Pro-koulutus jatkuu

Tähän mennessä Suomen Sydänfysioterapeutit on järjestänyt neljä noin vuoden mittaista, 15op laajuista syventävää koulutusta. Koulutus tunnetaan SydänfysioterapiaPro-koulutuksena ja sen suorittanut on oikeutettu käyttämään sydänfysioterapeutti-nimikettä. Sydänfysioterapeutteja on tällä hetkellä Suomessa noin 100. Viime kurssilta myös Italia sai yhden sydänfysioterapeutin, joka kertoo kokemuksestaan Sydänfysioterapeuttien nettisivuilla

Haku viidenteen Pro-koulutukseen on käynnissä. Koulutus ajoittuu elokuu 2023-toukokuu 2024-välille, tässä tarkempi ohjelma. Hakuajankohta on hiukan haasteellinen, jos ja kun näin pitkästä koulutuksesta täytyy yleensä neuvotella pitempään ja tarkemmin kuin lyhyistä opintopäivistä. Kurssin toteutuminen näyttää kuitenkin todennäköiseltä, joten tervetuloa mukaan.

Viime kurssin opiskelijat esittelivät kehittämistöitään myös posterein, joista osan laitoinkin aiempaan postaukseen. Kehittämistöiden lähtökohta oli ja on edelleen jokaisen oma kiinnostus tai tarve eikä sen muotoa ole rajattu. Tässä vielä kaikki posterit inspiraatioksi muillekin.

Onnea uusille Sydänfysioterapeuteille!

Marraskuun sydänfysioterapiapäivät olivat samalla tammikuussa alkaneen SydänfysioterapiaPro-kurssin viimeinen tapaaminen. Kuusitoista uutta sydänfysioterapian ammattilaista saivat todistukset ja prenikan rintaan koulutuksen suorittamisen merkiksi. Lista tähän saakka Pro-kurssin käyneistä fysioterapeuteista löytyy pikapuoliin yhdistyksen www-sivuilta https://sydanfysioterapeutit.fi/

Opiskelijat esittelivät päivillä laadukkaita kehittämistöitään posterein sekä suullisin esityksin. Tässä muutama posteri esimerksi:

Yritän saada aikaseksi esitellä kehittämistehtäviä vielä tarkemmin tässä blogissa (joka on ollut koronatauolla liian pitkään).

Sydänfysioterapiapäivät toteutuivat pitkästä aikaa face-to-face-tapahtumana, mistä osallistujat olivat silmin nähden ja korvain kuullen mielissään. Etäyhteydet, vaikka niilläkin on sijansa, eivät korvaa vapaamuotoisia keskusteluja kolleegoiden kesken.

Seuraavat kaksipäiväiset sydänfysioterapiapäivät toteutuvat ensi syksynä, mutta jo sitä ennen alkaa seuraava ja vähäksi aikaa viimeinen Pro-kurssi syyskuussa 2023. Näistä tiedotetaan yhdistyksen nettisivuilla, joten käy välillä vilkaisemassa. 

Vielä kerran isot onnittelut upeille uusille sydänfysioterapeuteille!

Sydänkuntoutujan voimaharjoittelu

Tihulaiset, joiden kanssa ei paljon blogeja kirjoitella

Blogi on ollut pitkään tauolla, mutta sydänasiat ovat toki menneet eteenpäin. Neljäs Pro-kurssi on meneillään ja uudet sydänfysioterapeutit saavat todistukset vuoden uurastuksen jälkeen marraskuussa, sydänfysioterapiapäivien yhteydessä. 

Syyskuun etätapaamisella Savosen Kai piti erittäin mielenkiintoisen luennon sydänpotilaan voimaharjoittelusta ja yritän nyt poimia siitä herättelevimmät osat. Tapansa mukaan Kai oli perehtynyt asiaan juurta jaksain ja itselleni uutta oli sydänpotilaan voimaharjoittelun kuormitus, nimenomaan verenpaineen nousun osalta.

 Sydänpotilaan liikuntaan kuuluu voimaharjoittelu yhtä oleellisena osana kuin kenelle tahansa. Suosituksen mukaan sitä tulisi olla 2-3 kertaa viikossa. Yleensä suositellaan yhden harjoitteen kuormitukseksi 40-60% 1RM:sta (kertamaksimista), 2-3 sarjaa ja 10-15 toistoa sarjassa.

Kuten tiedetään, voimaharjoittelu ei vaadi samanlaista hapenottokykyä kuin kestävyysliikunta ja sykenousu kuormituksessa on vähäisempi. Sen sijaan ääreisverenkierron vastus ja verenpaineen nousu ovat suuremmat kuin kestävyysharjoittelussa, erityisesti staattisessa lihastyössä. Juuri verenpaineen nousu on se kuormitusvaste, joka sydänpotilaalla saattaa laukaista oireet ja jota tulisi liiallisena välttää.

Verenpaine nousee sitä enemmän, mitä pitempään staattinen lihasjännitys kestää. Myös dynaamisessa lihasvoimaharjoittelussa verenpaine nousee toisto toistolta. Lihasvoimaharjoittelun jatkuessa ja voimatason parantuessa verenpainevaste kuitenkin samalla kuormalla jää vähäisemmäksi, jolloin myös sydämen kuorma vähenee. Tämä on ehkä se oleellisin tekijä, minkä vuoksi sydänpotilaan kannattaa harjoittaa myös lihasvoimaa.

