Lähtisitkö Sevillaan

En aikaisemmin ajatellut, että kansainväliset koulutukset olisivat minua varten. Kynnys tuntui kovin suurelta ja rahoituskin mahdottomalta. Päätin kuitenkin, että voihan sitä yrittää ja väsäsin posterin sydänkuntoutusryhmästämme Belgian Euro Preventiin 2005, uskomatta, että se hyväksyttäisiin. No sinne se kuitenkin meni ja rahoitus järjestyi työpaikan (KYS), Pohjois-Savon fysioterapeuttien ja Suomen fysioterapeuttien avustuksella. Kokemus oli kannustava ja madalsi kynnystä lähteä uudelleen.

Olen osallistunut fysioterapeuttien maailmankongressiin, useampaan Euro Prevent-kongressiin sekä nyt 2 kertaa ACNAPin (Association of Cardiovascular Nursing and Allien Professions) organisoimaan EuroHeartCare-kongressiin. Fysioterapeuttien maailmankongressi oli ainutlaatuinen kokemus laajuutensa vuoksi, kuitenkin ammatillisesti EuroHeartCare on antanut enemmän tietoa, ajatuksia ja kontakteja. Koska minut valittiin EuroHeartCaren järjestelykomiteaan, olen päässyt aitiopaikalle näkemään, miten ison tapahtuman sisältö valmistellaan. Ja myös joutunut itse hommiin, luonnollisesti.

Parhaillaan on meneillään ohjelman sisältöjen suunnittelu ja samalla pohditaan kiinnostavia luennoitsijoita. Haastan tämän tekstin lukijoita ottamaan yhteyttä, mikäli itsellä on halukkuutta esiintymään, mielessä on hyvä esiintyjä tai sydänaiheesta tutkimustyötä tehnyt kolleega. Teemoja kongressissa on kardiologian alalla laidasta laitaan. Tämän vuoden aiheita voi vilkaista tästä:

https://esc365.escardio.org/Search-Results?vgnextkeyword=&eventtype=ESC365EVENTTYPE3904&Years=ESC365YEAR2019&_ga=2.20927290.305684879.1561278648-967269614.1556652211

Päivitys: Vuoden 2020 EuroHeartCare-kongressi on peruttu koronaviruksen takia. Kongressi järjestetään Sevillassa vuoden 2021 kesäkuussa.

Myös posteri on hyvä vaihtoehto tuoda työtään esille. Milanon kongressissa postereiden aiheet liikkuivat laajalla alueella: tapaustutkimuksia, RCT-tutkimuksia, solutason tutkimuksia, hoitokäytäntöjen esittelyä, kokemusten kuvailua jne.

Tiny Jaarsma

Milanossa ruotsalainen, Linköpingin yliopiston professori Tiny Jaarsma piti hyvän esityksen posterin tekemisestä. Nämä diat ja video hänen esityksestään löytyy kyllä ESCin sivuilta, mutta Tinyn luvalla, lukijoita helpottaakseni, kopioin ne tähän.  Ihan ensimmäiset vinkit liittyvät siihen, että itsellä on selkeä käsitys mitä aikoo sanoa ja minkälaiselle yleisölle. Posterit kongresseihin valitaan abstraktin perusteella, joten abstraktiin kannattaa panostaa. Posterin ulkoasun ehtii valmistella myöhemminkin.

Tinyn käytännön vinkit:

1. Abstraktilla on sama otsikointi kuin tutkimuksella. Abstraktin otsikkoa voi kuitenkin posteriin muokata vetävämmäksi.

2. Yleisesti käytettävät väliotsikot helpottavat abstraktin/ posterin lukemista. Tausta, tutkimuksen tarkoitus, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset ovat tutkimusposterin otsikot. Hoitokäytännön kuvailussa tärkeää on usein se, mihin uusi käytäntö perustuu ja johtopäätöksiä ei ehkä ole lainkaan.

