Eurooppalainen sydänkuntoutussuositus 2020

Sekundaaripreventio ja kuntoutus on tiedetty jo pitkään kustannustehokkaaksi tavaksi hoitaa sydänsairauksia. Edellinen eurooppalainen kuntoutussuositus ilmestyi 2010 ja tätä uutta versiota on päivitetty niin, että siitä olisi mahdollisimman paljon hyötyä käytännön kliinisessä työssä.

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen lajivalikoima on laaja

Sydänkuntoutus on moniammatillinen, tavoitteellinen kokonaisuus. Kattava sydänkuntoutus sisältää liikuntaharjoittelua, ruokavalioneuvontaa, tukea tupakoinnin lopettamiseen, vaaratekijöihin vaikuttamista, omahoidon ohjausta, psykososiaalista tukea ja stressinhallintaa. Yhä laajemman diagnoosikirjon on todettu hyötyvän kuntoutuksesta ja keskeiset suositukset koskevat kaikkia diagnoosiryhmiä.

Suositus on erittäin seikkaperäinen ja suosittelen siihen tutustumista, tähän postaukseen yritän poimia siitä ihan keskeisimmät, fysioterapeutin kannalta oleellisimmat asiat. Suositus sisältää varsin laajan osion sydämen vajaatoimintapotilaan kuntoutuksesta, joten jätän sen suosiolla erilliseen postaukseen. Suositustekstin jälkeen pohdin sitä, mitä nämä suositukset voisi tarkoittaa meillä.

Artikkeli:

Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, et al. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevention and Rehabilitation Section of the European Association of Preventive Cardiology [published online ahead of print, 2020 Mar 30]. Eur J Prev Cardiol. 2020;2047487320913379. doi:10.1177/2047487320913379

Taustatiedot ennen kuntoutuksen suunnittelua

• sydänsairauksien riskitekijäkartoitus, muut sairaudet ja toimintakyvyn rajoitukset
• oireet: NYHA- luokka hengenahditukseen, CCS rintakipuun ja Fontaine/Rutherford-luokitus alaraaja-ASOon
• sitoutuminen omahoitoon ja seurantaan (paino, verenpaine, oireet)
• yleinen terveydentila, vajaatoiminnan oireet, verenpaineseuranta, raajapulssit, neurologinen status
• EKG: syke, rytmi
• kuvantaminen: sydämen ultraääni, erityisesti vasemman kammion systolinen ja diastolinen toiminta, oikean kammion toiminta ja läppien toiminta
• verikokeet: verenkuva, glukoosi, HbA1C, kokonaiskolesteroli, LDL-C, HDL-C, triglyseridit jne
• fyysisen aktiivisuuden taso, arkiaskareiden vaatimukset, valmius elämäntapamuutoksiin, itseluottamus, liikunnan esteet, sosiaalinen tuki elämäntapamuutoksiin
• lihasten heikentymisen, hauraus-raihnausoireyhtymän (Frailty) arviointi validoidulla mittarilla
• maksimaalinen suorituskyky: oirerajoitteinen rasituskoe suositeltava. Ellei potilas pysty suoriutumaan rasituskokeesta, näissä tapauksissa vaihtoehtona kuuden minuutin kävelytesti (6MWT) tai ISWT (incremental shuttle walk test). Ellei kävelytestikään onnistu, toimintakykymittaus esim. SPPB:lla (Short physical performance battery)

Tavoitteena yksilöllinen ohjelma, yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti

Yleinen liikuntasuositus

Harjoitteluohjelmaan tulee kirjata liikunnan tiheys, intensiteetti, liikuntasuosituksen kesto ja liikuntamuoto ja tarvittaessa ajoitus (esim. lääkityksen, aterioiden suhteen)

Yleiset ohjeet

• tiheys: useimpina päivänä (vähintään 3x/vk, mutta suositeltava 6-7x/vk) aerobista liikuntaa ja 2x/vk voimaharjoittelua
• intensiteetti: aerobisen harjoittelun intensiteetti: kohtalainen (noin 45-59% sykereservistä (joka siis lisätään leposykkeeseen)), 4-6 MET, tai 12-14/20 RPE-asteikolla. Suuremman intensiteetin harjoitus toteutetaan intervalliharjoitteluna. Voimaharjoitteluun 12-15 toiston sarjoja, yläraajoille 30-70% 1RM:sta ja alaraajoille 40-80% 1RM:sta.
• kesto vähintään 20-30min, suositeltava 45-60min/kerta
• liikuntamuoto: aerobinen liikunta (kävely, hölkkä, pyöräily, uinti, soutu, porrasharjoittelu, tanssi), kuntosaliharjoittelu, liikkuvuusharjoittelu, tasapainoharjoittelu ja sisäänhengityslihasten harjoittaminen
• energiankulutuksena suositus tarkoittaa 1000-2000kcal viikottaista kulutusta

Tavoitteena

• Aerobisen suorituskyvyn, lihaskestävyyden ja -voiman parantuminen, nivellikkuvuuden lisääntyminen, tasapainon parantuminen
• Oireiden vähentyminen, fysiologisten vasteiden tasoittuminen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin lisääntyminen
• Sydänsairauksien riskin pienentyminen ja ennusteen parantuminen

Muista tavoitteista otan esimerkkinä verenpaineen

Verenpaineen mittaus: säännöllinen lepoverenpaineen mittaus, kuormituksen aikana mitataan sellaisilta, joilla esim. alkutesteissä näkyi voimakas nousu. Hyväksyttävä systolisen verenpaineen nousu 100W kuormalla on 200mmHg.

Tavoitetasot:

• yleinen tavoite alle 140/90mmHg (jos lääkityksen sietää hyvin, tavoite voi olla 130/80mmHg tai alempi)
• systolinen verenpaine 120-129mmHg useimmilla alle 65-vuotiailla, joilla verenpainelääkitys
• systolinen verenpaine 130-139mmHg 65v tai vanhemmilla, joilla lääkityksen sivuvaikutuksia
• diastolinen verenpaine alle 80mmHg kaikilla hypertensiivisillä potilailla

Suositukset erilaisiin sydäntilanteisiin

 

 Akuutti sydäntapahtuma ja pallolaajennus

- ohjelman tulee sisältää ohjattua, lääketieteellisin perustein suunniteltua liikuntaa

• Matalan riskin potilaille ylläolevan  yleisen ohjeen mukaisesti
• Kohtalaisen tai suuren riskin potilaille, joilla vasemman kammion dysfunktio, vaikea sepelvaltimotauti, liitännäissairauksia, korkea ikä, suositellaan samanlaista ohjelmaa kuin matalan riskin potilailla, mutta aloitus 40% sykereservistä (HRR)
• Jos potilaalla on oireeton iskemia 40-60% HRR tasolla, suositellaan profylaktista nitroglyseriinia ennen liikuntasuoritusta
• Voimaharjoittelua yleisen ohjeen mukaisesti

Tavoitteena on, että 8-32 viikon ohjelman jälkeen kuntoutuja harrastaa vähintään 30 minuuttia, kohtuukuormitteista liikuntaa 5 päivänä viikossa (n. 150min/vk) tai 15minuuttia kuormittavaa liikuntaa 5 päivänä viikossa (75min/vk) tai näiden yhdistelmiä

Stabiili sepelvaltimotauti

• Mahdollisuus ohjattuun lääketieteellisin perustein suunniteltuun harjoitteluun
• Aloitus mahdollisimman pian
• Sekä aerobista että voimaharjoittelua
• Tavoitteena 30-60 minuuttia vähintään 3 päivänä viikossa
• Intensiteetti yllä olevan yleisen ohjeen mukaisesti
• Voimaharjoittelu matalan riskin potilaille yleisen ohjeen mukaisesti, korkean riskin potilaille 30-40% 1RM:sta.

Sydänleikkauksen jälkeen

• Fyysisen aktiivisuuden ohjaus kuuluu kaikille leikkauspotilaille
• Liikuntaharjoittelu voi alkaa jo sairaalavaiheessa
• Harjoittelu jatkuu välittömästi kotiutumisen jälkeen
• Ylävartaloharjoitukset voidaan aloittaa, kun rintalasta on stabiili, tavallisesti 6 viikon kuluttua leikkauksesta
• Liikuntaohjelma tulee suunnitella yksilöllisesti
• Mitraaliläppäleikkauksen jälkeen rasituksensieto on paljon alhaisempi kuin aorttaläppäleikkauksen jälkeen, etenkin jos on residuaali pulmonaalihypertensio
• Sisäänhengityslihasvoiman harjoittaminen ja muu hengitysfysioterapia on tarpeen potilailla, joilla on pitkittynyt hengityskonehoito tai hengityselinsairauksia ja etenkin sydämen vajaatoiminnassa.