Sarjan pituuden ja kuorman suuruuden vaikutus hemodynaamisiin tekijöihin

Gjøvaagin & kumpp. (1) tutkimuksessa 15 PCI- tai CABG-potilasta tekivät voimaharjoittelua 3x15RM toistolla tai 3x4RM toistolla, satunnaisessa järjestyksessä eri päivinä. 15 toiston sarjan aikana systolinen ja diastolinen verenpaine olivat korkeammat kuin 4 toiston sarjassa. Sykenousu 15 toiston sarjassa oli suurempi kuin 4 toiston sarjassa. Iskutilavuus oli samanlainen molemmilla tavoilla ja 15 toiston sarjan aiheuttama suurempi minuuttitilavuus johtui pääasiassa korkeammasta sykkeestä. Ääreisverenkierron vastus väheni enemmän 15 sarjalla.

Sekä systolinen että diastolinen verenpaine nousivat merkitsevästi molemmilla tavoilla tehdyssä voimaharjoittelussa eli ulkoinen kuorma ei ole nähtävästi ensisijainen verenpainetta nostava tekijä. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää, että korkeampi kuorma+vähäiset toistot on verenpaineen suhteen parempi valinta kuin matala kuorma+useat toistot.

Toisessa tutkimuksessa (2) tutkittiin hemodynaamisia parametreja vastaavalla asetelmalla. 41 tutkittavaa jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen teki jalkaprässissä 40% 1RM:sta 3x16 toistoa ja toinen 80% 1RM:sta 3x8 toistoa. Suoritusnopeudeksi oli määritelty 1s konsentrista ja 1s eksentristä työtä. Sarjojen välissä oli 90s tauko.

Kliinisesti merkitseviä haitallisia muutoksia sykkeessä tai verenpaineessa ei tapahtunut kummassakaan harjoittelumuodossa. 40% 1RM:n kuormalla harjoiteltaessa syke nousi keskimäärin 20 lyöntiä lepotasosta ja verenpaine 17mmHg. 80% 1RM:n kuormalla vastaavat luvut olivat 18 ja 16. 

Näissä tutkimuksissa ei painottunut useisiin suosituksiin sisältyvä voimaharjoitteluohje: kohtuullinen kuorma-pitkät sarjat (yleensä 15). Näyttää siltä, että sydänpotilaan voimaharjoittelussa on turvallista käyttää suurempiakin kuormia kun toistot sarjassa ovat alhaiset. 

Dominique, Hansen. et al (3)

Suoritusnopeuden merkitys hemodynaamisiin vasteisiin

Lamotten & kumpp. (4) tutkimukseen osallistui 17 miespuolista sydänpotilasta. Suoritusnopeudet määriteltiin niin, että 

1. Nopea= konsentrinen ja eksentrinen vaihe 1s

2. Kohtalaisen nopea= konsentrinen ja eksentrinen vaihe 2s

3. Hidas= konsentrinen vaihe 2s, isometrinen vaihe 2s ja eksentrinen 2s

Tutkittavat tekivät kolme 10 toiston sarjaa 75% 1RM:sta kullakin tahdilla. Lepovaihe sarjojen välillä oli 1 minuutti.

Sykenousu ja systollinen verenpaine olivat sitä suuremmat, mitä hitaampi oli suoritusnopeus. Ero oli tilastollisesti merkitsevä nopean ja hitaan suoritustavan välillä.

Sarjojen välisen lepotauon vaikutus hemodynaamisiin vasteisiin

Edellisessä tutkimuksessa tutkittiin myös sarjojen välisen lepoajan vaikutusta hemodynaamisiin parametreihin.

Suoritus tehtiin 3x 10 sarjoina nopealla suoritusnopeudella (1+1) ja kuormana 75% 1RM:sta, lepoajat vaihtelivat seuraavasti: 

Lyhyt lepoaika= 30s

Kohtalainen loepaika= 60s

Pitkä lepoaika= 90s

Hyvin pitkä lepoaika= 120s

Odotetusti syke- ja systolisen verenpaineen nousu olivat suurimpia kun sarjojen välinen lepoaika oli lyhyt. Erot olivat merkitseviä lyhyen ja pitkän (sekä hyvin pitkän) lepoajan välillä.

Jos halutaan välttää liiallista verenpaineen nousua, kannattaa tulosten mukaan siis valita nopea (1+1) suoritusnopeus 60-120 s sarjojen välisellä lepotauolla.

1. Gjøvaag TF, Mirtaheri P, Simon K, Berdal G, Tuchel I, Westlie T, Bruusgaard KA, Nilsson BB, Hisdal J. Hemodynamic Responses to Resistance Exercise in Patients with Coronary Artery Disease. Med Sci Sports Exerc. 2016 Apr;48(4):581-8. doi: 10.1249/MSS.0000000000000811. PMID: 26559450.

 

2. Kambic T, Hadžić V, Lainscak M. Hemodynamic Response to High- and Low-Load Resistance Exercise in Patients with Coronary Artery Disease: A Randomized, Crossover Clinical Trial. Int J Environ Res Public Health. 2021 Apr 8;18(8):3905. doi: 10.3390/ijerph18083905. PMID: 33917770; PMCID: PMC8068143.

