Tutkittu tieto kiinnostaa Ville Viléniä, samalla hän auttaa meitä muitakin

Olen tilannut jonkin aikaa Ville Vilenin tutkimuskoosteita, joita hän jakaa maksutta halukkaille. Koska kannatan henkeen ja vereen avointa tiedon vaihtoa, olen tosi iloinen tällaisesta toiminnasta. Kyselin Villeltä vinkkejä tiedonhakuun ja sen suodattamiseen. Lopussa on linkki, josta voit tilata Villen suomenkieliset lyhyet koosteet ja kommentit tutkimuksista, niiden perusteella on helppo valita, mitä tutkimusta/ katsausta lähtee tarkemmin lueskelemaan. Tässä Villen terveisiä:

Olen Ville Vilén, helpointa minua on luonnehtia paremman liikkumisen edistäjäksi ja näyttöön perustuvan toiminnan puolestapuhujaksi. Koulutustaustaltani löytyvät Liikunnanohjaajan (AMK) ja Fysioterapeutin tutkinnot, joita hyödynnän monipuolisesti arjessani. Arkeni pyörii vahvojen rutiinien ja tapojen voimalla, joka mahdollistaa monenlaista työtehtävää. Virallisesti päivätöissä olen Rovaniemellä kehitysvammaisten, lasten neurologisia sairauksia sairastavien ja autististen ihmisten toiminta- ja suorituskyvyn arviointi- ja kuntoutuspuolen fysioterapeuttina. Tehtäväni on pyrkiä parhaani mukaan moniammatillisen ryhmän kanssa edistämään asiakkaidemme arkielämää.

Siinä on kuitenkin vain osa arjestani. Lisäksi olen toiminut vuosia personal trainerina sekä fysiikkavalmentajana eri joukkuelajeissa. Olen Suomen Jalkapallofysioterapian Yhdistyksen kouluttajana ja teen asiantuntijatehtäviä muillekin järjestöille ja yrityksille. Olen julkaissut tänä vuonna e-oppaan nuoren urheilijan fyysiseen harjoitteluun sekä julkaisen kuukausittain ilmaisia tutkimuskoosteita kuntoutuksen ja urheiluvalmennuksen kentältä. Koosteissani siis luen tieteellisiä tutkimusartikkeleita ja avaan ne lyhyesti Suomeksi kertoen tutkimuksen päähuomiot mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla. Tutkimuskoosteen ovat tilanneet jo sadat kollegani, joten selvästi kysyntää tällaiselle näyttöön pohjautuvan tiedon jakamiselle on ja se on myös tämän artikkelin pääaiheena.

Google Scholar, Pubmed ja ResearchGate pääosissa

Käytän hyvin laajasti erilaisia tietolähteitä. Päätietokantoina käytän Google Scholaria, Pubmedia ja ResearchGatea, jos jotain tarvitsee vartavasten etsiä. Toisinaan saatan yleisemmissä aiheissa tarkastaa myös Iris.ai:n tekoälypohjaista tietokantaa, joka kehittyy jatkuvasti paremmaksi. Epävirallisina tietokantoina seuraan sosiaalisessa mediassa useita tutkijoita, julkaisualustoja sekä näyttöön perustuvan kuntoutuksen ja harjoittelun ryhmiä.

Älypuhelinsovelluksena suosittelen lämpimästi Read by QxMD -applikaatiota, josta saan suurimman osan tutkimuskoosteideni tutkimuksista. Kyseessä on helppokäyttöinen ja laajalti mukautettava tietokanta, joka hakee ja antaa nopeasti tarkastella tutkimuksia eri aiheista ja eri julkaisijoilta.