TAVI-potilaat (Transcatheter Aortic Valve Implantation)

• Ohjattu liikunta avo- tai laitoskuntoutusjaksona
• Pidennetty harjoittelujakso voi olla tarpeen iän, heikentyneen toimintakyvyn, haurauden tai liitännäissairauksien vuoksi.
• Kestävyysharjoittelu on ensisijainen harjoittelumuoto, kuormitus rasituskokeen tai RPE-asteikon mukaan yleisten ohjeiden mukaisesti
• Voimaharjoittelua kuntosaliharjoitteluna, voimisteluna, hengityslihasvoimaharjoitteluna tai näiden yhdistelminä 

Miten sovellan eurooppalaisia suosituksia suomalaiseen sydänkuntoutukseen

 

Ihan ensiksi pitää tietenkin aloittaa sillä, että koko kuntoutusjärjestelmä poikkeaa Suomessa monista Euroopan maista. Meillä ei yleensä ole tarjota 8-32 viikon harjoittelujaksoa vaan kuntoutuminen jää usein fysioterapeutin ohjeiden ja kuntoutujan omatoimisuuden varaan. Ottaen huomioon, miten kalliita sydäntutkimukset ja -toimenpiteet ovat, on outoa, että hoitotulokseen tutkimustenkin mukaan olennaisesti vaikuttavaan kuntoutukseen satsataan näin vähän.

Nämä yleiset ohjeet sopivat kuitenkin niin akuutti- kuin kroonisen vaiheen kuntoutuksen aloittamiseen sekä omatoimisessa että ohjatussa harjoittelussa.

Taustatiedot ennen kuntoutuksen suunnittelua

• sydänsairauksien riskitekijäkartoitus, muut sairaudet ja toimintakyvyn rajoitukset:
• Sydänliiton sepelvaltimotautipotilaan terveyskysely, ei sisällä tietoa riskitekijöistä
• FINRISKI-laskuri, jolla arvioidaan sydän- ja aivoinfarktiriskiä
  
• oireet: NYHA- luokka hengenahditukseen, CCS rintakipuun ja Fontaine/Rutherford-luokitus alaraaja-ASOon
• NYHA (New York Heart Association) sydämen vajaatoimintapotilaan oireiden arvioimiseen


• NYHA I: Suorituskyky ei ole merkittävästi heikentynyt. Tavallisessa arkiliikunnassa ei ilmene hengenahdistusta tai väsymystä
• NYHA II: Suorituskyky on rajoittunut, ja tavanomainen arkiliikunta sekä rasitus aiheuttavat hengenahdistusta ja väsymystä
• NYHA III: Suorituskyky on rajoittunut merkittävästi. Tavallista vähäisempi liikunta aiheuttaa hengenahdistusta ja väsymystä
• NYHA IV: Kaikki fyysinen aktiviteetti aiheuttaa oireita. Oireita voi olla myös levossa. 
• CCS, rintakivun vaikeusasteen luokitteluun stabiilissa sepelvaltimotaudissa
• CCS 1, oireita vain kovassa rasituksessa
• CCS2, oireita reippaassa kävelyssä tai esimerkiksi ylämäessä
• CCS3, oireita normaalissa kävelyvauhdissa
• CCS, oireita levossa tai hyvin kevyessä rasituksessa
  
• Fontaine/Rutherford -luokitus alaraaja-ASOn luokitteluun
• Fontaine:
• I ei oireita
• IIa lievä katkokävely
• IIb keskivaikea-vaikea katkokävely
• III iskeeminen lepokipu
• IV haava tai kuolio
  
• Rutherfor
• 0 ei oireita
• 1 lievä katkokävely
• 2 keskivaikea katkokävely
• 3 vaikea katkokävely
• 4 iskeeminen lepokipu
• 5 pieni kudospuutos
• 6 suuri kudospuutos
  
• sitoutuminen omahoitoon ja seurantaan (paino, verenpaine, oireet)
• painonseuranta-, verenpaine- ja oirepäiväkirja, seurattavana asiana tavoitetasojen saavuttaminen ja mahdolliset sydänoireet, jotka vaikuttavat liikunnan annosteluun
• yleinen terveydentila, vajaatoiminnan oireet, verenpaineseuranta, raajapulssit, neurologinen status
• EKG: syke, rytmi
• ellei käytössä ole EKG-seurantalaitteita, sykettä voidaan seurata ranteesta tunnustelemalla, jolloin havaitaan mahdolliset epäsäännöllisyydet, sykemittarilla tai pulssioksimetrilla
  
• fyysisen aktiivisuuden taso, arkiaskareiden vaatimukset, valmius elämäntapamuutoksiin, itseluottamus, liikunnan esteet, sosiaalinen tuki elämäntapamuutoksiin


• esim. FIT-indeksi (frequency, intensity, time)
• kuinka usein harrastat liikuntaa?
• vähintään 6x viikossa                         5
• 3-5x viikossa                                      4
• 1-2x viikossa                                      3
• muutaman kerran kuukaudessa        2
• kerran kuukaudessa tai harvemmin   1
• kuinka rasittavaa harrastamasi liikunta on?
• erittäin rasittavaa, kovatehoista         5
• rasittavaa, esim. hölkkä                     4
• kohtalaista, esim. reipas kävely         3
• kevyttä liikuntaa                                  2
• hyvin kevyttä/ paljon taukoja               1
•  kuinka kauan liikuntasuorituksesi tavallisesti kestää? 
• yli 30 min                                           4
• 20-30 min                                          3
• 10-19 min                                          2
• alle 10min                                          1

FIT-indeksi lasketaan kertomalla saadut pisteet keskenään. Minimipistemäärä on siis 0 ja maksimi 100. Vastausten perusteella voidaan arvioida, mikä osa-alue liikunnassa on kohdallaan ja mikä kaipaa muokkausta. Sydänkuntoutujalle ideaali pistemäärä on 60-80.

• lihasten heikentymisen, hauraus-raihnausoireyhtymän (Frailty, gerastenia) arviointi validoidulla mittarilla
• esim. FRAIL-scale+ SPPB+ käden puristusvoima
• FRAIL-scale-kysely
• oletko uupunut
• voitko nousta 10 porrasta lepäämättä
• voitko kävelä yhden korttelin ympäri
• onko sinulla yli 5 sairautta
• oletko laihtunut yli 5% viimeisen 6kk aikana

• jokaisesta kyllä-vastauksesta tulee 1 piste. 1-2 pistettä viittaa gerastenian           esiasteeseen ja 3 pistettä tai enemmän gerasteniaan

• maksimaalinen suorituskyky: oirerajoitteinen rasituskoe suositeltava. Ellei potilas pysty suoriutumaan rasituskokeesta, näissä tapauksissa vaihtoehtona kuuden minuutin kävelytesti (6MWT) tai ISWT (incremental shuttle walk test). Ellei kävelytestikään onnistu, toimintakykymittaus esim. SPPB:lla (Short physical performance battery) 

Yleinen liikuntasuositus

Harjoitteluohjelmaan tulee kirjata liikunnan tiheys, intensiteetti, liikuntasuosituksen kesto ja liikuntamuoto ja tarvittaessa ajoitus (esim. lääkityksen, aterioiden suhteen)

