Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuormitustaso. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuormitustaso. Näytä kaikki tekstit

maanantai 18. marraskuuta 2019

Tutkittu tieto kiinnostaa Ville Viléniä, samalla hän auttaa meitä muitakin

Olen tilannut jonkin aikaa Ville Vilenin tutkimuskoosteita, joita hän jakaa maksutta halukkaille. Koska kannatan henkeen ja vereen avointa tiedon vaihtoa, olen tosi iloinen tällaisesta toiminnasta. Kyselin Villeltä vinkkejä tiedonhakuun ja sen suodattamiseen. Lopussa on linkki, josta voit tilata Villen suomenkieliset lyhyet koosteet ja kommentit tutkimuksista, niiden perusteella on helppo valita, mitä tutkimusta/ katsausta lähtee tarkemmin lueskelemaan. Tässä Villen terveisiä:

Olen Ville Vilén, helpointa minua on luonnehtia paremman liikkumisen edistäjäksi ja näyttöön perustuvan toiminnan puolestapuhujaksi. Koulutustaustaltani löytyvät Liikunnanohjaajan (AMK) ja Fysioterapeutin tutkinnot, joita hyödynnän monipuolisesti arjessani. Arkeni pyörii vahvojen rutiinien ja tapojen voimalla, joka mahdollistaa monenlaista työtehtävää. Virallisesti päivätöissä olen Rovaniemellä kehitysvammaisten, lasten neurologisia sairauksia sairastavien ja autististen ihmisten toiminta- ja suorituskyvyn arviointi- ja kuntoutuspuolen fysioterapeuttina. Tehtäväni on pyrkiä parhaani mukaan moniammatillisen ryhmän kanssa edistämään asiakkaidemme arkielämää.

Siinä on kuitenkin vain osa arjestani. Lisäksi olen toiminut vuosia personal trainerina sekä fysiikkavalmentajana eri joukkuelajeissa. Olen Suomen Jalkapallofysioterapian Yhdistyksen kouluttajana ja teen asiantuntijatehtäviä muillekin järjestöille ja yrityksille. Olen julkaissut tänä vuonna e-oppaan nuoren urheilijan fyysiseen harjoitteluun sekä julkaisen kuukausittain ilmaisia tutkimuskoosteita kuntoutuksen ja urheiluvalmennuksen kentältä. Koosteissani siis luen tieteellisiä tutkimusartikkeleita ja avaan ne lyhyesti Suomeksi kertoen tutkimuksen päähuomiot mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla. Tutkimuskoosteen ovat tilanneet jo sadat kollegani, joten selvästi kysyntää tällaiselle näyttöön pohjautuvan tiedon jakamiselle on ja se on myös tämän artikkelin pääaiheena.

Google Scholar, Pubmed ja ResearchGate pääosissa


Käytän hyvin laajasti erilaisia tietolähteitä. Päätietokantoina käytän Google Scholaria, Pubmedia ja ResearchGatea, jos jotain tarvitsee vartavasten etsiä. Toisinaan saatan yleisemmissä aiheissa tarkastaa myös Iris.ai:n tekoälypohjaista tietokantaa, joka kehittyy jatkuvasti paremmaksi. Epävirallisina tietokantoina seuraan sosiaalisessa mediassa useita tutkijoita, julkaisualustoja sekä näyttöön perustuvan kuntoutuksen ja harjoittelun ryhmiä.

Älypuhelinsovelluksena suosittelen lämpimästi Read by QxMD -applikaatiota, josta saan suurimman osan tutkimuskoosteideni tutkimuksista. Kyseessä on helppokäyttöinen ja laajalti mukautettava tietokanta, joka hakee ja antaa nopeasti tarkastella tutkimuksia eri aiheista ja eri julkaisijoilta.

Suurin osa lukemistani tutkimuksista tulee tällä hetkellä seuraamiltani Facebook -sivustoilta, ResearchGatesta, applikaatioista ja journaleista ilman tarkempaa hakemista. Esimerkiksi Read by QxMD -applikaatiossa minulla on valmiiksi tallennettuna journaleita ja hakutermejä, joita applikaatio tarkastelee. Myös ResearchGate on oppinut melko hyvin käytöstäni ja seuraan siellä monia tutkijoita, jotka tarkastelevat itseäni kiinnostavia aiheita. Facebookissa kuulun myös erilaisiin tutkimusnäyttöä esiin tuoviin ryhmiin (Evidence-Based Training Finland, Kuntoutusalan ammattilaiset, Apply to Science - To Physical and Manual Therapy…). Myös kuntoutusalan tutkimuksien arviointiin erikoistunut PEDro sisältää mahdollisuuden tilata eriaiheisia tutkimussuosituksia sähköpostiisi (josta löytyy lista myös hengitys- ja verenkiertoelimistön asioihin!), joita hyödynnän. Lisäksi tiedän monien käyttävän esimerkiksi Google Alertsia, joka ilmoittaa kun sinua kiinnostavia artikkeleita on lisätty verkkoon.

