sydänfysioterapia Pro-koulutukseen kuuluu kehittämistehtävä, jonka ei ole tarkoitus jäädä pölyttymään työpaikan kirjahyllyyn tai tiedostona kansioon. Jokainen valitsi kehittämistehtävän, joka palveli joko omaa oppimista tai konkreettisesti edisti sydänpotilaan hoitoa omassa työpaikassa. Siksi kehittämistyöt voivat olla hyvinkin erilaisia. Mia Lehtikallion työssä lähtökohtana oli moniammatillinen yhteistyö ja kiinnostuksen herättäminen sydämen vajaatoimintaan.

Sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoimintaa sairastaa 1–2 prosenttia koko väestöstä. Esiintyvyys lisääntyy jyrkästi iän myötä, noin 10 prosentilla 70 vuotta täyttäneistä on sydämen vajaatoiminta.

Kuntoutus työpaikallani toteutuu moniammatillisena yhteistyönä. Vuonna 2019 asiakkaistamme yli 70-vuotiaita oli noin 91 prosenttia. Viikoittain asiakkainamme on sydämen vajaatoimintaa sairastavia.

Taustaa kyselylle

Moniammatillinen yhteistyö oli minulle perusta, josta lähdin miettimään kehittämistehtäväni sisältöä. Tällainen tapa kerätä tietoa henkilökunnan osaamisesta ja välittää päivitettyä tietoa oli työpaikallani uusi. Se mahdollistaa kyselyyn vastaamisen vastaajalle parhaimmalla hetkellä eli se huomioi resurssien ajankäytön. Sen tuloksia on mahdollista hyödyntää esim. sisäisen koulutuksen suunnittelussa tai muita koulutussuunnitelmia tehdessä. Kyselyyn vastanneilta sain positiivista palautetta oppimiskokemuksesta.

Kun tein oman suunnitelmani kehittämistehtävästäni ei COVID-19-pandemiasta vielä uutisoitu, näin jälkikäteen pohtien tämä tapa toteuttaa kysely sopi erityisen hyvin tähän poikkeukselliseen aikaan; tiedon kerääminen ja jakaminen oli turvallista kaikille osapuolille.

Kehittämistehtäväni tavoitteena oli kartoittaa sydämen vajaatoimintaa sairastavien asiakkaiden hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien sairaan-, terveyden-, lähi- ja kuntohoitajien sekä fysio- ja toimintaterapeuttien koulutustarvetta sydämen vajaatoiminnan osalta sekä mahdollisesti lisätä tietoa aiheesta.

Kyselyn toteuttaminen

Toteutus tehtiin sähköisesti ja vastaaminen tapahtui nimettömästi. Vastaajat saivat käyttää vastaamiseen työaikaa 15 minuuttia. Kyselyssä käytettiin Google Forms-alustaa. COVID-19-pandemian vuoksi kyselyä toteuttaessa ei ollut tiedossa onko kyselyn tulokset mahdollista käydä yhteisesti henkilöstön kanssa lävitse vai tapahtuuko raportointi jollain muulla tavoin. Kyselyn oikeat vastaukset perusteluineen tulivat vastaajille näkyville välittömästi, kun vastaaja oli vastannut kaikkiin kysymyksiin.

Testaa tietosi

5 KYSYMYSTÄ SYDÄMEN VAJAATOIMINNASTA – LUE QR-KOODI JA PÄÄSET TESTAAMAAN OMAT TIETOSI 31.01.2021 ASTI 

Lähteet:

1. Duodecim Käypä hoito. Sydämen vajaatoiminta (10.1.2018). https://www.kaypahoito.fi/khp00124 (luettu 16.8.2020).

2. Airaksinen, L. & Mahrberg, H. & Alapappila, A. & Hekkala, A-M, Sydämen vajaatoiminta ja liikunta. (julkaistu 8.9.2020) https://sydanliitto.fi/ammattilaisnetti/ liikunta/suosituksia/sydamen-vajaatoiminta-ja-liikunta (luettu 13.9.2020).

3. HUS. Ruokanen, O. & Hedman, I. Vajaatoimintapotilaan hoidon ohjaus (5.12.2019). https://www.hus.fi/ammattilaiselle/koulutus/koulutusmateriaalit/ Documents/Sydämen%20vajaatoimintapotilaan%20ohjaus%20O%20Ruokanen%2C%20I%20Hedman.pdf (luettu 16.8.2020).

4. Duodecim Terveyskirjasto. Sydämen vajaatoiminta. Kettunen, R. (2.11.2018). https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00084 (luettu 16.8.2020).

5. Terveyskylä. Sydänsairaudet. Omahoito. Painon, verenpaineen ja sykkeen seuranta (päivitetty 28.11.2019). https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/ tietoa-sydänsairauksista/sydämen-vajaatoiminta/omahoito/painon-verenpaineen-ja-sykkeen-seuranta (luettu 19.8.2020).

6. Hoitotyön tutkimussäätiö. Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaalle (päivitetty 22.10.2018). https://www.hotus.fi/wp-content/ uploads/2019/03/sydan-pitkafinal.pdf (luettu 19.8.2020).

7. Duodecim Terveyskirjasto. Verenpainelääkkeet. Paakkari, P. (13.3.2018). https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00915 (luettu 17.8.2020).

8. Duodecim Käypä hoito. Tulehduskipulääkkeiden käyttö sydämen vajaatoimintaa sairastavilla (13.11.2017). https://www.kaypahoito.fi/dnd00023 (luettu 17.8.2020).

9. Terveyskylä. Sydänsairaudet. Eteisvärinä (päivitetty 15.10.2019) https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/tietoa-sydänsairauksista/sydämen-

rytmihäiriöt/ eteisvärinä-(flimmeri) (luettu 19.8.2020).

10. Hekkala, A-M, Mikä on eteisvärinä? (julkaistu 5.9.2018, päivitetty 27.6.2019) https://sydan.fi/fakta/eteisvarina/ (luettu 19.8.2020).

11. Hekkala, A-M, Eteisvärinän kajoavat hoidot (julkaistu 31.1.2018, päivitetty 14.1.2019). https://sydan.fi/fakta/eteisvarinan-kajoavat-hoidot/ (luettu 19.8.2020).

12. Väre, S, Tahdistimia on monenlaisia (julkaistu 15.6.2020) https://sydan.fi/fakta/tahdistimia-on-monenlaisia/ (luettu 19.8.2020).

