Marko ja Konsta HIIT-matkalla Norjassa

Trondheimin kuvatuin maisema

Sydänfysioterapiawebinaarissa 11.9. Marko Mahkonen ja Konsta Kossi kertoivat tutustumismatkastaan Norjaan. Pojat ovat tehneet opinnäytetyönsä HIIT-harjoittelusta ja matkalta he hakivat lisää tietoa HIIT-harjoittelun käytännön sovelluksista. He ovat käyttäneet aivan ihailtavasti hyväkseen niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin alan asiantuntijoita, verkostoituminen todellakin kannattaa. Tässä poikien kertomaa: 

Ehdimme myös pyöräilemään upeissa vuonomaisemissa

Marko 51v: Olen ehtinyt perehtyä kestävyysurheilun valmennukseen jo pidemmän aikaa oman ja perheenjäsenten urheiluharrastuksen myötä. Norjasta on tullut kestävyysurheilussa maailman huippuja mm. juoksussa, hiihdossa ja pyöräilyssä. Tämän takia olen seurannut myös alan tutkimusta ja tiesin Norjasta löytyvän mielenkiintoista materiaalia. Onhan heillä tutkittavana olympiavoittajien harjoitusdataa enemmän kuin monella muulla maalla. Omat rytmihäiriöongelmat 2018 syksyllä saivat minut hakemaan tietoa rytmihäiriöistä ja kestävyysurheilusta. Näillä hakutermeillä löysin Cardiac Exercise Research Groupin (CERG) sivut. Olin vaikuttunut kuinka perusteellista tutkimustyötä he olivat tehneet liikunnan ja erityisesti HIIT-harjoittelun (korkeaintensiteettisen intervalliharjoittelun) vaikutuksista sydänterveyteen.

Loppuvuodesta 2018 olin yhteydessä Tays sydänsairaalaan ja tiedustelin heidän kiinnostustaan yhteistyöhön opinnäytetyön tiimoilta. Jo ensimmäisen puhelun aikana Heidi Mahrberg kertoi, että heillä olisi suunnitelmissa tutkia HIIT-harjoittelun soveltuvuutta sydänkuntoutukseen. Tämä oli täydellinen yhteensattuma! Pian tämän jälkeen ehdotin opiskelukaverilleni Konstalle yhteistä opinnäytetyötä. Konstalla on pitkä kokemus HIIT-harjoittelusta niin käytännössä ryhmäliikunnanohjaajana kuin teoriassakin. Ajattelin että meidän yhdistetyillä tiedoillamme ja kokemuksilla olisi mahdollisuus tehdä mielenkiintoinen opinnäytetyö. Pohdiskelin jo tuolloin 2018 syksyllä Konstalle, että 2019 kesällä varmaan pitäisi tehdä vierailu Norjaan.

 

Inger-Lise ja Øivind ottivat meidät lämpimästi vastaan

Konsta 23v: Entisenä jalkapalloilijana kestävyysurheilu ja intervalliharjoittelu ovat tulleet minulle tutuksi jo pienestä asti. Kyseisessä pallopelissähän tulee välillä pidempiä keskitehoisia juoksuja/kävelyitä sekä myös korkeaintensiivisiä nopeita pyrähdyksiä, jotka saattavat kestää pitkään tai olla hyvinkin lyhyitä.

Konsta Gråkallenin huipulla

Oma taustani puhtaasti ja tietoisesti HIIT-harjoittelun parissa alkoi vuosia sitten, kun aloin aktiivisesti ja vakituisesti ohjaamaan Les Mills -konseptin ryhmäliikuntatunteja. Monet näistä tunneista on suunniteltu vastaamaan HIIT:n periaatteita ja kehittämään lihaskunnon lisäksi hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. HIIT-harjoittelun terveysvaikutukset ovat tulleet siis tutuksi minulle omien töiden ja oman tekemisen kautta, ja harjoittelumuodon tehokkuus on nähtävissä tunneilla käyvien ihmisten kunnossa ja fiiliksessä. Tämä on myös innoittajana kiinnostukseeni ja motivaatiooni sydänpotilaiden kuin kenen tahansa muunkin potilaan kuntoutuksessa: ennaltaehkäiseminen ja traumojen hoitaminen fysioterapian ja liikunnan avulla.