Käytän lähinnä itseäni kiinnostavia hakutermejä harjoittelusta, ihmiskehosta ja kuntoutuksesta. Hakiessa jotain tiettyä, mikä on nykyään harvinaisempaa (tilaustyöt tai omat selvitykset), käytän useita tarkempia hakutermejä aiheen ympäriltä. Yksinkertaiset yleistermit Boolen operaattoreilla (AND, OR, NOT) ovat helpoin reitti mennä. Usein pyrin hakumenetelmissä rajaamaan julkaisuaikaa jollain tapaa tai keskityn vaikkapa vain katsauksiin tai RCT-tutkimuksiin jos mahdollista.

Kaikki lähtee omasta kiinnostuksesta


Olen aloittanut tutkimuskoosteiden tekemisen vuosia sitten itseäni varten ja pidän omaa kiinnostusta yhä tärkeimpänä tekijänä tutkimuksen valintaan: eli aiheen tulee kiinnostaa minua. Onnekseni olen hyvin kiinnostunut monista asioista. Tämä pitää yllä motivaatiota jatkaa koosteiden tekoa mahdollisimman pitkään. Koen kuitenkin myös tärkeäksi sen, että tutkimus on jollain tapaa relevantti ja tarjoaa pientä tai suurta hyödynnettävää tietoa muille kollegoilleni. Tutkimuksen tulisi herättää mielenkiintoa ja saada ajattelemaan tai tuoda ideoita meitä vaivaaviin kysymyksiin!

Minulle on tärkeää tutkimusten valinnassa laatu ja ymmärrettävyys: haluan pitää yllä riittävän korkeaa tasoa tutkimusten valinnassa ja tulkinnassa. Jos en ymmärrä tai pysty omin sanoin muotoilemaan tutkimuksien tuloksia, käytettyjä menetelmiä tai saavutettua johtopäätöstä, jää tutkimus yleensä koostamatta. Laadunarviointia avaan lisää alapuolella.

Tutkimuksen laadulla on merkitystä


Kirjoitan tutkimuskoosteideni alussa, että lopullinen vastuu on aina lukijalla. En ole akateemikko tai tilastotietelijä, joka luo välittömästi aukkoja tutkimusten koostamisen laatuun. Lisäksi selväksi varmasti on käynyt, että tutkimusten valinta ja haku on vinoutunutta omiin mieltymyksiini. Pyrin kuitenkin varmistamaan laatua parhaani mukaan.

Vaikken suorita virallista laadunarviointia lukemilleni tutkimuksille, käytän tukena PEDron, Cochranen ja AMSTARin laadunarviointimenetelmiä tutkimustyypistä riippuen. Sisäistämällä näiden menetelmien pääpointteja pystyn hieman siivilöimään kriittisimpiä virheitä ja huonolaatuisia tutkimuksia pois. Vaikka minulla ei mitään selkeää rajaa ole, niin jos koen tutkimuksen sisältävän jotain suurempia virheitä tai lukuisia pieniä virheitä prosessissa, en jatka lukemista. Pyrin aina tuomaan esille itse havaitsemani ja tutkijoiden mainitsemat puutteet ja avoimet kysymykset, jonka jälkeen lukija saa itse päättää onko tutkimukseen luottamista.

Laadunarviointini kehittyy jatkuvasti lukemani kirjallisuuden myötä, jolloin myös valikointikriteerit tarkentuvat. Tutkimuskoosteeni sisältää koosteita vuosien takaa, jolloin siellä varmasti on huonojakin tutkimuksia joukossa. Olen silti päättänyt ne jättää mukaan, mutta uudemmat koosteet ovat laajemmin avattuja ja tuovat paremmin tutkimuksien laatua esiin.

Tutkimustiedosta käytäntöön


Pyrin parhaani mukaan varmistamaan, että ymmärrän taustalla olevaa tutkimusnäyttöä eri aiheista. Tutkimustieto on toimintani perusta, mutta ei välttämättä suoraan muodosta käytännön rakenteita. Pyrin siis olemaan tietoinen tutkimusnäytöstä, mutta perustellusti myös tarpeen tullen poikkeamaan tai soveltamaan sitä, jotta pääsen tavoitteisiini.

Yksittäisen tutkimuksen lukeminen kerran kuukaudessa voi olla jo hieno askel työn kehittämiseen! Tai sitten välillä voi tarkastella jonkin itselle kiinnostavan tai relevantin aiheen yleisiä näyttöön perustuvia hoito-/kuntoutussuosituksia ja heijastaa miten se on yhteydessä omassa toiminnassa. Tiedän myös erilaisia lukupiirejä, jossa kollegat voivat toisilleen jakaa lukemiaan tutkimuksia sekä keskustella niiden löydöksistä.