Sydänfysioterapeutti Mia Lehtikallio

Sydänfysioterapia PRO-koulutus 2020

EmPHasis10

Yritin keksiä informatiivisen otsikon kirjoitukselleni, mutta "potilaan kokeman haitan mittaaminen keuhkovaltimoiden verenpainetaudissa" olisi ollut melko pitkä eikä kuulosta hyvältä. Mittari sinänsä on kiinnostava. Kirjoitin keuhkovaltimoiden verenpainetaudista aiemmin, joten tässä en käy itse sairauteen liittyvää asiaa enää läpi. 

DG: Keuhkovaltimoiden verenpainetauti, pulmonaalihypertensio, PH.

Elämänlaatu on yksi tärkeimpiä, ellei tärkein, hoidon tuloksellisuuden mittari, mutta monet elämänlaatumittarit mittaavat heikosti muutoksia kroonisissa sairauksissa. Keuhkovaltimoiden verenpainetautiin haluttiin kehittää spesifimpi mittari (kuva 1 ja 2) ja tekijät kuvaavat monivaiheista emPHasis10-mittarin kehittämisprosessia artikkelissaan (1), joka on julkaistu European Respiratory Journalissa 2014.

emPHasis-10 sisältää 10 väittämää hengästymisestä, väsymisestä, hallinnasta ja itseluottamuksesta. Väittämät ovat lyhyitä ja mittari helposti käytettävä kliinisessä työssä. Kysely on myös potilaalle nopea vastata. Mittari ei vaadi hankalaa analysointia tai tulkintaa. Jokainen väittämä on pisteytetty 0-5-asteikolla, vastakohdat asteikon ääripäissä. Kokonaispistemäärä saadaan laskemalla valitut numerot yhteen. Pisteet voivat vaihdella 0-50 välillä siten, että 0 on pienin ja 50 suurin mahdollinen haitta. Tämä ei ole yleiseen terveyteen liittyvä elämänlaatumittari, vaan juuri PH-spesifi ja on siksi erityisen käyttökelpoinen pulmonaalihypertensiopotilaan sairauden ja hoidon vaikutusten seurannassa.

EmPHasis10-pisteillä on todettu merkitsevä yhteys ennusteeseen ja suorituskykyyn (kuva 3), joskin tutkimuksia on vielä melko vähän tulosten julkistusvaiheessa. Tänä vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa (2) osoitettiin EmPHasis10-pisteiden yhteys WHO:n PH:n vaikeusasteen luokitukseen ja ennusteeseen. Aiemmin on jo osoitettu vahva korrelaatio emPHasis10-mittarin ja 6 minuutin kävelytestituloksen välillä (3).

Teimme kolleegani Katja Repetin kanssa virallista mittarin käännöstä mukailevan käännöstyön eli minä käänsin mittarin englanninkielisestä versiosta suomenkieliseksi, josta taas Katja (jonka toinen äidinkieli on englanti) käänsi sen takaisin englanniksi (äitikin joutui välillä auttamaan). Näin saatoimme todeta, että kysymysten merkitys ei muuttunut käännösmatkalla. Kun annoin muutaman potilaan täyttää mittarin (johon meni aikaa max pari minuuttia), he totesivat, että tällainen olisi pitänyt olla jo vuosia sitten.

Kuva 1. Mittari alkuperäisversiona (1)

suomenkielinen versio emPhasis10:sta

 

 

Kuva 3. emPHasis10 ja ennuste (2).

Esitin mittarin käännöksineen KYSin sydänkeskuksen sairaanhoitajille ja kardiologeille, jotka pitivät sitä koekäytön arvoisena. Koska mittarista ei ole vielä virallista käännöstä, tämän kirjoituksen tarkoitus on lähinnä informoida asiasta. Mittaria on lupa käyttää maksutta kliinisessä työssä ilman lupamenettelyjä, kunhan mittarin koskemattomuutta kunnioitetaan. Kaupallisiin tarkoituksiin mittarin käyttö tarvitsee luvan.

Lähteet

1. Janelle Yorke, Paul Corris, Sean Gaine, J. Simon R. Gibbs, David G. Kiely, Carl Harries, Val Pollock, Iain Armstrong. emPHasis-10: development of a health-related quality of life measure in pulmonary hypertension. European Respiratory Journal Apr 2014, 43 (4) 1106-1113; DOI: 10.1183/09031936.00127113

2. Lewis RA, Armstrong I, Bergbaum C, et al. EmPHasis-10 health-related quality of life score predicts outcomes in patients with idiopathic and connective tissue disease-associated pulmonary arterial hypertension: results from a UK multi-centre study. Eur Respir J2020; in press (https://doi.org/10.1183/13993003.00124-2020) 

 

3. Beatriz Garcia-Aranda, Aleksander Kempny, Marina Revilla-Martinez, Carl Harries, Lisa Parfitt, Rafael Alonso-Gonzalez, Laura Price, Konstatinos Dimopoulos, John Wort.

Relation of the novel pulmonary hypertension emPHasis10 quality of life score to markers of disease severity. European Respiratory Journal Sep 2015, 46 (suppl 59) PA3776; DOI: 10.1183/13993003.congress-2015.PA3776

Pieni poiminta ESCin uusista suosituksista

Euroopan kardiologineuvosto (ESC) julkaisee ja päivittää tutkimusnäyttöön perustuvia sydänpotilaiden hoitosuosituksia. Näiden suositusten pohjalta hoidetaan Suomenkin sydänpotilaita. Akuutin sepelvaltimotapahtuman hoitosuositus on erittäin kattava paketti tutkimuksista, hoitomenetelmän valinnasta, lääkehoidoista ja nämä on käsitelty vielä potilasryhmittäin (diabeetikot, iäkkäät, sydämen vajaatoimintapotilaat). Kannattaa ottaa suosituksesta vaikka pala kerrallaan tarkasteltavaksi.

Aikaisemman suosituksen elämäntapaosiossa on vahvasti suositeltu liikuntaa osana hoitoa. Nyt sydänkuntoutus on entistä selkeämmin määritelty osaksi elämäntapahoitoa ja suosituksen mukaan sitä pitäisi tarjota kaikille sepelvaltimotautia sairastaville ja koska suositus on NSTEMIn hoitoon, erityisesti NSTEMI-potilaille. Jos näin ei ole, pitäisi olla vahvat perusteet suosituksesta poikkeamiseen.