 

3. Dominique, Hansen., Ana, Abreu., Patrick, Doherty., Heinz, Völler. (2019). Dynamic strength training intensity in cardiovascular rehabilitation: is it time to reconsider clinical practice? A systematic review.. European Journal of Preventive Cardiology, 26(14):1483-1492. doi: 10.1177/2047487319847003

 

4. Lamotte M, Fleury F, Pirard M, Jamon A, van de Borne P. Acute cardiovascular response to resistance training during cardiac rehabilitation: effect of repetition speed and rest periods. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil. 2010 Jun;17(3):329-36. doi: 10.1097/HJR.0b013e328332efdd. PMID: 20104178.

 

 

SydänfysioterapiaPro-koulutus jatkuu 2022

Sydänpotilaan hoitotiimissä työskentely vaatii myös fysioterapeutilta vankkaa tietoperustaa sekä asiantuntijana että liikunnallisen kuntoutuksen toteuttajana. Tähän tarpeeseen on kehitetty SydänfysioterapiaPro-koulutus. 

Koulutuksen jatkosta on tullut kyselyjä ja nyt näyttää siltä, että koronatilanteen puolesta koulutus on taas mahdollista järjestää. Tähän mennessä noin vuoden mittaisia kursseja on ollut kolme kertaa ja näiltä kursseilta on valmistunut yhteensä 55 sydänfysioterapeuttia. 

Sydänfysioterapian osaamiselle näyttää olevan käyttöä niin erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa kuin yksityisellä sektorilla ja kuntoutuslaitoksissa. Sydänpotilaan jatkohoitoon kuuluva seuranta ja kuntoutus vaatii sydänfysioterapiaosaamista myös työterveyspuolella, jonka toivotaan olevan osa hoitoketjua.

Seuraava SydänfysioterapiaPro-kurssi alkaa siis tammikuussa 2022. Kurssiin kuuluu neljä lähikontaktiviikonloppua ja viisi etäkontaktipäivää sekä erikseen sovittavat henkilökohtaiset ohjausajat. Kurssiin kuuluu itseä/ omaa työpaikkaa varten tehtävä kehittämistyö. Näitä kehittämistöitä on esitelty tässäkin blogissa. 

Alustava kurssiaikataulu tässä:

1. Kevätkausi 2022

Tammikuu 21.-22.1.22 Jyväskylä

Helmikuu 25.-26.2.22 Teams/Zoom

Maaliskuu 25.-26.3.22 Kuopio

Huhtikuu 23.4.22 Teams/Zoom

Kesäkuu 10.-11.6.22 Teams/Zoom

2.Syyskausi 2022

Elokuu 26.-27.8.22 Tampere

Syyskuu 23.-24.9.22 Teams/Zoom

Lokakuu 28.-29.10.22 Teams/Zoom

Marraskuu 25.-26.11.22 Seminaari, paikka varmistuu myöhemmin

Kurssin jälkeen tavoitteena on, että fysioterapeutti:

1. Ymmärtää sydän- ja verisuonisaurauksien biomekaanisen perustan ja osaa hyödyntää tietoa sydän- ja verisuonisairauksien liikunnallisessa kuntoutuksessa.

2. Ymmärtää yleisimpien sydänsairauksien etiologian, patogeneesin ja kliinisen ilmentymisen

3. Osaa arvioida sydänkuntoutujan fyysistä kuntoa ja liikuntakäyttäytymistä

4. Tietää konservatiivisen ja kirurgisen hoidon sisällön tavallisimmissa sydänsairauksissa

5. Osaa toetuttaa ja soveltaa sekä ohjata sydänpotilaan liikuntaa ja toteuttaa fysioterapiaa

6. Osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa kliinisessä päätöksenteossa sydänpotilaan fysioterapiassa

7. Osaa asettaa realistiset tavoitteet ja toteuttaa asianmukaisen seurannan fysioterapian tulosten arvioinnissa

8. Osaa ottaa huomioon elämäntavat, sukupuolen, kulttuuriset ja lailliset näkökohdat fysioterapian toteutuksessa

9. Osoittaa fysioterapian roolin sydänpotilaan hyvinvoinnin edistämisessä

10. Työskentelee tuloksellisesti muiden kuntoutukseen osallistuvien kanssa, jakaa tietoa ja osaa sitä esittää

 Jos kiinnostuit, lisätietoa ja hakulomake https://www.sydanfysioterapeutit.fi/sydanfysioterapeutti-pro

Sydämen toiminnan arviointia, asiantuntijana Juhani Sneck

Itsekin on hyvä nostaa sykettä välillä

Asiantuntijana Kai Savonen

Vanha kunnon pyöräharjoittelu alkamassa

Sydänsarkoidoosi

 

Viimeisimmällä SydänfysioterapiaPro-kurssilla TAYS Sydänsairaalan fysioterapeutti Sanna Kaunisto teki kehittämistyönään liikuntaoppaan sydänsarkoidoosia sairastavalle. Opasta varten Sanna keräsi taustatietoa sairaudesta ja sen hoidosta. Koska sairaus on melko harvinainen ja monimuotoinen, taustatekstiä on melko paljon. Taustojen ymmärtäminen kuitenkin toivottavasti helpottaa huomioimaan potilaan liikuntaohjauksessa juuri ko. potilaan tilanteen. 