Pienimuotoiseen arjen tutkimuksen tekoon suosittelen tietoista, tunnollista toimintaa ja kykyä olla kriittinen omaa toimintaa ja olemassa olevaa tutkimusnäyttöä kohtaan. Näyttöön pohjautuvan toiminnan (evidence-based practice) lisäksi ammattilaisten tulisi hakea näyttöä jokapäiväisestä työstään (practice-based evidence). Avaimena on tiedostaa aiheeseen liittyvä tutkimusnäyttö ja sitten soveltaa sitä käytäntöön. Vallitseva tutkimusnäyttö on siis hyvä lähtökohta. Seuraaviin askeleisiin liittyy kuitenkin myös mukautuksien teko tai nykynäyttöön pohjautuvien menetelmän hylkääminen tarpeen tullen. Olennaista on toteuttaa selkeitä menetelmiä ja käyttää selkeitä mittareita: mitä teet ja mitä siitä seuraa? Koen myös, että etenkin vastavalmistuneille ja opiskelijoille vallitseva tutkimusnäyttö on paras lähtökohta kaikkeen toimintaan, koska se on tukeva pohja, josta lähteä hakemaan käytännön kokemusta ja luomaan vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa.


Kiinnostuksen kohteina lapset, nuoret, urheilufysiologia, kipu...


Olen yleisesti melko kiinnostunut ihminen. Suurimmat kiinnostuksenkohteeni työn ja koulutustaustan takia ovat urheiluvalmennuksessa, lasten ja nuorten urheilussa ja fysiologiassa, urheilufysioterapiassa, tuki- ja liikuntaelimistössä, kivussa, kuormitusfysiologiassa sekä tietynlaisessa arjen neurologiassa. Kiinnostukseni saattaa vaihdella silloin tällöin, jolloin etsin ja löydän enemmän tietoa tietyistä aihealueista enemmän kuin toisista.

En osaa sanoa, mistä löydän itseni kymmenen vuoden kuluttua! Olen näitä asioita pitkin vuosia miettinyt ja aina tarkempi arvio on mennyt täysin mönkään, vaikka suunta oikea onkin ollut. Olen siis löytänyt itseni jostain, mihin en kuvitellut päätyväni, mutta jonka silti koen oikeana. Sanottakoon siis, että kunhan pystyn auttamaan ihmisiä liikkumaan ja voimaan paremmin, olen oikealla polulla. Sitä saan onneksi tehdä jo tänäkin päivänä. 

Mottoni: Marcus Aurelius: “Waste no more time arguing what a good man should be. Be one.”


Terveiseni sydänfysioterapeuteille:


Kaikki työ on alallamme tärkeää ja toivon että jokainen tuntee ja osoittaa sen jokapäiväisellä toiminnallaan. Olkaa kiinnostuneita. Toivon myös, että jatkatte oman asiantuntemuksenne jakamista aiheen parista sekä pyritte auttamaan kollegoita toimimaan entistä paremmin.

Tutkimuskoosteideni ilmaiselle sähköpostilistalle pääsee mukaan tästä linkistä:

https://mailchi.mp/53d73222fcc1/suorituskykykeskus

torstai 25. lokakuuta 2018

Tehokuntoutusta Seinäjoella


Maivi työnsä ääressä
Seinäjoen tehopakkaukseen Maiviin tutustuin jo vuosituhannen alkupuolella. Maivi on uskollisesti ilmaantunut vuosittaisille Sydänfysioterapiapäiville ja huolehtinut ammatissa kehittymisestä muutenkin. Luulin jo häntä täysin päteväksi mutta eikös vain Maivi ilmoittautunut enimmäiselle Pro-kurssille vielä syventämään osaamistaan. Maivi teki kurssin kehittämistyönään EKG-oppaan fysioterapeuteille ja siitä on ollut paljon iloa ainakin meille KYSiläisille.

Maivi on esimerkki fysioterapeutista, joka on rohkeasti vienyt tärkeinä pitämiään asioita eteenpäin ja kehittänyt fysioterapiaa sekä potilaan että fysioterapeutin eduksi. Tähän vaaditaan vahvaa osaamista, hyvää ammatillista itsetuntoa ja sitkeyttä, sillä sairaalamaailmassa asiat eivät yleensä tapahdu kovin nopeasti.


Antaapas nyt Maivin itse kertoa itsestään:



Olen Lepistön Maivi, Lapualainen sydänfysioterapeutti ja työskentelen Seinäjoen Keskussairaalassa. Vuosina 2004-2005 osallistuin ”Sydänpotilaan hoitoketju ” täydennyskoulutukseen ja siitä asti olen saanut työskennellä sydän – ja keuhkopotilaiden parissa osasto- ja poliklinikkatyössä. Näiden lisäksi työkuvaan kuuluu ryhmäohjaukset: Sepelvaltimotautiryhmät, sydänleikattujen ryhmät, kardiomyopatiapotilaiden ensitietopäivät, uniapnearyhmät.