3. Otsikko on joskus helppo, mutta usein todella vaikea. Ainakin jos haluaa pysyttää sen riittävän lyhyenä. Tiny ehdottaa hiukan provosoivaakin otsikointia mielenkiinnon herättämiseksi. Jos tulokset ovat erityisen kiinnostavia, se kannattaa mainita jo otsikossa.

4. Taustatiedot ovat tärkeät, mutta eivät saa viedä liikaa tilaa tuloksilta. Abstraktin merkkimäärä on rajoitettu, joten taustat kannattaa kuvata mahdollisimman tiiviissä muodossa. Yksi lause, mitä aiheesta jo tiedetään, yksi lause mitä ei tiedetä ja yksi tutkimuksen tarkoituksesta.

5. Vaikka menetelmä on tärkeä, siihenkään ei kannata kuluttaa liikkaa merkkejä. Lyhyesti ydinasiat, ei pidä sortua liiallisiin yksityiskohtiin.

6. Tulokset ovat abstraktin ydinasia ja abstraktissa kuvaillaan päätulos. Kuvia käytetään, jos ne lisäävät informaatiota tai helpottavat tuloksen ymmärtämistä.

7. Abstraktin/ posterin eniten luettu kohta on johtopäätökset. Katso, että johtopäätökset on linjassa otsikon kanssa. Johtopäätökset eivät ole pelkästään tulosten toistamista. Jos sinulla on järkeviä ajtuksia, miten tuloksia voidaan soveltaa käytäntöön, ne kannattaa esittää.

8. Yksityiskohdilla on merkitystä: ei kirjoitusvirheitä, teksti kannattaa luetuttaa kolleegoilla, kielen ammattilaisella jne. Abstraktiin ei laiteta lähdeviitteitä. Katso, että abstraktisi on selkeä helppo lukea, arvioijalla ei ole aikaa etsiä asiaa sekavasti kirjoitetusta abstraktista.

Tässä vielä joitakin postereita Milanon EuroHeartCaresta, inspiraatioksi ja ideaksi. Lisää esimerkkejä löytyy tästä.  Aikaa abstraktin tekemiseen on noin helmikuun loppuun saakka, tarkempi aikataulu selviää syksyn aikana. Toivottavasti innostuit ja tavataan Sevillassa.

Summary

Taking part in an international congress can seem something, which is not for me. So I thought. But once I had sent my abstract to Euro Prevent Congress in 2005 and it was accepted, my thoughts changed. The experience was very rewarding and gave more inspiration to my daily work. The contacts with other professionals in cardiovascular care have helped me many times.

Now I belong to the Program Committee of ACNAP (Association of Cardiovascular Nursing and Allien Professions) and I really encourage colleagues to take part in EuroHeartCare 2020 in Seville, which is focused on multidisciplinary cardiovascular care.

Tiny Jaarsma

It's easier to get financial support if you have oral or poster presentation in the congress. If you feel, that your study needs to be presented, you can contact me or any ACNAP-member. If you think the poster is a better way to introduce your work,  professorTiny Jaarsma had a great presentation in Milan about a good poster. Here are Tiny's slides:

See you in Seville!

Tips for Writing Effective Abstracts

(lähde http://www.cameron.edu/writing_center/resources.html)

The style of an abstract should be concise and clear, and the wording should be very direct.

1. Make the abstract easy to read.

• Use familiar words. If unfamiliar words are necessary, define them. Avoid
• jargon.
• Use active verbs rather than passive verbs whenever possible.
• Vary sentence structure.
• Use complete sentences. Don't omit articles or other small words to save space

2. Be concise.

• Rephrase ideas from the article to condense the meaning.
• Give information only once.

3. Be exact and unambiguous.

4. Use an organization scheme that will make the information clear to the reader.
Usually, an abstract that puts the thesis first and then provides conclusions or
findings, and supporting data or details is most useful.

