Sydänfysioterapia Pro-koulutus

 

Kurssi n:o 4
Sydänpotilaan hoitotiimissä työskentely vaatii myös fysioterapeutilta vankkaa tietoperustaa sekä asiantuntijana että liikunnallisen kuntoutuksen toteuttajana. Tähän tarpeeseen on kehitetty SydänfysioterapiaPro-koulutus. 

Koulutuksen jatkosta on tullut kyselyjä ja nyt näyttää siltä, että koronatilanteen puolesta koulutus on taas mahdollista järjestää. Tähän mennessä noin vuoden mittaisia kursseja on ollut kolme kertaa ja näiltä kursseilta on valmistunut yhteensä 55 sydänfysioterapeuttia. 

Sydänfysioterapian osaamiselle näyttää olevan käyttöä niin erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa kuin yksityisellä sektorilla ja kuntoutuslaitoksissa. Sydänpotilaan jatkohoitoon kuuluva seuranta ja kuntoutus vaatii sydänfysioterapiaosaamista myös työterveyspuolella, jonka toivotaan olevan osa hoitoketjua.

Seuraava SydänfysioterapiaPro-kurssi alkaa siis tammikuussa 2022. Kurssiin kuuluu neljä lähikontaktiviikonloppua ja viisi etäkontaktipäivää sekä erikseen sovittavat henkilökohtaiset ohjausajat. Kurssiin kuuluu itseä/ omaa työpaikkaa varten tehtävä kehittämistyö. Näitä kehittämistöitä on esitelty tässäkin blogissa. 

Alustava kurssiaikataulu tässä:

1. Kevätkausi 2022

Tammikuu 21.-22.1.22 Jyväskylä

Helmikuu 25.-26.2.22 Teams/Zoom

Maaliskuu 25.-26.3.22 Kuopio

Huhtikuu 23.4.22 Teams/Zoom

Kesäkuu 10.-11.6.22 Teams/Zoom

2.Syyskausi 2022

Elokuu 26.-27.8.22 Tampere

Syyskuu 23.-24.9.22 Teams/Zoom

Lokakuu 28.-29.10.22 Teams/Zoom

Marraskuu 25.-26.11.22 Seminaari, paikka varmistuu myöhemmin

Kurssin jälkeen tavoitteena on, että fysioterapeutti:

1. Ymmärtää sydän- ja verisuonisaurauksien biomekaanisen perustan ja osaa hyödyntää tietoa sydän- ja verisuonisairauksien liikunnallisessa kuntoutuksessa.

2. Ymmärtää yleisimpien sydänsairauksien etiologian, patogeneesin ja kliinisen ilmentymisen

3. Osaa arvioida sydänkuntoutujan fyysistä kuntoa ja liikuntakäyttäytymistä

4. Tietää konservatiivisen ja kirurgisen hoidon sisällön tavallisimmissa sydänsairauksissa

5. Osaa toetuttaa ja soveltaa sekä ohjata sydänpotilaan liikuntaa ja toteuttaa fysioterapiaa

6. Osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa kliinisessä päätöksenteossa sydänpotilaan fysioterapiassa

7. Osaa asettaa realistiset tavoitteet ja toteuttaa asianmukaisen seurannan fysioterapian tulosten arvioinnissa

8. Osaa ottaa huomioon elämäntavat, sukupuolen, kulttuuriset ja lailliset näkökohdat fysioterapian toteutuksessa

9. Osoittaa fysioterapian roolin sydänpotilaan hyvinvoinnin edistämisessä

10. Työskentelee tuloksellisesti muiden kuntoutukseen osallistuvien kanssa, jakaa tietoa ja osaa sitä esittää

 Jos kiinnostuit, lisätietoa ja hakulomake https://www.sydanfysioterapeutit.fi/sydanfysioterapeutti-pro

Kurssi n:o 3

Tammikuussa 2020 alkoi 3. Sydänfysioterapia Pro-koulutus. Mukana on 17 opiskelijaa eri puolilta Suomea. Kurssin sisältö on keskeisiltä osilta sama kuin aiemmin, tarvittavilta osilta ajantasaistettuna. Asiantuntijat Kai Savonen, Juhani Sneck ja Arto Hautala ovat tykästyneet sydänfysioterapeutteihin ja ovat olleet jälleen innokkaita jatkamaan yhdessä. Muita asiantuntijoita olemme pyrkineet etsimään kulloinkin vuorossa olevalta paikkakunnalta.