Tiimissämme työskentelee 4 fysioterapeuttia ja 1 kuntohoitaja. Paljon tehdään yhteistyötä muiden sydänpotilaita hoitavien ammattilaisten kanssa. Tärkeänä motivaationlähteenä omaan kiinnostukseen sydänpotilaita kohtaan onkin ollut nimenomaan potilaslähtöinen yhteistyö sydänhoitajan ja kuntoutusohjaajan kanssa . Lisämotivaatiota ja uusinta tietoa olen hakenut Sydänfysioterapiapäiviltä ja viimeksi Sydänfysioterapia-Pro-opinnoista.

Osastokuntoutusta pienryhmissä


Seinäjoen keskussairaala tarjoaa ainutlaatuista sydänkuntoutusta pienryhmässä. Ryhmään valikoituu niitä vaikeasti sydänsairaitapotilaita, joilla on pelko liikkumiseen ja joille liikunta olisi tärkeä osa hoitoa. Kansainvälisten suositusten mukaan osastokuntoutukseen tulee ohjata vaikeat ja komplisoituneet tapaukset.
Pienryhmäharjoittelua kuntopyörillä


Yleisimmät diagnoosit näissä pienryhmissä ovat: vaikea sepelvaltimotauti, sydäninfarktin jälkitila, ohitus- ja tai läppäleikkauksen jälkitila, kardiomyopatia, sydänsarkoidoosi, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt ja tahdistimen asennuksen jälkitila. Ryhmään otetaan kerralla 4 sydänkuntoutujaa.

Ennen jakson alkua osallistujille tehdään kliininen rasituskoe, minkä perusteella laaditaan henkilökohtainen sykekortti. Fyysinen harjoittelu tehdään monitoroiden CorusCad-ohjelman mukaan. Sydänkuntoutujat harjoittelevat yksilöllisesti määritellyllä kuormitustasolla fysioterapeutin valvonnassa ja ohjauksessa. Harjoitellessa kuntoutuja käyttää älypaitaa ja lähetintä, joiden avulla fysioterapeutti voi seurata sydämen sykettä ja EKG-käyrää.

Kahden viikon sydänkuntoutusjakson ohjelmaan kuuluu fyysistä harjoittelua nousujohteisesti, kuusi kertaa jakson aikana, sekä lihasvoimaharjoittelua yksilöllisillä kuormilla. Lisäksi viikko-ohjelma sisältää ryhmäohjauksena allasvoimistelun, rentoutusharjoittelun ja yksilöllisen fysioterapiakäynnin. Se sisältää samoin ryhmäohjauksena psykologin, ravitsemusterapeutin, sydänhoitajan, tahdistinhoitajan, seksuaalineuvojan, lääkärin ja omahoitajan vetämät luennot. Sosiaalityöntekijälle järjestetään tarvittaessa yksilöaika. Sydänpotilaiden kuntoutusohjelma kokonaisuutena on hyvin monipuolinen ja räätälöidään aina ryhmän mukaan. Yksi erittäin tärkeä asia on ryhmältä saatava vertaistuki.


SYDÄNKUNTOUTUSKURSSI
Kahden viikon kuntoutusjakson ohjelma

Sydänfysioterapian opintoja on todella vähän fysioterapeutin peruskoulutuksessa. Olenkin saanut Sydänfysioterapia-Pro-opinnoista paljon tutkimusnäyttöön perustuvaa, syventävää tietoa ja ammattitaitoa sydänpotilaiden fysioterapiaan. Opinnäytetyönä tein EKG-tietopaketin fysioterapeuteille.  Olen saanut siitä omaan työhöni työvälineen, joka on tuonut varmuutta ohjata sydänpotilaita turvallisesti. Sydänkuntoutukseen vahvasti kuuluvat telemetria- ja EKG-laitteistot vaativat fysioterapeutilta osaamista EKG:n tulkinnassa sekä myös kykyä erottaa todelliset poikkeavuudet artefaktasta. Olen koulutuksen myötä oppinut tulkitsemaan sydänkäyriä eri harjoitusten välillä. Mielestäni fysioterapeutin on hyvä hallita EKG:n tulkinta niin, että osaa havaita tavallisimmat muutokset kuten eteisvärinän, eteis- ja kammiolisälyönnit, kammiotakyt ja merkitsevän iskemian sydämen sähköisessä toiminnassa.

