Stressi ja sydän

Stressi ja sydän: stressi tuntuu myös sydämessä

Tiedetään, että pitkään jatkuvalla sressillä on epäedullisia vaikutuksia terveyteen. Osa terveyttä heikentävistä vaikutuksista tulee stressin seurauksista, kuten esimerkiksi uniongelmista. Stressillä on myös itsenäisiä epäedullisia vaikutuksia sydän- ja verisuoniston toimintaan.

Tässä stressiä käsittelevässä tekstissä on käytetty suurimmaksi osaksi Aino-Riitta Pentinpuron kandidaattityön sisältöä, tekstin lopussa linkki itse työhön.

Stressillä on psykologinen alkuperä ja se tuntuu konkreettisesti kehossa: lisääntynyt lihasjännitys niskassa, sydämen sykkeen ja verenpaineen muutokset sekä sydämen sykevälivaihtelun muutokset.

Parasympaattisen ja sympaattisen hermoston vuorovaikutus

Aivot hermottavat sydäntä autonomisen hermoston kautta. Tähän kuuluvat sympaattinen ja parasympaattinen hermosto.

Sympaattisen hermoston toiminta johtaa kasvaneeseen sydämen sykkeeseen, kun taas parasympaattinen toimii päinvastoin. Nämä ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa keskenään ja se puolestaan heijastuu sydämen syketiheyteen.

Sydämen syketiheyden vaihtelu tarjoaa mahdollisuuden mitata autonomisen hermoston toiminnan aktiivisuutta ja samalla myös myös stressiä. 

Naisten ja miesten välillä on eroja

Pitkään stressitutkimuksia tehtiin pelkästään miehillä. Esimerkiksi ”taistele tai pakene” –reaktiota on mitattu ensin pelkästään miehillä, ja kun siirryttiin tutkimaan myös naisia, huomattiin ettei vaste olekaan aivan samankaltainen. On kehitetty teoria, että naisten vaste stressiin olisi pikemminkin ”hoivaa ja ystävysty”-reaktio, kuin ”taistele tai pakene”.

Hoivaaminen liittyy normaaliin vaistoon suojata omaa ja jälkeläisten turvallisuutta ja vähentää stressiä. Ystävystyminen puolestaan on sosiaalisten verkostojen luomista ja ylläpitoa. On arveltu, että oksitosiini yhdessä lisääntymishormonien ja endogeenisten peptidimekanismien kanssa, olisi tämän reaktion ydintekijänä.

”Hoivaa ja ystävysty” -reaktio on liitetty sukupuolierojen lisäksi kulttuurisiin ja sosiaalisiin eroihin. Tämä voisi selittää myös sen, miksi naiset osoittavat suurempaa stressiä sosiaalisesta syrjäytymisestä kuin miehet, ja miksi naiset kärsivät enemmän mielialahäiriöstä, jotka johtuvat sosiaalisesta syrjäytymisestä

Stressi ja sepelvaltimotauti

Sydän- ja verisuonisairauksiin luetaan kuuluvaksi muun muassa sepelvaltimotauti, jonka takana on ateroskleroosi eli verisuonien ahtautuminen. Kroonisen stressin on arvioitu kasvattavan sepelvaltimotaudin riskiä 40-60%:lla.

Ateroskleroottiselle prosessille tunnusomaista on tulehdus valtimoiden ja verisuonten seinämissä, joka edistää sisäistä toimintahäiriötä ja ”huonon rasvan” eli LDL:n ja immuunisolujen tunkeutumista verisuonten sisäkalvolle. Stressin on todettu johtavan endoteelin eli verisuonen sisäkerroksen toiminnan ohimenevään vajaatoimintaan.

Riskitekijänä sosiaalinen stressi

Aikuisilla yksinäisyys ja sosiaalinen eristys ovat yleisimpiä kroonisen stressin aiheuttajia. Myös esimerkiksi lapsen kuolema, sairaan huolehtiminen kotona ja avio-ongelmat on liitetty sepelvaltimotautiin. Näitä tekijöitä kutsutaan yleensä välillisiksi stressin aiheuttajiksi. 

Sydän- ja verisuonitauteja on tutkittu myös eläinmalleilla, ja on osoitettu, että sosiaalinen stressi apinoilla stimuloi sepelvaltimotaudin valtimokovettumien muodostumisnopeutta. Vasteen suuruus stressiin ja stressistä elpyminen takaisin lähtötasolle vaihtelee yksilöiden kesken suuresti. Oletetaan, että herkemmin stressiin reagoivilla ihmisillä on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin

Stressi vaikuttaa verenpaineeseen, jopa eläimillä

Mekaaniset tutkimukset osoittavat, että kohonnut verenpaine on ominaista kohonneelle sympaattisen hermoston aktiivisuudelle. Stressi nostaa sympaattisen hermoston aktiivisuutta. Myös eläinmallit ovat todenneet, että psyykkinen stressi voi aiheuttaa verenpainetautia. Sosiaalinen stressi hiirillä on yhdistetty kasvaneeseen noradrenaliinivaihduntaan.

On huomattu, että henkilöt joilla on kohonnut verenpaine tai rajatapauksia kohonneesta verenpaineesta, reagoivat herkemmin stressiin. Tämä tapahtuu erityisesti silloin kun altistetaan haasteille, jotka saavat aikaan aktiivisen selviytymisvasteen. Pitkäaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet positiivisia mutta rajoittuneita yhteyksiä stressin ja verenpainetaudin ja kliinisen kohonneen verenpaineen välillä.

Äkillinen sydäntapahtuma ja stressi

Akuutteja sydäntapahtumia esiintyy tyypillisesti ihmisillä, joilla on kehittynyt sepelvaltimon ahtauma. Yleisin patologia on sepelvaltimon plakin repeäminen verisuonitukoksen mukana. Paras tällaisen tapahtuman laukaisija on fyysinen ponnistus, mutta myös tunnestressi voi toimia laukaisevana tekijänä. Esimerkiksi Ruotsissa on huomattu, että kuoleman suhteellinen riski johtuen sydän- ja verisuonitaudista on suurempi ihmisillä viikon sisällä siitä, kun heillä on todettu syöpä (joka on siis stressitekijä ihmismielelle).

Takotsubo

Äkillinen sydäntapahtuma voimakkaan stressin seurauksena voi tulla myös ilman sepelvaltimotauti, tällöin puhutaan takotsubosta. Etiologisena tekijänä enemmistöllä on fyysinen tai henkinen stressi, kolmasosalta ei löydy altistavaa tekijää. Autonomisen hermoston toimintahäiriötä ja katekoliamiinien - todennäköisimmin adrenaliinin - ylimäärää pidetään oireyhtymän aiheuttajana. Vasemman kammion varjoainekuvauksessa havaitaan takotsubokardiomyopatialle tyypillinen liikehäiriö.

Rytmihäiriöt ja stressi

Negatiivisten tunteiden on osoitettu vaikuttavan sydämen rytmihäiriöiden esiityvyyteen. Esimerkiksi New Yorkissa 9/11 tapahtumien jälkeen (terroristi-iskut World Trade Center kaksoistorneihin) potilailla joilla oli ICD-laite (Implantable cardioverter defibrillator), rytmihäiriöiden määrä kasvoi merkittävästi iskujen jälkeisinä 30 päivänä verrattuna normaalitilanteen kontrollikuukauteen, mikä lienee järkeenkäypää, sillä pelon tunteen alaisena sydän rasittuu enemmän kuin levollisella mielellä.

Stressi ja kuolleisuus

Työstressi vaikuttaa sydänkuolleisuuteen. Työstressin vaikutusta selvittävään tutkimukseen osallistui yhteensä 812 työntekijää ja heitä seurattiin keskimäärin 25,6 vuotta. Työntekijät, joilla oli korkea työstressi, korkeat työvaatimukset yhdistettynä alhaiseen työnohjaukseen, oli  2,2-kertainen riski kuolla sydän- ja verisuonisairauteen verrattuna alhaisen työstressin kollegoihin. Vastaava riskisuhde työntekijöillä, joilla oli ponnistelu-palkitsevuus-epäsuhta (matala palkka, sosiaalisen arvostuksen puute, vähemmän uramahdollisuuksia suhteessa työhön tehtävään ponnisteluun) oli 2.4-kertainen kuolleisuusriski.

Stressin mittaaminen

Tämän hetkisen tiedon perusteella mahdollisia fysiologisia indeksejä, joilla psykososiaalista kuormittumista voi suhteellisen helposti arvioida ovat esimerkeiksi seuraavat:

• Syke. Kohonnut arvo saattaa kertoa pitkittyneestä kuormittumisesta ja siihen liittyvästä sympaattisen tonuksen kasvusta tai parasympaattisen tonuksen alenemisesta.
• Parasympaattisen aktivaation taso levossa (tahdistetun hengityksen aikana). Peruskartoitukseen riittävän arvion saa uusimpien sykemittarien mukana tulevista ohjelmistoista, jotka laskevat korkeataajuuksien sykevaihtelun määrän.
• Syke- ja verenpainereaktiivisuus ja stressistä palautuminen. Verenkierron pitkäaikaisrekisteröinnit (EKG ja olkavarsiverenpaine) ovat suositeltavia menetelmiä työstressin arvioimiseksi. (myös sykemittaria voi käyttää). Suuri ero työssä ja vapaa-aikana mitatuissa arvoissa voi kertoa työhön liittyvästä allostaattisesta kuormittumisesta (fysiologisten stressireaktioiden pitkäaikainen ja kasautuva vaikutus).