Yleiset ohjeet

• tiheys: useimpina päivänä (vähintään 3x/vk, mutta suositeltava 6-7x/vk) aerobista liikuntaa ja 2x/vk voimaharjoittelua
• aloitetaan siitä kertamäärästä, mihin kuntoutuja valmis sitoutumaan ja joka asiantuntija-arvion mukaan on turvallista. Jos kuinkin mahdollista, kannattaa lähteä kuitenkin usein toistuvasta vaikka lyhyestäkin liikuntakerrasta, jotta liikunta alkaisi kuulua päivärytmiin
• intensiteetti: aerobisen harjoittelun intensiteetti: kohtalainen (noin 45-59% sykereservistä (joka siis lisätään leposykkeeseen)), 4-6 MET, tai 12-14/20 RPE-asteikolla. Suuremman intensiteetin harjoitus toteutetaan intervalliharjoitteluna. Voimaharjoitteluun 12-15 toiston sarjoja, yläraajoille 30-70% 1RM:sta ja alaraajoille 40-80% 1RM:sta.
• käytännössä sykerajojen käyttö tilanteessa, jossa ei ole tehty kliinistä rasituskoetta, on hankalaa. 
• Voidaan kokeilla esim. RPE-asteikon 13-tasoista harjoitusta, joka vastaa n. 50% sykereservistä (leposykkeeseen lisättynä), ja jos tämän tasoinen harjoitus tuntuu sopivalta, syke palautuu kohtuuajassa ja verenpainenousu on maltillinen, harjoittelu voidaan aloittaa tällä syketasolla. Jos verenpaine- tai sykereaktiot ovat poikkeukselliset, lasketaan intensiteettiä.
• Kunnon kohentuessa intensiteettiä nostetaan intervallityyppisillä kuormitusjaksoilla. Sykkeen palautumisnopeus on yksi mittari, jolla kuormituksen sopivuutta voidaan arvioida.
• MET-taulukoita voidaan käyttää apuna avioitaessa liikunnan intensiteettiä eri tyyppisissä kuormituksissa. Katso lisää
• voimaharjoittelussa ei ole välttämätöntä tehdä kertamaksimimittauksia vaan aloitetaan kevyehköillä kuormilla. Jos rasitustuntemus (RPE) sarjan lopussa on alle 15, kuormaa voidaan lisätä.
• kesto vähintään 20-30min, suositeltava 45-60min/kerta
• varsinkin alussa harjoittelun pituus kannattaa olla mieluummin liian lyhyt kuin pitkä. Kun totutellaan säännölliseen liikuntaan, harjoittelun pitää tuntua mukavalta ja helposti toteutettavalta. Pidetään mieluummin harjoittelukerrat suurina ja kestot pieninä kunnes liikunnasta on tullut säännöllinen osa arkea.
• liikuntamuoto: aerobinen liikunta (kävely, hölkkä, pyöräily, uinti, soutu, porrasharjoittelu, tanssi), kuntosaliharjoittelu, liikkuvuusharjoittelu, tasapainoharjoittelu ja sisäänhengityslihasten harjoittaminen


• hyvin monenlaiset liikuntamuodot sopivat sydänkuntoutujalle. Sydämen kuormitus muodostuu sekä sykkeen että verenpaineen noususta ja mitä suurempi syke-painetulo on, sitä kuormittavampaa se on sydämelle. 
• Jos sydän on vajaatoiminen tai toipuminen sydäntapahtumasta alussa, valitaan liikuntamuotoja, jotka aiheuttavat vähäisen syke-painetulon nousun, myöhemminkin kun valitaan kuormttavampia liikuntamuotoja, voi olla järkevä huomioida, että sekä syke että verenpaine eivät nouse korkealle yhtä aikaa. 
• Alla olevassa kaaviossa dynaaminen komponentti on sykettä ja staattinen verenpainetta kohottava.

 

• energiankulutuksena suositus tarkoittaa 1000-2000kcal viikottaista kulutusta
• ilman erityisiä mittareita energiankulutusta on hankala arvioida. 
• Jonkinlaisen arvion saa laskureilla, joissa liikuntalajin, liikunnan intensiteetin, liikuntasuorituksen keston ja henkilön painon avulla arvioidaan liikunnan kuluttamaa energiaa. Tämä voi olla hyvä tapa konkretisoida, millaisia liikuntamääriä tarvitaan tietyn energiamäärän kuluttamiseksi. 
• Painava ihminen kuluttaa enemmän kuin kevyt, joten jos sattuu laihtumaan ja haluaa painonkennyksen jatkuvan, liikunnan määrää tulee lisätä.

Sepelvaltimotautipotilaan suosituksen soveltaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä

Kotiharjoitusvideoita

Koronapandemia on pakottanut meidät muuttamaan totuttuja käytäntöjä pikavauhdilla. Osa näistä muutoksista jää varmaan elämään tilanteen normalisoitumisen jälkeenkin. Fysioterapeutit ovat osoittaneet luovuutta ja ennakkoluulottomuutta , jos tässä ajassa jotain hyvää on nähtävä. Harjoitusvideot ovat yksi etäkuntoutuksen apuväline. Niitä on syntynyt viime viikkoina nopeaan tahtiin ja toivottavasti eivät jää pelkästään pandemia-aikaan.

Tähän kokoamani videot ovat sellaisia, että niiden mukana voi harjoitella. Ennen omalle potilaalleen suosittelemista kannattaa tietysti käydä harjoitus läpi, jotta kuormitustaso on varmasti sopiva.

Olemme jo aikaisemmin käyttäneet paljon Terveyskylän sydämen vajaatoimintaosioon tehtyä alkuverryttelyvideota. Sen ei millään tavalla tarvitsisi olla rajattu vajaatoimintaan vaan käy lähes kenelle hyvänsä joko tosiaan alkuverryttelystä tai vaikka taukojumpasta tai vaihteluna kotijumppaan. Valitse kahdesta videosta alkuverryttele kanssamme.

Tuo em. alkuverryttely on ihan huonokuntoisimmille liian rasittava ja siksi teimme KYSin Youtube-kanavalle hyvin kevyen alkuverryttelyn. Kesto 5min 30s

Sydänpotilaalle alaraajojen kunto on ensiarvoisen tärkeää. Alaraajojen lihasvoimaan keskittyvä kotiharjoitus pyrittiin tekemään niin, että sen voi tehdä lähes minkä kuntoinen hyvänsä, tehoa voi säädellä suoritusnopeudella tai käyttää lisäpainoja. Kesto 6min 30s

Kotikuntopiiriin on koottu yksinkertaisia, kotona tehtäviä harjoituksia, jotka eivät välttämättä vaadi jumppavälineitä. Kierroksen voi tehdä useamman kerran, jos yksi kierros tuntuu vähäiseltä. Kesto 7min

Sydänfysioterapeutti Sari Mikkola teki tuolijumppavideon, joka sopii hyvin paitsi sydänpotilaille, myös iäkkäille potilaille ja kuntoutumisen alkuun vaikka pitkäaikaisen vuodelevon jälkeen. Kesto 14min 30s

Sarilta on myös sydänystävällinen kokovartalojumppa, joka tehdään seisten. Tämä harjoitus sopii tehtäväksi kotona tai vaikka ulkona kuten videolla. Kesto 10min

 
Liikkuva Kouvola on tehnyt kokonaisen tuolijumppasarjan, joten innokkaan harjoittelijan ei tarvitse tehdä joka päivä samaa harjoitusta. Harjoitusten kesto on n. 30min.

Kuopiokanavalla on opiskelijoiden tekemiä harjoitusvideoita, kuten tämä tuolijumppa. Kesto16min 30s 

Eläkeläiset ry:n n. tanssillinen jumppa sopii myös kotiin joko yksin tai yhdessä tehtäväksi. Kesto n. 30min

Ikäinstituutin Voitas-jumppia on kolmea eri vaikeustasoa, tässä helppo, mutta voit valita myös keskitasoisen tai vaativan jumpan. Kesto n. 23min

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tehneet alaraajojen lihasvoimaan keskittyvän jumppavideon, sopii kaikille, jotka pystyvät harjoittelemaan seisten, kevyt tuki tuolista mahdollista. Kesto 6min 20s.

Vöyrin kunnalta tosi pirteät kotijumpat ruotsiksi, jumpata voi hyvin suomeksikin :)

Ja vielä lopuksi venyttelyt Kuopiokanavalta. Kesto 10min

Harjoitusvideoita on toki vaikka kuinka paljon, yritin poimia sellaisia, jotka sopivat sydänkuntoutujalle. Jos joku on havainnut hyväksi sellaisen videon, jota tässä kokoelmassa ei ole, ilmoitus minulle niin lisään. Kaikenlaisia työkaluja tarvitaan.

Sydänfysioterapian Pro-opinnot käynnistyivät kolmannen kerran

Tammikuun viimeisenä  perjantai-iltapäivänä kokoontuivat uudet SydänfysioterapiaPro-kurssilaiset Kuopioon aloittelemaan vuoden mittaista opiskelu-urakkaansa. Aikaisempiin kursseihin verrattuna nyt on tapahtunut melkoinen nuorennusleikkaus (mikä tarkoittaa myös, että itsensä tuntee entistä vanhemmaksi). Nuoruus ei ole kuitenkan mikään vika ja näiden kurssilaisten kohdalla ei varsinkaan, niin hyvällä energialla ja asenteella olivat fysioterapeutit lähteneet mukaan. Tästä porukasta vielä kuullaan!