 

Sanna kertoo kehittämistyöstään näin:

Koulutuksen aikana työskentelin kardiologisella vuodeosastolla ja halusin, että kehittämistyöni aihe liittyy läheisesti kyseiseen työhön. Halusin tutustua tarkemmin johonkin potilasryhmään, josta itselläni ei ole paljoa vielä kokemusta. Siitä sitten syntyi idea sydänsarkoidoosipotilaisiin liittyvästä työstä.

Perustietoa sydänsarkoidoosista löytyi hyvin parista Duodecimin artikkelista (Kandolin ym. 2009. Sydänsarkoidoosi) ja (Lehtonen ym. 2015. Tulehdukselliset sydänsairaudet - sydänsarkoidoosi ja jättisolumyokardiitti). Myös kirjalähteitä käytin perustiedon etsimiseen. Tutkimuksia ja suosituksia etsin PubMed- ja Cochrane-tietokannasta sekä ESC:n ja AHA:n suosituksista. Tulin huomanneeksi, että esim. keuhkosarkoidoosipotilaiden fysioterapiaan liittyviä tutkimuksia on tehty, mutta nimenomaan sydänsarkoidoosipotilaiden fysioterapiasta tutkimuksia ei löytynyt. Myöskään suosituksia ei sydänsarkoidoosipotilaille erikseen ole tehty. Erikseen etsin tietoa myös rytmihäiriöistä ja sydämen vajaatoiminnasta sekä kortisonilääkityksestä.
Sain työpaikalla työhöni hyviä vinkkejä enemmän sydänsarkoidoosipotilaiden kanssa työskennelleiltä kollegoiltani, kiitos heille! Sydänsarkoidoosipotilaille kohdistettu ohje on nyt työn myötä valmistunut jaettavaksi ko. potilaille ja perehdytysmateriaaliin tarkemmin voivat fysioterapeutit tarpeen ja kiinnostuksen mukaan tutustua.

Sydänsarkoidoosi tuli tutuksi työtä tehdessä, nyt olen varmempi tämän potilasryhmän kanssa. Poliklinikalla en ole vielä itse työskennellyt, työn myötä tuli enemmän tutustuttua myös sen toimintatapoihin. Suosittelen Pro-koulutusta kaikille sydänfysioterapiasta kiinnostuneille.

Mikä on sydänsarkoidoosi

Sarkoidoosi on harvinainen, tuntemattomasta syystä johtuva tulehduksellinen sairaus, jossa yhteen tai useampaan elimeen muodostuu tulehdussolukertymiä eli granuloomia. Yleisimmin näitä esiintyy keuhkoissa tai imusolmukkeissa, sydämessä harvemmin. Sairaus on yleisin nuorilla ja keski-ikäisillä. Sydämessä granuloomat sijaitsevat tavallisesti vasemman kammion vapaassa seinämässä ja kammioväliseinämän basaaliosassa. Suomessa todetaan nykyisin keskimäärin 20-25 uutta sydänsarkoidoositapausta vuodessa.

Sydänsarkoidoosi on usein kulultaan polveileva ja merkittävällä osalla potilaista hitaasti etenevä. Kymmenen vuoden seurannassa 10% sydänsarkoidoosipotilaista sai sydämensiirron.

Epäily sydänsarkoidoosista syntyy silloin, kun johtumishäiriölle, kammioperäisille rytmihäiriölle tai sydämen vajaatoiminnalle ei löydy muuta selittävää syytä.

Sydänlihasbiopsiassa granulomaattinen tulehdus varmistaa sarkoidoosin. Biopsianäytteen otto pyritään kohdistamaan kuvantamisen avulla, mutta koska sarkoidoosimuutokset ovat läiskittäisiä, yhden biopsiakerran osuvuus on vain noin 30 %. Osuvuuden parantamiseksi toimenpide uusitaan tarvittaessa. Toinen tapa diagnosoinnissa perustuu muussa kudoksessa esiintyvään sarkoidoosiin yhdistettynä sarkoidoosille tyypilliseen sydämen magneetti- tai FDG-PET-löydökseen.

 

Sydänsarkoidoosin oireet

Yleisimmät sydänsarkoidoosin oireet ovat

• rytmihäiriöt
• eteis-kammiokatko
• kammiolisälyöntisyys
• kammiotakykardiat
• sydämen vajaatoiminta
• vajaatoiminnan ja rytmihäiriön yhdistelmä

Paikallinen tulehdus saattaa myös vaurioittaa sydänlihaksen rakennetta aiheuttaen esimerkiksi aneurysman vasempaan kammioon tai mitraalivuodon papillaarilihaksen toimintahäiriön seurauksena.

Eteis-kammiokatkokset

Kammioväliseinämän granuloomat vaurioittavat johtorataa aiheuttaen I-III asteen eteis-kammiokatkoksia, jotka ovat sarkoidoosin yleisimmät ilmentymät. Yli puolella potilaista II-III-asteen eteis-kammiokatkos on sydänsarkoidoosin ensimmäinen oire. Täydellinen eteis-kammiokatkos vaatii tahdistinhoidon.

Kammiotakykardiat ja kammiovärinä

Kammioperäistä takykardiaa on todettu 23 % sydänsarkoidoosipotilaista. Kammioperäinen rytmihäiriö voi olla myös ensimmäinen oire ja johtaa äkkikuolemaan.