Marko ehdotti minulle HIIT-harjoittelun tutkimista osana sydänkuntoutusta teemaksi sekä opinnäytetyökumppanuutta, joten päädyimme tekemään lopputyön yhdessä. Niin kuin mainittu, täydellinen yhteensattuma molempien intressien mukaan! Siitä se sitten lähti, opinnäytetyön taustoitus ja materiaalin hankkiminen.

 

Apua haettiin ja saatiin monelta taholta

HIIT-harjoittelusta sydänkuntoutuksessa oli tehty jo kirjallisuuskatsaustyyppinen opinnäytetyö 2017. Halusimme saada omaan opinnäytetyöhömme kirjallisuuskatsauksen lisäksi käytännön tietoa alan huippututkijoilta niin Suomesta kuin maailmalta. Tutkimusartikkeleihin päätyy vain pieni osa kaikesta kokemuksesta ja havainnoista mitä syntyy joko käytännön kuntoutuksessa tai tutkimusprojektin aikana. Suomen asiantuntijoiden kartoituksessa auttoivat niin Sydänsairaalan väki kuin opettajammekin. Mm. Jarmo Perttuselta saimme suosituksen vierailla Kari Kalliokosken luona Turussa.

Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivillä pääsimme haastattelemaan saksalaista sydänkuntoutuksen asiantuntijaa Heinz Lowisia. Arto Hautalalta saimme sähköpostitse materiaalia aiheeseemme liittyen. Kai Savosen tapaaminen Kuopiossa oli ratkaiseva moneltakin kannalta. Hän on ollut toteuttamassa hanketta ”Korkeaintensiteettisen aerobisen intervalliharjoittelun käyttö sydänpotilaiden liikunnallisessa kuntoutuksessa” ja saimme häneltä arvokasta tietoa harjoittelun käytännön toteutuksesta. Lisäksi Kain kautta saimme suoran kontaktin CERG-tutkimusryhmään.

Norjan vierailun tarkoituksena oli päästä haastattelemaan tutkimusryhmää, joka on tutkinut ja julkaissut eniten materiaalia maailmassa HIIT-harjoittelun fysiologisista vaikutuksista ja HIIT-harjoittelun toteutuksesta sydänpotilaille. Lisäksi halusimme nähdä, kuinka kuntoutus toteutetaan käytännössä sekä haastatella paikallisia sydänfysioterapeutteja.

 

Tutkimuskeskuksen välineistöä

Vierailimme Trondheimissä Norjan teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa (NTNU) CERG-tutkimusryhmän luona, sekä tutustuimme käytännön sydänkuntoutukseen St. Olavin sairaalassa. CERG-ryhmässä on n. 50 tutkijaa ja ryhmää on johtanut vuodesta 2008 professori Ulrik Wisløff. Ryhmä on tuottanut yli 280 vertaisarvioitua julkaisua. Näistä voisi mainita mm. tutkimuksen (Wisløff ym. 2005), jossa osoitettiin ensimmäisen kerran suora syyseuraussuhde vähäisen liikunnan ja kasvaneen sydänsairausriskin välillä. Myöhemmin ryhmä on julkaissut useita tutkimusartikkeleita liittyen HIIT-harjoitteluun ja sen positiivisiin vaikutuksiin niin sydänsairauksiin kuin myös muihin elämäntapoihin liittyviin sairauksiin. Näistä tutkimuksista onkin muodostunut CERG-ryhmän työn ydin.

Tutkimustieto vahvistaa HIITin tehon 

Teimme opinnäytetyössämme haastatteluiden lisäksi kirjallisuuskatsauksen, johon valikoitui 29 tutkimusta. Näiden tutkimusten lisäksi olemme perehtyneet kymmeniin julkaisuihin aiheesta jo ennen opinnäytetyötä. Tutkimusaineisto on siis laaja ja yleisesti ottaen voidaan tiivistää: HIIT-harjoittelu parantaa merkittävästi sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa, ollen usein ylivoimainen kohtuullisesti kuormittavaan liikuntaan verrattuna (Weston, Wisløff & Coombes 2014). HIIT-harjoittelu vaikuttaa positiivisesti myös useisiin muihin terveystekijöihin. Vaikutus on samantasoinen tai parempi kohtuullisesti kuormittavaan liikuntaan verrattuna ja muutokset saadaan aikaan lyhyemmässä ajassa. Jos ajatellaan liikunnan olevan lääke, niin HIIT-harjoittelu vaikuttaisi olevan se tehokkaampi vaihtoehto. 