Vuoden 2016 käypä hoito -suositukset sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn Euroopassa ovat ilmestyneet. Näissä näyttöön perustuvissa ohjeissa kiinnitetään huomiota myös työstressiin. Etenkin henkilöiden, joilla on sydän- tai verisuonitauti tai useita taudin riskitekijöitä, on tärkeää välttää liiallista stressiä.

Stressin omahoito

Suomen mielenterveysseuran nettisivuilla on listattu (ja sivuilla vähän tarkemmin myös avattu) asioita, joita stressin omahoidossa tulisi huomioida:

• hahmota syyt
• suunnittele (hoidettavat asiat)
• aikatauluta
• priorisoi ja keskity oleelliseen
• luovu turhasta (tekemisestä, esim. sosiaalinen media)
• tunne rajasi ja opettele sanomaan ei
• pyydä apua
• lepää riittävästi ja lataa akkuja mielihyvällä
• opettele rentoutumistekniikoita

Terveyskylän Mielenterveystalossa on suuri määrä omahoito-oppaita, ei suoraan stressiin, mutta ahdistukseen, sosiaalisten tilanteiden pelkoon, unettomuuteen. Tietoinen läsnäolo-omahoito-opas sopii myös stressin oma-hoitoon. Myös mielenterveysseuran sivuilta löytyy omahoitoharjoituksia. Näitä ohjelmia kannattaa kokeilla itse niin osaa sitten suositella potilaille/ asiakkaille sopivia harjoituksia.

Suomalaisille luontevalla rentoutumistavalla, saunomisella, on myös positiivinen vaikutus stressiin. Saunomisesta enemmän Jari Laukkaselta.

Lue lisää:
Stressin omahoito, Suomen mielenterveysseura 
Harjoituksia stressin vähentämiseksi, Suomen mielenterveysseura

Stressin fysiologiset vaikutukset
Lue lisää takotsubosta

Aino-Riitta Pentinpuro: Stressi, stressihormonit ja niiden vaikutus ihmisen kehoon

Lisää työhön liittyvästä stressistä ja siihen vaikuttamisesta.

Tehtävä: Tee Stressitesti itsellesi/ perheenjäsenelle/ potilaallesi

Mitä et yritä, sitä et saavuta

       

Jerry Soini on yksi nyt aloittaneista SydänfysioterapiaPro-opiskelijoista. Ajattelin, että olisi mukava kuulla, millaisin ajatuksin nuori fysioterapeutti on tullut koulutukseen. Haastattelin Jerryä ja hän kertoilikin tosi mukavia juttuja.


Kukas oikein olet?

Olen Jerry, 26v ja olen kotoisin Turusta. Asustelen Turun keskustan suunnilla yksin. Aikoinaan pyrkiessäni sosiaalipsykologiksi minulla oli fiilis, ettei se ala tunnu ihan omalta. Pohdiskelin, mikä olisi minulle se paras ala kaikista, kunnes minulle esitettiin hyvä kysymys: “Miksi et hakisi fysioterapeutiksi, kun haluat olla ihmisten terveyden kanssa tekemisissä ja olet liikunnallinen?” Kiitos kysyjälle, koska se kysymys osui nappiin.

Nuorempana en ollut liikunnallisesti kovinkaan aktiivinen. Ajoin toki vuosina 2004-2009 parhaimmillaan ratamoottoripyöräilyn SM-sarjassa 125cc sarjassa ja olin mukana suomalaisen Ajo Motorsportin toiminnassa, mutta jälkikäteen ajateltuna fyysinen kuntoni ei ollut silloin erityinen, jos vertaa nykyiseen. Nykyään minua kiinnostaa liikunnassa sellaiset haasteet, joissa haetaan vastausta kysymykseen “Mitä pystyt kehollasi tekemään, jos sinun pitäisi kiivetä edessäsi olevaan tankoon?” Päädyin siis vuonna 2016 tankotanssin pariin. Siitä tuli myös toinen työni tankotanssin ohjaajana. Kokemusta on tullut myös kuntosalista sekä kädenväännössä kilpailemisesta ihan kohtalaisella menestyksellä. Lyhyesti sanottuna innostun helposti liikuntalajeista ja näistä pisimpään olen pysynyt tankotanssin parissa. Seuraava tavoite on sen ohella oppia seisomaan käsilläni.

Miten kiinnostuit sydänfysioterapiasta?

Kiinnostuin sydänfysioterapiasta havaittuani, kuinka monella asiakkaallani on jokin sydämeen ja verenkiertoelimistöön liittyvä toimintakyvyn haitta ja tiedän niistä aivan liian vähän. Koen, että sydänfysioterapeutilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa tällaisiin kansanterveydellisiin sairauksiin ohjauksen ja neuvonnan keinoin.

Jerry on kurssin ainoa miespuolinen osallistuja, joten hänen kohtalona on esittää potilasta kun tarvitaan paljasta pintaa

Millaiseksi voisit kuvitella sydänfysioterapeutin roolin ideaaliyhteiskunnassa?

Ideaaliyhteiskunnassa sydänfysioterapeutteja olisivat kaikki fysioterapeutit. Tämä sen vuoksi, että kaikilla fysioterapeuteilla tulisi olla työkaluja taistella suuria kansansairauksia vastaan, kuten esimerkiksi sepelvaltimotautia.

Mitä muita kiinnostuksen kohteita fysioterapian saralla sinulla on?

Fysioterapeuttina minulla on kiinnostusta aika moniin asioihin, joista nimeäisin muutaman ilman tärkeysjärjestystä: diabetes ja muut sisätaudit, tuki- ja liikuntaelimistö sekä kipu. Fysioterapia tieteenä on myös kiinnostava luen mielelläni tutkimuksia, jotka herättävät kiinnostuksen.

Millaisena näet tulevaisuuden fysioterapian?

Etävastaanotto saattaisi lisätä fysioterapeuttien saavutettavuutta. Ihminen kokee esimerkiksi alaselkäkipua ja ottaa yhteyden fysioterapeuttiin. Fysioterapeutti tekee etäteitse seulonnan punalippujen varalta ja luo muun anamneesin. Jatko riippuu sitten anamneesista: onko syytä tutkia tarkemmin, esimerkiksi lähettämällä asiakas lääkäriin vai selvitäänkö esimerkiksi ohjauksella ja neuvonnalla, josta jatketaan seurantalinjalle.

Miten hankit uutta tietoa, miten pysyt ajan tasalla?

Kysyn neuvoa minua kokeneemmilta, osallistun mielestäni relevantteihin koulutuksiin, luen alan kirjallisuutta ja tutkimuksia sekä hieman tiiviimpää tietoa hankin erilaisten ammattilaisille tarkoitettujen alustojen kautta internetistä. Tällä hetkellä seuraan The Better Clinician Project-nimistä projektia. Sen pitäjinä ovat Ben Cormack ja Adam Meakins.

Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua?

Viisaampana terveydenhuoltoalan ammattilaisena.

Mitä fysioterapeutit voisivat oppia personal trainereilta, liikuntatieteilijöiltä, terveysvalmentajilta yms. samalla reviirillä työskenteleviltä?

En ole näihin aloihin perehtynyt lainkaan, mutta kuvittelisin, että yksinkertaisella pärjää pitkälle, kuten personal trainerit taitanevat tehdä meihin verrattuna. Koen, että fysioterapeutit saattavat kikkailla välillä ajatusmalliensa kanssa ja tekevät kärpäsestä härkäsen, esimerkiksi karrikoidusti syyttämällä alaselkäkivusta SI-nivelen 0,1 asteen alentunutta liikelaajuutta, jonka perustelevat näppituntumallaan. Jos joku lukijoista ei tähän ole “syyllistynyt”, niin minä ainakin olen. On toki olennaista ottaa huomioon liikkumisen rajoitteet, perussairaudet jne.

Mitä vielä haluat sanoa fysioterapiaan liittyen

Tämä on hieno ala.

Mottosi

Tämän hetken fiiliksiin sopisi varmaan “Mitä et yritä, et saavuta.”

Sydänfysioterapian Pro-opinnot käynnistyivät kolmannen kerran

Tammikuun viimeisenä  perjantai-iltapäivänä kokoontuivat uudet SydänfysioterapiaPro-kurssilaiset Kuopioon aloittelemaan vuoden mittaista opiskelu-urakkaansa. Aikaisempiin kursseihin verrattuna nyt on tapahtunut melkoinen nuorennusleikkaus (mikä tarkoittaa myös, että itsensä tuntee entistä vanhemmaksi). Nuoruus ei ole kuitenkan mikään vika ja näiden kurssilaisten kohdalla ei varsinkaan, niin hyvällä energialla ja asenteella olivat fysioterapeutit lähteneet mukaan. Tästä porukasta vielä kuullaan!

Yleensä uuden oppiminen noudattaa kaavaa, jossa alkuvaiheessa tajuaa, että ei tiedäkään asiasta juuri mitään, mutta asioiden loksahtaessa vähitellen kohdalleen, saa tuntea oivaltamisen riemua. Olen kokenut tämän itse monta kertaa ja edellisten kurssien kanssa olemme Liisan kanssa nähneet huikeaa ammatillista kasvamista.