5. If you are writing an abstract for another writer's article, remember that your job is not to evaluate the article but simply to report what is in it.

Some videos about making a good abstract

Vielä yleisiä ohjeita abstraktin tekoon. https://docplayer.fi/4590557-Yleisia-ohjeita-posterin-tekoon.html

Askeleita mukavuusalueen ulkopuolella

Mukavuusalueen ulkopuolella epävarmuus lisääntyy

Siinä vaiheessa kun minut valittiin ACNAPin (ACNAP= Association of Cardiac Nurses and Allied Professions) ohjelmakomitean jäseneksi, en juurikaan tiennyt, mitä tehtävä tulee pitämään sisällään. Osallistuin kuukausittaisiin Skype-palavereihin, jossa suunniteltiin ohjelmaa tulevaan EuroHeartCare-kongressiin Milanoon. Ohjelman suunnittelu oli alkanut jo ennenkuin tulin mukaan, joten varsinainen ideointivaihe oli ohi. Ehdotin kuitenkin Liisa Lumiahoa puhumaan Keski-Suomen elämäntaparyhmistä ja ehdotus hyväksyttiin. Liisankaan ei auttanut muu kuin suostua :).

ACNAPin ohjelmakomitea. Komitean puheenjohtaja Jennifer Jones neljäs oikealta

Pikku hiljaa ohjelman tarkentuessa huomasin, että olen yhden session puheenjohtajana yhdessä tanskalaisen Trine Rasmussenin kanssa. Trineen olin tutustunut Skype-kokouksissa, joten olin helpottunut. Luennoitsijoihin otin yhteyttä ennen kongressia, jotta pääsisin tutustumaan heidän aiheisiinsa. Sinänsä puheenjohtajan tehtävä ei ole mahdoton: luennoitsijoiden esittely ja ellei yleisöstä heti irtoa kysymyksiä esityksen jälkeen, puheenjohtajalla on hyvä olla valmiina jokin sopiva kysymys. Kauhusta kankea aloin olla siinä vaiheessa kun minulle kerrottiin, että jos joku luennoitsijoista ei ilmaannukaan paikalle, on hyvä olla jotain varalla. Ja aihekin oli niin helppo kuin "Patient and carer involvement for better cardiovascular care".

Kongressikeskuksen seinillä vilisi elämäntapaohjeita

Työryhmä kokoontui vielä hetkeä ennen kongressin alkua ja siinä selvisi, että joudunkin kolmen session puheenjohtajaksi. En siis pääsisikään rentoutumaan oman session jälkeen kuten olin kuvitellut!

Ensimmäisessä sessiossa olin juuri niin jännittynyt kuin pelkäsinkin; kieli tuntui paksulta ja tarttui kitalakeen niin, että puhe kuulosti ainakin omiin korviin pelkältä mökellykseltä. Onneksi sentään kaikki puhujat ilmaantuivat hyvissä ajoin paikalle. Session sisältö muuten oli varsin mielenkiintoinen: Professori Donna Fitzsimons Belfastin yliopistosta kertoi potilastyöryhmästä, joka on otettu mukaan ESCin suositusten valmisteluun. Ryhmässä on potilaita 13 maasta, tällä hetkellä ei vielä Suomesta. Kongressin toinen suomalainen puhuja, Mari Kangasniemi Turun yliopistosta, puhui potilaiden ja henkilökunnan oikeuksista ja velvollisuuksista. Tästä aiheesta näkyi olevan jo koulutusta tarjolla avoimen korkeakoulun puolella Itä-Suomen yliopistossa. Hoitotieteen professori Ercole Vellone Roomasta puhui puolestaan potilaan omaisten terveydestä ja jaksamisesta, erityisesti sydämen vajaatoimintapotilaan kohdalla. Omaisilla on itselläänkin paljon terveyshuolia ja henkinen stressi on kova, jollakin tavalla tämä pitäisi paremmin terveydenhuollossakin huomioida.