Kurssi n:o 2

 
Elokuussa 2018 alkoi järjestyksessä toinen Sydänfysioterapia Pro-koulutus. Ensimmäisen kurssin sisällöstä kirjoitin jo jonkin verran, näillä sivuilla kerron hiukan päiväkirjanomaisesti tästä meneillään olevasta kurssista. Jos riittävästi kiinnostuneita ilmaantuu, tarkoitus on järjestää vuonna 2020 vielä yksi kurssi tällä vetoporukalla.

Toimin kurssin vetäjänä Liisa Lumiahon kanssa kuten ensimmäiselläkin kerralla. Toivon mukaan olemme kehittyneet organisaattoreina ja homma sujuu sutjakkaasti. Nyt aloittaneet kurssilaiset ovat kyllä sen verran reipasta väkeä, että saamme taatusti palautetta jos homma ei hoidu. Niin se meni edelliselläkin kerralla.

Eero Salminen esitteli Biolink-systeemiä

Kurssi alkoi kurssilaisten EKG:lla

Santtu Remes kertoi EKG:n kuntoutuskäytöstä

Kurssin materiaalipankkina toimii suljettu nettisivu, jonne kootut luennot, testit, laskurit, videot, kehittämistehtävät ym. jäävät opiskelijoiden käyttöön kurssin jälkeenkin. Ryhmällä on vapaamuotoista keskustelua varten oma fb-ryhmä ja siinä on lääketieteen asiantuntija myös sen puolen kysymyksiä selvittämässä. Kurssin tavoitteet ovat ohjausosaamisen ja sydänpotilaan liikunnan taitojen karttumisessa. Jokaisella on henkilökohtaisia tavoitteita ja kurssin aikana tehtävä kehittämistyö tukee tätä. Lähijaksojen välissä kurssilaisilla on etä- ja kertaustehtäviä, tavoitteena on, että heti aletaan hyödyntää saatua oppia käytännössä.

17.-18.8. Kuopio, KYS

1. Lähijakso Kuopiossa on takana. Kaksi päivää tiukkaa asiaa, perusasioita ja vähän pitemmällekin meneviä hifistelyjä ehdittiin käydä läpi. Opiskelijoilla on varmaan pää pyörällä, ensimmäisellä jaksolla tulee niin paljon muistettavaa (tai tuntuu, että pitäisi muistaa), että olo voi olla vähän hämmentynytkin. Voin luvata, että tästä se selkenee.

Aloitimme sydämen anatomiasta ja liikunnan vaikutuksista, ihan perusasioista, mutta niissäkin mentiin heti sinne sydämeen. Juhani Sneck ja Kai Savonen tykittivät niin täyttä asiaa, että joka lauseesta tuntui syntyvän oivalluksia. Katsoimme yhdessä livelähetyksenä ultraäänellä Robinin ja Henrin sydämiä ja siellä näytti osaset olevan onneksi kohdallaan. Tutustuimme telemetriassa tehtävään harjoitteluun ja seurantalaitteisiin, ne taitavat olla tulevaisuutta mobiiliversioineen.

Kai Savonen lataa tietopakettiaan

Staatisen ja dynaamisen lihastyön eroja hemodynamiikan kannalta

Lähijakson jälkeen opiskelijat saivat kertauskyselyn, joka koettiin melko haasteelliseksi, vaikka hyvin oli asiat vastauksista päätellen oivallettu. Ennen seuraavaa kontaktijaksoa puolestaan oli ennakkotehtävä, jolla jo orientoiduttiin tulevan jakson aiheisiin.

21.-22.2018 Punkaharju

Saimme viettää mukavan viikonlopun upeissa kansallismaisemissa Punkaharjulla kuntoutumiskeskus Kruunupuistossa. Kaikki kurssilaiset pääsivät perille, kuka suorempaan, kuka enemmän mutkitellen ja eräs Länsi-Suomesta matkannut kurssilainen unohti jäädä Punkaharjun pienellä asemalla junasta. Onneksi osaamme nauraa itsellemme.