Yleensä uuden oppiminen noudattaa kaavaa, jossa alkuvaiheessa tajuaa, että ei tiedäkään asiasta juuri mitään, mutta asioiden loksahtaessa vähitellen kohdalleen, saa tuntea oivaltamisen riemua. Olen kokenut tämän itse monta kertaa ja edellisten kurssien kanssa olemme Liisan kanssa nähneet huikeaa ammatillista kasvamista.

Kailla on painavaa asiaa

Sydänfysioterapiassa on hankala hypätä itse tekemiseen ennenkuin perusasiat sydämen toiminnasta ja liikunnan vaikutuksista ovat hallussa. Alussa onkin paljon työtä näiden selvittämiseksi. Sydänvalvonnan sairaanhoitaja Matti Olkkola, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Kai Savonen ja kardiologi Juhani Sneck tykittivät mega-annoksen pohjatietoa, jonka sulattamisessa menee todennäköisesti seuraavat viikot ennen uutta lähijaksoa. Lisäksi Bittiumin pojat tutustuttivat firmansa EKG-seurantalaitteistoon.

Juhani demonstroi sydämen toimintaa ultraäänen avulla

Bittiumin Santtu Remes kertoi EKG-seurannasta sydänpotilaan harjoittelussa

EKG-seurannan voi yhdistää polkupyöräharjoitteluun

Vuoden aikana perehdytään niin sydänpotilaan fyysisen kunnon arviointiin, sydänsairauksiin ja harjoittelun sunnitteluun kuin myös potilasohjauksen perusteisiin ja keinoihin sekä omasta jaksamisesta huolehtimiseen. Onneksemme olemme saaneet luotua loistavan asiantuntijaverkoston ja voi sanoa, että meillä on valtakunnalliset gurut koulutuksessa mukana.

Omatoiminen taukojumppa sujuu fysioterapeuteilta

Pro-opinnot huipentuvat kaikille avoimiin Sydänfysioterapiapäiviin 26.-27.11.2020 Kuopiossa. Päivillä on kiinnostavan ohjelman lisäksi opiskelijoiden, ja miksei muidenkin kehittämistöitä tehneiden, posterinäyttely. Päivien alustavan ohjelman löydät Sydänfysioterapeuttien nettisivuilta. Ohjelma tarkentuu esiintyjien kohdalta ihan lähipäivinä. Nähdään Kuopiossa!

Heliltä homma hoituu

Heli Varkaudesta

Olen tehnyt Suhosen Helin kanssa yhteistyötä pitkään, tuskin muistan aikaa ennen häntä. Heli on meidän KYSin sydänihmisten luottofysioterapeutti Varkauden sairaalassa. Hän oli mukana myös ensimmäisellä SydänfysioterapiaPro-kurssilla. Viime vuosina Heli on nähty melko usein koiratouhuissa. Kyselin Heliltä kuulumisia ja tällaista hän jutteli:

Osastolla ja poliklinikalla

Työnkuvaani kuuluu osaston puolella ortopediset potilaat sekä kaikki hyvinkin erilaiset sisätautipotilaat sekä sydänpotilaat. Osastolle sydänpotilaita jatkohoitoon tulee lähinnä KYSista, viime vuosina sydänpotilaiden määrä osastolla on vähentynyt koska he kotiutuvat usein suoraan KYSista ja nämä potilaat tapaan sitten erikoispoliklinikalla.  TULPPA-ryhmä alkoi meillä vuonna 2006 ja olen siitä lähtien ollut siinä mukana, tänä keväänä aloittaa ryhmä numero 33!. Koen että työ sydänpotilaiden kanssa on palkitsevaa, sisältää paljon vuorovaikutusta. Työ ottaa mutta myös antaa.

Kävelytesti käynnissä

 Yhteistyö toimii

Alueellinen yhteistyö toimii meillä hyvin! Meillä on hyvin toimiva hoitoketju sydänpotilaiden kohdalla Kuopion yliopistosairaalan kanssa ja myös erittäin hyvin toimiva yhteistyö Varkauden sairaalan erikoispolin sydänhoitajan kanssa. KYSin fysioterapeutit lähettävät tiedon sydänpotilaista kirjeenä ja myös sydänhoitaja KYSistä on yhteydessä meidän pään sydänhoitajaan. Potilaat eivät pääse tipahtamaan hoitoketjusta.

Pro-koulutuksesta varmuutta ja verkostoja

SydänfysioterapiaPro-koulutus antoi minulle varmuutta työhön ja kollegoita joihin voi olla tarvittaessa yhteydessä <3 Henkilökohtaisesti pidän verkostoitumista ja yhteistyötä erittäin tärkeänä, sillä meillä täällä Varkaudessa ja varmaan monessa muussakin pienemmässä paikassa, sydänfysioterapia on yhden tai muutaman terapeutin varassa jolloin vertaistuki ja tiedonjakaminen on todella tärkeää!

Eläinmindfullnessia

Toinen "intohimoni" sydänasioiden lisäksi on koirat ja luonto<3. Ja nämä 2 asiaa, koirat+luonto, nivoutuvat hyvin yhteen tuon sydänfysioterapian kanssa; näistä asioista monesti potilaiden kanssa keskustelemme ja monelle nuo asiat ovatkin sitä arjen Mindfullnessia :) Valmistuin eläinfysioterapeutiksi 2011 ja olen tehnyt päivätyön ohella eläinfysioterapeutin töitä siitä saakka. Tämä työ antaa minulle valtavasti voimaa päivätyön tekemiseen.

Näiden kavereiden kanssa ei ole vapaa-ajan ongelmia

Koirasydänfysioterapiaa?

Vesijumppa käynnissä

Hau hau, tämmöinen temppu opittiin!

Rohkeasti eteenpäin

Nyt aloittavia sydänfysioterapiaPro-kurssin opiskelijoille toivotan onnea ja neuvoksi annan:  Ole avoin ja rohkea ja kysy! Minä ajattelen usein tiukoissa paikoissa että:"Kyllä tää tästä!" :)

Yhteystiedot: Heli Suhonen, Varkauden terveyskeskus/Varkauden sairaala p.040-5873766(työ) heli.suhonen @ varkaus.fi

Sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiakäytännöistä

Meillä Suomessa ei ole monien muiden maiden tapaan systemaattista kuntoutuskäytäntöä selpelvaltimotautipotilaille. Liikuntaa ja terveellistä ruokavaliota kyllä suositellaan, mutta edes ohjattua harjoittelua, saati sitten moniammatillista kuntoutusta ei usein ole tarjolla sairaalasta kotiutumisen jälkeen.


En kannata mallia, jossa kaikille tarjotaan kaikkea. Kannatan kuitenkin mallia, että kaikkia tarpeellisia tukitoimia olisi tarvittaessa mahdollista saada. Sepelvaltimotautipotilaalle ei sovi tietyn kaavan mukainen kuntoutus- tai fysioterapiamalli, sillä toipumiseen vaikuttaa niin moni tekijä: kunto ennen sydäntapahtumaa, infarktivaurion suuruus, muut sairaudet, omaan hoitoon sitoutuminen, mieliala, elämäntavat ja -tilanne...

Vaikka en nyt esitäkään, että KYSin malli olisi täydellinen, sellaiseen on kuitenkin pyrkimys :) Vuosien varrella olemme niukkojen resurssien puitteissa hioneet sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiakäytäntöä ja viime keväänä näppärä nuori sydänfysioterapeuttimme Renja Karhunen keräsi ohjeet yhteen, syntyi Sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiakäytännön pohjoissavolainen versio.

Renja työnsä äärellä

Koska Renja on niin hyvin kerännyt asiat yhteen, en käy niitä erikseen luettelemaan vaan suosittelen katsomaan kaikille avoimia sivuja. Laitan kuitenkin pari esimerkkiä:

Sisällysluettelo kertoo sivujen sisällön

Ensimmäisellä pkl-läynnille tehdään suunnitelma suosituskyvyn parantamiseksi/ ylläpidoksi

Huomaan, että kuvat ovat melko himmeitä, joten paremmin asia selviää itse sivuilta. Sivuilta löytyy kaikki käytössä oleva materiaali potilasohjauksen tueksi: testit viitearvoineen, harjoitusohjeet, ohjeet kirjaamiseen jne.