Kailla on painavaa asiaa

Sydänfysioterapiassa on hankala hypätä itse tekemiseen ennenkuin perusasiat sydämen toiminnasta ja liikunnan vaikutuksista ovat hallussa. Alussa onkin paljon työtä näiden selvittämiseksi. Sydänvalvonnan sairaanhoitaja Matti Olkkola, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Kai Savonen ja kardiologi Juhani Sneck tykittivät mega-annoksen pohjatietoa, jonka sulattamisessa menee todennäköisesti seuraavat viikot ennen uutta lähijaksoa. Lisäksi Bittiumin pojat tutustuttivat firmansa EKG-seurantalaitteistoon.

Juhani demonstroi sydämen toimintaa ultraäänen avulla

Bittiumin Santtu Remes kertoi EKG-seurannasta sydänpotilaan harjoittelussa

EKG-seurannan voi yhdistää polkupyöräharjoitteluun

Vuoden aikana perehdytään niin sydänpotilaan fyysisen kunnon arviointiin, sydänsairauksiin ja harjoittelun sunnitteluun kuin myös potilasohjauksen perusteisiin ja keinoihin sekä omasta jaksamisesta huolehtimiseen. Onneksemme olemme saaneet luotua loistavan asiantuntijaverkoston ja voi sanoa, että meillä on valtakunnalliset gurut koulutuksessa mukana.

Omatoiminen taukojumppa sujuu fysioterapeuteilta

Pro-opinnot huipentuvat kaikille avoimiin Sydänfysioterapiapäiviin 26.-27.11.2020 Kuopiossa. Päivillä on kiinnostavan ohjelman lisäksi opiskelijoiden, ja miksei muidenkin kehittämistöitä tehneiden, posterinäyttely. Päivien alustavan ohjelman löydät Sydänfysioterapeuttien nettisivuilta. Ohjelma tarkentuu esiintyjien kohdalta ihan lähipäivinä. Nähdään Kuopiossa!

Sydän ja kipulääkkeet

Sydänpotilaiden kanssa työskennellessä ei pääse vähällä; harvoin potilaalla on vain se sydänongelma. Aika usein tulee vastaan tilanne, missä potilas kertoo syövänsä käsikaupan kipulääkkeitä TULE-vaivoihin, päänsärkyyn ym. ja tarkennettaessa määrät saattavat olla hurjankin kuuloisia.

Koska kipulääkkeistä kysytään aika usein, käännyin kardiologi Raimo Kettusen puoleen, joka ystävällisesti taas kerran auttoi selventämään asiaa. Raimo on kertonut itsestään jo aikaisemmin blogissani. Raimo on myös kirjoittanut hyvän artikkelin sydänpotilaan kipulääkkeistä.

Raimon esittely

Artikkeli sydänpotilaan kipulääkkeistä

Millaisia asioita on huomioitava sydänpotilaan kipulääkityksessä?

• Tulehduskipulääkkeet voivat nostaa verenpainetta ja aiheuttaa turvotuksia, ja pahentaa sydämen vajaatoimintaa
• Pitkäaikaisessa käytössä voivat aiheuttaa "terveellekin" sydäninfarktin! 
• Aina kannattaa ensin kokeilla Panadolia. Jos se ei auta tarpeeksi, sitten varovasti lisäksi tulehduskipulääkettä, ensin voiteena jos on pinnallinen nivelkipu.
• Naprometin on jonkin verran turvallisempi kuin Burana 

Miten sydänpotilaan muu läkitys vaikuttaa kipulääkkeen valintaan?

• Jos potilaalla on Marevan-lääkitys tai Primaspanin lisäksi Plavix, Brilique tms., muut kuin Panadol voivat aiheuttaa edellisten haittojen lisäksi (suolisto) vuotoriskin

Miksi tulehduskipulääkkeitä ei suositella sydänpotilaille? Millaisia haittavaikutuksia niillä voi olla?

• Ks. edellä: verenpaineen nousu, turvotukset, infarktiriski, vajaatoiminnan paheneminen, suolistoverenvuoto

Mitä käsikaupan kipulääkkeitä sydänpotilas voi turvallisesti käyttää?

• Panadolin käytöstä voi olla haittaa vain maksa-potilaille. Mutta toki Buranaakin voi ja pitääkin käyttää muutama päivä, jos ei esim. saa kivulta nukuttua. Sillä valvominen ja kivusta johtuva muu stressi ja verenpaineen nousu se vasta haitallista sydämelle on 

Onko eri sydändiagnooseissa huomioitava erilaisia asioita kipulääkkeen valinnassa?

• Vajaatoimintapotilailla ja Marevania ja Primaspania yhdessä Plavixin ja/tai Briliquen kanssa käyttävillä on varottava verenvuotovaaraa, ja jos Panadol ei riitä, vain pienellä annoksella Buranaa tms.

Esimerkki elävästä elämästä: sepelvaltimotautipotilaani kertoo kärsivänsä nivelrikkokivusta, johon käyttää päivittäin tulehduskipulääkkeitä (400g Buranax3), miten ohjeista häntä?

• Jos Panadol ei riitä, verenpainetta ja mahdollista hemoglobiinin laskua (mustia ulosteita?) on tarkkailtava.

Toinen esimerkki: sydämen vajaatoimintapotilaallani on nesteenpoistolääkkeen myötä alkanut isovarpaan tyvinivel turvotella ja kipuilla, mitä kipulääkkeitä hänelle suosittelisit?

• Taitaa olla kihtiä, joten Panadol fortea ensin, ja jos ei riitä, voiteena Feldeniä tms., ja jos s-uraatti on koholla, Apurinia tai Adenuricia (jotka vain estävät uutta kipukohtausta)

Missä vaiheessa kipulääkitys olisi syytä tarkistaa lääkärin kanssa? 

• Jos lisäksi munuaisten toiminta on alentunut (krea koholla), ja/tai jos on edellä mainittuja vuotoriskiä lisääviä lääkkeitä, kannattaa keskustella lääkärin kanssa

Summary

Mild painkillers and the heart

The use of NSAIDs (nonsteroidal anti-inflammatory drugs) can increase blood pressure, cause swelling and worsen heart failure

Long time use if NSAIDs can be a reason to heart attack, even in the healthy heart!

If the patient has Marevan-medication or Primaspan+ Plavix/ Brilique, NSAIDs can cause intestine bleeding

Paracetamol is the safe mild painkiller and can be harmful only in liver diseases. Burana can be used randomly if the pain insist it or the patient can't sleep because of the pain. Insomnia and stress can also increase the blood pressure.

If the patient has kidney failure or creatine is increased, the pain medication must be planned with the doctor

Sydänkuntoutustutkimuksen huippuasiantuntija Josef Niebauer

Josef Niebauer on itävatalainen kardiologi, jonka on antanut sydämensä sydänkuntoutuksen tutkimukselle ja siitä tiedottamiselle. Hän on paitsi julkaissut useita merkittäviä tutkimuksia, ollut mm. mukana kehittämässä ESCin "Exercise tool"-sydäkuntoutustyövälinettä, koonnut Cardiac Rehab Manual-ohjekirjan sydänkuntoutuksen ammattilaisille (joka muuten on jo käännetty venäjäksi ja kiinaksi) sekä toimii aktiivisesti ESCissa sydänkuntoutuksen kehittämiseksi.


Josef on urheilija itsekin ja harrastanut liikuntaa ikänsä, mistä kumpuaa hänen intonsa tuoda liikunnan loistavat terveysvaikutukset myös potilaiden hyödyksi. Hänen keskeisiä tutkimuskohteitaan ovat liikunnan antiaterogeeniset ja endoteelivaikutukset, sydämen sopeutuminen liikuntaharjoitteluun ja eri ikäisten urheilijoiden liikuntakelpoisuuden arviointi.

Itävaltalaisesta sydänkuntoutuksesta

Itävallassa sydänkuntoutus on perinteisesti ollut laitoskuntoutusta, jonne lähetteen tekee kardiologi sairaalavaiheessa, joskus oma lääkäri akuuttivaiheen jälkeen. Kuntoutuksen maksaa sairausvakuutus. Kaikki kuntoutuslaitokset tarjoavat moniammatillista sydänkuntoutusta ja kuntoutushenkilökuntaan voi kuulua kardiologi, sisätautilääkäri, urheilulääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, liikuntafysiologi, psykologi, ravitsemusterapeutti.

Kolmea lukuunottamatta (yhteensä 24 kuntoutuslaitoksesta) kuntoutuslaitokset on akreditoinut Austrian Working Group on Outpatient Cardiac Rehabilitation (AGAKAR), joka määrittelee pakolliset laatustandardit kuntoutukselle. Esimerkiksi fysioterapeutilta vaaditaan lisäkoulutus (diplomi, 150h) sydänpotilaan kuntoutuksessa. Josef on kirjoittanut kriittisen kirjoituksen itävaltalaisesta sydänkuntoutuksesta, tässä kriitikissä on paljon sellaista, johon me suomalaisetkin voimme yhtyä. Lisään artikkelin yhdistyksen nettisivuille www.sydanfysioterapeutit.fi.