HIIT-harjoittelua on tutkittu useilla eri kuormitusjaksoilla myös sydänkuntoutukseen liittyvissä tutkimuksissa. Kestävyysurheilututkimuksessa variaatiota on vielä enemmän. Haastatteluidemme ja kirjallisuuskatsauksen perusteella lyhyillä ja hyvin korkeaintensiteettisillä kuormitusjaksoilla, Sprintti-intervalliharjoittelulla (SIT) voidaan erityisesti parantaa maksimikestävyyttä. Muun muassa Kalliokoski oli suorittanut SIT-tyyppisiä interventioita diabetesta sairastaville potilaille, ja tällä oli saatu aikaan merkittäviä tuloksia ja parannuksia treenattujen lihasryhmien voimatasoissa. 

 

Kovatehoinen intervalliharjoittelu HIIT, joka tehdään 85 – 95 % teholla maksimisykkeestä, näyttäisi taas olevan optimaalinen intensiteettitaso maksimaalisen hapenottokyvyn parantamiseen. Tällöin kuormitusjakson pituus voi olla pidempi, esim. 4 minuuttia, jolloin saadaan noin 2 minuutin ajalle maksimaalinen virtaus sydämeen. 

 

Mihin oikein yritetään vaikuttaa? 

 

Logiikka harjoitusohjelman rakentamiseen lähtee kysymyksestä ”Mikä rajoittaa suuretta, johon halutaan vaikuttaa?” Tärkein sydänterveyteen vaikuttavista tekijöistä, joihin voimme vaikuttaa, on maksimaalinen hapenottokyky. Eli tässä tapauksessa kysymys on ”Rajoittaako maksimaalista hapenottokykyä enemmän lihakset vai sydän?” Useimmilla ihmisillä lihasten kapasiteetti ottaa verta vastaan voi olla viisinkertainen verrattuna sydämen pumppauskapasiteettiin (Calbet & Joyner 2010). Eli sydämen pumppauskapasiteetti on useimmiten maksimaalista hapenottokykyä rajoittava tekijä. 

 

Sydämen pumppauskapasiteettiin vaikuttaa luonnollisesti iskutilavuus ja -tiheys. Maksimisykkeeseen ei voi vaikuttaa, joten jäljelle jää iskutilavuus. Sydämen maksimaalinen iskutilavuus saavutetaan lähellä 95% maksimisykkeestä. Näiden tietojen perusteella mm. CERGin suosittelema HIIT-protokolla on 4 * 4 minuuttia 85 – 95 % maksimisykkeestä. Ensimmäisen 4 minuutin kuormitusjakson aikana voi kestää 3 minuuttia saavuttaa oikea kuormitustaso. Kolmen seuraavan kuormitusjakson aikana oikea taso saavutetaan keskimäärin 1-2 minuutin aikana, jolloin saadaan vähintään 2 minuuttia optimaalista harjoitusta. Protokollaan kuuluu hyvä 10 – 15 minuutin lämmittely ennen kuormitusjaksojen alkua, 3 minuutin palauttelut kuormitusjaksojen välillä sekä vähintään 5 minuutin jäähdyttely.

Harjoittelu käytännössä 

 

Pääsimme seuraamaan HIIT-harjoitusta ryhmälle sydänpotilaita St. Olavin sairaalassa. Kesäkaudesta johtuen ryhmässä oli hyvin eri ikäisiä ja eri taustaisia potilaita. Mieleenpainuvin oli ehkä noin 60-vuotias mies, joka treenasi kovalla teholla. Hän kertoi olevansa nyt paremmassa kunnossa, kuin ennen sydänkohtausta. Jokainen treenaaja vaikutti myös pitävän ryhmätilanteesta ja harjoittelumuodostaan, mikä kielii myös harjoittelumuodon monipuolisuudesta ja hauskuudesta, vaikka kovaa jokaisen kuntotasoon suhteutettuna harjoitellaankin.

Opinnäytetyömme ”HIIT-harjoittelu sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutuksessa” julkaistaan pian Theseuksessa. Siitä löytyy tarkempi kuvaus olemassa olevasta tutkimusnäytöstä, sekä suosituksemme HIIT-harjoittelun toteutuksesta osana sydänkuntoutusta.