Liikuntapolkuja on tehty muuallakin Suomessa, omien resurssien puitteissa. Meidän fysioterapeuttien on oltava asiassa aktiivisia, sillä potilaita on paljon, liikuntapainotteisen kuntoutuksen tutkimusnäyttö on vakuuttava ja meiltä odotetaan kuntoutuksen asiantuntijuutta. Oma työ akuuttivaiheessa tuntuu paljon mielekkäämmältä kun tietää, että kuntoutuksella on jatkuvuutta ja toisaalta kun on saanut itse olla vaikuttamassa hoidon etenemiseen.


Moni harvinaista sydänsairautta sairastava tarvitsee tukea uudessa elämäntilanteessa, jossa maalaisjärki ei ehkä enää riitä. Sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiamalli on hyvä pohja myös muiden sydänpotilaiden fysioterapian suunnitteluksi.


Kun käyt katsomassa fysioterapiakäytäntöämme, kerro mitä ajattelet siitä!


Mukavaa marraskuuta!




Kysymyksiä ja vastauksia sydänkuntoutuksesta

Sain käsiini mielenkiintoisen artikkelin sydänpotilaan liikunnan kiinnostavista kysymyksistä, erityisesti kilpaurheilusta ja korkeasta verenpaineesta, ja asiantuntijoiden vastauksista näihin aiheisiin. Vastaajina ovat kansainvälisesti tunnustetut huippuasiantuntijat, joista osasta olen jo aikaisemmin kirjoittanut tässä blogissa. Kirjoitan tähän suppeat tiivistelmät kysymyksistä ja vastauksista. Jos olet kirjautunut Researchgateen, voit saada käsiisi koko artikkelin : Exercise, Sports & Cardiovascular Health: Relevant Questions and Answers. August 2019. DOI:
10.5935/2359-4802.20190060

Kysymys: Liikunnan hyvät vaikutukset on selkeästi tutkimuksin osoitettu. Useimmat tutkimukset ovat kuitenkin melko lyhytkestoisia ja koko iän kestävästä liikunnallisesta elämäntavasta tiedetään loppujen lopuksi melko vähän. Lisäksi tiedetään kestävyyden ja lihasvoiman alenevan iän myötä. Millaisia liikuntaohjeita antaisit ikääntyvälle potilaallesi? Pitäisikö annostelun säilyä ennallaan, vähentyä tai lisääntyä vuosien myötä maksimaalisen hyödyn saamiseksi? 

Vastaus:

Barry A Franklin, Beaumont Health, Royal Oak, Michigan, USA: 

Sekä säännöllinen fyysinen aktiivisuus että hyvä kardiorespiratorinen kunto ovat yhteydessä vähentyneeseen riskiin sairastua verenpainetautiin, tyypin 2 diabetekseen, eteisvärinään, munuaisten vajaatoimintaan, sydämen vajaatoimintaan ja sydäntapahtumaan. Jokainen 1 METin lisäys suorituskyvyssä alentaa kuolleisuutta n. 15%, mikä tarkoittaa 7-8 vuoden lisäystä elinikäodotuksessa. 

Henkilöillä, joila fyysinen suorituskyky on heikko, on suuremmat vuosittaiset terveydenhuoltokustannukset, enemmän komplikaatioita leikkausten jälkeen ja suurempi ennenaikaisen kuoleman riski. Säännöllinen liikunta estää suurten valtimoiden jäykistymistä ja säilyttää endoteelifunktiota, vähentäen näin ikääntymisen aiheuttamia verisuonimuutoksia. Hyvä fyysinen suorituskyky keski-ikäisenä on myös yhteydessä alentuneeseen sydämen vajaatoiminnan riskiin riippumatta BMI:sta. 

Kovatehoinen fyysinen aktiivisuus (yli 6MET)  näyttää olevan tehokkaampaa kuin kohtalaisella intensiteelillä harjoittelu (3-5,9MET) terveyshyötyjen näkökulmasta. Kunnon kohennus tulee kuitenkin aloittaa rauhallisesti ja lisätä intensiteettiä asteittain. Aerobisen harjoittelun lisäksi suositellaan voima- ja liikkuvuusharjoittelua. HIIT - harjoittelu (high intensity interval training) toteutetaan harkitusti ja otetaan huomioon mahdolliset riskit.

Kysymys: 

Mitä tällä hetkellä tiedetään fyysisen kunnon yhteydestä äkilliseen sydäntapahtumaan/ - kuolemaan?

Vastaus:

Jari Laukkanen, University of Jyvaskylä, Faculty of Sport and Health Sciences, Jyvaskylä, Finland:  

Aikaisempi tutkimusäyttö on tukenut mallia, jossa riskitekijöiden muutos on keskeinen tekijä äkkikuoleman ehkäisyssä väestössä. Suorituskyvyn on arvioitu olevan vahva äkkikuoleman ennustetekijä ja on katsottu tärkeäksi tekijäksi riskikartoituksessa. Oma tutkimusryhmämme on äskettäin havainnut hyvän fyysisen kunnon olevan yhteydessä alentuneeseen riskiin saada kammioperäisiä rytmihäiriöitä. Olemme myös havainneet, että hyvä fyysinen kunto saattaa vähentää äkkikuoleman riskiä ylipainoisilla miehillä. Lisätutkimusta aiheesta siis kaivataan.

 

Jarin esittely

Kysymys:

Pitäisikö aina suositella liikuntaa kunnon kohentamiseksi, onko tähän joku ikäraja? Jos aikaisemmin liikuntaa harrastamaton henkilö saa parannettua kuntoaan liikunnalla, onko tällä positiivisia pitkäaikaisia kliinisiä vaikutuksia?

Vastaus:

Jari Laukkanen, University of Jyvaskylä, Faculty of Sport and Health Sciences, Jyvaskylä, Finland:  

Lähes kaikki aikaisemmin liikuntaa harrastamattomat henkilöt pystyvät parantamaan fyysistä kuntoaan liikunnalla ja hyötyvät  siitä myös pitkällä tähtäimellä. Tarvitaan toki sopivia liikuntamuotoja erilaisille potilasryhmille. Hyvä kardiorespiratorinen kunto tarkoittaa kykyä kuljettaa happea keuhkoista mitokondrioille liikunnan aikana, riippumatta henkilön iästä. Tiedetään, että hyvä kunto on monen eri elimen yhteistyön tulos ja siihen kuuluu keuhkoventilaatio, verisuonten toiminta, sydämen oikean ja vasemman kammion toiminta, verenkiertoelimistön kyky kuljettaa verta sydämestä sinne, missä happea tarvitaan sekä lihassolujen kyky käyttää happea ja muita verenkierron mukana tulevia ravinteita. Tämän systeemin tehokkuus on vain osittain riippuvainen ikääntymisestä. 

Tärkeä kysymys on, miten lääkärit toimivat huonokuntoisen potilaansa kanssa. Teemmekö diagnostiset tutkimukset saadaksemme selville mahdollisen sairauden, mistä huono kunto johtuu vai määräämmekö vain liikuntaa suorituskyvyn parantamiseksi tai mahdollisesti vähentääksemme kuolemanriskiä.

Kysymys:

Mitä tiedetään tällä hetkellä liikunnan ja hyvän suorituskyvyn vaikutuksesta terveydenhuollon kustannuksiin?

Vastaus

Jonathan Myers. Stanford University, VA Palo Alto Health Care System, Palo Alto, California, USA

Tuntuu selvältä, että fyysisesti hyväkuntoisilla henkilöillä on pienemmät terveydenhuoltokustannukset. Yllättäen kuitenkin aiheesta tehtyä tutkimusta on melko vähän. Äskettäin julkaistu Cooper Instituutin  Veterans Exercise Testing Study (VETS) havaitsi iän ja muiden sairauksien poissulkemisen jälkeen, että parempikuntoisilla henkilöillä oli merkitsevästi pienemmät terveydenhuoltokustannukset verrattuna heikompikuntoisiin. Tutkimustulosten perusteella todettiin, että 1 METin parannus suorituskyvyssä oli yhteydessä 5-7% pienempiin vuosittaisiin terveydenhuoltokustannuksiin. Tässä ryhmässä tämä tarkoitti n. 1600 USD  eli melko pieni muutos fyysisessä suorituskyvyssä aiheutti merkittävän muutoksen kustannuksissa. Toisin sanoen liikuntaa pitäisi suositella paitsi sen havaittujen terveysvaikutusten, myös mahdollisten terveydenhuoltokulujen säästön vuoksi.  