Maivi elää niinkuin opettaa


Huolehdin omasta hyvinvoinnista tällä hetkellä käymällä 3 kertaa viikossa kuntosalilla, jossa ohjelma on laadittu itselleni sopivaksi. Koen, että lihasvoiman ylläpito on erittäin tärkeää. Nukun hyvät ja pitkät yöunet, niistä pidän kiinni. Ehkä yksi tärkeä muutos oman hyvinvoinnin eteen on terveellinen ruokavalio, jossa muutosta tullut: turhat sokerit ja napostelut pois.

Summary


Maivi is one of those physiotherapists who comes regularly to annual Cardiac Physiotherapy Meeting. It's always nice to meet so active and devoted cardiac physiotherapist. Maivi works in Seinäjoki central hospital, almost in the middle of Finland. In Seinäjoki hospital they have unique rehabilitation system to very severe cardiac patients: CHD, HF, cardiac sarcoidosis, complicated recovery after heart operations...

All patients make an exercise stress test before a 2 wks rehabilitation period. The intensity of exercise is individual, based on the exercise test, and it is monitored. Patients have intelligent shirts with EKG- electrodes.


Maivi has made an EKG-guide to physiotherapists during her Pro-education. It has been very useful to us in KUH and of course in Seinäjoki. Maivi thinks that physiotherapists have to know the most common EKG-abnormalities in EKG, like atrial fibrillation, extra systoles, ventricular tachycardias and ischemia.

Maivi lives like he told her patients to live: she has 3 exercises/wk in gym room. Maivi thinks that muscle strength is very important to all of us. She also gives a great value to good, enough long sleep. The latest healthy change is her life is that she has given away sugar and snacks.

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

MET lyhyesti

Tämä MET-osio on tarkoitettu kertaukseksi. Sydänkuntoutujan liikuntaa suunniteltaessa MET on hyvin käyttökelpoinen työkalu.
Porraskävely, 6 METs. Kuva Shamia Casiano


MET= metabolinen ekvivalentti eli lepohapenkulutuksen kerrannainen.

1 MET=  hapenkulutuksena n. 3,5ml/kg/min eli tämä määrä happea kuluu levossa.

MET-lukema kuvaa hapenkulutusta lepohapenkulutukseen verrattuna eli fyysisen kuormituksen aiheuttamaa rasitusta. Se on käytännössä paljon kätevämpi käyttää kuin ml/kg/min-lukemat.

1MET vastaa energiankulutuksena noin 1 kcal/h painokiloa kohden eli levossa ihminen kuluttaa painonsa verran kilokaloreita tunnissa. Tämä luku on tietysti noin-arvo, koska samanpainoiset henkilöt kuluttavat kyllä eri määrän, jos lihasmassassa on suuri ero. Painavampi tietysti kuluttaa enemmän kuin hoikka, loogista. Eli jos minä lepäilisin koko päivän, kehoni kuluttaisi noin 1200kcal (tai jos paljastaisin todellisen painoni, 1560kcal).

Aerobisen suorituskyvyn suureeksi on vakiintunut hapenotto millilitroina kilogrammaa kohti minuutissa, lyhenne VO2max. Kliininen rasituskoe antaa suorituskyvyn ml/kg/min-lukemana ja MET-arvoksi tämä on helppo muuttaa jakamalla tulos 3,5:lla. Sain oman rasituskokeeni perusteella maksimaaliseksi hapenottokyvykseni 36ml/kg/min, mikä tarkoittaa siis n. 10METia. Minun pitäisi jaksaa siis tehdä vaikka mitä kuten jatkosta voit lukea.

Erilaisten työ- arki- ja liikuntarasitusten vaatimaa suorituskykyä kuvaillaan MET-taulukoissa. Näistä on hyvinkin kattavat luettelot, laitan tähän vain joitakin karkeita noin- esimerkkejä ja tarkemmat löytyvät linkkien takaa.
  • 1 MET lepo, paikallaan istuminen
  • 2MET autolla ajo, ruoan valmistaminen
  • 3MET rauhallinen kävely n. 4km/h
  • 4 MET reipas kävely n. 5 km/h
  • 5 MET kävely n. 6km/h
  • 6 MET kevyet pallopelit, hölkkä 7km/h
  • 7 MET rakennustyöt, pallopelit
  • 8 MET aerobinen voimistelu, juoksu 8km/h
  • 9 MET painiharjoittelu, raskaat rakennustyöt
  • 10 METjuoksu 10km/h
  • 12 MET pyöräily 27-30km/h
  • 15 MET juoksu 15km/h

Eli minun pitäisi jaksaa juosta 10km/h. Kyllä jaksankin, mutta aika lyhyen aikaa eli sitähän ei MET-arvo kerro, miten pitkään ko. rasitusta kestää.