Puheenjohtajakumppanina Trine Rasmussen

Liisan esitys oli sessiossa, jonka otsakkeena oli "A new era for cardiac rehabilitation and secondary prevention" ja Liisan esityksen nimenä oli "Group-based lifestyle counselling- a new way for multidisease prevention in public health care". Hän oli valmistellut oman luentonsa huolellisesti ja jännitti esiintymistään ihan turhaan. Liisa kertoi Keski-Suomen kunnissa jo useita vuosia toimineista elämäntaparyhmistä, joissa voi olla sydänsairaita, mutta myös henkilöitä, joilla on runsaasti kroonisten sairauksien riskitekijöitä. Ryhmien sisältö muokkautuu ryhmäläisten mukaan eikä ne ole luentoja vaan osallistujat todella osallistuvat ja tuottavat ideoita. Toiminnasta on hyviä tuloksia. Esitys oli loistava yhdistelmä teoriaa, tutkimusta ja käytännön työtä. Esitys herätti runsaasti kiinnostusta ja Liisaa toivottiin kertomaan tuloksia myös seuraavissa kongresseissa. Lisäksi häntä kannustettiin kovasti datan jatkotyöstämiseen joten saahan nähdä, mitä kaikkea tästä seuraa.

Liisa Lumiaho

Seuraavat puheenjohtatehtäväni sujuivat paremmin kuin ensimmäinen. Tosin toiseen näistä odotettiin puheenjohtajaksi Massimo Piepolia, oikeaa sydänkuntoutusgurua, joka on ollut vetäjänä tai ainakin mukana lähes kaikissa liikuntaan liittyvissä ESCin suosituksissa. Häntä minä sitten paikkasin, huh huh. Sessiossa mielenkiintoisimman puheenvuoron käytti britti Felicity Astin, joka puhui aiheesta, kuinka kommunikoida kun potilaalla riskitekijöitä. Kunhan saan hänen luentonsa, yritän kuvailla aihetta tarkemmin. Esille tuli erilaiset ohjausmenetelmät ja meille jo tuttu teach-back oli osoittautunut varsin hyväksi tavaksi.

Suomalaisia kongressissa oli mukana Kuopiosta, Jyväskylästä, Tampereelta, Helsingistä ja Oulusta. Oulun tytöillä oli hienot posterit, ne tässä alla.

Hanna Mikkonen ja digitaaliohjaus PCIn jälkeen

Minna Lahtinen ja posteri potilasohjauksen laadusta

Viimeinen oral abstract-sessio oli myös mielenkiintoinen, sillä sain tehtäväksi yhdessä Stacy Stewartin kanssa valita suullisten esitysten voittajan tästä ryhmästä. Tehtävä oli lopulta helppo, sillä jo aiemmin hyvän luennon pitänyt Felicity Astin oli aivan omaa luokkaansa. Hän puhui terveystiedon lukutaidosta ja tähän aiheeseen kannattaa meidän kaikkien potilastyössä olevien perehtyä. Tulokset oli koottu Euroaspire IV -tutkimuksesta. Erityisesti lääkehoitoon liittyvän tiedon ymmärtäminen oli huonoa, myös toiminta oireiden ilmaantuessa oli epäselvää. Maiden välillä oli paljon eroja. Selvityksessä oli mukana 12 maata ja harmitti kun Suomi ei ollut tässä joukossa.

