Näytetään tekstit, joissa on tunniste stressi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste stressi. Näytä kaikki tekstit

tiistai 26. toukokuuta 2020

Stressi ja sydän

Stressi ja sydän: stressi tuntuu myös sydämessä
Tiedetään, että pitkään jatkuvalla sressillä on epäedullisia vaikutuksia terveyteen. Osa terveyttä heikentävistä vaikutuksista tulee stressin seurauksista, kuten esimerkiksi uniongelmista. Stressillä on myös itsenäisiä epäedullisia vaikutuksia sydän- ja verisuoniston toimintaan.

Tässä stressiä käsittelevässä tekstissä on käytetty suurimmaksi osaksi Aino-Riitta Pentinpuron kandidaattityön sisältöä, tekstin lopussa linkki itse työhön.

Stressillä on psykologinen alkuperä ja se tuntuu konkreettisesti kehossa: lisääntynyt lihasjännitys niskassa, sydämen sykkeen ja verenpaineen muutokset sekä sydämen sykevälivaihtelun muutokset.

Parasympaattisen ja sympaattisen hermoston vuorovaikutus

Aivot hermottavat sydäntä autonomisen hermoston kautta. Tähän kuuluvat sympaattinen ja parasympaattinen hermosto.

Sympaattisen hermoston toiminta johtaa kasvaneeseen sydämen sykkeeseen, kun taas parasympaattinen toimii päinvastoin. Nämä ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa keskenään ja se puolestaan heijastuu sydämen syketiheyteen.

Sydämen syketiheyden vaihtelu tarjoaa mahdollisuuden mitata autonomisen hermoston toiminnan aktiivisuutta ja samalla myös myös stressiä. 

Naisten ja miesten välillä on eroja

Pitkään stressitutkimuksia tehtiin pelkästään miehillä. Esimerkiksi ”taistele tai pakene” –reaktiota on mitattu ensin pelkästään miehillä, ja kun siirryttiin tutkimaan myös naisia, huomattiin ettei vaste olekaan aivan samankaltainen. On kehitetty teoria, että naisten vaste stressiin olisi pikemminkin ”hoivaa ja ystävysty”-reaktio, kuin ”taistele tai pakene”.

Hoivaaminen liittyy normaaliin vaistoon suojata omaa ja jälkeläisten turvallisuutta ja vähentää stressiä. Ystävystyminen puolestaan on sosiaalisten verkostojen luomista ja ylläpitoa. On arveltu, että oksitosiini yhdessä lisääntymishormonien ja endogeenisten peptidimekanismien kanssa, olisi tämän reaktion ydintekijänä.

”Hoivaa ja ystävysty” -reaktio on liitetty sukupuolierojen lisäksi kulttuurisiin ja sosiaalisiin eroihin. Tämä voisi selittää myös sen, miksi naiset osoittavat suurempaa stressiä sosiaalisesta syrjäytymisestä kuin miehet, ja miksi naiset kärsivät enemmän mielialahäiriöstä, jotka johtuvat sosiaalisesta syrjäytymisestä

Stressi ja sepelvaltimotauti

Sydän- ja verisuonisairauksiin luetaan kuuluvaksi muun muassa sepelvaltimotauti, jonka takana on ateroskleroosi eli verisuonien ahtautuminen. Kroonisen stressin on arvioitu kasvattavan sepelvaltimotaudin riskiä 40-60%:lla.

Ateroskleroottiselle prosessille tunnusomaista on tulehdus valtimoiden ja verisuonten seinämissä, joka edistää sisäistä toimintahäiriötä ja ”huonon rasvan” eli LDL:n ja immuunisolujen tunkeutumista verisuonten sisäkalvolle. Stressin on todettu johtavan endoteelin eli verisuonen sisäkerroksen toiminnan ohimenevään vajaatoimintaan.