Sydänkuntoutukseen lähettämisen indikaatiot ovat Itävallassa laajat:

• Akuutti koronaairyndrooma (STEMI ja NSTEMI)
• Pallolaajennus (PCI)
• Stabiili sepelvaltimotauti
• Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus (CABG)
• Muut sydän- ja suurten verisuonten leikkaukset
• Sydän- ja keuhkosiirrot
• Krooninen sydämen vajaatoiminta (NYHA II ja III)
• Pulmonaalihypertensio
• Perifeerinen valtimotauti
• Ennaltaehkäisy korkean riskin potilaille
• Elekrofysiologiset interventiot
• Tahdistin
• Hemodynaamisesti stabiilit rytmihäiriöt
• Hoidettu ventrikulaarinen takykardia tai sydänpysähdys

Sydänfysioterapeuttien ja kuntoutuksesta innostuneille lääkäreille Josef suosittelee yhdeksi työkaluksi Exercise toolia, joka valmistui pari vuotta sitten. Tämän nettityökalun etuina on nopea, yksilöllinen liikuntasuunnitelma. Haittapuolena meille suomalaisille on se, että työkalun pohjana on maksimaalinen kliininen rasituskoe, joka valitettavan harvoin meillä on käytössä. Josefin mukaan maksimaalinen rasituskoe on kuitenkin oleellinen ennen kuntoutusta ja kuntoutuksen tulosten seuraamisessa, joten työsarkaa käytäntöjen muuttamisessa meillä riittää.
Lue lisää Expert toolista


Liikunnan tavoitteet sydänkuntoutuksessa on kirjattu seuraavasti:

• Energiankulutus 2000kcal/vk
• Päivittäin 30 minuuttia fyysistä aktiivisuutta (työliikunta, kävely, portaiden nousu, pihatyöt jne.), n. 1000kcal/vk yhteensä
• Viikottain 2 tuntia ohjelmoitua liikuntaharjoittelua (3x40 minuuttia), noin 800kcal/vk tavoitteena lisätä maksimaalista hapenottokykyä 20% ja rasituskokeessa mitattua suorituskykyä 100-120%:iin iänmukaisesta viitearvosta
• Viikottain 1h voimaharjoittelua (2x30min), 200kcal/vk

Lopuksi saksankielen harjoitusta. Puhetta golfista.

Josefin yhteystiedot:

Professor Josef Niebauer MD PhD MBA
Specialist in Internal Medicine, Cardiology, Sports Medicine
President, Austrian Association of Prevention and Rehabilitation
Vice-President, Austrian Society of Sports Medicine and Prevention
Chairman, Austrian Working Group of Outpatient Cardiac Rehabilitation

Chair of the Institute of Sports Medicine, Prevention and Rehabilitation and
Research Institute of Molecular Sports Medicine and Rehabilitation
Paracelsus Medical University Salzburg
Institute of Sports Medicine of the State of Salzburg
Sports Medicine of the Olympic Center Salzburg-Rif
Lindhofstr. 20
5020 Salzburg
Austria
email: j.niebauer@salk.at

www.salk.at/sportmedizin

Summary

I asked Joseph to answer some questions and he kindly accepted my request:

1. How did you become interested in cardiac rehabilitation and exercise?
– I’ve been an athlete and trainer all my life and wanted to help patients benefit from this poly-pill
2. What is the research area you are most interested in? Have you any special favourites in research? – antiatherogenic effects of exercise training; effects on the endothelium; pre-participation screening of athletes of all levels and ages; cardiac adaptation to exercise training
3. Have you been developing ESC’s toolkit to exercise prescription? Do you think it’s usable in daily clinical practice?
- Yes and yes. Read about Expert tool
4. What do you think about maximal ergometry test before CR?
- Maximal ergometry prior and during CR is a must in order to individually tailor exercise training, to document success/failure, to modify (increase or decrease) exercise volume and intensity e.g. in response to changes in medication or as a result of training effects – see attached e.g. maximal ergometry during clinical routine;
5. Endurance exercise in the traditional exercise form but strength exercise is also recommended. What is your opinion about the most important muscle groups to exercise?
– all major muscle groups have to be exercised
6. I was so delighted about Cardiac Rehab Manual. Thank you! Can you tell something about the book?
– thank you. All I can say is that I am most grateful to all authors who have made this book possible. It has been translated also into Chinese and Russian and has been read and distributed widely
7. Have you studied cost-benefits in CR?
– no, not me. But others have and we all know it is cost-effective.
8. Do you have special education to health care professionals in CR in Austria?
- Yes. Allied health professionals, as well as doctors, can obtain a diploma in cardiac and pulmonary rehabilitation from our Austrian Association of Prevention and Rehabilitation in conjunction with the Austrian Society of Cardiology and the Austrian Society of Pulmonary Medicine.
9. Are you interested to come to next EuroHeartCare in Seville to speak about CR?
- yes, it would be my pleasure.

Sydänfysioterapian opettaja Pirjo

Olin erikoistumassa sisätautien fysioterapiaan Oulussa (silloin kun vanhamuotoista erikoistumiskoulutusta vielä järjestettiin, joskus viime vuosituhannella). Kurssikaverinani oli nuori ja innostunut fysioterapeutti Pirjo Mäki. Pirjo taisi jo tuolloin tehdä opettajaopintojaan Jyväskylän yliopistossa ja Natunenkin vilahteli puheissa. Sen jälkeen olemme tavanneet satunnaisesti koulutuspäivillä ja olin tosi iloisesti yllättynyt, kun Pirjo tuli mukaan ensimmäiselle Pro-kurssille. Hän saa nyt kertoa, miten päätyi sydänfysioterapian pariin:

Kuka olen? Miten minusta tuli fysioterapian opettaja ja sydänfysioterapeutti?

Olen Pirjo Mäki-Natunen fysioterapian lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Kiinnostus fysioterapian eri alueisiin ja halu perehtyä uusiin asioihin on vienyt minua erilaisiin koulutuksiin ja sitä kautta erilaisiin tehtäviin: lääkintävoimistelija-tutkinnon jälkeen erikoislääkintävoimistelijaksi ja terveydenhuollon maisteriksi ja opettajaksi. Ammatilliset täydennyskoulutukset mm neurologisen fysioterapian erikoistumisopinnot, potilassiirtojen ja GAS-menetelmä-kouluttajakoulutus ja viimeisimpinä sydänfysioterapian erikoistumiskoulutus ovat syventäneet osaamistani.

Opettajan työssä saa olla näköalapaikalla mukana työelämän ja koulutuksen kehittämisessä. Työ nuorten ja motivoituneiden fysioterapeutti-opiskelijoiden kanssa on innostavaa.

Hyvinvointi, sen tukeminen kuntoutuksessa ja fysioterapiassa kiinnostavat minua. Sydänfysioterapian erikoistumiskoulutus avasi aivan uuden näkökulman opettajan työhöni. Terveyden edistäminen, elintapojen ja elintapamuutoksen merkitys, eri terveyden edistämisen työmenetelmät, sydänpotilaan liikunnallisen kuntoutuksen sisältö ovat tuoneet uutta sisältöä opetustyöhöni. Sydänfysioterapian Pro-koulutuksen kautta olen saanut tutustua alan ammattilaisiin ja ammattilaisten verkostoon. Yhteistyötahojen kautta fysioterapeuttiopiskelijamme ovat saaneet uusia harjoittelupaikkamahdollisuuksia ja näin tulevat fysioterapeutit saavat terveyden edistämisen sekä sydänkuntoutuksen osaamista, jota Keski-Suomen alueella on monipuolisesti tarjolla.

Yhteistyö on tuottanut JAMKin fysioterapeutti-opiskelijoiden opinnäytetöitä,  mm.

• HIIT-harjoittelun mahdollisuudet sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutuksessa : Intergroiva kirjallisuuskatsaus Hokkanen, Meri; Becquart, Michelle (2017) https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/139025/Becquart_Michelle_Hokkanen_Meri.pdf?sequence=1&isAllowed=y

• Sydänsiirron saaneelle soveltuva liikunta kunnon ylläpitovaiheessa : Integroiva kirjallisuuskatsaus Kortekallio, Vilma (2018) https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/158326/Kortekallio_Vilma.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sydänfysioterapian opinnot JAMKin fysioterapeutti-tutkinnossa

JAMKin fysioterapeutti-tutkinnon opetussuunnitelman mukaan

1.vuonna opiskellaan sydän-ja verenkiertoelimistön rakennetta ja toimintaa Anatomian ja fysiologian sekä kuormitusfysiologian näkökulmasta (EKG, kuormituksen vaikutus sydän-ja verenkiertoelimistön toimintaan, kuormitus-ja lepotestit, Firstbeat, POLAR Own Index) yht 5op.

2.vuonna Toimintakyvyn arviointi-opintojaksolla 4op käydään suorituskykytestejä mm 6min kävelytesti, hengitys-ja verenkiertoelimistön toiminnan tutkiminen, Terapeuttinen harjoittelu l 3op sisältää hengitystoiminnan harjoittamisen, Fysioterapia aineenvaihdunnan, hengitys-ja verenkiertoelimistön toimintarajoitteissa sekä psyykkisten toimintojen tukemisessa 6op-opintojaksoon sisältyy Sydänpotilaan fysioterapian opintokokonaisuus 1.5op.

Sydänkuntoutujan ohjausmateriaalia

Ammattitaitoa edistävässä Harjoittelu l:ssä 11 op (n. 8vk, 297h) sisältönä on mm sydänkuntoutus, terveyden edistäminen, terveyskeskusten vuodeosastojen fysioterapia, ikääntyneiden fysioterapia mm kotikuntoutuksessa, vanhuspalveluissa, yleiskirurgisen potilaan fysioterapia, psykofyysinen fysioterapia.