Kammiotakykardialla tarkoitetaan rytmihäiriötä, jossa todetaan vähintään kolme peräkkäistä kammiolisälyöntiä. Kammiotakykardia voi olla joko lyhyt- tai pitkäkestoinen. Pitkäkestoisesta kammiotakykardiasta on kyse, jos sen kesto on yli 30 sekuntia. Kammiotakykardian hoito on tärkeää, koska pitkäkestoisena kammiotakykardia voi muuttua kammiovärinäksi ja johtaa sydämenpysähdykseen.

Kammiovärinässä sydämen sähköinen toiminta on täysin kaoottinen ja se johtaa sydämen mekaanisen toiminnan pysähtymiseen ja verenkierron romahtamiseen. Tällöin rytmihäiriö tulee saada käännettyä, jottei potilas menehdy. Kammiotakykardia- ja kammiovärinätaipumus vaatii yleensä rytmihäiriötahdistimen asennuksen.

Sydämen vajaatoiminta

Tyypillisiä sydämen vajaatoiminnan oireita ovat hengenahdistus, poikkeava väsymys rasituksessa tai jopa levossa sekä alaraajaturvotukset. Vajaatoiminnan vaikeutuessa myös sisäelinten, kuten munuaisten, toiminta voi heikentyä.

Systolinen tai diastolinen vajaatoiminta kehittyy laajalle edenneessä sydänlihaksen sarkoidoosissa, ja se voi kehittyä jopa vuosia ensimmäisen oireen, kuten eteis-kammiokatkoksen, jälkeen. Systolisessa vajaatoiminnassa sydämen vasemman kammion supistuminen on heikentynyt. Supistumisen tehokkuutta mitataan ejektiofraktiolla, jolla tarkoitetaan kammion yhdellä supistumisella pumppaaman verimäärän osuutta supistumista edeltävästä tilavuudesta. Terveillä tämä on yli 50 %. Diastolisessa vajaatoiminnassa sydän supistuu normaalisti, mutta laajenee ja täyttyy huonosti.

Vajaatoiminta voi olla aluksi pitkäänkin piilevä, jolloin oireita ei vielä ole tai niitä ilmenee vaan voimakkaan rasituksen yhteydessä. Elimistö pyrkii normalisoimaan vajavaista verenkiertoa mm. nopeuttamalla sykettä, supistamalla ääreisverisuonia ja kiihdyttämällä sydänlihassolujen kasvua. Alkuvaiheessa nämä sopeutumismekanismit ovat hyödyllisiä, mutta tilanteen pitkittyessä ne ovat riittämättömiä ja osittain jopa haitallisia. Sydämen vajaatoiminnassa oireiden ilmaantuessa sairaus on siis edennyt niin pitkälle, että sopeutumismekanismit ovat käyneet riittämättömiksi. Oireiseksi sydämen vajaatoiminnaksi edennyt sydänsarkoidoosi reagoi tavallista huonommin vajaatoimintalääkitykseen ja tällöin sydänsarkoidoosiin ennuste on huonontunut.

 

Sydänsarkoidoosi ja liikunta

Sydänsarkoidoosia sairastavan liikuntaohjeet ovat yksilöllisiä, koska sairaus ei ilmene kaikilla potilailla samalla tavalla. Liikuntasuositukset ja mahdolliset rajoitteet perustuvat siihen, mitä sydänvauriosta on aiheutunut. Tulehduksen ollessa aktiivinen potilasta ohjataan liikkumaan kevyellä rasitustasolla noin kolmen kuukauden ajan.

Sydänsarkoidoosin hoidossa käytettävä voimakas kortisonilääkitys saattaa heikentää lihasvoimia, vaikuttaa negatiivisesti luuston kuntoon sekä heikentää sokerinsietoa. Näihin lääkityksen haittavaikutuksiin potilas voi vaikuttaa parhaiten säännöllisellä liikunnalla.

Rytmihäiriöt ja liikunta

AV-katkokset (eteis-kammiokatkokset)

Oireita:

• Heikotus 
• Huimaus 
• Pyörtyminen
• Tajuttomuus

Hoito:

• 1. asteen AV-katkos ei yleensä vaadi hoitoa.
• Oireisessa 2. asteen Mobiz I AV-katkoksessa, Mobiz II ja pysyvässä 3. asteen AV-katkoksessa (totaaliblokki) fysiologinen tahdistin

Huomioitavaa liikunnassa:

• Liikunta oireettomalla tasolla
• Tahdistin turvaa aktiivista elämää
• Tahdistimen laiton jälkeen 4 viikon ajan vältettävä tahdistimen puoleisen olkavarren nostamista yli vaakatason, raskaita nostoja ja rintakehän voimakasta venytystä
• Kevyen liikunnan, kuten kävelylenkit, voi aloittaa jo heti sairaalavaiheessa
• Aktiivisen liikunnan voi aloittaa ensimmäisen tahdistinkontrollin jälkeen (1-3 kk tahdistimen asennuksesta)
• Tahdistinpotilaalle ei sovi ylävartaloon kohdistuvat kontaktiurheilulajit eikä telinevoimistelu

Kammioperäiset rytmihäiriöt

Oireita:

• Muljahduksen tai tauon aistimus 
• Sydämen tykytys
• Ahdistus sydänalassa
• Huono olo, huimauksen tunne, tajunnan menetys
• Sydämen rytmi takykardiakohtauksen aikana yleensä 100-200 x/min.
• Kammiotakykardia voi muuttua hengenvaaralliseksi kammiovärinäksi

Hoito:

• Katetriablaatio.
• Sähköinen rytminsiirto.
• Lääkehoito (beetasalpaajat, tarvittaessa amiodaroni tai sotalol)
• Äkkikuoleman estossa tärkein hoito on rytmihäiriötahdistin

Huomioitavaa liikunnassa:

• Tahdistimen laiton jälkeen 4 viikon ajan vältettävä tahdistimen puoleisen olkavarren nostamista yli vaakatason, raskaita nostoja ja rintakehän voimakasta venytystä
• Kevyen liikunnan, kuten kävelylenkit, voi aloittaa jo heti sairaalavaiheessa
• Aktiivisen liikunnan voi aloittaa ensimmäisen tahdistinkontrollin jälkeen (1-3 kk tahdistimen asennuksesta)
• Tahdistinpotilaalle ei sovi ylävartaloon kohdistuvat kontaktiurheilulajit eikä telinevoimistelu
• Kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta RPE 11-13, jos ei muuta syytä liikkua kevyemmin
• Yksin liikkuessa tulee välttää aktiviteetteja, joissa äkillinen tajunnanmenetys voi aiheuttaa vaaratilanteen, esim. uiminen, sukeltaminen, vuorikiipeily ja laskuvarjohyppy
  

Sydämentahdistimien vaikutus liikuntaan

Toisen tai kolmannen asteen AV-katkoksien hoidossa käytetään sydämentahdistinta. Jos sydämen syke on liian hidas, tahdistin tuottaa tarvittavat sykähdykset. Tahdistin toimii tarpeen mukaan ja sen avulla sydämen rytmiä pyritään ylläpitämään mahdollisimman luonnollisena.

Koska sydänkatkoksen korjaavat fysiologiset tahdistimet kykenevät palauttamaan kammioihin sinusrytmin sykkeen, tällöin rasituksen sieto pysyy hyvänä. Tahdistimen säätöjä voidaan myös suunnata niin, että tahdistin korjaa sykkeen puutteita rasitustilanteissa mahdollisimman hyvin.

Rytmihäiriötahdistin tunnistaa tiheän kammioperäisen rytmihäiriön ja pysäyttää sen antamalla joko muutaman hyvin tiheän tahdistuspulssin tai sähköiskun sydämeen. Sähköisku on usein kivulias, mutta tiheät tahdistuspulssit eivät välttämättä aiheuta tuntemuksia. Rytmihäiriötahdistimet pystyvät myös korjaamaan hidaslyöntisyyden ja siihen voidaan liittää lisäksi vajaatoimintatahdistusominaisuus.

Rytmihäiriötahdistimen saaneelle suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua (RPE 11-13). Tahdistin osaa erottaa kammioperäiset rytmihäiriöt normaalista sykkeestä, joten sykkeen nousua ei tämän vuoksi tarvitse erityisesti varoa. Yksin liikkuessa tulee välttää aktiviteetteja, joissa äkillinen tajunnanmenetys voi aiheuttaa vaaratilanteen. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi uiminen, sukeltaminen, vuorikiipeily ja laskuvarjohyppy.

Tahdistimen asennuksen jälkeen

Tahdistimen asennuksen jälkeen Sydänsairaalassa ohjataan välttämään toimenpidealueen kuormitusta neljän viikon ajan, jolloin tahdistinhaava paranee ja tahdistinjohdot alkavat kiinnittyä sydänlihakseen. Tuona aikana tulee välttää tahdistimen puoleisen olkavarren nostamista yli vaakatason sekä hartiaseudun ja rintakehän voimakasta venytystä, raskaiden taakkojen nostamista, kantamista ja vetämistä tahdistimen puoleisella yläraajalla sekä toimia, jotka aiheuttavat kovaa tärinää tahdistinalueelle tai joissa tahdistimeen voi kohdistua mekaaninen isku.

Tahdistimen puolesta aktiivisen liikunnan voi tavallisesti aloittaa ensimmäisen seurantakäynnin jälkeen eli 1-3 kuukauden kuluttua tahdistimen asennuksesta. Tahdistinpotilaalle sopivat lähes kaikki liikuntalajit, paitsi ylävartaloon kohdistuvat kontaktiurheilulajit sekä yläraajoilla tehtävä telinevoimistelu. Mikään tavanomainen kuntoliikunta ei ole tahdistimen takia kielletty. 