 

ESC suosittelee non-ST-nousuinfarktin jälkeen

- lääkehoidon lisäksi elämäntapojen parantamista (sydänterveyttä edistävään suuntaan) sydän- ja kokonaiskuolleisuuden ja sairastuvuuden vähentämiseksi sekä elämänlaadun parantamiseksi

- kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvia interventioita edistämään terveellisen elämäntavan omaksumista

- moniammatillista liikuntapainotteista kuntoutusta

- moniammatillista hoitoa (kardiologi, lääkärit, hoitajat, fysioterapeutit, psykologit, lääkehoidon ammattilaiset)

- psykologisia interventioita potilaille, joilla depressiivisiä oireita

- vuosittaista influenssarokotusta

Liikunnan merkitys

Liikunnalla ja hyvällä fyysisellä kunnolla on vaikutusta paitsi moniin sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin, myös sydäntapahtuman riskiin. Jokainen 1 mL/kg/min lisäys maksimaalisessa hapenottokyvyssä alentaa 14-17% sydäntapahtumariskiä ja kuolleisuutta sekä miehillä että naisilla. Fyysisen aktiivisuuden/ kestävyysliikunnan suositus sepelvaltimotautipotilaalle on 30-60 minuuttia kohtuukuormitteista liikuntaa vähintään 5 päivänä viikossa. Jopa epäsäännöllinen fyysinen aktiivisuus alentaa kuolemanriskiä liikkumattomilla henkilöillä ja lisääntynyt liikunta alentaa myös sydäntapahtumariskiä. Aiemmin liikkumaton henkilö tarvitsee tukea liikunnan lisäämiseen suositeltuun päivittäiseen 30-60 minuuttiin. Voimaharjoittelu lisää lihasmassaa ja -voimaa, parantaa insuliiniherkkyyttä, parantaa lipidiprofiilia ja alentaa verenpainetta. 

Sydänkuntoutus

Moniammatillisen sydänkuntoutuksen on johdonmukaisesti osoitettu alentavan sydänkuolleisuutta ja sairaalahoidon tarvetta sepelvaltimotautipotilailla. Useimmiten potilas tulee kuntoutukseen akuutin sydäninfarktin tai revaskularisaatiotoimenpiteen jälkeen, suuri osa kuitenkin jää kuntoutuksen ulkopuolelle. Suosituksen mukaan tähän tuleekin kiinnittää huomiota ja sydänkuntoutusta suositellaan vahvasti kaikille NSTEMI-potilaille.

Lähde

Jean-Philippe Collet, Holger Thiele, Emanuele Barbato, Olivier Barthélémy, Johann Bauersachs, Deepak L Bhatt, Paul Dendale, Maria Dorobantu, Thor Edvardsen, Thierry Folliguet, Chris P Gale, Martine Gilard, Alexander Jobs, Peter Jüni, Ekaterini Lambrinou, Basil S Lewis, Julinda Mehilli, Emanuele Meliga, Béla Merkely, Christian Mueller, Marco Roffi, Frans H Rutten, Dirk Sibbing, George C M Siontis, ESC Scientific Document Group, 2020 ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes in patients presenting without persistent ST-segment elevation: The Task Force for the management of acute coronary syndromes in patients presenting without persistent ST-segment elevation of the European Society of Cardiology (ESC), European Heart Journal, , ehaa575, https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehaa575

Sydän ja kipulääkkeet

Sydänpotilaiden kanssa työskennellessä ei pääse vähällä; harvoin potilaalla on vain se sydänongelma. Aika usein tulee vastaan tilanne, missä potilas kertoo syövänsä käsikaupan kipulääkkeitä TULE-vaivoihin, päänsärkyyn ym. ja tarkennettaessa määrät saattavat olla hurjankin kuuloisia.

Koska kipulääkkeistä kysytään aika usein, käännyin kardiologi Raimo Kettusen puoleen, joka ystävällisesti taas kerran auttoi selventämään asiaa. Raimo on kertonut itsestään jo aikaisemmin blogissani. Raimo on myös kirjoittanut hyvän artikkelin sydänpotilaan kipulääkkeistä.

Raimon esittely

Artikkeli sydänpotilaan kipulääkkeistä

Millaisia asioita on huomioitava sydänpotilaan kipulääkityksessä?

• Tulehduskipulääkkeet voivat nostaa verenpainetta ja aiheuttaa turvotuksia, ja pahentaa sydämen vajaatoimintaa
• Pitkäaikaisessa käytössä voivat aiheuttaa "terveellekin" sydäninfarktin! 
• Aina kannattaa ensin kokeilla Panadolia. Jos se ei auta tarpeeksi, sitten varovasti lisäksi tulehduskipulääkettä, ensin voiteena jos on pinnallinen nivelkipu.
• Naprometin on jonkin verran turvallisempi kuin Burana 

Miten sydänpotilaan muu läkitys vaikuttaa kipulääkkeen valintaan?

• Jos potilaalla on Marevan-lääkitys tai Primaspanin lisäksi Plavix, Brilique tms., muut kuin Panadol voivat aiheuttaa edellisten haittojen lisäksi (suolisto) vuotoriskin

Miksi tulehduskipulääkkeitä ei suositella sydänpotilaille? Millaisia haittavaikutuksia niillä voi olla?

• Ks. edellä: verenpaineen nousu, turvotukset, infarktiriski, vajaatoiminnan paheneminen, suolistoverenvuoto

Mitä käsikaupan kipulääkkeitä sydänpotilas voi turvallisesti käyttää?

• Panadolin käytöstä voi olla haittaa vain maksa-potilaille. Mutta toki Buranaakin voi ja pitääkin käyttää muutama päivä, jos ei esim. saa kivulta nukuttua. Sillä valvominen ja kivusta johtuva muu stressi ja verenpaineen nousu se vasta haitallista sydämelle on 

Onko eri sydändiagnooseissa huomioitava erilaisia asioita kipulääkkeen valinnassa?

• Vajaatoimintapotilailla ja Marevania ja Primaspania yhdessä Plavixin ja/tai Briliquen kanssa käyttävillä on varottava verenvuotovaaraa, ja jos Panadol ei riitä, vain pienellä annoksella Buranaa tms.

Esimerkki elävästä elämästä: sepelvaltimotautipotilaani kertoo kärsivänsä nivelrikkokivusta, johon käyttää päivittäin tulehduskipulääkkeitä (400g Buranax3), miten ohjeista häntä?