Riskitekijänä sosiaalinen stressi

Aikuisilla yksinäisyys ja sosiaalinen eristys ovat yleisimpiä kroonisen stressin aiheuttajia. Myös esimerkiksi lapsen kuolema, sairaan huolehtiminen kotona ja avio-ongelmat on liitetty sepelvaltimotautiin. Näitä tekijöitä kutsutaan yleensä välillisiksi stressin aiheuttajiksi. 

Sydän- ja verisuonitauteja on tutkittu myös eläinmalleilla, ja on osoitettu, että sosiaalinen stressi apinoilla stimuloi sepelvaltimotaudin valtimokovettumien muodostumisnopeutta. Vasteen suuruus stressiin ja stressistä elpyminen takaisin lähtötasolle vaihtelee yksilöiden kesken suuresti. Oletetaan, että herkemmin stressiin reagoivilla ihmisillä on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin

Stressi vaikuttaa verenpaineeseen, jopa eläimillä

Mekaaniset tutkimukset osoittavat, että kohonnut verenpaine on ominaista kohonneelle sympaattisen hermoston aktiivisuudelle. Stressi nostaa sympaattisen hermoston aktiivisuutta. Myös eläinmallit ovat todenneet, että psyykkinen stressi voi aiheuttaa verenpainetautia. Sosiaalinen stressi hiirillä on yhdistetty kasvaneeseen noradrenaliinivaihduntaan.

On huomattu, että henkilöt joilla on kohonnut verenpaine tai rajatapauksia kohonneesta verenpaineesta, reagoivat herkemmin stressiin. Tämä tapahtuu erityisesti silloin kun altistetaan haasteille, jotka saavat aikaan aktiivisen selviytymisvasteen. Pitkäaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet positiivisia mutta rajoittuneita yhteyksiä stressin ja verenpainetaudin ja kliinisen kohonneen verenpaineen välillä.

Äkillinen sydäntapahtuma ja stressi

Akuutteja sydäntapahtumia esiintyy tyypillisesti ihmisillä, joilla on kehittynyt sepelvaltimon ahtauma. Yleisin patologia on sepelvaltimon plakin repeäminen verisuonitukoksen mukana. Paras tällaisen tapahtuman laukaisija on fyysinen ponnistus, mutta myös tunnestressi voi toimia laukaisevana tekijänä. Esimerkiksi Ruotsissa on huomattu, että kuoleman suhteellinen riski johtuen sydän- ja verisuonitaudista on suurempi ihmisillä viikon sisällä siitä, kun heillä on todettu syöpä (joka on siis stressitekijä ihmismielelle).

Takotsubo

Äkillinen sydäntapahtuma voimakkaan stressin seurauksena voi tulla myös ilman sepelvaltimotauti, tällöin puhutaan takotsubosta. Etiologisena tekijänä enemmistöllä on fyysinen tai henkinen stressi, kolmasosalta ei löydy altistavaa tekijää. Autonomisen hermoston toimintahäiriötä ja katekoliamiinien - todennäköisimmin adrenaliinin - ylimäärää pidetään oireyhtymän aiheuttajana. Vasemman kammion varjoainekuvauksessa havaitaan takotsubokardiomyopatialle tyypillinen liikehäiriö.

Rytmihäiriöt ja stressi

Negatiivisten tunteiden on osoitettu vaikuttavan sydämen rytmihäiriöiden esiityvyyteen. Esimerkiksi New Yorkissa 9/11 tapahtumien jälkeen (terroristi-iskut World Trade Center kaksoistorneihin) potilailla joilla oli ICD-laite (Implantable cardioverter defibrillator), rytmihäiriöiden määrä kasvoi merkittävästi iskujen jälkeisinä 30 päivänä verrattuna normaalitilanteen kontrollikuukauteen, mikä lienee järkeenkäypää, sillä pelon tunteen alaisena sydän rasittuu enemmän kuin levollisella mielellä.