 

Jonathanin esittely

Kysymys:

Useiden suositusten mukaan liikuntaa suositellaan osana sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoitoa. Olisiko mahdollista, että useammat potilasryhmät hyötyisivät liikuntaohjelmista? Olisiko aika laajentaa liikuntasuositusta hoidon osana muidenkin kuin iskeemisten sydänsairauksien ja sydämen vajaatoiminnan hoitoa?

Vastaus

Claudio Gil Araújo, Exercise Medicine Clinic, CLINIMEX, Rio de Janeiro, RJ, Brazil

Tämä on 100% juuri näin. Liikunnan hyödyistä osana sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoitoa on jo tutkimusnäyttöä, näyttää siltä, että myös muissa sydänsairauksissa liikunnalla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Kysymys kuuluukin lähinnä, miten suunnitella sopiva, yksilöllinen liikuntaohjelma mahdollisimman hyvällä hyöty-riskisuhteella. Kliinisestä näkökulmasta katsottuna on erittäin harvinaista, jos mikään liikunta ei sopisi potilaalle. Täydellinen liikunnan välttäminen on aina poikkeus ja sitä pitäisi käyttää vain rajoitetuissa erikoistapauksissa ja silloinkin vain sen ajan kuin on välttämätöntä. 

Kysymys:

Pitäisikö ei-aerobista kuntoa arvioida säännönmukaisesti muun fyysisen kunnon arvioinnin yhteydessä?

Vastaus:

Claudio Gil Araújo, Exercise Medicine Clinic, CLINIMEX, Rio de Janeiro, RJ, Brazil: A: Äskettäin  American Heart Association on esittänyt, että kardiorespiratorinen suorituskyky (aerobinen), ideaalitapauksessa rasituskokeella mitattuna, on yksi terveysmittareista. Toisaalta, viimeaikaisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että erityisesti iäkkäillä iänmukainen tai parempi ei-aerobinen suosituskyky (lihasvoima, liikkuvuus, tasapaino ja kehonkoostumus) ovat voimakkaasti yhteydessä vähentyneeseen kuolleisuuteen (all cause).  Omien tutkimustemme alustavien tulosten mukaan maksimaalinen lihasvoima suhteessa kehon painoon on myös vahvasti yhteydessä kuolleisuuteen.  Mielenkiintoista oli, että verrattaessa heikointa ja vahvinta kvartiilia, suhteellinen riski heikoimmassa ryhmässä oli erittäin suuri (5-10 kertaa korkeampi), riippuen muuttujasta ja sukupuolesta. On hyvä huomioida, että nämä hyvin korkeat suhteelliset riskit ovat huomattavasti suuremmat kuin yleensä nähdään tutkimuksissa, joissa muuttujina ovat klassiset vaaratekijät kuten verenpaine, dyslipidemia tai sukuhistoria.  Yhteenvetona: kyllä, ei-aerobisen kunnon tutkiminen kuuluu fyysisen suorituskyvyn arviointiin. 

Kysymys:

Joitakin vuosikymmeniä sitten isometrinen (staattinen) harjoittelu oli kielletty jos potilaalla oli verenpainetauti. Viime aikaisten tutkimusten perusteella tällaiset harjoitukset eivät näytä lisäävän riskiä ja voivat olla hyödyllisiä verenpainetautipotilaalle. Erityisen harjoitteluprotokollan, isometric handgrip training (IHT), on osoitettu alentavan systolista ja diastolista verenpainetta. Onko tutkimusnäyttöä riittävästi, jotta IHT-harjoittelua voi suositella verenpainetautipotilaalle ja jos, onko joku erityinen potilasryhmä, joka hyötyy tällaisesta harjoittelusta parhaiten?  

Vastaus:

Philip J. Millar. University of Guelph, Department of Human Health and Nutritional Sciences, Guelph, Ontario, Canada

Alunperin isometriseen harjoitteluun liittyi pelkoa mahdollisesti lisääntyvästä verenpaineesta ja sydäntapahtumariskistä. Kuitenkin lyhytkestoinen isometrinen kontraktio matalalla-kohtalaisella intensiteetillä (esim. 1-2 minuuttia 30-50% 1RM:sta) nosti verenpainetta samalla tavalla kuin aerobisessa harjoittelussa.  Submaksimaalinen isometrinen harjoittelu voi myös aiheuttaa alhaisemman syke-painetulon (vähäisempi sydänlihaksen hapentarve) ja suuremman diastolisen verenpainevasteen (suurempi sepelvaltimoiden perfuusiopaine), mitkä yhdessä voivat alentaa harjoittelun aiheuttamaa sydänlihasiskemiaa verrattuna samantehoiseen dynaamiseen harjoitteluun.  Viimeisten 25 vuoden aikana useat tutkimusryhmät ovat osoittaneet, että submaksimaalinen IHT (tai myös isometrinen alaraajaharjoittelu) voi alentaa lepoverenpainetta sekä normotensiivisillä että hypertensiivisillä.  Meta-analyysi, jossa oli mukana 16 randomoitua kontrolloitua tutkimusta osoitti, että systolinen verenpaine aleni 5mmHg ja keskipaine 3mmHg eli harjoittelun vaikutukset ovat samanlaiset kuin aerobisessa harjoittelussa.  Nykyinen tutkimustieto tukee IHT:ta  liikuntainterventioiden tukihoitona niillä hypertensiivisillä potilailla, joilla aerobinenkin harjoittelu on indisoitu.

Kysymys: 

Onko hypertensiivisen potilaan vältettävä kilpaurheilua vai onko mahdollista antaa hänelle näyttöön perustuvaa ohjausta ja sallia osallistumaan kilpaurheiluun turvallisesti ilman lisääntynyttä sydäntapahtumariskiä?

Vastaus: 

Josef Niebauer. Paracelsus Medical University Salzburg, Institute of Sports Medicine, Prevention and Rehabilitation, Salzburg, Austria

Nykyiset Euroopan kardiologineuvoston (ESC) suosittelevat säännöllistä liikuntaa ehkäisemään ja hoitamaan sydänsairauksia. Kuitenkin korkea verenpaine kilpaurheilussa voi lisätä sydäntapahtuman riskiä ja siksi hypertensiivisten henkilöiden tunnistaminen ennen kilpauraa on erittäin tärkeää, jotta voidaan suunnitella hoito ja seuranta. Ei ole niinkään kysymys siitä, voiko urheilija harjoitella ja osallistua pitkäkestoiseen uhrheilutapahtumaan vaan korkean verenpaineen tunnistamisesta ja verenpaineen tavoitetason saavuttamisesta. 

Jos lääkitystä tarvitaan, ACE-estäjät tai ATC-salpaajat ovat hyviä valintoja, koska ne eivät vaikuta suorituskykyyn eivätkä ole kiellettyjen lääkeaineiden listalla. Näitä ei pidä määrätä lisääntymisikäisille naisille mahdollisten sikiöhaittojen vuoksi.

Yksityiskohtaisempaa tietoa kilpaurheilijan hypertensiosta löytyy artikkelista Niebauer J, Borjesson M, Carre F, Caselli S, Palatini P, Quattrini F, et al. Recommendations for participation in competitive sports of athletes with arterial hypertension: a position statement from the sports cardiology section of the European Association of Preventive Cardiology (EAPC). Eur Heart J. 2018;39(40):3664-71.

 

Josefin esittely

Kysymys:

Urheilun massatapahtumiin, erityisesti pitkäkestoisiin, osallistuminen on lisäääntynyt voimakkaasti, erityisesti naiset ja iäkkäät ovat lisänneet osallistumistaan näihin tapahtumiin. Toisaalta useassa tutkimuksessa on havaittu pitkäkestoisen liikuntasuorituksen aiheuttamaa sydänmerkkiaineiden nousua. Millainen kliininen merkitys näiden merkkiaineiden nousulla on ja pitäisikö näiden massatapahtumien jälkeen tehdä jonkinlaisia laboratoriotutkimuksia?    