MET ja energiankulutuksen arviointi


paino x liikunnan kuormittavuus (MET)= energiankulutus/h

MET-lukemia voi käyttää energiankulutuksen arvioinnissa. Tunnin kävelylenkin (5km/h) energiankulutukseni voin laskea helposti: painan 65kg, leponergiankulutukseni on siis 65kcal/h. Tämä kerrotaan liikunnan kuormittavuutta kuvaavalla MET-luvulla (4 MET), eli kulutan 260kcal. Jos hölkkäisin vaikkapa sen 7km/h (6MET), kulutus olisi 390kcal/h.



MET ja aerobisen liikunnan annostelu


40-80% maksimaalisesta suorituskyvystä

Aerobisen harjoittelun tehoksi suositellaan 40-80% maksimaalisesta hapenottokyvystä. Minulle sopivaa kestävyysharjoittelua olisi siis 4-8METia kuormittavat harjoitukset: reipas kävely, hölkkä ja juoksu. Olen menossa reippaan kävelyn tasolla, mutta minun pitäisi tehostaa liikuntaa hölkkä- ja juoksupätkillä jos haluan säilyttää kuntoni.



MET-arvio erilaisissa liikuntasuorituksissa ja arkiaskareissa

MET ja työn kuormittavuuden arviointi


Aerobinen 8 tunnin kuormitus max 30-40%
Lyhytaikainen aerobinen kuormitus max 60-80%

MET-arvoja voidaan käyttää työn kuormittavuuden arvioinnissa ja erityisesti suhteutettaessa sitä henkilön fyysiseen kuntoon. Kahdeksan tunnin työpäivänä työn fyysinen kuormittavuus saisi olla noin 30-40% ja hetkelliset raskaimmat aerobiset vaiheet noin 60-80% maksimaalisesta hapenottokyvystä. Omalla kohdallani ei siis pitäisi olla mitään valittamista työn fyysisestä kuormituksesta, arvioisin sen 3-4 METin tasolle ja raskaimmatkin aerobiset vaiheet jäävät 5 METin pintaan. Jos maksimaalinen suorituskyky alkaa olla alle 6 METin, on aika vaikea löytää enää työtehtäviä, jotka tällaiselle henkilölle eivät olisi liian kuormittavia.


METtunti ja METminuutti


suorituskerrat  x suoritusteho x suoritusaika

METtunti ja METminuutti kuvaavat fyysisen aktiivisuuden määrää ja ne saadaan kertomalla suorituskerrat, suoritusteho  ja  suoritusaika keskenään. Esimerkiksi kroatialainen Paolo kertoi, että heillä liikuntatavoite on 1000METminuuttia/vk. Tällaisen liikuntamäärän saa kerättyä esimerkiksi:
  • päivittäisellä 30-40 min 4 METin tasoisella liikunnalla, esim. kävelyllä (7x30-40x4= 840-1120METmin)
  • 4x viikossa 60min reippaalla kävelylenkillä (4x60x4= 960 METmin)
  • tai 4x 45min 6 METin tasoisella liikunnalla (4x45x6= 1080METmin)

MET ja painonhallinta


Paino x MET x kertaliikunta-aika (h) x liikuntakerrat= tietyn ajanjakson kuluessa kulutettu energia

Jos halutaan tarkemmin määritellä liikunnan aikainen energankulutus, pitää ottaa huomioon henkilön paino. Jos minä haluaisin hävittää kehostani rasvaa (tietenkin haluaisin), minun olisi syytä liikkua melko paljon. On arvioitu, että yhden rasvakilon kuluttamiseen tarvitaan n. 7000kcal joko lisääntynyttä kulutusta tai vähentynyttä energiansaantia. Aikaisemmin arvioin, että painoiseni henkilö kuluttaa tunnin reippaalla kävelyllä (65kg, 4 MET) 260kcal. Kuluttaakseni tuon 7000kcal kuukaudessa minun pitäisi siis tehdä 26 tunnin reipasta kävelylenkkiä eli lähes joka päivä. Hö! Senhän teenkin, taidan syödä liikaa.

Kuva: https://themusclemechanicuk.com/what-are-metabolic-equivalents-mets/


Lue lisää

MET-energiankulutuksen ja fyysisen suorituskyvyn mittari
Maksimaalinen hapenottokyky kestävyyskunnon mittarina
Liikunta kuluttaa energiaa, UKK-instituutin sivut
Sydänpotilaan toimintakyvyn tutkiminen, Käypä hoito
Fyysinen aktiivisuus MET-yksikköinä, Sydänliitto
MET-taulukot eri liikuntamuodoista eri intensiteetillä, Sydänliitto
MET ja muut fyysistä kuormitusta kuvaavat mittarit, Sydänliitto
Watit MET-yksiköiksi, Sydänliitto
Metabolic equivalent

MET
The Metabolic Equivalent of Task (MET), or simply metabolic equivalent, is a physiological measure expressing the energy cost of physical activities and is defined as the ratio of metabolic rate (and therefore the rate of energy consumption) during a specific physical activity to a reference metabolic rate, set by convention to 3.5 ml O2·kg−1·min−1. Originally, 1 MET was considered as the Resting Metabolic Rate obtained during quiet sitting.