Suurin osa lukemistani tutkimuksista tulee tällä hetkellä seuraamiltani Facebook -sivustoilta, ResearchGatesta, applikaatioista ja journaleista ilman tarkempaa hakemista. Esimerkiksi Read by QxMD -applikaatiossa minulla on valmiiksi tallennettuna journaleita ja hakutermejä, joita applikaatio tarkastelee. Myös ResearchGate on oppinut melko hyvin käytöstäni ja seuraan siellä monia tutkijoita, jotka tarkastelevat itseäni kiinnostavia aiheita. Facebookissa kuulun myös erilaisiin tutkimusnäyttöä esiin tuoviin ryhmiin (Evidence-Based Training Finland, Kuntoutusalan ammattilaiset, Apply to Science - To Physical and Manual Therapy…). Myös kuntoutusalan tutkimuksien arviointiin erikoistunut PEDro sisältää mahdollisuuden tilata eriaiheisia tutkimussuosituksia sähköpostiisi (josta löytyy lista myös hengitys- ja verenkiertoelimistön asioihin!), joita hyödynnän. Lisäksi tiedän monien käyttävän esimerkiksi Google Alertsia, joka ilmoittaa kun sinua kiinnostavia artikkeleita on lisätty verkkoon.

Käytän lähinnä itseäni kiinnostavia hakutermejä harjoittelusta, ihmiskehosta ja kuntoutuksesta. Hakiessa jotain tiettyä, mikä on nykyään harvinaisempaa (tilaustyöt tai omat selvitykset), käytän useita tarkempia hakutermejä aiheen ympäriltä. Yksinkertaiset yleistermit Boolen operaattoreilla (AND, OR, NOT) ovat helpoin reitti mennä. Usein pyrin hakumenetelmissä rajaamaan julkaisuaikaa jollain tapaa tai keskityn vaikkapa vain katsauksiin tai RCT-tutkimuksiin jos mahdollista.

Kaikki lähtee omasta kiinnostuksesta

Olen aloittanut tutkimuskoosteiden tekemisen vuosia sitten itseäni varten ja pidän omaa kiinnostusta yhä tärkeimpänä tekijänä tutkimuksen valintaan: eli aiheen tulee kiinnostaa minua. Onnekseni olen hyvin kiinnostunut monista asioista. Tämä pitää yllä motivaatiota jatkaa koosteiden tekoa mahdollisimman pitkään. Koen kuitenkin myös tärkeäksi sen, että tutkimus on jollain tapaa relevantti ja tarjoaa pientä tai suurta hyödynnettävää tietoa muille kollegoilleni. Tutkimuksen tulisi herättää mielenkiintoa ja saada ajattelemaan tai tuoda ideoita meitä vaivaaviin kysymyksiin!

Minulle on tärkeää tutkimusten valinnassa laatu ja ymmärrettävyys: haluan pitää yllä riittävän korkeaa tasoa tutkimusten valinnassa ja tulkinnassa. Jos en ymmärrä tai pysty omin sanoin muotoilemaan tutkimuksien tuloksia, käytettyjä menetelmiä tai saavutettua johtopäätöstä, jää tutkimus yleensä koostamatta. Laadunarviointia avaan lisää alapuolella.

Tutkimuksen laadulla on merkitystä

Kirjoitan tutkimuskoosteideni alussa, että lopullinen vastuu on aina lukijalla. En ole akateemikko tai tilastotietelijä, joka luo välittömästi aukkoja tutkimusten koostamisen laatuun. Lisäksi selväksi varmasti on käynyt, että tutkimusten valinta ja haku on vinoutunutta omiin mieltymyksiini. Pyrin kuitenkin varmistamaan laatua parhaani mukaan.

Vaikken suorita virallista laadunarviointia lukemilleni tutkimuksille, käytän tukena PEDron, Cochranen ja AMSTARin laadunarviointimenetelmiä tutkimustyypistä riippuen. Sisäistämällä näiden menetelmien pääpointteja pystyn hieman siivilöimään kriittisimpiä virheitä ja huonolaatuisia tutkimuksia pois. Vaikka minulla ei mitään selkeää rajaa ole, niin jos koen tutkimuksen sisältävän jotain suurempia virheitä tai lukuisia pieniä virheitä prosessissa, en jatka lukemista. Pyrin aina tuomaan esille itse havaitsemani ja tutkijoiden mainitsemat puutteet ja avoimet kysymykset, jonka jälkeen lukija saa itse päättää onko tutkimukseen luottamista.

Laadunarviointini kehittyy jatkuvasti lukemani kirjallisuuden myötä, jolloin myös valikointikriteerit tarkentuvat. Tutkimuskoosteeni sisältää koosteita vuosien takaa, jolloin siellä varmasti on huonojakin tutkimuksia joukossa. Olen silti päättänyt ne jättää mukaan, mutta uudemmat koosteet ovat laajemmin avattuja ja tuovat paremmin tutkimuksien laatua esiin.