• Jos Panadol ei riitä, verenpainetta ja mahdollista hemoglobiinin laskua (mustia ulosteita?) on tarkkailtava.

Toinen esimerkki: sydämen vajaatoimintapotilaallani on nesteenpoistolääkkeen myötä alkanut isovarpaan tyvinivel turvotella ja kipuilla, mitä kipulääkkeitä hänelle suosittelisit?

• Taitaa olla kihtiä, joten Panadol fortea ensin, ja jos ei riitä, voiteena Feldeniä tms., ja jos s-uraatti on koholla, Apurinia tai Adenuricia (jotka vain estävät uutta kipukohtausta)

Missä vaiheessa kipulääkitys olisi syytä tarkistaa lääkärin kanssa? 

• Jos lisäksi munuaisten toiminta on alentunut (krea koholla), ja/tai jos on edellä mainittuja vuotoriskiä lisääviä lääkkeitä, kannattaa keskustella lääkärin kanssa

Summary

Mild painkillers and the heart

The use of NSAIDs (nonsteroidal anti-inflammatory drugs) can increase blood pressure, cause swelling and worsen heart failure

Long time use if NSAIDs can be a reason to heart attack, even in the healthy heart!

If the patient has Marevan-medication or Primaspan+ Plavix/ Brilique, NSAIDs can cause intestine bleeding

Paracetamol is the safe mild painkiller and can be harmful only in liver diseases. Burana can be used randomly if the pain insist it or the patient can't sleep because of the pain. Insomnia and stress can also increase the blood pressure.

If the patient has kidney failure or creatine is increased, the pain medication must be planned with the doctor

Antikoagulanteista ja varsinkin Marevanista

Kiitoksia blogini lukijoille mukavista ja välillä haastavistakin sähköposteista. Marko Mahkonen, fysioterapiaopiskelija TAMKista kyseli Marevanista ja manuaalisesta käsittelystä. Koska tietoni aiheesta ovat olleet lähinnä "perinnetietoa", yritin etsiä jotain vähän eksaktimpaa. En onnistunut kovin hyvin, ihan joitakin aihetta sivuavia artikkeleita osui silmään.

Markolla oli opintoihin liittyen tehtävänä arvioida Marevanin vaikutusta fysioterapiaan ja hän ystävällisesti antoi raporttinsa meidän yhteiseen käyttöön. Kiitokset Markolle.

Marko Mahkonen:

Käsittelin tässä raportissa Marevania, koska se voi olla kontraindikaatio tiettyjen manuaalisten terapioiden suhteen (Petty 2011). Marevanin vaikuttava aine on varfariininatrium ja se kuuluu antitromboottisiin lääkkeisiin (Mustonen & Puurunen 2012) (Lääketietokeskus 2018). Käyttötarkoitus on estää veritulppien muodostumista. Varfariini vaikuttaa veren hyytymiseen epäsuorasti estämällä kaikkien K-vitamiinista riippuvaisten hyytymistekijöiden synteesiä. On hyvä huomata, että antikoagulantit eivät liuota jo olemassa olevia tulppia, vaan estävät uusien syntymisen (Mustonen & Puuronen 2012).

Manuaalisessa terapiassa on useita mahdollisia kontraindikaatioita. Tässä tapauksessa tutkimusta vaati lääkkeenä oleva antikoagulantti Marevan. Manuaalinen terapia voidaan jakaa mm. manipulaatioon ja mobilisaatioon. Mobilisaatio ei sisällä äkkinäisiä liikkeitä. Manipulaatio taas tarkoittaa äkillistä liikettä tai työntöä (Maitland 2001).

Kirjallisuuskatsauksen mukaan (Tuzon 2009) antikoagulanttien vaikuttavuutta mittaavaa arvoa INR (International Normalized Ratio) ei ole määritelty tarkasti suhteessa annettuun terapiaan. Suositusarvot perustuvat nykyään saman lähteen mukaan enemmän käytäntöön kuin tutkimukseen. Normaalisti, ilman lääkitystä, INR-arvo on 0,7-1,2. Lääkkeen vaikutuksesta INR-arvo nousee. Tavallinen tavoiteltu hoitotaso on 2,0-3,0. Eräillä tekoläppäpotilailla voidaan vaatia korkeampaa tasoa (2,5-3,5). Jos INR-arvo on alle 2,0, potilas on tukosvaarassa ja lääkkeen annosta täytyy nostaa. Jos INR nousee yli hoitotavoitteen, potilas on vastaavasti verenvuotovarassa, ja annosta on pienennettävä. Vuotovaara lisääntyy merkittävästi kuitenkin vasta INR-arvon ylittäessä tason 4,0-4,8.

Muissa tutkimuksissa mm. Dabbert 1970 ja Michaeli 1993 esitetään, että antikoagulanttihoidon aikana olisi syytä olla tekemättä manipulatiivisia hoitoja, mutta toisaalta mobilisaatio katsotaan turvalliseksi yleisesti. Tuzson 2009 koostamassa katsauksessa päädyttiin seuraaviin suosituksiin:

• Jos INR on alle 4.0, asiakkaan tulisi saada osallistua terapiaan ja omaan säännölliseen harjoitteluohjelmaansa.

Jos INR on välillä 4.0 ja 5.0, vastusharjoittelua olisi syytä välttää ja tehdä vain kevyempiä harjoituksia.

• Jos INR on suurempi kuin 5.0, harjoituksia tulisi välttää tai pitäytyä vain asiakkaan liikkuvuuden arvioinnissa.

• Jos INR on suurempi kuin 6.0, suositellaan vuodelepoa tai aktiviteetin selvää laskua, kunnes INR arvo on saatu korjattua.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lähteet:

Petty, N. J. Ed. 2011. Neuromusculoskeletal Examination and Assessment, A Handbook for Therapists, Elsevier Health Sciences.

Tuzson, A. 2009. How high is too high? INR and acute care physical therapy. 2009. The Free Library. Luettu 7.12.2018.

Dabbert, O. Freeman, D.G..; Weis, A.J. 1970. Spinal meningeal hematoma, warfarin therapy, and chiropractic adjustment. Jama, 1970, 214.11: 2058-2058.

Maitland, G. D. 2001. Vertebral manipulation. Butterworth-Heinemann.

Michaeli, A. 1993. Reported occurrence and nature of complications following manipu-lative physiotherapy in South Africa. Australian Journal of Physiotherapy, 1993, 39(4), 309-315.