Sydänfysioterapian 1,5 op, n40h osaamisen tavoitteet:


Opiskelija

- hyödyntää alan käypähoito, - ja fysioterapiasuosituksia

• Sydänliiton, Sydän.fi materiaali
• Liikunnan käypähoitosuositus https://www.kaypahoito.fi/hoi50075
• Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus. Hyvä fysioterapiakäytäntö. https://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00002
• Terveyskylä. Sydänsairaudet https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/tietoa-syd%C3%A4nsairauksista
• Sydänliitto. Ammattilaisnetti https://sydanliitto.fi/ammattilaisnetti/liikunta-10
• Sairaanhoitopiirien hoitopolut www.kssshp.fi/sydanpotilaanliikuntapolku https://www.ksshp.fi/sydanpotilaanliikuntapolku/

- tietää ja tunnistaa valtimosairauksien riskitekijät ja miten elintavat erityisesti liikunta vaikuttaa riskitekijöihin (elintavat, korkea RR ja kolesteroli, ylipaino, tupakointi, vähäinen liikunta, stressi, perintötekijät)

- tietää liikunnalliseen kuntoutuksen suunnitteluun vaikuttavat tekijät (syke, RR, hengitys/hengenahdistus, rintakipu, NYHA, kuormituksen tunne RPE, MET, EKG, rasituskokeen ja 6MWT:n tulkinta, palautuminen)

- tietää yleisimmät sydän-ja verisuonielimistön sairaudet ja liikunnallisen kuntoutuksen periaatteet (korkea verenpaine, sepelvaltimotauti, pallolaajennus, ohitusleikkaus, sydäninfarkti, vajaatoiminta, rytmihäiriöt)

- osaa suunnitella turvallista ja tehokasta liikunnallista kuntoutusta (arkiliikunta, kestävyysliikunta, HIIT, lihasvoimaharjoittelu)

- osaa rohkaista ja motivoida sydänkuntoutujaa elintapamuutokseen

- tietää hyvinvointiteknologian ja etäohjauksen mahdollisuuksia

Opetuksen toteutuksessa käytännön linkitystä ovat tuoneet mm papericase-esimerkit, vierailevat ryhmät ja kokemustoimijat, simulaatioharjoitukset yhdessä sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin terveyskeskuksen terveydenedistämisyksikköjen tarjoamat mahdollisuudet osallistua erilaisiin terveyspäiviin ovat olleet antoisia oppimisen kokemuksia opiskelijoille.

Fysioterapeutti-opiskelijamme vierailivat  Tunne sydämesi-messuilla.

On tärkeää, että fysioterapeutti-opiskelijat oppivat hyödyntämään heti alusta lähtien näyttöön perustuvaa tietoa toimintansa lähtökohdaksi. Korkeakouluissa korostetaan kriittistä tiedonlukutaitoa, koska eri tasoista tietoa on saatavilla paljon. Työelämäohjaajat ovat roolimalleja, joten heidän merkitys opiskelijan ammatillisessa kasvussa ja toiminnassa on ensiarvoisen tärkeää.

Fysioterapian ja fysioterapiakoulutuksen tulevaisuus

Fysioterapian merkitys korostuu tässä ajassa. Väestö ikääntyy, kotikuntoutuksen merkitys korostuu, elintavat passivoivat ja altistavat sairauksiin. Toisaalta paljon liikkuvat ja urheilevat tarvitsevat fysioterapeutin asiantuntemusta. Fysioterapian tutkimus tuottaa vaikuttavuusnäyttöä. Teknologia mahdollistaa hyödyllisiä ohjauskeinoja esimerkiksi elintapojen ja yleistilan tiedonkeruuseen, asiakkaan tilan tunnistamiseen sekä motivointiin elintapojen muutoksissa. Fysioterapeutti voi seurata ja kannustaa asiakkaan harjoittelua etäyhteydellä. Etäohjauksessa korostuu fysioterapeutin ammattitaito, sillä hänen on osattava tulkita asiakkaan tilaan liittyvät muutokset ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla.


Tässä ajassa haastetaan korkeakouluja tarjoamaan monimuotoisia opiskeluvaihtoehtoja esimerkiksi digitaalisia / verkko-opintoja. Vuorovaikutus ja asiakkaan kohtaaminen ovat fysioterapeutin työssä olennaista ja erityistä. Tämän huomiointi on tärkeää fysioterapeutti-koulutuksessa, jotta tulevat ammattilaiset osaavat hyödyntää teknologiaa ja samalla kehittävät ammatillista vuorovaikutusosaamista. Oikean pedagogisen tasapainon löytäminen vaatii opettajilta ja kouluttajilta kriittisyyttä sekä hereillä oloa.

Oma hyvinvointi ja sydämen terveys

Omaa hyvinvointiani ylläpidän liikkumalla vuoden ajan mukaan talvella hiihtämällä, kesällä juoksemalla, uimalla ja golfaamalla. Jyväskylän Naisvoimistelijat liikuttavat läpi vuoden ja erityisesti joogaan pitää päästä joka viikko -joogaamalla, sydän voi hyvin.  Kuorolaulu Laulun lumoissa-ryhmässä on uusi hyvinvointiani lisäävä harrastus.

Sydän voi hyvin- joogaliike

Seuratoiminnasta saan innostavaa sykettä. Jyväskylän Naisvoimistelijoiden, Keski-Suomen fysioterapeutit ry:n sekä Keski-Suomen Parkinson yhdistyksen toiminnassa mukana oleminen lataa akkujani. Koti, perhe ja ystävät ovat hyvinvointini perusta.

Sydänfysioterapeuttien tapaamisissa on erityisen sydämellinen ilmapiiri. Se näkyy ja tuntuu avoimena tiedon jakamisena ja kollegiaalisuutena. Tätä avointa ja kannustavaa ilmapiiriä alueellamme luo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen yksikön kliininen asiantuntijafysioterapeutti Liisa Lumiaho. On todella suuri ilo kuulua Suomen Sydänfysioterapeutteihin!



Kaikille sydänfysioterapeuteille hyvää sykettä alkaneeseen kesään!


sydämellisin terveisin Pirjo

Kuntoutusylilääkärin mietteitä sydänkuntoutuksesta

Pasin mielenkiintoinen esitys sydänpotilaan työkyvyn arvioinnista

Pian päättyvän Sydänfysioterapeutti Pro-kurssin yksi osallistujista oli kuntoutusylilääkäri Pasi Tiihonen Vetrea Terveys Oy:sta. Pasin aito kiinnostus sydänkuntoutukseen on lämmittänyt mieltä ja virittänyt mielenkiintoisia keskusteluja hänen tuodessa lääkärin näkökulmaa aiheisiin. Oppimista on tapahtunut puolin ja toisin. Annetaanpa Pasin kertoa:

Olen valmistunut lääkäriksi 1996 ja yleislääketieteen erikoislääkäriksi 2007. Alun perin minusta piti tulla anestesialääkäri, mutta suunnitelmat muuttuivat kesken kaiken. Olen työskennellyt sairaalapuolella ja perusterveydenhuollossa.

Kuntoutuksen parissa olen ollut vuodesta 2010 alkaen, jolloin minut valittiin Vetrea Terveys Oy.n ylilääkäriksi. Sitä samaan pestiä hoidan edelleen. Tosin Vetrea Terveys on nykyään konserni, jonka ylilääkäri olen. Pääasiallinen kliinisen työn tekemisen paikka on Iisalmi. Kuntouksen parissa työskentelen hyvin laaja-alaisesti eri sairausryhmäkuntoutuksista työelämään suuntautuneisiin kuntoutuksiin.

Vetreassa tehdään aktiivista kehittämistyötä kuntoutuksessa

Yhtiössämme mietitään jatkuvasti uusia kuntoutuksen malleja ja erityisesti sellaisia, mistä löytyy näyttöä vaikuttavuudesta sekä siihen liittyen sellaisia kuntoutusmalleja, joille voisi olla tilausta ja tarvetta ja joita ei vielä juurikaan tuoteta Suomessa erityisen laajasti. Lähdimme esittelemään liikunnallista sydänkuntoutusmallia mm. eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle ja Sydänliittoon. Kävi ilmi, että tarve on olemassa tämänkaltaiselle kuntoutukselle.

Vetrean sydänkuntoutuskonsepti on lyhyesti sanottuna turvallista, mutta tehokasta liikunnallispohjaista sydänkuntoutusta sydänsairauksia sairastaville ihmisille tai niille, joilla on riskitekijöitä ja tehokkaan liikkunnan aloittaminen on turvallisempaa ohjatusti ja seuratusti. Taustalla voi olla jo sairastettu sydäntapahtuma tai, että sitä ei ole ollut. 

Sydänpotilaan harjoittelun monitorointia teoriassa...

Kuntoutus pohjautuu Custo Cardio - ohjelmaan ja siihen, että kuntoutujalle on tehty maksimaalinen rasituskoe (yleensä polkupyörätesti). Sen perusteella pystytään kullekin kuntoutujalle räätälöimään sopivan tehokas, mutta turvallinen liikuntaohjelma. Harjoittelu myöskin tehdään EKG seurannassa. Jatkossa voidaan sitten myös etäseurannassa ja annettujen rasitustasojen mukaan harjoitella muuallakin kuin meidän kiinteissä paikoissamme.