Outi Kurttila esitteli Kruunupuiston toimintaa historiasta nykypäivään. Tällaiset olivat alkuajat:

1892 Lääkäriseura Duodecim perusti Osakeyhtiö Keuhkotautisten Parantolan. Keisarillinen Suomen senaatti myönsi osakeyhtiölle Punkaharjulta maa-alueen käytettäväksi parantolan rakentamiseen. Rakennukset suunnitteli arkkitehti Onni Törnqvist (myöhemmin Tarjanne).

1903 Takaharjun parantola avattiin ja siellä hoidettiin tuberkuloosipotilaita. Parantola oli edistyksellinen ja hyvien hoitotulosten ansiosta potilaita matkusti Takaharjulle aina Pietarista ja Keski-Euroopasta saakka.

Lisää mielenkiintoisesta Kruunupuiston historiasta voi lukea kuntoutumislaitoksen sivuilta.

Liisa alusti hoitoketjun merkityksestä ja rakentamisesta ja haastoi opiskelijat pohtimaan omaa rooliaan ja yhteistyötahojaan hoitoketjussa. Ketju tuntui katkeilevat useammastakin kohdasta. Ajatuksia ja ideoita se kuitenkin herätti.

Hoitoketju?

Liisa kertoi myös Keski-Suomen hyvinvointiryhmistä, jotka on tarkoitettu elämäntapamuutokseen pyrkivien tueksi. Ryhmät ovat toiminnallisia ja niissä on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi painonhallinnan ja verenpaineen hoidossa. Liisa esitteli ryhmissä käytettäviä työkaluja ja niistä varmasti moni sai hyviä ideoita omaan työhönsä.

Kurssilaisilla on edessään kehittämistyö, joiden aiheita pohdimme yhdessä. Aiheet liittyvät läheisesti omaan työhön ja tavoitteena onkin, että ne hyödyttävät konkreettisesti sekä tekijää että kurssilaisia. Näistä kuullaan vielä, aiheet ovat hyviä!

Ilta vietettiin rantasaunalla leppoisasti saunoen ja jutustellen. Ryhmä on sen verran pieni, 12 henkeä, että mahdumme saman pöydän äären ja jokainen saa (ainakin jossain vaiheessa) suunvuoron.

Lauantaipäivä alkoi heti aamusta tiukalla asialla sepelvaltimotaudista. Kardiologi Juhani Sneck oli koonnut hyvän, tiiviin paketin oleellisista ja fysioterapeuttia hyödyttävistä asioista. Kurssilaiset olivat lähettäneet etukäteen kysymyksiä, joihin Juhani vastaili ja näin monta epäselvää asiaa taas selkeni.

Juhani kertoo sepelvaltimotaudista ja sen hoidosta

Minun osalleni oli langennut sepelvaltimotautipotilaan liikuntaohjaus. Kurssilaiset olivat kiitettävästi tutustuneet Suomen Fysioterapeuttien sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuositukseen ja siltä pohjalta urakkani helpottui huomattavasti. Kävimme sepelvaltimotapahtuman jälkeistä liikuntaohjausta läpi "Matin" epikriisiin tutustuen. Opiskelijat tuottivat hienosti sekä sairaala- että toipumisvaiheen liikuntaohjauksen ydinasiat. Kliinisen rasituskokeen tulkinta tehtiin samalla tavoin oikean rasituskoetuloksen pohjalta. Näitä tulkintatehtäviä opiskelijoille tulee vielä pitkin matkaa niin, että liikuntaohjelman suunnittelu rasituskoelausunnon pohjalta on kurssin jälkeen luonteva osa sydänpotilaan ohjausta.

Koska Punkaharjulla on kuuluisa Hotelli Punkaharju, entinen Punkaharjun valtionhotelli, päätimme siirtää lauantain lounaan sinne. Hotellissa oli meneillään sieniviikot ja sientä oli lounaspöydässä monessa muodossa. Muistelemme mustatorvisienikeittoa ja sienipateeta vielä pitkään.