Mustonen, P. Puurunen, M. 2012. Mitä jokaisen lääkärin olisi hyvä tietää uusista antitromboottisista lääkkeistä. Duodecim 2012;128:707–18.

MAREVAN tabletti 3 mg, MAREVAN FORTE tabletti 5 mg. 2018. Lääketietokeskus. Luettu 7.12.2018.

Kun potilaalla/ asiakkaalla on tahdistin

Sydänfysioterapiapäivillä saimme tuhdin tietopaketin sydämen tahdistimista, useammasta näkökulmasta. Tahdistin ei tee sydänpotilaasta "tahdistinpotilasta" vaan joko parantaa sydämen sähköistä toimintaa ja sitä kautta yleistä toimintakykyä tai palauttaa sydämen rytmin äkillisessä, henkeä uhkaavassa rytmihäiriössä. En käy läpi kaikkia mahdollisia tahdistustapoja vaan hyvin karkeasti käyttöaiheet.

Tahdistin asennetaan solisluun alle paikallispuudutuksessa. Potilas kotiutuu yleensä samana tai seuraavana päivänä. Tahdistinjohtojen paikallaanpysymisen varmistamiseksi tahdistinpuolen olkaniveltä ei nosteta yli vaakatason 3 viikkoon, hartiajumppa on sallittu. Kolmen viikon jälkeen yläraajaa voi käyttää vapaasti.

Bradykardiatahdistimet

 Tavallisimmin tahdistin asennetaan hidaslyöntisyyden, bradykardian vuoksi. Etenkin iäkkäillä sinussolmukkeen rappeutuminen hidastaa sykettä ja laskee suorituskykyä. Hidaslyöntisyyttä voi aiheuttaa periaatteessa mikä tahansa tilanne, jossa impulssi ei siirry sinussolmukkeesta kammioihin, tavallisimmin vika on eteis-kammiosolmukkeessa (AV-solmuke). Tahdistin korjaa sykettä tarpeen mukaan, kun impulssin ei saavuta kammioita riittävän nopeasti. Tahdistimen säädöillä voidaan vaikuttaa sykkeen nousuun rasituksessa sekä myös sykkeen palautumisnopeuteen rasituksen jälkeen, näin rytmi mukailee mahdollisimman hyvin luontaista sykkeen vaihtelua. Tällainen tahdistin on ns. fysiologinen tahdistin ja se koodataan DDD-merkinnällä.

CRT (Cardiac Resynchronization Therapy) 

Sydämen vajaatoiminnassa kammioiden supistumisen synkronointi parantaa pumppauksen tehoa ja potilaan suorituskykyä. Etenkin vasen haarakatkos aiheuttaa kammioiden eriaikaisen supistumisen, jonka biventrikulaarinen CRT-tahdistin korjaa. CRT-tahdistimessa on usein myös defibrillaatio-ominaisuus, jolloin tahdistin on CRT-D muotoa.

ICD (Implantable Cardioverter Defibrillator)

Kun potilaalla on todettu lisääntynyt kammiovärinäriski tai hänellä on sellaisia jo ollut, rytmihäiriötahdistin (ICD) toimii defibrillaattorin tavoin palauttaen normaalin rytmin.

KSKS:n sydänfysioterapeutti Tommi Vuorimies, joka puhui Sydänfysioterapiapäivillä aiheesta tahdistin ja liikunta, oli kerännyt mielenkiintoisia tutkimuksia aiheesta. Esimerkiksi kilpaurheilijoilla (joilla oli ICD-tahdistin) tehdyssä seurannassa 376 osallistujan joukossa, 2 vuoden seurannassa, 51 urheilijaa sai yhteensä 67 iskua kilpailun aikana. Samassa joukossa 42 urheilijaa sai yhteensä 55 iskua levossa. Ryhmässä oli 77 huippu-urheilijaa, joilla oli ICD-tahdistin; heillä 8:lla tapahtui kilpailun aikana yhteensä 9 iskua, levossa 12. Yhtään kuolemaanjohtanutta rytmihäiriötä liikunnan tai kilpailun aikana ei sattunut.(lähde)

Jotta asia ei vaikuttaisi yksinkertaiselta, tahdistimessa voi olla useita em. ominaisuuksia ja niiden toiminnan säätely on oma erikoisalansa. Fysioterapeutin on tärkeä tietää, miksi tahdistin on asennettu ja mikä on taustalla oleva sydänsairaus. Tahdistin ei ole este liikunnalle.

Huomioitava fysioterapiassa

• Tahdistin mahdollistaa liikunnan, ei rajoita sitä. Taustalla oleva sydänsairaus ja lähtökunto määräävät liikunnan annostelun ja mahdolliset rajoitukset
• Tahdistimen puolen yläraajaa ei saa pitää liikkumattomana, vaikka yli vaakatason nostoa ensimmäiset kolme viikkoa vältetäänkin
• Jos syke nousee heikosti liikunnan aikana ja siitä on haittaa potilaalle, ole yhteydessä hoitavaan kardiologiin. Tahdistimen säädöillä voidaan helpottaa kunnon ylläpitoa.
• ICD-tahdistimeen on ohjelmoitu sykeraja, milloin tahdistin valmistautuu iskemään. Liikunnan intensiteetti pidetään tämän rajan alapuolella. Tosin raja on sen verran korkea, että normaali, reipaskaan liikunta ei saa sykettä nousemaan näin korkealle
• Kehonkoostumusmittaus ei tämän hetkisen käsityksen mukaan sovi, jos potilaalla on tahdistin.
• Sykemittarin käytöstä ei ole haittaa. Jos tahdistus toimii koko ajan, sykemittari saattaa häiriintyä ja näyttää virheellistä sykelukemaa
• Fysikaalisia hoitoja esim. lämpöhoitoja ja hierontaa voi antaa, jos hoito ei kohdistu tahdistinalueelle
• Solariumissa saa käydä
• Kontaktilajit kilpaurheiluna voivat vahingoittaa tahdistinta eikä siksi suositella
• Laitesukeltamista ei suositella

Lisätietoa

Tahdistintyypit hidaslyöntisyyden korjaamisessa
Tahdistimen asennus
Tahdistimen käytön aikana ilmenevät ongelmat
Tahdistinhoito- Terveyskylä
Tahdistin ja liikunta-Terveyskylä
Tahdistin ja liikunta- KSKS
Tahdistimen säädöistäSydämen rytmihäiriöt ja liikunta- Sydänliitto
Pacemakers

Ravitsemus ja Ursula Schwab

Ursula Schwab

Ravitsemus on aina ollut oleellinen osa sydänsairauksien sekundääripreventiota. Se ei silti tarkoita, että ruokavalio toteutuisi optimaalisesti. Sepelvaltimotautipotilailla on käytettävä kaikki mahdolliset itsehoitokeinot (lääkehoidon ja sydäntoimenpiteiden lisäksi) taudin etenemisen pysäyttämiseksi ja siinä on ravitsemuksen ja liikunnan hyvällä kombinaatiolla iso merkitys. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi fysioterapeuttienkin on oltava selvillä, millaiset ruokavalinnat tukevat niin sydän- kuin muutakin terveyttä.