... ja käytännössä

Tarpeen mukaan tähän liikkunnalliseen sydänkuntoutukseen yhdistetään sitten muutakin elintapaohjausta tai ravitsemusneuvontaa. Tämän pohjalle voidaan myös räätälöidä ammatillista kuntoutusta, jossa päämääränä on takaisin työhön palaaminen sydäntapahtuman tai diagnoosin jälkeen.

Pro-koulutuksessa mukana

Ankaraa opiskelua

Uuden sydänkuntoutuskonseptin kehittämisen myötä alkoi tuntua tarpeelliselta syventää omaa tietämystä sydänkuntoutuksesta. Nimittäin lääkärikoulutuksessa siitä ei juurikaan puhuta tai opeteta. Meiltä ilmoittautui tähän sydänfysioterapia pro - koulutukseen kaksi fysioterapeuttia ja niinpä ajattelin, josko minä voisin tulla mukaan koulutukseen myöskin ja saisin asiasta tietämystä. Mukava kun kuntoutusalan ylilääkärinä tietää mitä tehdään oikeasti kuntoutujien kanssa.

Ajatukset sydänfysioterapiasta ovat syventyneet tai oikeastaan ne ovat syntyneet koulutuksen myötä. Suosittelen lämpimästi koulutusta kaikille fysioterapeuteille, jotka työskentelevät tai tulevat työskentelemään sydänsairaiden ihmisten parissa. Sydänsairaita tai suuren riskitekijäkasauman omaavia ihmisiä löytyy myös muiden sairauksien takia kuntoutukseen tulevista ihmisistä ja siinä mielessä tämä tietämys olisi hyvä olla melkeinpä kaikilla fysioterapeuteilla, mutta kohdennetusti tietysti niillä, jotka toimivat sydänkuntoutujien parissa.

Olipa kyse sitten sairaalan akuutimmasta toiminnasta tai sairaalan jälkeisestä pitempikestoisesta sydänkuntoutuksesta työskentelipä sitten julkisessa terveydenhuollossa tai yksityisellä puolella, oleellista on osata tehdä oikealla tavalla "sydänihmisten" kanssa kuntoutusta.

Ja ps. ei lääkäreillekään sydänkuntoutuksen tietämyksen lisääminen ole huonosta. Osattaisiin sitten ohjata ihmisiä, jotka tarvitsevat, sydänkuntoukseen. Siinä onkin monesti puutosta.

Sydänkuntoutukselle sille kuuluva asema

Sydänkuntoutus pitää saada hoitoketjuun mukaan yhtä lailla kuin vaikka laadukas lääkehoito. Lääkehoito ei lopu kun sairaalasta päästään. Kalliitkaan toimenpiteet sairaalassa eivät tuota tulosta, jos jatkohoito ontuu. Sydänpotilas ei saa pudota oman onnensa nojaan päästyään sairaalasta tai sydänkuntouksen saaminen jäädä liikaa oman aktiivisuuden varaan. Sydänkuntoutus pitää ottaa terveydenhuollon kontrolloimaksi ja ohjaamaksi. Toiminnan tuottaja voi sitten olla vaikka yksityinen sektori, mutta niin, että siellä pitää olla myös osaamista asiaan.

Lääkärin rooli sydänkuntoutuksessa

Lääkärien täytyisi ottaa vahvempi rooli sydänkuntoutukseen ohjaamisessa. Ja lääkärien tarvitsisi tietää, mitä sydänkuntoutus on. Ja kun lääkäri ohjaa potilaan sydänkuntoutukseen, hänen on hyvä tietää, miten siellä ihmisellä menee ja fysioterapeutilla pitää olla helppo ja kevyt kanava kysyä lääkäriltä, jos tulee ongelmakohtia kuntoutuksen aikana. Joskus voi tulla esille esim. ongelmia lääkityksen suhteen tai vaikka tahdistimen toiminnan suhteen rasituksessa. Potilaan,lääkärin ja fysioterapeutin olisi hyvä pitää yhteinen "aloituskokous", jotta kaikki tietävät missä mennään ja mitä tavoitellaan. Tämä olisi ideaalitilanne.

Omankin sydämen huolto tärkeää

Minulla on kolme lasta ja nykyinen puolisoni on kohta valmistuva tuore sydänfysioterapeutti. Harrastuksina laskettelu, moottorikelkkailu ja moottoripyöräily. Myös kuntosali, retkeily, pyöräily ja melominen kuuluvat ohjelmistoon. Kahvakuula tällä hetkellä vähän tauolla, aiemmin varsin säännöllisesti.

Liikkumisen tavalla tai toisella pyrin pitämään säännöllisenä elämässä mukana ja sen ohessa terveellisen ravinnon. Seuraan myös verenpaineitani. Se kun on yksi oleellisimmista asioista, jonka pitää olla kunnossa valtimosairauksien ehkäisyssä. Nämä samat asiat suojaavat myös aivoterveyttä. Mutta minulla on taipumusta sallia itselle liian usein ns. huonon ruuan päiviä ja se näkyy esim. painossa. Ammatin myötä on oppinut huomaamaan, että itsestä huolehtiminen kannattaa. Siitä ei pidä tehdä vain liian vaikeaa.

Summary

Pasi Tiihonen is working in Vetrea Company as a chief doctor. Vetrea products rehabilitation services in different kind of diseases, among heart diseases. When developing the new cardiac rehabilitation concept in Vetrea, Pasi wanted to increase his knowledge in cardiac rehabilitation and came to the Cardiac Physiotherapy Pro-course.

Pasi tells, that his thoughts about cardiac physiotherapy has increased and deepened during the education. He recommends the Pro-course to all physiotherapists who works or will work with heart disease people. And ,based on his own experience, he thinks that the education isn't bad to the physicians also.

The status of cardiac rehabilitation in Finland isn't now optimal. In future, rehabilitation must be a part of a treatment policy. The benefits of the expensive procedures could be higher with an optimal and professional rehabilitation.

Pasi takes care of his own health by exercising, eating healthy and listening to his spouse, who will soon be a new Cardiac Pro Physiotherapist.

Tulossa mielenkiintoinen vuosi

Aika menee ihan hirveän nopeasti, kuulostaa kliseeltä mutta se on oikeasti totta. Sydänfysioterapeutit perustettiin Jyväskylässä terapeuttisen harjoittelun kurssin päätteksi, koska olimme huolissamme koulutuksen jatkuvuudesta. Koimme myös tarvetta kollegiaaliseen yhteistyöhön ja siihen yhdistys on ollut korvaamaton apu. Tästä on aikaa jo pian 19 vuotta!

Näiden vuosien aikana olemme järjestäneet 1-2 koulutuspäivää vuosittain sekä yrittäneet pysyä ajantasalla osallistumalla ulkomaiseen koulutukseen. Voi sanoa, että huimasti olemme menneet eteenpäin ammatillisessa osaamisessa, vaikka sydänkuntoutuksen asema on vielä Suomessa muuhun Eurooppaan verrattuna järjestäytymätöntä ja sattumanvaraista.

Yhdistyksen puheenjohtajana toimi ensimmäiset 10 vuotta Liisa Lumiaho ja sen jälkeen Heidi Mahrberg, joka jatkaa tehtävässä edelleen. Itse olen ollut jonkinlainen sihteerikkösäheltäjä koko yhdistyksen olemassaolon ajan.

Suomen Sydänfysioterapeutit on itsenäinen yhdistys, ei siis Suomen Fysioterapeuttien erikoisalayhdistys. Se olisikin hankalaa, koska osa jäsenistä kuuluu Tehyyn ja osa Suomen Fysioterapeutteihin, emmekä halua puuttua jäsentemme edunvalvontajärjestön valintaan. Toimintamme on puhtaasti ammatillista.

Vuoden ensimmäisen koulutuspäivän järjestelyistä viime perjantaina huolehti TAYS Sydänsairaalan aktiivinen fysioterapeuttitiimi. Aiheina oli TOS ja aorttakirurgia, joista saimme todella hyvät tietopaketit ja myös käytännön vinkkejä työpaikoille vietäväksi. Yritän pureutua aiheisiin vielä myöhemmin blogissani.

Seuraava tapahtuma on myös Tampereella, vähän toisenlainen, mutta vähintäänkin yhtä mielenkiintoinen kuin tämä ensimmäinen. Saamme Saksasta Heinz Lowisin ja Yarkin Rodriguezin vieraiksi ja opettajiksi. Koska olen tavannut molemmat miehet, tiedän, että varmasti saamme näyttöön perustuvaa, konkreettista, kokeiltua ja käytäntöön sovellettavaa tietoa roppakaupalla. Tarjoamme koulutuspäivän jäsenille kiitokseksi näistä vuosista. Jos nyt tunnet tarvetta liittyä joukkoomme, voit tehdä sen nettisivuilla www.sydanfysioterapeutit.fi.

Tänä keväänä valmistuu myös toinen SydänPro-kurssi, joka on elokuusta lähtien puurtanut sydänasioiden parissa lähijaksoilla ja kotona tehtävien parissa. Motivaatio näyttää loistavalta ja huhtikuussa saamme taas 12 uutta sydänfysioterapian ammattilaista.

Syksyn Sydänfysioterapiapäivien järjestämisvuorossa taitaa olla Kuopio. Päivämäärä on vielä auki, mutta tavallisesti ajankohta on ollut loka-marraskuu. Saimme Tampereen päiviltä vinkkejä asioista, joista kaivataan lisätietoa, joten siitä se homma lähtee käyntiin.