MET is used as a means of expressing the intensity and energy expenditure of activities in a way comparable among persons of different weight. When 1 MET is the rate of energy expenditure while at rest,  4 MET activity expends 4 times the energy used by the body at rest. If a person does a 4 MET activity for 30 minutes, he or she has done 4 x 30 = 120 MET-minutes (or 2.0 MET-hours) of physical activity. A person could also achieve 120 MET-minutes by doing an 8 MET activity for 15 minutes. In Croatia they have a goal to achieve 1000 METminutes/wk and this can be collected f.e. from
  • daily walking (4MET, 5km/h) 30-40min (7x30-40x4= 840-1120 METmin)
  • 4x 60min/wk walking (4MET, 5km/h) (4x60x4= 960 METmin)
  • 4x 45min/wk 6 MET exercise (f.e.jogging 7km/h) (4x45x6= 1080 METmin)
During a working day MET should be under 30-40% from maximum and the short periods of aerobic stress 60-80% from max. It's difficult to find a suitable work to a person who's maximum MET is 6 or under. I work in hospital as a cardiac physiotherapist and for me my work is quite light when my maximum MET is 10. I have to exercise hard to keep this! I calculated also my energy expenditure during exercise and the result was about 1500kcal/wk. With this consumption I should lost my weight almost 1kg/month (not happening). I eat too much :)

maanantai 6. elokuuta 2018

Opintomatkalla Saksassa

Huhtikuussa 2018 olimme TAYSin Sydänsairaalan sydänfysioterapeutin Päivi Tiilikaisen kanssa tutustumismatkalla Saksassa. Tavoitteena oli tutustua toimintaan ja saada uusia virikkeitä oman toiminnan kehittämiseksi. Ajatuksia ainakin heräsi kun päät punaisina yritimme keskittyä ymmärtämään kuulemaamme ja saamaan omat ajatukset muotoiltua sanoiksi.

Drei-Burgen-Klinik

Heiz selvittää harjoitusprotokollaa
Tutustumiskohteena oli Drei-Burgen-klinikka, joka on yksi maan 270:sta sydänkuntoutuslaitoksessa. Klinikka sijaitsi erittäin kauniissa ympäristössä, Nahe-viinin viljelyalueiden tuntumassa Bad Kreuznachissa. Majoituimme klinikan lähistöllä sijaitsevaan pieneen Bad Munster am Stein-Ebernburgin kylään, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi: matkoihin ei mennyt aikaa, auton sai ilmaiseen parkkiin ja kylässä oli useita kodikkaita viinitupia (joihin tietenkin vain kurkistimme ovelta).

Heiz, minä, Rodrigo ja Päivi
Heinz Lowis, joka on vieraillut muutamaan otteeseen Suomessakin, otti meidät vastaan ja oli järjestänyt intensiivisen ja saksalaisen täsmällisen ohjelman. Hänen seuranaan oli Rodrigo (viralliselta nimeltään Yarkin Rodriguez Feraud), joka työskentelee sydänkuntoutuksen välineistöäkin valmistavassa Customed-firmassa. Rodrigo piti huolen, että hetkeäkään ei ollut tylsää. Molemmat isäntämme olivat koulutukseltaan sports therapisteja, mikä käsitykseni mukaan vastaa liikuntafysiologia. Fysioterapeutit kyseisessä laitoksessa antoivat perinteisiä fysikaalisia hoitoja, yksilöfysioterapiaa ja ohjasivat esimerkiksi sauvakävelyryhmiä. Harjoittelu rytminseurannassa kuului sportsterapeuteille.

Saksassa sydänkuntoutus kuuluu automaattisesti akuutin sydäntapahtuman jälkeiseen hoitoon. Kolmen viikon laitoskuntoutusjaksolle tullaan joko suoraan sairaalasta tai lyhyen kotijakson jälkeen. Sairausvakuutus korvaa kuntoutuksen ja se on potilaalle ilmaista.

Sydänkuntoutuksen sisältö on melko samanlainen kuin meillä Suomessasin KELAn kuntoutusjaksolla eli moniammatillista. Kiertäessämme klinikalla, tuntui, että fysikaaliset hoidot ovat paljon laajemmin vielä käytössä siellä kuin meillä.

Kestävyysharjoittelu

Sydänkuntoutuksen keskeisin osa oli kestävyysharjoittelu kuntopyörällä rytminseurannassa. Käytössä ollut laitteisto mahdollisti 10-15 potilaan yhtäaikaisen harjoittelun yhden terapeutin valvonnassa.