Median ravitsemusuutisointi hämmentää ihmisiä ja on saanut monet hylkäämään hyvät elämäntapamuutokset kohu-uutisen perusteella. Kaikilla meillä on tuttavapiirissä se isoisänserkunvaimonkummipojanentinentyökaveri joka on syönyt ikänsä voita ja läskiä, vetänyt viikonloppuisin pään täyteen ja mennä porskuttaa parempikuntoisena kuin kukaan meistä. Tällaiset poikkeukset eivät kumoa erittäin laajaa tutkimusnäyttöä esimerkiksi pehmeän rasvan ja kasvisten terveyshyödyistä.

Sepelvaltimotautipotilaille järjestettävässä ensitietopäivässä fysioterapeutin osuutta edeltää ravitsemusterapeutin tietopaketti ja olen usein mennyt etuajassa, jotta ehtisin kuunnella Ursula Schwabin huippuasiantuntevaa esitystä. Joko olen erityisen hidasoppinen tai muuten vain aina tuntuu tulevan uutta tai vanhaa tarkentavaa asiaa. Ursula joutuu lähes joka kerta melkoiseen ristikuulusteluun, ihmisillä kun on paljon ravitsemukseen liittyvää kysyttävää. Minäkin liityin kyselijöiden joukkoon ja tällaisiin kysymyksiin Ursula vastaili:

Kerro hiukan itsestäsi ja työstäsi sydänterveyden edistämiseksi
Toimin ravitsemusterapian professorina Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Työhöni kuuluu myös kliinistä työtä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Työni sydänterveyden edistämiskeksi on monitahoista: opiskelijoiden opettamista, potilaiden ohjaamista, ohjausmateriaalin tuottamista, sairaalan henkilökunnan kouluttamista, ravitsemussuositusten tekemistä ja päivittämistä sydänterveyden edistämiseksi. Käypä hoito –suositusten (dyslipidemiat) päivittämistä.

Kerro lyhyesti, mihin sydänpotilaan ruokavaliosuositukset perustuvat
Vankkaan tutkimusnäyttöön, jossa on huomioitu tutkimusten laatu ja sovellettavuus.

Mikä on mielestäsi ruovavaliosuosituksessa huonoimmin toteutuva osa?
Valitettavasti näitä on monta: rasvan laatu (liikaa kovaa ja liian vähän pehmeää), liian vähän kuitua, liikaa suolaa ja liian vähän kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Ihmiset ovat sekaisin ravintovalmentajien ym. asiantuntijoiden ammattinimikkeistä, selventäisitkö ravitsemusasiantuntijoiden nimikeviidakkoa
Vain ravitsemusterapeutin ammattinimike on laillistettu terveydenhuollon ammattinimike. Ravitsemusterapeutti on suorittanut maisterin tutkinnon ravitsemustieteessä. Ainoa suorituspaikka Suomessa on Itä-Suomen yliopistossa. Muita nimikkeitä, kuten ravintoterapeutti, ravintovalmentaja ja ravitsemusasiantuntija, voi käyttää kuka vain. Mitään tutkintoedellytyksiä muihin nimikkeisiin ei ole.

Miten lisäravinteet ja luontaistuotteet sopivat sydänpotilaalle?
Lisäravinteita ja luontaistuotteita ei tulisi omin päin käyttää. Jos jokin valmiste kiinnostaa, tulee sen yhteensopivuus lääkityksen kanssa tarkistaa hoitohenkilökunnalta. Esim. luontaistuotteiden ja sydänpotilaalle tyypillisten lääkkeiden välillä on varsin paljon yhteisvaikutuksia, jotka voivat olla vakaviakin. Kalaöljyvalmisteita käytetään paljon, mutta niistä voi olla haittaa lipidi- ja glukoosiaineenvaihdunnan kannalta. Hoitohenkilökunnan suosittelemia ravintolisiä tulee käyttää annosteluohjeiden mukaan, esim. kalsiumvalmiste, jos ruokavaliossa on vain vähän maitotuotteita.

Miten fysioterapeutit voisivat sydänpotilaita ohjatessaan huomioida ravitsemuksen?
Me kaikki potilasta hoitavat voimme omalta osaltamme motivoida kokonaisvaltaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Eli korostamalla ravitsemuksen merkitystä osana kokonaishoitoa ja -kuntoutusta.

Minkälaisissa asioissa näkisit fysioterapeuttien ja ravitsemusterapeuttien yhteistyön erityisen tärkeäksi?
Esim. vajaatoimintapotilailla, vajaaravitsemusriskipotilailla, vajaaravituilla.

Mitä muuta sydänpotilaan ravitsemukseen liittyvää haluaisit sanoa?
Meillä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia sydänpotilaiden ravitsemuksen edistämisessä. Tehdään kaikki töitä sen eteen.

Lue lisää
THL, ravitsemussuositukset
EVIRA, terveyttä edistävät ravitsemussuositukset eri ikäisille ja eri ruokavalioihin
Vegaanisen ruokavalion koostaminen

Ruokapyramidi

Summary

Nutrition has always been an important part of  secondary prevention in cardiac diseases. It doesn't still mean that cardiac patients' nutrition is on good level. There are also a lot of confusing news in media and usually they are against the official nutrition guidelines. This has made many people to reject the good life style modifications.

Ursula Schwab, the professor of nutrition science in Eastern Finland, has been working in the team of the Finnish national nutrition guidelines. She is working partly as a professor in University  of Eastern Finland and partly in Kuopio University Hospital. I have heard many times Ursula's lesson about heart healthy diet and every  time I get something new information.

The Finnish nutrition guidelines are based on large evidence and has applied to Finnish eating habits. There is still a lot to do: the quality of fat is not optimal (too much hard, too little soft fat), too little fiber, too much salt and too little vegetables and fruits.