Stressi ja kuolleisuus

Työstressi vaikuttaa sydänkuolleisuuteen. Työstressin vaikutusta selvittävään tutkimukseen osallistui yhteensä 812 työntekijää ja heitä seurattiin keskimäärin 25,6 vuotta. Työntekijät, joilla oli korkea työstressi, korkeat työvaatimukset yhdistettynä alhaiseen työnohjaukseen, oli  2,2-kertainen riski kuolla sydän- ja verisuonisairauteen verrattuna alhaisen työstressin kollegoihin. Vastaava riskisuhde työntekijöillä, joilla oli ponnistelu-palkitsevuus-epäsuhta (matala palkka, sosiaalisen arvostuksen puute, vähemmän uramahdollisuuksia suhteessa työhön tehtävään ponnisteluun) oli 2.4-kertainen kuolleisuusriski.

Stressin mittaaminen

Tämän hetkisen tiedon perusteella mahdollisia fysiologisia indeksejä, joilla psykososiaalista kuormittumista voi suhteellisen helposti arvioida ovat esimerkeiksi seuraavat:
  • Syke. Kohonnut arvo saattaa kertoa pitkittyneestä kuormittumisesta ja siihen liittyvästä sympaattisen tonuksen kasvusta tai parasympaattisen tonuksen alenemisesta.
  • Parasympaattisen aktivaation taso levossa (tahdistetun hengityksen aikana). Peruskartoitukseen riittävän arvion saa uusimpien sykemittarien mukana tulevista ohjelmistoista, jotka laskevat korkeataajuuksien sykevaihtelun määrän.
  • Syke- ja verenpainereaktiivisuus ja stressistä palautuminen. Verenkierron pitkäaikaisrekisteröinnit (EKG ja olkavarsiverenpaine) ovat suositeltavia menetelmiä työstressin arvioimiseksi. (myös sykemittaria voi käyttää). Suuri ero työssä ja vapaa-aikana mitatuissa arvoissa voi kertoa työhön liittyvästä allostaattisesta kuormittumisesta (fysiologisten stressireaktioiden pitkäaikainen ja kasautuva vaikutus).

Vuoden 2016 käypä hoito -suositukset sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn Euroopassa ovat ilmestyneet. Näissä näyttöön perustuvissa ohjeissa kiinnitetään huomiota myös työstressiin. Etenkin henkilöiden, joilla on sydän- tai verisuonitauti tai useita taudin riskitekijöitä, on tärkeää välttää liiallista stressiä.

Stressin omahoito

Suomen mielenterveysseuran nettisivuilla on listattu (ja sivuilla vähän tarkemmin myös avattu) asioita, joita stressin omahoidossa tulisi huomioida:
  • hahmota syyt
  • suunnittele (hoidettavat asiat)
  • aikatauluta
  • priorisoi ja keskity oleelliseen
  • luovu turhasta (tekemisestä, esim. sosiaalinen media)
  • tunne rajasi ja opettele sanomaan ei
  • pyydä apua
  • lepää riittävästi ja lataa akkuja mielihyvällä
  • opettele rentoutumistekniikoita
Terveyskylän Mielenterveystalossa on suuri määrä omahoito-oppaita, ei suoraan stressiin, mutta ahdistukseen, sosiaalisten tilanteiden pelkoon, unettomuuteen. Tietoinen läsnäolo-omahoito-opas sopii myös stressin oma-hoitoon. Myös mielenterveysseuran sivuilta löytyy omahoitoharjoituksia. Näitä ohjelmia kannattaa kokeilla itse niin osaa sitten suositella potilaille/ asiakkaille sopivia harjoituksia.

Suomalaisille luontevalla rentoutumistavalla, saunomisella, on myös positiivinen vaikutus stressiin. Saunomisesta enemmän Jari Laukkaselta.

Lue lisää:
Stressin omahoito, Suomen mielenterveysseura 
Harjoituksia stressin vähentämiseksi, Suomen mielenterveysseura
Stressin fysiologiset vaikutukset
Lue lisää takotsubosta

Tehtävä: Tee Stressitesti itsellesi/ perheenjäsenelle/ potilaallesi