Maisema Gräkallenilta Tråndheimin suuntaan. Tässä maastossa harjoittelee mm. Johannes Kläbo

Toteemi Bymarkassa

 

Lähteet

Calbet, J.A.L. & Joyner, M.J., 2010. Disparity in regional and systemic circulatory capacities: do they affect the regulation of the circulation? Acta Physiologica, 199(4), pp.393-406.

Weston, K.S., Wisløff, U. and Coombes, J.S., 2014. High-intensity interval training in patients with lifestyle-induced cardiometabolic disease: a systematic re-view and meta-analysis. British journal of sports medicine, 48(16), pp.1227-1234.

Wisløff, U., Najjar, S.M., Ellingsen, Ø., Haram, P.M., Swoap, S., Al-Share, Q., Fernström, M., Rezaei, K., Lee, S.J., Koch, L.G. and Britton, S.L., 2005. Cardiovascular risk factors emerge after artificial selection for low aerobic capacity. Science, 307(5708), pp.418-420.

Stressi ja sydän

Stressi ja sydän: stressi tuntuu myös sydämessä

Tiedetään, että pitkään jatkuvalla sressillä on epäedullisia vaikutuksia terveyteen. Osa terveyttä heikentävistä vaikutuksista tulee stressin seurauksista, kuten esimerkiksi uniongelmista. Stressillä on myös itsenäisiä epäedullisia vaikutuksia sydän- ja verisuoniston toimintaan.

Tässä stressiä käsittelevässä tekstissä on käytetty suurimmaksi osaksi Aino-Riitta Pentinpuron kandidaattityön sisältöä, tekstin lopussa linkki itse työhön.

Stressillä on psykologinen alkuperä ja se tuntuu konkreettisesti kehossa: lisääntynyt lihasjännitys niskassa, sydämen sykkeen ja verenpaineen muutokset sekä sydämen sykevälivaihtelun muutokset.

Parasympaattisen ja sympaattisen hermoston vuorovaikutus

Aivot hermottavat sydäntä autonomisen hermoston kautta. Tähän kuuluvat sympaattinen ja parasympaattinen hermosto.

Sympaattisen hermoston toiminta johtaa kasvaneeseen sydämen sykkeeseen, kun taas parasympaattinen toimii päinvastoin. Nämä ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa keskenään ja se puolestaan heijastuu sydämen syketiheyteen.

Sydämen syketiheyden vaihtelu tarjoaa mahdollisuuden mitata autonomisen hermoston toiminnan aktiivisuutta ja samalla myös myös stressiä. 

Naisten ja miesten välillä on eroja

Pitkään stressitutkimuksia tehtiin pelkästään miehillä. Esimerkiksi ”taistele tai pakene” –reaktiota on mitattu ensin pelkästään miehillä, ja kun siirryttiin tutkimaan myös naisia, huomattiin ettei vaste olekaan aivan samankaltainen. On kehitetty teoria, että naisten vaste stressiin olisi pikemminkin ”hoivaa ja ystävysty”-reaktio, kuin ”taistele tai pakene”.

Hoivaaminen liittyy normaaliin vaistoon suojata omaa ja jälkeläisten turvallisuutta ja vähentää stressiä. Ystävystyminen puolestaan on sosiaalisten verkostojen luomista ja ylläpitoa. On arveltu, että oksitosiini yhdessä lisääntymishormonien ja endogeenisten peptidimekanismien kanssa, olisi tämän reaktion ydintekijänä.

”Hoivaa ja ystävysty” -reaktio on liitetty sukupuolierojen lisäksi kulttuurisiin ja sosiaalisiin eroihin. Tämä voisi selittää myös sen, miksi naiset osoittavat suurempaa stressiä sosiaalisesta syrjäytymisestä kuin miehet, ja miksi naiset kärsivät enemmän mielialahäiriöstä, jotka johtuvat sosiaalisesta syrjäytymisestä

Stressi ja sepelvaltimotauti

Sydän- ja verisuonisairauksiin luetaan kuuluvaksi muun muassa sepelvaltimotauti, jonka takana on ateroskleroosi eli verisuonien ahtautuminen. Kroonisen stressin on arvioitu kasvattavan sepelvaltimotaudin riskiä 40-60%:lla.