Many people use additional nutrient or natural supplements. Ursula said, that cardiac patients must be careful and not take them without asking doctor or cardiac nurse. Many supplements have synergy with typical heart disease medication and this synergy can be harmful. Fish oil products are widely used, but they can impair lipid- or glucose metabolic.

There are many kinds of "nutrition experts" in media, but only the nutrition therapist is a legal profession and they have graduated from Kuopio University ( of Eastern Finland). Who ever can call him-/herself a nutrition coach, nutrition expert etc., they have no official education or position.

It is important to take account nutrition in rehabilitation if we want to get good results. In cardiac rehabilitation it's particularly important with heart failure patients, patients who are in a risk of undernutrition and patients with  cachexia. We have very much unused potential to improve cardiac patients' nutrition. Let's work together to make it better.

Sydänlääkkeet ja liikunta

Sydänpotilaiden kanssa työskennellessä joutuu usein tilanteeseen, jossa joutuu pohtimaan, johtuvatko potilaan oireet huonosta kunnosta, sydänsairaudesta vai lääkityksestä.

Yleisesti sanotaan, että sydänlääkkeet eivät vaikuta liikuntakelpoisuuteen. Tämä pitää paikkansa ja lääkitys ylipäätään mahdollistaa monissa tapauksissa liikunnan harrastamisen. Kuitenkin itse liikuntasuorituksen aikana ne voivat joko parantaa tai heikentää suoritusta. Suurimmalla osalla lääkkeistä ei ole vaikutusta suorituskykyyn, mutta ne tulee silti ottaa huomioon liikunnassa.

Sepelvaltimotautipotilaan lääkityspaketti sisältää tavallisesti

- ASAn eli asetyylisalisyylihapon
- beetasasalpaajan
- pitkävaikutteisen nitron
- kolesterolia alentava lääkitys

Lisäksi tilanteen mukaan
- verenpainelääke
- antikoagulantti
- diureetti

Tämä taulukko ei  varmastikaan ole aivan täydellinen. Kauppanimiä en laittanut, koska niiden päivittäminen olisi liian työlästä.

Lääkeryhmä (kauppanimiä)	Toivottu vaikutus	Liikunnassa huomioitava
ASA (Primaspan)	Veritulppien esto	Ei vaikuta liikuntaan. Hidastaa jonkin verran veren hyytymistä, mutta ei merkitystä liikunnan kannalta
Betasalpaajat Luelisää	Sykkeen hidastuminen, verenpaineen lasku, sydämen työmäärän vähentyminen	Pienentää minuuttitilavuutta alentuneen sykkeen vuoksi ja sitä myötä heikentää jonkin verran maksimaalista suorituskykyä. Toisaalta hitaamman sykkeen aikana sepelvaltimoiden verenkierto pysyy parempana ja oireeton suorituskyky paranee. Jos syke jää liikkuessa kovin matalaksi, toimivat lihakset menevät herkästi ”hapoille”. Ellei ole mahdollista vähentää annosta, alaraajojen hapenottokyvyn parantamiseen tulee kiinnittää huomiota, esim. intervalliharjoittelulla ja erityisen huolellisella alkuverryttelyllä. Monilla beetasalpaajan käyttäjillä raajat palelevat herkästi, joten ne on varsinkin viileällä tai tuulisella säällä puettava lämpimästi. Astmaatikoilla beetasalpaajat lisäävät astmakohtauksen riskiä. Voivat alentaa potenssia.
Nitraatit Lue lisää	Verisuonten laajeneminen, sydämen työmäärän vähentyminen	Pikanitro/ Dinit-suihke otetaan sydänoireiden ilmaantuessa. Pääsääntöisesti liikunta tapahtuu oirekynnyksen alapuolella, mutta jos oireet ovat herkässä, nitrotabletin tai -suihkeen voi ottaa etukäteen. Ellei 2-3 suihkekertaa helpota oireita, on tilattava ambulanssi. Jos suihkeita on otettu useita, verenpaine voi laskea liikaa ja oireena on huimaus. Pitkävaikutteinen nitro otetaan ohjeen mukaan säännöllisesti ja se nostaa oireetonta suorituskykyä. Varsinkin alkuvaiheessa aiheuttaa monille päänsärkyä.
Statiinit Lue lisää	Veren rasva-profiilin parantaminen	Voivat aiheuttaa lihaskipuja. Hyvin harvinaisena haittavaikutuksena voi ilmetä statiinimyopatia, jolloin seerumin kreatiinikinaasiarvo suurentuu jopa kymmenkertaiseksi normaaliin nähden. Lihaskipuja voi aiheuttaa moni muukin vaiva, mutta jos syynä selkeästi on statiinit, annostusta tai valmistetta vaihtamalla usein löytyy sopiva lääkitys.
Antikoagulantit	Hidastavat veren hyytymistä. Käytetään yleensä eteisvärinässä, keuhko- ja laskimotulppien hoidossa, tekoläpän asentamisen jälkeen veritulppien ehkäisyyn	Lisäävät verenvuotoriskiä ja mustelmataipumusta. Vältettävä kontaktiurheilua, kaatumisia ja ruhjeita. Lue tarkemmin miten vaikuttaa fysioterapiaan.
Diureetit Lue lisää	Nesteenpoistolääkkeet poistavat nestettä elimistöstä. Ne vähentävät verivolyymia, laskevat verenpainetta ja vähentävät sydämen työmäärää. Käytetään sydämen vajaatoiminnan hoidossa.	Verivolyymi ja samalla laskimopaluu vähenee, tämä heikentää minuuttivolyymia. Toisaalta vajaatoimisessa sydämessä runsas verivolyymi aiheuttaa veren pakkaantumisen keuhkoihin ja laskimoihin. Jos diureetteja tulee otettua liikaa, kuivuminen altistaa eteisvärinälle. Liian voimakas nesteenpoistuminen saattaa myös häiritä suolatasapainoa. Saatavat aiheuttaa potenssiongelmia.
ACE-estäjät Lue lisää	Laajentavat verisuonia, alentavat verenpainetta ja vähentävät sydämen työmäärää. Käytetään kohonnen verenpaineen hoitoon, ison infarktin jälkeen.	Pienentävät minuuttitilavuutta. Yleensä eivät vaikuta liikuntaan ellei verenpaineen lasku ole aivan huomattava, jolloin on syytä jo neuvotella annostuksen muuttamisesta. Aiheuttavat herkästi kuivaa yskää
AT-reseptorin-salpaajat	Vaikutukset samat kuin ACE-estäjillä, mutta eivät yleensä aiheuta yskää	Katso edellä
Kalsium-salpaajat	Laajentavat verisuonia ja alentavat verenpainetta, osa kalsiumsalpaajista vaikuttaa myös sykettä alentavasti	Pienentävät minuuttitilavuutta. Osittain samat vaikutukset kuin betasalpaajilla, erityisesti jos sykettä alentava vaikutus. Voivat aiheuttaa punoitusta ja huimausta, joillekin päänsärkyä.
ADP-reseptorin-salpaajat (klopidogreeli, prasugreeli ja tikagrelori)	Verihiutaleiden takertumisen estäminen	Käytetään pallolaajennuksen ja stenttauksen jälkeen. Hidastavat veren hyytymistä ja lisäävät mustelmataipumusta. Näitä käytetään yleensä 6-12kk toimenpiteen jälkeen eikä niiden käyttöön saa tulla taukoja. Vältettävä lajeja, joissa voi tulla iskuja ja ruhjeita.
Kipulääkkeet	Muiden kuin sydänoireiden hoitamiseen	Ensisijaisesti kipulääkkeeksi suositellaan parasetamolia. Ei suositella tulehduskipulääkkeiden käyttöä, varsinkin pitkäaikaisessa käytössä heikentävät verenpainelääkkeiden tehoa. Antikoagulanttien kanssa ei suositella tulehduskipulääkkeitä, koska vaikuttavat veren hyytymiseen.