Vastaus:

Jurgen ScharhagSports Medicine, Exercise Physiology and Prevention, Department of Sport Science, University of Vienna, Austria

Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana on lisääntyvästi tutkittu kestävyysliikunnan aiheuttamia vaikutuksia sydänmerkkiaineisiin.  On osoitettu, että kovatehoinen kestävyysliikunta nostaa jonkin verran troponiinin (Tn) sekä N-terminaalisen natriureettisen peptidin (NTproBNP) tasoa kaikenikäisillä terveillä mies- ja naispuolisilla urheilijoilla. Nousu näyttää riippuvan iästä, harjoittelustatuksesta, liikunta-ajasta sekä liikunnan intensiteetistä niin, että suurempia nousuja nähdään iäkkäämmillä ja vähän harjoitelleilla sekä hyvin korkeaintensiteettisessä ja pitkäkestoisessa liikunnassa.  Nämä sydänmerkkiainenousut ovat kuitenkin alhaisemmat kuin akuutissa sydäntapahtumassa ja normalisoituvat 2-3 päivässä.  Koska normaalin nousun raja-arvoista ei ole tietoa, liikunnan aiheuttamat biomarkkerinousut voivat häiritä sydäntapahtuman arviointia ja tärkeää on huomioida mahdolliset oireet ja tehdä herkästi noninvasiiviset tutkimukset (EKG, ultraäni) jos tilanne on epäselvä. Pelkän verikokeen perusteella hoitoa ei yleensä tarvita.

Summary

I found an interesting article about sport and heart diseases. There are several top experts answering to the questions. This is an innovative type of scientific paper – questions & answers (Q&A) format -, in which all contributors are listed as coauthors in the paper, but for each one of the answers the responder is clearly identified.

Exercise, Sports & Cardiovascular Health: Relevant Questions and Answers. August 2019. DOI:
10.5935/2359-4802.20190060

.

Lähtisitkö Sevillaan

En aikaisemmin ajatellut, että kansainväliset koulutukset olisivat minua varten. Kynnys tuntui kovin suurelta ja rahoituskin mahdottomalta. Päätin kuitenkin, että voihan sitä yrittää ja väsäsin posterin sydänkuntoutusryhmästämme Belgian Euro Preventiin 2005, uskomatta, että se hyväksyttäisiin. No sinne se kuitenkin meni ja rahoitus järjestyi työpaikan (KYS), Pohjois-Savon fysioterapeuttien ja Suomen fysioterapeuttien avustuksella. Kokemus oli kannustava ja madalsi kynnystä lähteä uudelleen.

Olen osallistunut fysioterapeuttien maailmankongressiin, useampaan Euro Prevent-kongressiin sekä nyt 2 kertaa ACNAPin (Association of Cardiovascular Nursing and Allien Professions) organisoimaan EuroHeartCare-kongressiin. Fysioterapeuttien maailmankongressi oli ainutlaatuinen kokemus laajuutensa vuoksi, kuitenkin ammatillisesti EuroHeartCare on antanut enemmän tietoa, ajatuksia ja kontakteja. Koska minut valittiin EuroHeartCaren järjestelykomiteaan, olen päässyt aitiopaikalle näkemään, miten ison tapahtuman sisältö valmistellaan. Ja myös joutunut itse hommiin, luonnollisesti.

Parhaillaan on meneillään ohjelman sisältöjen suunnittelu ja samalla pohditaan kiinnostavia luennoitsijoita. Haastan tämän tekstin lukijoita ottamaan yhteyttä, mikäli itsellä on halukkuutta esiintymään, mielessä on hyvä esiintyjä tai sydänaiheesta tutkimustyötä tehnyt kolleega. Teemoja kongressissa on kardiologian alalla laidasta laitaan. Tämän vuoden aiheita voi vilkaista tästä:

https://esc365.escardio.org/Search-Results?vgnextkeyword=&eventtype=ESC365EVENTTYPE3904&Years=ESC365YEAR2019&_ga=2.20927290.305684879.1561278648-967269614.1556652211

Päivitys: Vuoden 2020 EuroHeartCare-kongressi on peruttu koronaviruksen takia. Kongressi järjestetään Sevillassa vuoden 2021 kesäkuussa.

Myös posteri on hyvä vaihtoehto tuoda työtään esille. Milanon kongressissa postereiden aiheet liikkuivat laajalla alueella: tapaustutkimuksia, RCT-tutkimuksia, solutason tutkimuksia, hoitokäytäntöjen esittelyä, kokemusten kuvailua jne.

Tiny Jaarsma

Milanossa ruotsalainen, Linköpingin yliopiston professori Tiny Jaarsma piti hyvän esityksen posterin tekemisestä. Nämä diat ja video hänen esityksestään löytyy kyllä ESCin sivuilta, mutta Tinyn luvalla, lukijoita helpottaakseni, kopioin ne tähän.  Ihan ensimmäiset vinkit liittyvät siihen, että itsellä on selkeä käsitys mitä aikoo sanoa ja minkälaiselle yleisölle. Posterit kongresseihin valitaan abstraktin perusteella, joten abstraktiin kannattaa panostaa. Posterin ulkoasun ehtii valmistella myöhemminkin.

Tinyn käytännön vinkit:

1. Abstraktilla on sama otsikointi kuin tutkimuksella. Abstraktin otsikkoa voi kuitenkin posteriin muokata vetävämmäksi.

2. Yleisesti käytettävät väliotsikot helpottavat abstraktin/ posterin lukemista. Tausta, tutkimuksen tarkoitus, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset ovat tutkimusposterin otsikot. Hoitokäytännön kuvailussa tärkeää on usein se, mihin uusi käytäntö perustuu ja johtopäätöksiä ei ehkä ole lainkaan.

3. Otsikko on joskus helppo, mutta usein todella vaikea. Ainakin jos haluaa pysyttää sen riittävän lyhyenä. Tiny ehdottaa hiukan provosoivaakin otsikointia mielenkiinnon herättämiseksi. Jos tulokset ovat erityisen kiinnostavia, se kannattaa mainita jo otsikossa.

4. Taustatiedot ovat tärkeät, mutta eivät saa viedä liikaa tilaa tuloksilta. Abstraktin merkkimäärä on rajoitettu, joten taustat kannattaa kuvata mahdollisimman tiiviissä muodossa. Yksi lause, mitä aiheesta jo tiedetään, yksi lause mitä ei tiedetä ja yksi tutkimuksen tarkoituksesta.

5. Vaikka menetelmä on tärkeä, siihenkään ei kannata kuluttaa liikkaa merkkejä. Lyhyesti ydinasiat, ei pidä sortua liiallisiin yksityiskohtiin.

6. Tulokset ovat abstraktin ydinasia ja abstraktissa kuvaillaan päätulos. Kuvia käytetään, jos ne lisäävät informaatiota tai helpottavat tuloksen ymmärtämistä.

7. Abstraktin/ posterin eniten luettu kohta on johtopäätökset. Katso, että johtopäätökset on linjassa otsikon kanssa. Johtopäätökset eivät ole pelkästään tulosten toistamista. Jos sinulla on järkeviä ajtuksia, miten tuloksia voidaan soveltaa käytäntöön, ne kannattaa esittää.

8. Yksityiskohdilla on merkitystä: ei kirjoitusvirheitä, teksti kannattaa luetuttaa kolleegoilla, kielen ammattilaisella jne. Abstraktiin ei laiteta lähdeviitteitä. Katso, että abstraktisi on selkeä helppo lukea, arvioijalla ei ole aikaa etsiä asiaa sekavasti kirjoitetusta abstraktista.

Tässä vielä joitakin postereita Milanon EuroHeartCaresta, inspiraatioksi ja ideaksi. Lisää esimerkkejä löytyy tästä.  Aikaa abstraktin tekemiseen on noin helmikuun loppuun saakka, tarkempi aikataulu selviää syksyn aikana. Toivottavasti innostuit ja tavataan Sevillassa.

Summary

Taking part in an international congress can seem something, which is not for me. So I thought. But once I had sent my abstract to Euro Prevent Congress in 2005 and it was accepted, my thoughts changed. The experience was very rewarding and gave more inspiration to my daily work. The contacts with other professionals in cardiovascular care have helped me many times.

Now I belong to the Program Committee of ACNAP (Association of Cardiovascular Nursing and Allien Professions) and I really encourage colleagues to take part in EuroHeartCare 2020 in Seville, which is focused on multidisciplinary cardiovascular care.

Tiny Jaarsma

It's easier to get financial support if you have oral or poster presentation in the congress. If you feel, that your study needs to be presented, you can contact me or any ACNAP-member. If you think the poster is a better way to introduce your work,  professorTiny Jaarsma had a great presentation in Milan about a good poster. Here are Tiny's slides:

See you in Seville!