Ateroskleroottiselle prosessille tunnusomaista on tulehdus valtimoiden ja verisuonten seinämissä, joka edistää sisäistä toimintahäiriötä ja ”huonon rasvan” eli LDL:n ja immuunisolujen tunkeutumista verisuonten sisäkalvolle. Stressin on todettu johtavan endoteelin eli verisuonen sisäkerroksen toiminnan ohimenevään vajaatoimintaan.

Riskitekijänä sosiaalinen stressi

Aikuisilla yksinäisyys ja sosiaalinen eristys ovat yleisimpiä kroonisen stressin aiheuttajia. Myös esimerkiksi lapsen kuolema, sairaan huolehtiminen kotona ja avio-ongelmat on liitetty sepelvaltimotautiin. Näitä tekijöitä kutsutaan yleensä välillisiksi stressin aiheuttajiksi. 

Sydän- ja verisuonitauteja on tutkittu myös eläinmalleilla, ja on osoitettu, että sosiaalinen stressi apinoilla stimuloi sepelvaltimotaudin valtimokovettumien muodostumisnopeutta. Vasteen suuruus stressiin ja stressistä elpyminen takaisin lähtötasolle vaihtelee yksilöiden kesken suuresti. Oletetaan, että herkemmin stressiin reagoivilla ihmisillä on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin

Stressi vaikuttaa verenpaineeseen, jopa eläimillä

Mekaaniset tutkimukset osoittavat, että kohonnut verenpaine on ominaista kohonneelle sympaattisen hermoston aktiivisuudelle. Stressi nostaa sympaattisen hermoston aktiivisuutta. Myös eläinmallit ovat todenneet, että psyykkinen stressi voi aiheuttaa verenpainetautia. Sosiaalinen stressi hiirillä on yhdistetty kasvaneeseen noradrenaliinivaihduntaan.

On huomattu, että henkilöt joilla on kohonnut verenpaine tai rajatapauksia kohonneesta verenpaineesta, reagoivat herkemmin stressiin. Tämä tapahtuu erityisesti silloin kun altistetaan haasteille, jotka saavat aikaan aktiivisen selviytymisvasteen. Pitkäaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet positiivisia mutta rajoittuneita yhteyksiä stressin ja verenpainetaudin ja kliinisen kohonneen verenpaineen välillä.

Äkillinen sydäntapahtuma ja stressi

Akuutteja sydäntapahtumia esiintyy tyypillisesti ihmisillä, joilla on kehittynyt sepelvaltimon ahtauma. Yleisin patologia on sepelvaltimon plakin repeäminen verisuonitukoksen mukana. Paras tällaisen tapahtuman laukaisija on fyysinen ponnistus, mutta myös tunnestressi voi toimia laukaisevana tekijänä. Esimerkiksi Ruotsissa on huomattu, että kuoleman suhteellinen riski johtuen sydän- ja verisuonitaudista on suurempi ihmisillä viikon sisällä siitä, kun heillä on todettu syöpä (joka on siis stressitekijä ihmismielelle).

Takotsubo

Äkillinen sydäntapahtuma voimakkaan stressin seurauksena voi tulla myös ilman sepelvaltimotauti, tällöin puhutaan takotsubosta. Etiologisena tekijänä enemmistöllä on fyysinen tai henkinen stressi, kolmasosalta ei löydy altistavaa tekijää. Autonomisen hermoston toimintahäiriötä ja katekoliamiinien - todennäköisimmin adrenaliinin - ylimäärää pidetään oireyhtymän aiheuttajana. Vasemman kammion varjoainekuvauksessa havaitaan takotsubokardiomyopatialle tyypillinen liikehäiriö.

Rytmihäiriöt ja stressi

Negatiivisten tunteiden on osoitettu vaikuttavan sydämen rytmihäiriöiden esiityvyyteen. Esimerkiksi New Yorkissa 9/11 tapahtumien jälkeen (terroristi-iskut World Trade Center kaksoistorneihin) potilailla joilla oli ICD-laite (Implantable cardioverter defibrillator), rytmihäiriöiden määrä kasvoi merkittävästi iskujen jälkeisinä 30 päivänä verrattuna normaalitilanteen kontrollikuukauteen, mikä lienee järkeenkäypää, sillä pelon tunteen alaisena sydän rasittuu enemmän kuin levollisella mielellä.