Hotelli Punkaharju

22.-24.11.2018 Jyväskylä

Jyväskylän lähijakso oli yhdistetty vuosittaisiin sydänfysioterapiapäiviin, tavoitteena tietopaketin lisäksi tarjota mahdollisuutta verkostoitumiseen. Näkemämme mukaan mahdollisuutta käytettiin hyväksi.

Kahden sydänfysioterapiapäivän aikana saimme kuulla upeat kokonaisuudet

• tahdistimista, niiden indikaatioista, tyypeistä ja liikunnasta erilaisten tahdistimien kanssa, asiantuntijoina Biotronicin tahdistinasiantuntija Marco Mara,  sydänfysioterapeutti Tommi Vuorimies ja tahdistinhoitaja  Maarit Salmelainen
• sydänsarkoidoosista, josta kertoivat  kardiologi Tuukka Joki ja sydänfysioterapeutti Hanna Baduel
• sykejohtoisesta harjoittelusta käytännössä, tähän Susanna Antikainen Fysio Centeristä ja Vesa Väänänen Fysiolinelta olivat järjestäneet demotilaisuuden

Pienempiä esityksiä saatiin seurata mm.

• palautumisen mittaamisesta, stressistä ja rentoutumiskeinoista, josta kertoi hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen (joka pitää myös blogia aiheesta)
• GAS-tavoitteen asettelusta sydänfysioterapeutti ja fysioterapianopettaja Pirjo Mäki-Natusen opastamana
• Diabeteksen ja erityisesti insuliiniresistenssin huomioimisesta fysioterapiassa Kalle Laineen asiantuntevan esityksen muodossa
• Sauna-asiasta terveisiä sydänfysioterapeuteille lähetti etäluennon kautta Jari Laukkanen

Vesa Väänänen ja Susanna Antikainen kertovat sykejohtoisesta harjoittelusta

Viimeisenä päivänä paikalla oli Pro-kurssilaiset ja paikallisista sydänryhmistä kutsutut vapaaehtoiset testattavat. Kävimme läpi sydänasiakkaan fyysisen suorituskyvyn testejä käytännössä, asiakas sai kattavan testipaketin ja palautteen, opiskelija puolestaan hyvän käytännön harjoituksen meidän ohjaajien ja edellisen Pro-kurssilaisen Lauran ohjauksessa. Testitilanne sujui iloisessa huiskeessa, asiakkaat tuntuivat olevan hyvin tyytyväisiä. Mukana oli myös Pasi-lääkäri, joka joutui tarkistelemaan parin testattavan verenpainelääkitystä.

25.-26.1.2019 Tampere

Tampereen päivän oli yhdistetty Sydänfysioterapeuttien yhteinen koulutuspäivä ja Pro-kurssin oma päivä. TAYSin Sydänsairaalan fysioterapeutit olivat järjestäneet todella antoisan päivän, jossa aamupäivän teemana oli TOS ja iltapäivällä aorttakirurgia. OMT-fysioterapeutti Ilkka Piiroinen piti TOS-potilaan tutkimisesta ja fysioterapiasta niin loistavan esityksen, että seuraavana puhumaan tullut sydänkirurgi Thanos Sioris sanoi, ettei ole koskaan kuullut niin hyvää luentoa TOSista. Myös kirurgi esitti asian niin selkeästi ja kiinnostavasti, että unisinkaan ei malttanut torkahtaa. Kun vielä Sydänsairaalan fysioterapeutti Pinja Kuusi valotti TAYSin TOS-potilaan fysioterapiakäytäntöä, olimme saaneet TOSista tosi hyvän ja käytännönläheisen paketin.

Aorttakirurgia avautui myös ihan uudella tavalla kun sitä käytiin läpi niin kirurgin, fysioterapeutin kuin potilaankin näkökulmasta.

Pro-kussi sai vielä nauttia Jari Piitulaisen selkeääkin selkeämmästä EKG-luennosta, jonka jälkeen tunti, että taas pikkuisen enemmän ymmärtää, mistä EKG:ssa on kysymys. Muu osa päivästä meni harvinaiset sydänsairaudet-etätehtävien purussa: vuorossa oli tulehdukselliset sydänsairaudet, sydänlihaksen sairaudet sekä sydämen läppien sairaudet sekä niihin liittyvä fysioterapia. Kurssilaiset olivat kiitettävästi paneutuneet tehtävään ja esityksissä näki, että oma aihe on hyvin sisäistetty.