Tutkimustiedosta käytäntöön

Pyrin parhaani mukaan varmistamaan, että ymmärrän taustalla olevaa tutkimusnäyttöä eri aiheista. Tutkimustieto on toimintani perusta, mutta ei välttämättä suoraan muodosta käytännön rakenteita. Pyrin siis olemaan tietoinen tutkimusnäytöstä, mutta perustellusti myös tarpeen tullen poikkeamaan tai soveltamaan sitä, jotta pääsen tavoitteisiini.

Yksittäisen tutkimuksen lukeminen kerran kuukaudessa voi olla jo hieno askel työn kehittämiseen! Tai sitten välillä voi tarkastella jonkin itselle kiinnostavan tai relevantin aiheen yleisiä näyttöön perustuvia hoito-/kuntoutussuosituksia ja heijastaa miten se on yhteydessä omassa toiminnassa. Tiedän myös erilaisia lukupiirejä, jossa kollegat voivat toisilleen jakaa lukemiaan tutkimuksia sekä keskustella niiden löydöksistä.

Pienimuotoiseen arjen tutkimuksen tekoon suosittelen tietoista, tunnollista toimintaa ja kykyä olla kriittinen omaa toimintaa ja olemassa olevaa tutkimusnäyttöä kohtaan. Näyttöön pohjautuvan toiminnan (evidence-based practice) lisäksi ammattilaisten tulisi hakea näyttöä jokapäiväisestä työstään (practice-based evidence). Avaimena on tiedostaa aiheeseen liittyvä tutkimusnäyttö ja sitten soveltaa sitä käytäntöön. Vallitseva tutkimusnäyttö on siis hyvä lähtökohta. Seuraaviin askeleisiin liittyy kuitenkin myös mukautuksien teko tai nykynäyttöön pohjautuvien menetelmän hylkääminen tarpeen tullen. Olennaista on toteuttaa selkeitä menetelmiä ja käyttää selkeitä mittareita: mitä teet ja mitä siitä seuraa? Koen myös, että etenkin vastavalmistuneille ja opiskelijoille vallitseva tutkimusnäyttö on paras lähtökohta kaikkeen toimintaan, koska se on tukeva pohja, josta lähteä hakemaan käytännön kokemusta ja luomaan vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa.

Kiinnostuksen kohteina lapset, nuoret, urheilufysiologia, kipu...

Olen yleisesti melko kiinnostunut ihminen. Suurimmat kiinnostuksenkohteeni työn ja koulutustaustan takia ovat urheiluvalmennuksessa, lasten ja nuorten urheilussa ja fysiologiassa, urheilufysioterapiassa, tuki- ja liikuntaelimistössä, kivussa, kuormitusfysiologiassa sekä tietynlaisessa arjen neurologiassa. Kiinnostukseni saattaa vaihdella silloin tällöin, jolloin etsin ja löydän enemmän tietoa tietyistä aihealueista enemmän kuin toisista.

En osaa sanoa, mistä löydän itseni kymmenen vuoden kuluttua! Olen näitä asioita pitkin vuosia miettinyt ja aina tarkempi arvio on mennyt täysin mönkään, vaikka suunta oikea onkin ollut. Olen siis löytänyt itseni jostain, mihin en kuvitellut päätyväni, mutta jonka silti koen oikeana. Sanottakoon siis, että kunhan pystyn auttamaan ihmisiä liikkumaan ja voimaan paremmin, olen oikealla polulla. Sitä saan onneksi tehdä jo tänäkin päivänä. 

Mottoni: Marcus Aurelius: “Waste no more time arguing what a good man should be. Be one.”

Terveiseni sydänfysioterapeuteille:

Kaikki työ on alallamme tärkeää ja toivon että jokainen tuntee ja osoittaa sen jokapäiväisellä toiminnallaan. Olkaa kiinnostuneita. Toivon myös, että jatkatte oman asiantuntemuksenne jakamista aiheen parista sekä pyritte auttamaan kollegoita toimimaan entistä paremmin.

Tutkimuskoosteideni ilmaiselle sähköpostilistalle pääsee mukaan tästä linkistä:

https://mailchi.mp/53d73222fcc1/suorituskykykeskus