Harjoitus aloitettiin kuormalla, joka oli 40% rasituskokeessa saavutetusta maksimikuormasta ja lisättiin tuntemuksia seuraten vähitellen 60%:iin max:sta. Tämä vastaa arvioitua aerobisen kynnyksen tasoa. Mikäli rasituskokeessa oli ilmennyt iskemiaa, käytettiin sykereserviä rasitustason määrittelyyn eli harjoitus tapahtui sykereservin 50-70% tasolla (leposykkeeseen lisättynä). Kuntopyöräharjoittelua oli 5 päivänä viikossa, 30 minuuttia kerrallaan.

Subjektiivisen kuormituksen arvioinnissa Heinz piti Borgin/ RPE-asteikkoa potilaalle turhan moninumeroisena ja olikin kehittänyt oman systeemin, joka tuntui hyvin järkeenkäyvältä. Asteikolla 1-7 potilas arvioi erikseen hengästyneisyyttä ja lihasten väsymistä (1-2 liian vähäinen, 3-5 sopiva harjoittelutaso, 6-7 liian voimakas). Arvion tulkinta oli hyvin simppeli:

  • jos molemmat arviot matalat, lisätään kuormaa ja jos liian korkeat, vähennetään, jos tasolla 3-5, kuormitus sopiva
  • jos hengästymisen ja lihasten väsymisen välillä epäsuhta, yhtäjaksoinen harjoittelu vaihdetaan intervalliharjoitteluksi ja siinäkin kuorma määritettiin matemaattisen tarkasti. Tätä käymme koulutuspäivillä läpi.
  • intervalliharjoittelussa Heinz suosi pääsääntöisesti rytmitystä, jossa kuormitusvaihe on puolet lepoajan pituudesta
  • jos hengästymisen ja lihasten väsymisen välillä ei ole epäsuhtaa, mutta laskennallinen kuormitustaso tuntuu potilaasta silti matalalta tai hän haluaisi harjoitella kovemmalla teholla, mitataan ennen kuorman lisäämistä laktaatti. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että 30 minuutin harjoituksessa mitataan laktaatti korvalehdestä 20 ja 30 harjoitusminuutin kohdalla ja jos näiden ero on alle 0,5mmol/l, kuormaa voidaan lisätä
Sydänkuntoutujat kestävyysharjoittelussa

Rytminseurantamonitori
Voimaharjoittelu puolestaan ei ollut näin tarkkaan määriteltyä. Potilaat kävivät toki kuntosalilla, mutta pääpaino oli kestävyysharjoittelussa.

Seuratessamme potilaita, huomiota kiinnitti heidän ikä: iso osa potilaista vaikutti varsin nuorilta. Osittain tätä selitti se, että sairausvakuutus maksaa kuntoutuslaitokselle vähemmän yli 65-vuotiaista, joten kuntoutuslaitoksilla on houkutus tarjota palveluja tätä nuoremmille.

Vierailu oli antoisa ja olimme hyvin vaikuttuneita saksalaisesta vieraanvaraisuudesta, Heinz ja Rodrigo olivat jopa varanneet huoneen hotellistamme voidakseen viedä meidät aamulla klinikalle. Vaikka ohjelma oli virallisenoloinen, tapaaminen oli rento ja kaikin puolin mukava. Luulen, että tulemme kuulemaan näistä pojista jatkossakin.



Viiniviljelmiä Reinin rannalla

Lue lisää

Drei-Burgen-Klinik
Cardiac Rehabilitation in Germany


Summary

In April 2018 I visited Germany with Päivi Tiilikainen, who works in Tampere Heart Hospital as a cardiac physiotherapist. I had met Heinz Lowis earlier in Finland and he kindly accepted our request to visit his clinic. Heinz works in Drei-Burgen-Klinik, which is one of  Germany's about 270 Cardiac Rehabilitation Institutes. Our hotel was near the rehabilitation center, in Bad Munster am Stein-Ebernburg, a very nice little town.

In German, cardiac rehabilitation is paid by health insurance company and is offered to all patients after an acute cardiac event. The normal rehabilitation period takes 3 wks and contents the same elements as Finnish multiprofessional cardiac rehabilitation.

Endurance training is the basic of exercise based rehabilitation. Heinz thinks that Borg's scale is too large to patients to evaluate the subjective stress and he has developed his own, very reasonable scale. Heinz's scale is from 1 to 7 and he evaluates separately breathing and muscle fatiguing. Based on this evaluation, he decides if the exercise load is suitable or if he has to modify the exercise modality.

We were very satisfied with our visit. As a bonus we met also Rodrigo, the sport therapist from Munich. Rodrigo was full of life, joy, humor and had salsa in his blood, we really enjoyed our time in Bad Kreuznach. We thank our hosts and hope to meet them again.