22.-23.2.2019 Jyväskylä

Pro-kurssi kokoontui tällä kertaa Jyväskylässä. Kurrsipaikat on valittu sen mukaan, missä asiantuntijoita on saatavilla. Näin myös matkojen pituudet vaihtelevat, joskus on pitempi, joskus lyhempi matka lähijaksolle ja joskus voi yöpyä kotioloissa. Jyväskylän jakso oli toiseksi viimeinen ja niinpä pääsimme jo purkamaan ensimmäisiä kehittämistehtäviä: sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiakäytännön avaaminen, ensitietopäivän organisointi ja sydänkuntoutuksen tuotteistaminen. Kerrassaan huikeita töitä. Harvinaiset sydänsairaudet saivat jatkoa sydämen sähköiseen toimintaan liittyvistä ongelmista, synnynnäisistä sydänvioista ja sydämen oikeaa puolta kuormittavista tiloista sekä niiden huomioimisesta fysioterapiassa.

Potilaan ohjausmenetelmiin perehdyttiin Vuokko Pihlaisen esityksessä. Erityisesti kiinnosti "Teach back"-menetelmä. Ohjausmenetelmien käyttö herättää aina vilkasta keskustelua ja menetelmä tuleekin valita asiakkaan mukaan: kaikki ei sovi kaikille. Samaan asiaan pureuduttiin myös digitaalisten ohjausmenetelmien käytössä: saimme asiantuntevan katsauksen, ketkä näistä ohjausmenetelmistä mahdollisesti hyötyvät ja kenelle kannattaa valita toisenlaisia menetelmiä.

Pirjo Mustonen oli yhteydessä kurssiin videon välityksellä ja hänen luentonsa tekoälyn käytöstä terveydenhuollossa oli todella kiinnostava. On vaikea kuvitella, mihin kaikkialle tekoäly ulottu ja missä se on jo arkipäivää. Aika selkeää näyttää olevan tekoälyn huikea potentiaali diagnostiikassa ja esimerkiksi kuvantamislöydösten tulkinnassa.

Lääkäri Pasi Tiihonen, pro-kurssilainen itsekin, oli tehnyt koosteen sydänpotilaan työkyvyn arvioinnista, mikä onkin melko monitahoinen asia. Yksinkertaisimmillaan se on pelkkä rasituskoe, mutta yleensä työn laatu ja mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöön ovat keskeisiä tekijöitä työhön palaamisen mahdollistamiseksi. Ihanteellista oli hyvä yhteistyö kardiologian ja työterveyshuollon kanssa.

Kurssilaisilla alkaa loppurutistus, sillä seuraava jakso Kuopiossa on viimeinen ja opiskelijat saavat ansaitsemansa todistuksen ja Pro-tunnuksen. Välitehtävät on tehty, kehittämistyöt viittä vailla valmiit. Kuopiossa vielä tavataan.

5.-6.4.2019

Jihuu. Valmista on. Viimeisellä tapaamiskerralla saimme tutustua upeisiin kehittämistöihin, aiheina: sydämen vajaatoimintapotilaan fysioterapiaperehdytys, Green Care sydänfysioterapiassa, sydänpotilaan fysioterapiakäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja selkeyttäminen, liikuntapolun rakentaminen, verkko-ohjauksen toteuttaminen ja sydänpotilaan kuntoutuskurssin suunnittelu moniammatillisessa tiimissä.

Lisäksi asiantuntijavieraat, ravitsemusterapeutti Anne Antikainen ja kardiologi Juhani Sneck loivat vielä katsauksen vajaaravitsemukseen, ravitsemuksen erityiskysymyksiin, verenpaineen merkitykseen, säätelyyn ja hoitoon sekä vastailivat kurssilaisten viimeisiin, jo varsin kinkkisiin kysymyksiin.

Verkko-ohjauksen haasteita

Upea porukka!

Tätähän ei voi kiistää

Miten saada parhaita tuloksia

Juhani Sneck ja verenpaine