 

Sydämen vajaatoiminta ja liikunta

Oireita:

• Hengenahdistus
• Heikentynyt rasituksen sieto
• Uupuminen
• Pitkittynyt palautuminen rasituksesta
• Alaraajaturvotukset
• Painonnousu

Hoito:

• Tärkeimpiä lääkkeitä nesteenpoistolääkkeet, ACE:n estäjät tai ATR:n salpaajat sekä beetasalpaajat
• Omahoidon kulmakivet ovat oman terveydentilan seuranta, lääkehoidon toteutus, painonhallinta ja liikunta.
• Tarvittaessa vajaatoimintatahdistin

 

Huomioitavaa liikunnassa:

• Aktiivisen liikunnan aloitus, kun sairaus on ollut tasapainossa kolmen viikon ajan ja vointi on tasaantunut
• Sairauden pahenemisvaiheen aikana rasituksen keventäminen/välttäminen. Kevyet liikeharjoitukset ovat tällöin sallittuja
• Suosituksena kestävyysliikuntaa mielellään päivittäin, lihasvoimaharjoittelua 2-3 kertaa viikossa ja hyötyliikuntaa päivittäin
• Liikunnan tulee olla oireetonta ja palautumisen tulee tapahtua 2 tunnin aikana
• Alkulämmittely ja loppujäähdyttely tärkeitä
• Sääolosuhteiden huomiointi
• Maksimaaliset ja äkilliset ponnistelut kiellettyjä
• Sisäänhengityslihasten voiman harjoittelu tarvittaessa

 

Sydänsarkoidoosipotilaan fysioterapian sisältö TAYS Sydänsairaalassa

Sydänsarkoidoosipotilaat saavat Sydänsairaalassa fysioterapiaohjausta sekä osastolla että poliklinikalla. Fysioterapia alkaa osastolla diagnosointivaiheessa lääkärin pyynnöstä. Poliklinikalla fysioterapia toteutuu vähintään kerran.

Fysioterapia diagnosointivaiheessa

Sydänsarkoidoosipotilas tapaa fysioterapeutin ensimmäistä kertaa osastolla sairauden diagnosointivaiheessa. Fysioterapeutti arvioi potilaan suorituskykyä hänen kävellessä osaston käytävällä ja portaissa ja tämän aikana seuraa telemetrialaitteesta potilaan sykkeen käyttäytymistä ja happisaturaatiota pulssioksimetrilla. Potilaan rasitustuntemuksen arvioinnissa käytetään Borgin asteikkoa. Jos potilaan vointi sallii, häntä ohjataan liikkumaan myös omatoimisesti osastolla ja liikkumista voidaan lisätä nousujohteisesti.

Fysioterapeutti antaa potilaalle tietoa liikunnan ja muiden fyysisten rasitustekijöiden merkityksestä sairauteen sekä rohkaisee ja motivoi omaehtoiseen kuntoutumiseen. Sydänsarkoidoosin aiheuttamat oireet ovat yksilöllisiä, joten liikuntaohjausta potilaalle annetaan sen mukaan, mitä oireita sairaus on hänelle aiheuttanut.

Fysioterapeutin ohjauksessa huomioidaan potilaan aiemmat liikuntatottumukset. Aktiivista tulehdusta hoidetaan kortisonilääkityksellä. Tällöin fysioterapeutti ohjaa potilasta kevyeen rasitustasoon liikkuessa seuraavan kolmen kuukauden ajan ja käy läpi liikunnan hyötyjä kortisonilääkityksen mahdollisiin haittavaikutuksiin. Ennen kotiutumista fysioterapeutti järjestää potilaalle fysioterapeutin poliklinikkakäynnin kardiologin kontrollin yhteyteen, joka on yleensä noin kolmen kuukauden kuluttua kotiutumisesta.

Kortisonilääkitys aloitetaan yleensä muutaman viikon kuluttua sairauden diagnosoinnista joko osastolla tai poliklinikalla. Jos potilas tulee osastolle kortisonilääkityksen aloitukseen, fysioterapia jatkuu silloin osastolla ja tämän jälkeen poliklinikalla.

Liikunta aktiivisen tulehduksen aikana

Aktiivisen tulehduksen oireita:

• rytmihäiriöt
• vajaatoiminta

Hoito: 

• Kortisonilääkitys. Lääkitys jatkuu vielä aktiivisen tulehdusvaiheen jälkeenkin, hoidon kesto yleensä vähintään vuoden, annostus vähenee asteittain

Huomioitavaa liikunnassa:

• Kevyt rasitustaso, ei rasittavaa kuntoliikuntaa ennen lääkärin kontrollia.
• Voimakas kortisonilääkitys saattaa heikentää lihasvoimia, vaikuttaa negatiivisesti luuston kuntoon sekä heikentää sokerinsietoa. 
• Säännöllisen liikunnan avulla voi ylläpitää luuston massaa ja lujuutta, harjoittaa lihasvoimaa, ylläpitää nivelten joustavuutta sekä vaikuttaa positiivisesti verensokeritasapainoon
  

Fysioterapia diagnosointivaiheen jälkeen

Diagnoosin saatuaan sydänsarkoidoosipotilaat tulevat fysioterapeutin poliklinikkavastaanotolle yleensä noin kolme kuukautta osastolta kotiutumisen jälkeen. Poliklinikalla fysioterapeutti arvioi potilaan suorituskykyä 6 minuutin kävelytestin avulla. 6 min kävelytesti tehdään pulssioksimetriseurannassa ja tarvittaessa myös EKG-seurannassa. Lihasvoimatesteinä käytetään puristusvoimien mittausta ja tuolilta seisomaannousutestiä (5x tuolilta ylös tai 30 s. toistokyykistys). Jos potilaalla on sydämen vajaatoimintaa, mitataan sisäänhengityslihasvoima Micro RPM-mittarilla. Joissakin tapauksissa tehdään myös mikrospirometrimittaukset, esim. jos potilaalla on myös keuhkosarkoidoosi.