Stressi ja kuolleisuus

Työstressi vaikuttaa sydänkuolleisuuteen. Työstressin vaikutusta selvittävään tutkimukseen osallistui yhteensä 812 työntekijää ja heitä seurattiin keskimäärin 25,6 vuotta. Työntekijät, joilla oli korkea työstressi, korkeat työvaatimukset yhdistettynä alhaiseen työnohjaukseen, oli  2,2-kertainen riski kuolla sydän- ja verisuonisairauteen verrattuna alhaisen työstressin kollegoihin. Vastaava riskisuhde työntekijöillä, joilla oli ponnistelu-palkitsevuus-epäsuhta (matala palkka, sosiaalisen arvostuksen puute, vähemmän uramahdollisuuksia suhteessa työhön tehtävään ponnisteluun) oli 2.4-kertainen kuolleisuusriski.

Stressin mittaaminen

Tämän hetkisen tiedon perusteella mahdollisia fysiologisia indeksejä, joilla psykososiaalista kuormittumista voi suhteellisen helposti arvioida ovat esimerkeiksi seuraavat:

• Syke. Kohonnut arvo saattaa kertoa pitkittyneestä kuormittumisesta ja siihen liittyvästä sympaattisen tonuksen kasvusta tai parasympaattisen tonuksen alenemisesta.
• Parasympaattisen aktivaation taso levossa (tahdistetun hengityksen aikana). Peruskartoitukseen riittävän arvion saa uusimpien sykemittarien mukana tulevista ohjelmistoista, jotka laskevat korkeataajuuksien sykevaihtelun määrän.
• Syke- ja verenpainereaktiivisuus ja stressistä palautuminen. Verenkierron pitkäaikaisrekisteröinnit (EKG ja olkavarsiverenpaine) ovat suositeltavia menetelmiä työstressin arvioimiseksi. (myös sykemittaria voi käyttää). Suuri ero työssä ja vapaa-aikana mitatuissa arvoissa voi kertoa työhön liittyvästä allostaattisesta kuormittumisesta (fysiologisten stressireaktioiden pitkäaikainen ja kasautuva vaikutus).

Vuoden 2016 käypä hoito -suositukset sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn Euroopassa ovat ilmestyneet. Näissä näyttöön perustuvissa ohjeissa kiinnitetään huomiota myös työstressiin. Etenkin henkilöiden, joilla on sydän- tai verisuonitauti tai useita taudin riskitekijöitä, on tärkeää välttää liiallista stressiä.

Stressin omahoito

Suomen mielenterveysseuran nettisivuilla on listattu (ja sivuilla vähän tarkemmin myös avattu) asioita, joita stressin omahoidossa tulisi huomioida:

• hahmota syyt
• suunnittele (hoidettavat asiat)
• aikatauluta
• priorisoi ja keskity oleelliseen
• luovu turhasta (tekemisestä, esim. sosiaalinen media)
• tunne rajasi ja opettele sanomaan ei
• pyydä apua
• lepää riittävästi ja lataa akkuja mielihyvällä
• opettele rentoutumistekniikoita

Terveyskylän Mielenterveystalossa on suuri määrä omahoito-oppaita, ei suoraan stressiin, mutta ahdistukseen, sosiaalisten tilanteiden pelkoon, unettomuuteen. Tietoinen läsnäolo-omahoito-opas sopii myös stressin oma-hoitoon. Myös mielenterveysseuran sivuilta löytyy omahoitoharjoituksia. Näitä ohjelmia kannattaa kokeilla itse niin osaa sitten suositella potilaille/ asiakkaille sopivia harjoituksia.

Suomalaisille luontevalla rentoutumistavalla, saunomisella, on myös positiivinen vaikutus stressiin. Saunomisesta enemmän Jari Laukkaselta.

Lue lisää:
Stressin omahoito, Suomen mielenterveysseura 
Harjoituksia stressin vähentämiseksi, Suomen mielenterveysseura

Stressin fysiologiset vaikutukset
Lue lisää takotsubosta

Aino-Riitta Pentinpuro: Stressi, stressihormonit ja niiden vaikutus ihmisen kehoon

Lisää työhön liittyvästä stressistä ja siihen vaikuttamisesta.

Tehtävä: Tee Stressitesti itsellesi/ perheenjäsenelle/ potilaallesi