Sydänsairauksien hoidossa käytetyistä lääkkeistä on kattava kuvaus Sydänliiton sivuilla  Kattavasti lääketietoa on myös Kodin lääkeoppaassa.

Lisätietoa lääkkeistä ja liikunnasta

Verenpainelääkkeet, Duodecim

Heart rate and blood pressure responses to medication

Adapted from American College of Sport Medicine (2013). ACM's guidelines for exercise testing and prescription.

Huh hellettä

Kuumuus kuormittaa

Tänä kesänä on saatu nauttia poikkeuksellisesta lämmöstä. Kaikki eivät kuitenkaan lämmöstä nauti ja joillekin se on jopa haitallista. Sydänsairaalle kuumuus voi olla erityisen rasittava. Pitkään jatkuva kuumuus lisää etenkin vanhusten kuolleisuutta. 

Moniin muihin maihin verrattuna suomalaisille sopiva optimilämpötila on yllättävän alhainen, 14-15 astetta (onkohan tämä edes totta, mehän kuollaan jo huoneenlämmössä!). Välimeren maissa vastaava lämpötila on 22 ja 25 lämpöasteen välillä. Taiwanissa jopa 32 astetta. Sydänsairaalle kuumuuden haitat liittyvät yleensä nestehukkaan: juominen jää liian vähäiseksi, verenpaine laskee, syke nousee, elimistön kuivuminen altistaa eteisvärinälle jne. Potilailla, joilla on käytössä nesteenpoistolääkitys, liiasta juomisesta on usein varoiteltu. Helteellä tämä saattaa olla ongelmallista, jos juominen jää vähäiseksi. Joskus voi olla tarpeen tarkistaa diureettiannostusta jos juomisen lisääminen ei riitä.

Kuumaan sopeutuminen

Ihminen sopeutuu kuumaan ilmastoon muutamassa viikossa. Kehon lämmönhukkamekanismit kuten hikoilu ja pintaverenkierron lisääntyminen käynnistyvät ympäristölämpötilan kohotessa. 

Kun ympäristön lämpötila ylittää ihon pinnan lämpötilan (n. +32 °C), hikoilu on ainoa keino poistaa lämpöä kehosta. Hikoilemista haittaa tai estää korkea ilmankosteus sekä esimerkiksi antikolinerginen lääkitys ja tällöin koko kehon lämpötila alkaa nousta. Hikoillessa elimistö myös menettää nestettä, mikä lisää kuivumisen vaaraa kuumassa. Pintaverisuonten laajenemisesta aiheutuvan verenpaineen laskun kompensoimiseksi syke kohoaa ja sydämen työteho lisääntyy. Ikääntyessä lämmönsäätely heikkenee entisestään.

Fyysinen rasitus kuumassa

Sydämeen kohdistuva rasitus kasvaa kuumassa työskenneltäessä, sillä verta ohjautuu kuumassa iholle elimistön viilentämiseksi sitä enemmän, mitä raskaampi työ ja kuumempi ympäristö on kyseessä. Verenkierron ohjautuminen iholle voi vähentää työskentelevien lihasten verenkiertoa, jolloin lihakset väsyvät. Kun ihminen tekee maksimaalista lihastyötä, luustolihakset tuottavat 30–40 kertaa enemmän lämpöä kuin muu elimistö. Tällöin ruumiinlämpö voi nousta jopa 40 asteeseen. Sen seurauksena ihon verenkierto voimistuu ja sitä kautta lämmönhukka suurenee. 

Fyysisessä rasituksessa hellesäässä on juotava riittävästi nestehukan korvaamiseksi, lämpötilasta riippuen 1-2 desilitraa kerrallaan, 3-4 kertaa tunnissa. Kevyessäkin työssä nesteitä on syytä nauttia, mutta toisaalta pitää välttää ylinesteytystä. On helppo ymmärtää, miksi sydänsairaalle ei suositella pitkäaikaista fyysistä kuormitusta helteessä.

Lue lisää

Kuumainfo

Huoneentaulu: miten toimia kuuman haittojen ehkäisemiseksi

Työterveyslaitos: kuuman haittojen vähentäminen

Potilaan lääkärilehti: Helle rasittaa sydäntä

Summary

This summer has been extremely warm in Finland and it can harm cardiac patients, especially the old ones. The optimum temperature for finnish people is about 14-15 C degrees (which is hard to believe), much lower than in southern countries, for example in mediterranean countries it is 22-25C.

The harms are usually connected to dehydration that is not compensated by adequate drinking (even 1-2dl, 3-4 times an hour). At temperatures above 32C the body has only sweating as a weapon against heat and if the humidity is high, this doesn't work. When working in high temperatures the circulation of the skin increases, the blood pressure decreases and the heart rate grows, which can lead to symptoms in cardiac diseases. It is easy to understand why we want to limit our patients' heavy exercise or physical work when the weather is very warm.