Oral abstractin voittaja Felicity Astin estradilla

Niin että miltä tuntui hyppy mukavuusalueen ulkopuolelle? Etukäteen aivan kamalalta ja ehdin jo katua moneen kertaan työryhmään menemistäni. Jälkikäteen voin rehellisesti sanoa, että kyllä kannatti. Kaikesta hermoilusta huolimatta selviydyin siitä, mistä pitikin, tapasin paljon uusia ja mukavia ihmisiä ja kolleegoita, olen päässyt sisälle työryhmän toimintaan enkä ole ihan niin pihalla kuin vielä muutama viikko sitten. Lisäksi mukavuusalueeni on laajentunut huomattavasti. We did it! Nyt saa sitten Liisa jatkaa:

Hei

Minä niin yhdyn Leenan mielipiteisiin. On helppoa tehdä asioita niin kuin ennenkin, turvallisesti ja tutusti. Leena oli hyvä ja asiansa osaava puheenjohtaja. Koin ylpeyttä katsoessani kolleegaa niin vastuullisessa tehtävässä. Ensimmäistä kertaa koulutuskolleegiossa on suomalainen fysioterapeutti jäsenenä.

Tämä oma mukavuusalueen ulkopuolelle hyppääminen oli myös erittäin opettava kokemus. Kokosin uudesta näkökulmasta luennon ja jouduin taustoittamaan asiaa sekä harjoittelemaan esittämistä englanniksi.

Luentoni aihe on esimerkki ns. real-life tutkimuksesta, tutkimuksesta johon ei ole ollut ulkopuolista rahoitusta tai henkilöresursseja. Tämä asia sai erityisesti kiitosta kuulijoilta. Lisäksi positiivista palautetta tuli ryhmän jäsenten yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta.

Ryhmäintervention teemat valitaan vasta sen jälkeen kun olemme analysoinet alkuhaastattelulomakkeet ja -testit. Ryhmän osallistujista n.70% on naisia, mikä on mielestäni Suomessa melko tavallista. Miesten halukkuus osallistua keskustelua sisältäviin ryhmiin on vähäisempää. Tämä asia on kuulemma aivan päinvastainen Amerikassa. Voisimme siis oppia jotakin uutta ryhmien rekrytoinnista tutustumalla ulkomaisiin vastaaviin elintapainterventioihin.

Kongressit tarjoavat huikeita mahdollisuuksia verkottua ja keskustella....mutta se englanti tuntuu aina vain hankalalta. Puhekielen sanat ovat hukassa ja ajatus alkaa kääntämään ennen kuin lauseet löytyvät. Paluumatkalla latasinkin heti englanninkielisen kirjan jota kuuntelemalla aion pitää kielitaitoa yllä. Olen tehnyt päätöksen että joka toinen kirja kuunnellaan tai luetaan englanniksi. Onneksi huomasin että tuttujen kirjailijoiden kirjoja löytyy hyvin kirjaston ja BookBeatin

valikoimista.

Asiat voisi tehdä hyvissä ajoin valmiiksi että olisi voinut täysin keskittyä toisten kuunteluun päivien aikana. Mutta toisaalta tiedän että parhaat oivallukset saan aina dead-line tilanteissa. Kun on pakko ja stressi, se saa aivosolutkin aktivoitumaan. Eli olen antanut itselleni anteeksi ja hyväksynyt joidenkin asioiden viimetippaan jättämisen.

Tänään kiinnitin ensivuoden Sevillan ACNAP:n mainoksen ilmoitustaululle! Toivottavasti saisimme ison porukan kasaa Espanjaan. Tavoitteita pitää olla!

Sydänterveisin Liisa

Summary

I'm a member of ACNAP (Association of Cardiac Nurses and Allied Professions) program-committee. This is my first year, so everything has been new. But I'll learn. I was chairing three sessions. At first I was, of course, very nervous but finally, everything went quite well.

The topics of congress were interesting and the speakers were really experts. Felicity Astin was one of the great speakers: she spoke about health literacy levels in patients with cardiovascular diseases and how to communicate with a person at risk. I hope that I can open these topics later.

My colleague Liisa Lumiaho spoke about group-based lifestyle counseling- a new way for multidisease prevention in public health care. I was so proud of her, she made fantastic work.

Working in the program committee has been a big step out from my comfort zone but it was worth it. I have met wonderful people and I know now something about the program committee's work. And my personal comfort zone has significantly expanded.

Let's meet next year in Sevilla, Spain!