Potilasta kannustetaan aktiiviseen liikkumiseen ja testien tulosten ja sarkoidoosin aiheuttamien oireiden perusteella potilasta ohjataan oikeanlaiseen rasitustasoon liikkuessa. Ohjauksen apuna voidaan käyttää esimerkiksi Borgin asteikkoa. Potilasta kannustetaan aktiiviseen lihasvoimaharjoitteluun ja tarvittaessa näistä tehdään kirjallinen harjoitusohjelma. Lihasvoimaharjoittelun ohjausta varten voidaan myös järjestää uusi aika poliklinikalle tai oman kunnan terveyskeskukseen. Jos sisäänhengityslihasvoimat ovat alentuneet ja potilas ei pysty kestävyysliikunnan avulla ylläpitämään hengityslihaksiston kuntoa ja hän on motivoitunut hengitysharjoituksiin, ohjataan hengitysharjoitukset TresholdIMT-laitteella.

Fysioterapeutti tiedustelee potilaalta halukkuutta vertaistukeen ja auttaa vertaistukihenkilön löytämisessä. Vertaistukihenkilöitä löytyy Sydänliiton verkkosivuilta ja apua etsimiseen voi kysyä myös Sydänpiiriltä, joka toimii Sydänsairaalan tiloissa.

Poliklinikkakäynnillä järjestetään jatkofysioterapiakäynti tarpeen mukaan sekä potilaan halutessa ohjataan hänet myös kuntoutussuunnittelijan vastaanotolle, jossa kuntoutussuunnittelija voi ohjata potilasta esim. sopeutumisvalmennuskurssille hakemisessa sekä tarvittaessa esimerkiksi uudelleenkoulutukseen liittyvissä asioissa.

Jos potilas tarvitsee sairaalahoitoa myöhemmin, fysioterapia toteutuu osastolla lääkärin pyynnöstä. Tällöin potilaan liikkumista arvioidaan osastolla, tarvittaessa lääkärin pyynnöstä tehdään 6 min kävelytesti. Liikuntaohjeita käydään läpi sen hetkinen tilanne huomioiden.

 

Sanna työssään...

 

...ja kotona

Sanna Kaunisto

sanna.kaunisto(at)sydansairaala.fi

 

Lähteitä:

Alapappila, A. & Meinilä, L. Sydämen rytmihäiriöt ja liikunta. Luettu 17.10.2020. https://sydanliitto.fi/ammattilaisnetti/liikunta/suosituksia/sydamen-rytmihairiot-ja-liikunta

Ambrosetti M., Abreu A., Corrà U., Davos C., Hansen D., Frederix I., Iliou M., Pedretti R., Schmid J., Vigorito C., Voller H., Wilhelm M., Piepoli M., Bjarnason-Wehrens B., Berger T., Cohen-Solal A., Cornelissen V., Dendale P., Doehner W., Gaita D., Gevaert A., Kemps H., Kraenkel N., Laukkanen J., Mendes M., Niebauer J., Simonenko M. & Zwisler A. (2020) Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevention and Rehabilitation Section of the European Association of Preventive Cardiology. European Journal of Preventive Cardiology 0(0) 1–42.

Isobe, M., Tezuka, D. Isolated cardiac sarcoidosis: Clinical characteristics, diagnosis and treatment. 2015. International Journal of Cardiology 182. 132-140.

Kandolin, R., Lehtonen, J., Airaksinen, J., Vihinen, T., Miettinen, H., Ylitalo, K., Kaikkonen, K., Tuohinen, S., Haataja, P., Kerola, T., Kokkonen, J., Pelkonen, M., Pietilä-Effati, P., Utriainen, S., Kupari, M. Cardiac sarcoidosis: epidemiology, characteristics and outcome over 25 years in a nationwide study. Circulation 2015;131:624–32.

Kandolin, R., Lehtonen, J., Schildt, J., Graner, M., Salmenkivi, K., Ahonen, A., Karhumäki, L. & Kupari, M. 2009. Sydänsarkoidoosi. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 125(21). 2344- 2350.

Lehtonen, J., Kandolin, R. & Kupari, M. 2015. Tulehdukselliset sydänsairaudet - sydänsarkoidoosi ja jättisolumyokardiitti. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 131(22):2127-33.

Lehtonen, J., Pitkälä, A. & Raak, J. Sydänsarkoidoosi. Luettu 17.10.2020. https://karpatiat.net/sydanlihassairaudet/sydansarkoidoosi

Ponikowski, P., Voors, A. A., Anker, S. D., Bueno, H., Cleland, J. G. F., Coats, A.,J. S., Falk, V., González-Juanatey, J. R., Harjola, V.-P., Jankowska, E. A., Jessup, M., Linde, C.,  Nihoyannopoulos, P., Parissis, J. T., Pieske, B., Riley, J. P., Rosano, G. M. C., Ruilope, L. M., Ruschitzka, F., Rutten, F. H. & van der Meer, P. 2016 ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure. European Heart Journal (2016)37, 2129–2200.

Vuori, I. 2015. Liikuntaa lääkkeeksi. Liikunta-ohjelmia sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Porvoo: Bookwell Oy.

Terveyskylä/kuntoutumistalo: Millaista liikuntaa voin harrastaa? 2.5.2019. Luettu 13.10.2019.  https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutujalle/syd%C3%A4nsairaudet/syd%C3%A4mentahdistin-ja-liikunta/millaista-liikuntaa-voin-harrastaa