Summary

Finnish Cardiac Physiotherapy Association is soon 19 years old. Amazing how fast the years have gone. Our president is physiotherapist Heidi Mahrberg from TAYS Heart Hospital. Our goal is to offer education and collegial support to all cardiac physiotherapists.

We have organized 1-2 Cardiac Physiotherapy meetings per year but this year we'll have 3: the first was is Tampere on last Friday and we got very good information and practical tools to take care of TOS- and aortic patients. I hope I can write more later about those subjects.

The next meeting is also in Tampere 14.6., together with Fysioline company. Our teachers will be Heinz Lowis and Yarkin Rodriguez from Germany. They are exercise specialists and because I have met them both, I can guarantee that we'll get evidence based and practical information about exercising with cardiac patients.

Third meeting is in Kuopio on October or November. Follow our net pages for more information www.sydanfysioterapeutit.fi.

Antikoagulanteista ja varsinkin Marevanista

Kiitoksia blogini lukijoille mukavista ja välillä haastavistakin sähköposteista. Marko Mahkonen, fysioterapiaopiskelija TAMKista kyseli Marevanista ja manuaalisesta käsittelystä. Koska tietoni aiheesta ovat olleet lähinnä "perinnetietoa", yritin etsiä jotain vähän eksaktimpaa. En onnistunut kovin hyvin, ihan joitakin aihetta sivuavia artikkeleita osui silmään.

Markolla oli opintoihin liittyen tehtävänä arvioida Marevanin vaikutusta fysioterapiaan ja hän ystävällisesti antoi raporttinsa meidän yhteiseen käyttöön. Kiitokset Markolle.

Marko Mahkonen:

Käsittelin tässä raportissa Marevania, koska se voi olla kontraindikaatio tiettyjen manuaalisten terapioiden suhteen (Petty 2011). Marevanin vaikuttava aine on varfariininatrium ja se kuuluu antitromboottisiin lääkkeisiin (Mustonen & Puurunen 2012) (Lääketietokeskus 2018). Käyttötarkoitus on estää veritulppien muodostumista. Varfariini vaikuttaa veren hyytymiseen epäsuorasti estämällä kaikkien K-vitamiinista riippuvaisten hyytymistekijöiden synteesiä. On hyvä huomata, että antikoagulantit eivät liuota jo olemassa olevia tulppia, vaan estävät uusien syntymisen (Mustonen & Puuronen 2012).

Manuaalisessa terapiassa on useita mahdollisia kontraindikaatioita. Tässä tapauksessa tutkimusta vaati lääkkeenä oleva antikoagulantti Marevan. Manuaalinen terapia voidaan jakaa mm. manipulaatioon ja mobilisaatioon. Mobilisaatio ei sisällä äkkinäisiä liikkeitä. Manipulaatio taas tarkoittaa äkillistä liikettä tai työntöä (Maitland 2001).

Kirjallisuuskatsauksen mukaan (Tuzon 2009) antikoagulanttien vaikuttavuutta mittaavaa arvoa INR (International Normalized Ratio) ei ole määritelty tarkasti suhteessa annettuun terapiaan. Suositusarvot perustuvat nykyään saman lähteen mukaan enemmän käytäntöön kuin tutkimukseen. Normaalisti, ilman lääkitystä, INR-arvo on 0,7-1,2. Lääkkeen vaikutuksesta INR-arvo nousee. Tavallinen tavoiteltu hoitotaso on 2,0-3,0. Eräillä tekoläppäpotilailla voidaan vaatia korkeampaa tasoa (2,5-3,5). Jos INR-arvo on alle 2,0, potilas on tukosvaarassa ja lääkkeen annosta täytyy nostaa. Jos INR nousee yli hoitotavoitteen, potilas on vastaavasti verenvuotovarassa, ja annosta on pienennettävä. Vuotovaara lisääntyy merkittävästi kuitenkin vasta INR-arvon ylittäessä tason 4,0-4,8.

Muissa tutkimuksissa mm. Dabbert 1970 ja Michaeli 1993 esitetään, että antikoagulanttihoidon aikana olisi syytä olla tekemättä manipulatiivisia hoitoja, mutta toisaalta mobilisaatio katsotaan turvalliseksi yleisesti. Tuzson 2009 koostamassa katsauksessa päädyttiin seuraaviin suosituksiin:

• Jos INR on alle 4.0, asiakkaan tulisi saada osallistua terapiaan ja omaan säännölliseen harjoitteluohjelmaansa.

Jos INR on välillä 4.0 ja 5.0, vastusharjoittelua olisi syytä välttää ja tehdä vain kevyempiä harjoituksia.

• Jos INR on suurempi kuin 5.0, harjoituksia tulisi välttää tai pitäytyä vain asiakkaan liikkuvuuden arvioinnissa.

• Jos INR on suurempi kuin 6.0, suositellaan vuodelepoa tai aktiviteetin selvää laskua, kunnes INR arvo on saatu korjattua.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lähteet:

Petty, N. J. Ed. 2011. Neuromusculoskeletal Examination and Assessment, A Handbook for Therapists, Elsevier Health Sciences.

Tuzson, A. 2009. How high is too high? INR and acute care physical therapy. 2009. The Free Library. Luettu 7.12.2018.

Dabbert, O. Freeman, D.G..; Weis, A.J. 1970. Spinal meningeal hematoma, warfarin therapy, and chiropractic adjustment. Jama, 1970, 214.11: 2058-2058.

Maitland, G. D. 2001. Vertebral manipulation. Butterworth-Heinemann.

Michaeli, A. 1993. Reported occurrence and nature of complications following manipu-lative physiotherapy in South Africa. Australian Journal of Physiotherapy, 1993, 39(4), 309-315.

Mustonen, P. Puurunen, M. 2012. Mitä jokaisen lääkärin olisi hyvä tietää uusista antitromboottisista lääkkeistä. Duodecim 2012;128:707–18.

MAREVAN tabletti 3 mg, MAREVAN FORTE tabletti 5 mg. 2018. Lääketietokeskus. Luettu 7.12.2018.

KSKS:n sydänfysioterapeutit: onnistuminen on asenne!

Keski-Suomen keskussairaala on aina ollut KYSin tärkeä yhteistyökumppani. Näin myös fysioterapiassa ja aivan erityisesti sydänfysioterapiassa. Mutikaisen Arjaan tutustuin jo sydänfysioterapiaurani alkutaipaleella, Laura, Tiina ja Tommi tulivat tutuiksi heidän osallistuessaan ensimmäiselle Sydänfysioterapia-Pro-kurssille. Olemme tehneet keskisuomalaisten kanssa vuosikaudet yhteistyötä erilaisten projektien parissa ja kopioineet heidän parhaita ideoita tunnontuskitta. Kerrassaan mainiota porukkaa.

Tommi, Tiina, Arja ja Laura, KSKS:n upeat sydänfysioterapeutit

Tommi, Tiina, Arja ja Laura vastailivat kiltisti kysymyksiini ja tällaista he kertoivat:

 1. Miten sydänfysioterapia toimii Keski-Suomen keskussairaalassa? Millainen porukka teillä on hoitamassa sydänpotilaita?

Keskussairaalassa on neljä sydänfysioterapiaan erikoistunutta fysioterapeuttia, joista kaksi työskentelee vakituisesti sydänyksikössä ja sisätautien poliklinikalla. Sydänfysioterapiaa pyritään jatkuvasti kehittämään ja kehitystyötä on tehty aktiivisesti etenkin 90-luvulta lähtien. Täydennyskoulutuksia on järjestetty JAMKilla (Jyväskylän ammattikorkeakoululla) ja siitä on ollut hyötyä myös keskussairaalan sydänfysioterapian kehittämisessä.

Sydänyksikön fysioterapeutit kuuluvat sisätautien työryhmään. Sydänpotilaita hoitavat tällä hetkellä Arja Mutikainen, Tommi Vuorimies, Laura Reinilä ja Tiina Hulkkonen.

2. Miten olette järjestäneet alueellisen sydänkuntoutujan hoitoketjunne ja miten pidätte sitä yllä?

Keski-Suomessa on kehitetty hoitoketjuja jo useiden vuosien ajan. Niistä yksi tuoreimmista on sydänpotilaan liikuntapolku (http://www.ksshp.fi/sydanpotilaanliikuntapolku/ ), joka on tarkoitettu niin sydänammattilaisten kuin sydänsairaidenkin käytettäväksi. Liikuntapolku sisältää mm. liikuntaohjeita sairauden eri vaiheisiin ja alueen sydänammattilaisten yhteystietoja. Tällä hetkellä liikuntapolusta löytyy sepelvaltimotautipotilaiden osuus. Ketjua pyritään lähitulevaisuudessa täydentämään tahdistinpotilaiden sekä sydämensiirtopotilaiden osuudella.

Hyödynnämme työssämme aktiivisesti myös sydämen vajaatoiminnan hoitoketjuun kuuluvaa liikuntaosiota, joka on tehty yhteistyössä Keski-Suomen keskussairaalan, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja TAYS Sydänsairaalan kanssa.

3. Viimeisimmät kehityskohteet ja kehitteillä olevat asiat?

Teemme aktiivista yhteistyötä Keskussairaalassa uutena toimintana alkaneen liikuntalääketieteen poliklinikan sekä Jyväskylän Yliopiston kanssa. Liikuntalääketieteen poliklinikan sydänpotilaat ohjataan sydänfysioterapeutin vastaanotolle.