Tips for Writing Effective Abstracts

(lähde http://www.cameron.edu/writing_center/resources.html)

The style of an abstract should be concise and clear, and the wording should be very direct.

1. Make the abstract easy to read.

• Use familiar words. If unfamiliar words are necessary, define them. Avoid
• jargon.
• Use active verbs rather than passive verbs whenever possible.
• Vary sentence structure.
• Use complete sentences. Don't omit articles or other small words to save space

2. Be concise.

• Rephrase ideas from the article to condense the meaning.
• Give information only once.

3. Be exact and unambiguous.

4. Use an organization scheme that will make the information clear to the reader.
Usually, an abstract that puts the thesis first and then provides conclusions or
findings, and supporting data or details is most useful.

5. If you are writing an abstract for another writer's article, remember that your job is not to evaluate the article but simply to report what is in it.

Some videos about making a good abstract

Vielä yleisiä ohjeita abstraktin tekoon. https://docplayer.fi/4590557-Yleisia-ohjeita-posterin-tekoon.html

Sydänkuntoutustutkimuksen huippuasiantuntija Josef Niebauer

Josef Niebauer on itävatalainen kardiologi, jonka on antanut sydämensä sydänkuntoutuksen tutkimukselle ja siitä tiedottamiselle. Hän on paitsi julkaissut useita merkittäviä tutkimuksia, ollut mm. mukana kehittämässä ESCin "Exercise tool"-sydäkuntoutustyövälinettä, koonnut Cardiac Rehab Manual-ohjekirjan sydänkuntoutuksen ammattilaisille (joka muuten on jo käännetty venäjäksi ja kiinaksi) sekä toimii aktiivisesti ESCissa sydänkuntoutuksen kehittämiseksi.


Josef on urheilija itsekin ja harrastanut liikuntaa ikänsä, mistä kumpuaa hänen intonsa tuoda liikunnan loistavat terveysvaikutukset myös potilaiden hyödyksi. Hänen keskeisiä tutkimuskohteitaan ovat liikunnan antiaterogeeniset ja endoteelivaikutukset, sydämen sopeutuminen liikuntaharjoitteluun ja eri ikäisten urheilijoiden liikuntakelpoisuuden arviointi.

Itävaltalaisesta sydänkuntoutuksesta

Itävallassa sydänkuntoutus on perinteisesti ollut laitoskuntoutusta, jonne lähetteen tekee kardiologi sairaalavaiheessa, joskus oma lääkäri akuuttivaiheen jälkeen. Kuntoutuksen maksaa sairausvakuutus. Kaikki kuntoutuslaitokset tarjoavat moniammatillista sydänkuntoutusta ja kuntoutushenkilökuntaan voi kuulua kardiologi, sisätautilääkäri, urheilulääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, liikuntafysiologi, psykologi, ravitsemusterapeutti.

Kolmea lukuunottamatta (yhteensä 24 kuntoutuslaitoksesta) kuntoutuslaitokset on akreditoinut Austrian Working Group on Outpatient Cardiac Rehabilitation (AGAKAR), joka määrittelee pakolliset laatustandardit kuntoutukselle. Esimerkiksi fysioterapeutilta vaaditaan lisäkoulutus (diplomi, 150h) sydänpotilaan kuntoutuksessa. Josef on kirjoittanut kriittisen kirjoituksen itävaltalaisesta sydänkuntoutuksesta, tässä kriitikissä on paljon sellaista, johon me suomalaisetkin voimme yhtyä. Lisään artikkelin yhdistyksen nettisivuille www.sydanfysioterapeutit.fi.

Sydänkuntoutukseen lähettämisen indikaatiot ovat Itävallassa laajat:

• Akuutti koronaairyndrooma (STEMI ja NSTEMI)
• Pallolaajennus (PCI)
• Stabiili sepelvaltimotauti
• Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus (CABG)
• Muut sydän- ja suurten verisuonten leikkaukset
• Sydän- ja keuhkosiirrot
• Krooninen sydämen vajaatoiminta (NYHA II ja III)
• Pulmonaalihypertensio
• Perifeerinen valtimotauti
• Ennaltaehkäisy korkean riskin potilaille
• Elekrofysiologiset interventiot
• Tahdistin
• Hemodynaamisesti stabiilit rytmihäiriöt
• Hoidettu ventrikulaarinen takykardia tai sydänpysähdys

Sydänfysioterapeuttien ja kuntoutuksesta innostuneille lääkäreille Josef suosittelee yhdeksi työkaluksi Exercise toolia, joka valmistui pari vuotta sitten. Tämän nettityökalun etuina on nopea, yksilöllinen liikuntasuunnitelma. Haittapuolena meille suomalaisille on se, että työkalun pohjana on maksimaalinen kliininen rasituskoe, joka valitettavan harvoin meillä on käytössä. Josefin mukaan maksimaalinen rasituskoe on kuitenkin oleellinen ennen kuntoutusta ja kuntoutuksen tulosten seuraamisessa, joten työsarkaa käytäntöjen muuttamisessa meillä riittää.
Lue lisää Expert toolista


Liikunnan tavoitteet sydänkuntoutuksessa on kirjattu seuraavasti:

• Energiankulutus 2000kcal/vk
• Päivittäin 30 minuuttia fyysistä aktiivisuutta (työliikunta, kävely, portaiden nousu, pihatyöt jne.), n. 1000kcal/vk yhteensä
• Viikottain 2 tuntia ohjelmoitua liikuntaharjoittelua (3x40 minuuttia), noin 800kcal/vk tavoitteena lisätä maksimaalista hapenottokykyä 20% ja rasituskokeessa mitattua suorituskykyä 100-120%:iin iänmukaisesta viitearvosta
• Viikottain 1h voimaharjoittelua (2x30min), 200kcal/vk

Lopuksi saksankielen harjoitusta. Puhetta golfista.

Josefin yhteystiedot:

Professor Josef Niebauer MD PhD MBA
Specialist in Internal Medicine, Cardiology, Sports Medicine
President, Austrian Association of Prevention and Rehabilitation
Vice-President, Austrian Society of Sports Medicine and Prevention
Chairman, Austrian Working Group of Outpatient Cardiac Rehabilitation

Chair of the Institute of Sports Medicine, Prevention and Rehabilitation and
Research Institute of Molecular Sports Medicine and Rehabilitation
Paracelsus Medical University Salzburg
Institute of Sports Medicine of the State of Salzburg
Sports Medicine of the Olympic Center Salzburg-Rif
Lindhofstr. 20
5020 Salzburg
Austria
email: j.niebauer@salk.at

www.salk.at/sportmedizin

Summary

I asked Joseph to answer some questions and he kindly accepted my request:

1. How did you become interested in cardiac rehabilitation and exercise?
– I’ve been an athlete and trainer all my life and wanted to help patients benefit from this poly-pill
2. What is the research area you are most interested in? Have you any special favourites in research? – antiatherogenic effects of exercise training; effects on the endothelium; pre-participation screening of athletes of all levels and ages; cardiac adaptation to exercise training
3. Have you been developing ESC’s toolkit to exercise prescription? Do you think it’s usable in daily clinical practice?
- Yes and yes. Read about Expert tool
4. What do you think about maximal ergometry test before CR?
- Maximal ergometry prior and during CR is a must in order to individually tailor exercise training, to document success/failure, to modify (increase or decrease) exercise volume and intensity e.g. in response to changes in medication or as a result of training effects – see attached e.g. maximal ergometry during clinical routine;
5. Endurance exercise in the traditional exercise form but strength exercise is also recommended. What is your opinion about the most important muscle groups to exercise?
– all major muscle groups have to be exercised
6. I was so delighted about Cardiac Rehab Manual. Thank you! Can you tell something about the book?
– thank you. All I can say is that I am most grateful to all authors who have made this book possible. It has been translated also into Chinese and Russian and has been read and distributed widely
7. Have you studied cost-benefits in CR?
– no, not me. But others have and we all know it is cost-effective.
8. Do you have special education to health care professionals in CR in Austria?
- Yes. Allied health professionals, as well as doctors, can obtain a diploma in cardiac and pulmonary rehabilitation from our Austrian Association of Prevention and Rehabilitation in conjunction with the Austrian Society of Cardiology and the Austrian Society of Pulmonary Medicine.
9. Are you interested to come to next EuroHeartCare in Seville to speak about CR?
- yes, it would be my pleasure.