Jyväskylään on valmistumassa uusi sairaala vuonna 2020. Uuden sairaala NOVA:n myötä kehitämme toimintaamme paremmin keskisuomalaisia sydänsairaita palvelevaksi sekä uuden sairaalan henkeen sopivaksi. http://www.ksshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Uusi_sairaala_projekti

4. Mistä löydätte imua työhönne?

Ryhmähenki on sydänfysioterapeuttien kesken dynaaminen ja innovatiivinen. Ryhmässä on pitkää kokemusta ja asiantuntijuutta, sekä tuoreempaa osaamista sydänfysioterapian osalta. Intoa työhön tuovat haastavat potilaat, motivoituneet kuntoutujat ja innostava, avoin sekä sopivasti huumoria sisältävä työryhmä.

5. Millaisia eväitä saitte Sydänfysioterapia Pro- koulutuksesta omaan työhönne?

Fysioterapian peruskoulutuksen anti sydänfysioterapiasta on suppeaa ja syventävän koulutuksen kautta olemme saaneet vahvan ammattitaidon. Koulutuksesta olemme saaneet uusinta tutkimustietoa, perusteita näyttöön perustuvalle fysioterapialle, perusteita sydänfysioterapian kustannustehokkuudelle ja vaikuttavuudelle. Koulutus antaa myös loistavan mahdollisuuden verkostoitua muiden sydänammattilaisten kanssa.

6. Miten tsemppaisitte uusia pro-opiskelijoita?

Syventävään koulutukseen osallistuminen antaa ainutlaatuisen tilaisuuden perehtyä ajantasaiseen sydänfysioterapiaan kokeneiden ja asiantuntemusta omaavien kouluttajien johdolla ja opastuksella. Ottakaa siitä siis kaikki irti!

7. Mottonne

”Onnistuminen on asenne.

Se on avoimuutta uusille ideoille, halukkuutta,

innokkuutta oppia, halua kasvaa ja joustavuutta muuttua.”

-BJ Gallagher

Sairaala Nova valmistuu 2020

Central Finland Central Hospital

Summary

Central Finland Central Hospital (CFCH) in Jyväskylä has 4 cardiac physiotherapists, who are Arja Mutikainen, Tommi Vuorimies, Laura Reinilä ja Tiina Hulkkonen. They have developed cardiac physiotherapy in Central Finland from hospital to home. Today their cardiac rehabilitation "exercise route" ((http://www.ksshp.fi/sydanpotilaanliikuntapolku/ ) is one of the most copied cardiac rehab system in Finland. The new hospital NOVA will be ready in 2020 and  there will be a new ideology about cardiac patients' care, we'll hear later about that.

In CFCH there is an Exercise Medicine Outpatient Clinic and the physiotherapists make also co-operation with Jyväskylä university's physiotherapy and exercise medicine departments. The environment is open for new ideas.

In the basic physiotherapy education cardiac physiotherapy has very small resources. In CFCH all 4 cardiac physiotherapists are specialized in cardiac rehabilitation and have got the Cardiac Physiotherapy Pro-education. From the education physiotherapists have got evidence based skills and knowledge about cardiac rehabilitation and exercise. The Pro- course has also been a great possibility to contact and form a cardiac physiotherapy network.

To the new students the cardiac physiotherapists greetings from CFCH are: The cardiac physiotherapy Pro-education gives you an unique opportunity to fresh your knowledge. Take the all benefits from it!

The cardiac physiotherapists from CFCH

Meidän ihana sydäntiimi

Kerron nyt tärkeästä porukasta, omasta sydänfysioterapeuttitiimistämme. Olen työskennellyt KYSin sydänosastoilla ja poliklinikalla yli 20 vuoden ajan. Näiden vuosien aikana sydänpotilaista huolehtivien fysioterapeuttien tiimi on kasvanut niin, että nykyisin meitä on 7. Tämä erilaisten ja erikoisten  persoonien kokoonpano vastaa fysioterapiasta sydänosaston lisäksi sydänkirurgialla, sydänvalvonnassa, sydäntutkimus- ja toimenpideosastoilla, sydänkeskuksen ja fysiatrian sydänpoliklinikoilla sekä teho-osastolla.


Sydäntiimistä paikalla Päivi, Eero, Matti, Renja, Riina ja Leena. Kuva Kalle Kosunen



Kuntosaliharjoittelu on osa sydänkuntoutusta

Vuosien myötä sairaalamme sydänfysioterapeuttien tiimi on muotoutunut tiiviiksi ja innostuneeksi ryhmäksi. Yhdessä on saatu kaikenlaista aikaan. Meillä on ollut onni saada tehdä työtä sellaisten kardiologien, kirurgien ja fysiatrien kanssa, jotka ovat arvostaneet fysioterapiaa ja kannustaneet meitä kehittämään toimintaamme. Fysioterapiakäytännöt ja painopistealueet ovat vuosien myötä muuttuneet, esimerkiksi ohitusleikkauksia tehdään enää noin viidennes siitä, mitä huippuvuosina. Toisaalta fysioterapian piiriin on tullut jatkuvasti uusia sydändiagnooseja, osa sellaisia, joista ei ole aikaisemmin tiedetty mitään ja osa sellaisia, joille liikunta on aikaisemmin ollut kontraindisoitua. Haasteita riittää.



Rytmin monitorointia varten asennetaan elektrodit rintakehälle

Tällä hetkellä sydänfysioterapeutin työhön KYSissä kuuluu

• potilastyö, tämä on tärkein, tapaamme potilaita sekä osastoilla että fysiatrian ja sydänpoliklinikoilla, yksilöllisesti ja ryhmissä (meillä toimivat sydänpotilaiden varhaiskuntoutusryhmät, sydänsiirtoa odottavien ryhmä, ASO-ryhmä, erityistä tukea tarvitsevien toipujien ryhmä ja osallistumme sepelvaltimo-, vajaatoiminta- ja flimmeriensitietopäiviin)
• potilasohjausmateriaalin tuottaminen
• alueellisen yhteistyön järjestäminen ja yhteistyöverkoston ylläpito
• hoitoketjutyöryhmiin osallistuminen ja niissä vastuualueena liikuntaohjauksen organisointi
• alueellisen sydänkoulutuksen järjestäminen
• Terveyskylän ja Terveysportin sisällöntuottamiseen osallistuminen
• tutkimuksiin osallistuminen

KYSin ohjeet ovat vapaasti käytettävissä ja löytyvät psshp.fi-sivuilta

Sydäntiimi. Kuva: Kalle Kosunen

Hoitoketju kaiken a ja o

Osastovaihe on nykyään todella lyhyt ja yleensä fysioterapeutti ehtii tavata potilaan korkeintaan muutamia kertoja, usein vain kerran. Hoitoketjun merkitys on aivan oleellinen ja sairaalassa se oikeastaan vain napsaistaan käyntiin. Täällä Pohjois-Savossa sydänpotilaan liikunnallinen hoitoketju toimii melko hyvin ja syynä on asiaan sitoutuneiden terveyskeskusfysioterapeuttien lisäksi se, että toimimme sovitun hoitokäytännön mukaan. Lääkärin lähetettä sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiaan ja jatko-ohjaukseen ei erikseen tarvita vaan käytäntö on sovittu palvelusopimuksella. Terveyskeskusfysioterapeutti myös kutsuu potilaan seurantakäynnille eli potilaan ei tarvitse itse yrittää tavoitella fysioterapeuttia. Harvinaiset ja vakavat sydänsairaudet jäävät KYSin seurantaan, myös fysioterapian osalta.

Tiimin jäsenistä 2 on saanut sydänfysioterapian erikoistumiskoulutuksen ja 2 on parasta aikaa koulutuksessa. Erikoistuminen lisää motivaatiota ja uskallusta tarttua haasteisiin. Hyvä yhteistyö ja mielenkiintoinen työn sisältö ovat avaintekijöitä työssä jaksamisessa.

Lue lisää
KYSin sydänkeskuksen kardiologian toiminta Terveyskylässä
KYSin kardiologia PSSHP:n sivuilla
KYSin kuntoutuksen potilasohjeet

PS. Tämä juttu oli pakko tehdä ennen kuin esittelen Keski-Suomen Keskussairaalan virkeät ja innovatiiviset sydänfysioterapeutit.

Summary

 I have worked in Kuopio University Hospital almost 30 years and over 20 of them with cardiac patients. When I started in the cardiac ward, there were no written policy about physiotherapy. So it was difficult to start but also offered a great possibility to create all systems from the beginning.

Today physiotherapist's work in Kuopio University hospital includes

• working with patients, the most important part of the job; we meet patients in the wards and on the outpatient clinics, personally and in groups (we have rehabilitation groups to patients after an acute event, waiting for heart transplantation, claudication and we also take part to the multidisciplinary education groups to CHD-, HF- and FA-patients)
• producing the education material to cardiac patients
• responsibility of regional physiotherapy co-operation and education
• working in national "Health Village"-project in a cardiac rehabilitation group
• assistance in medical research

Patients stays very short time in the hospital, so the co-operation with physiotherapists in community health center is important. In Kuopio area we have quite good system with cardiac patients' education and the important thing is, that there is no need for the doctor's referral.

In the "heart team" there are 2 physiotherapists who have got a special education in cardiac rehabilitation and 2 are on the pro-course. More knowledge, more motivation.