Mr. Sauna, Jari Laukkanen

Minulla on ilo ja kunnia esitellä: kardiologi Jari Laukkanen Jyväskylästä. Ennen Rovaniemen ja Jyväskylän kausiaan Jari on ollut töissä myös KYSissä, mutta tutustuin häneen oikeastaan vasta Suomen Fysioterapeuttien sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuosituksen laatimisen yhteydessä noin 2011.

Jari on ollut kiinnostunut sydänkuntoutuksesta pitkään ja puhunut paljon myös rasituskokeen merkityksestä, se kun on nykyisin melko vähän käytetty muussa kuin alkudiagnoosivaiheessa vaikka myös liikuntaohjelman suunnitteluun siitä olisi iso apu.

Viime aikoina Jari on ollut paljon esillä saunomisen terveysvaikutusten tutkimusten tiimoilta. Nässä tutkimuksissa on ollut mukana myös Jarin vaimo Tanja. Viime kevään Europrevent-kongressissa Jari oli kutsuttuna puhujana ja Liisan kanssa voimme todistaa, että oli kyllä pätevä esitys. Saunahan edistää  sydän- ja aivoterveyttä:  4-7 kertaa viikossa saunovilla on tutkimusten mukaan 66% pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin kuin kerran viikossa saunovilla. Eikö ole mukava, että meillä suomalaisilla on luonnostaan ainakin yksi terveellinen elämäntapa!

Tällaisia asioita Jari kertoili:

Toimin Keski-Suomen keskussairaalassa kardiologian erikoislääkärinä (oyl), painopiste

on invasiivisessa kardiologiassa. Professorina olen Jyväskylän yliopistossa.

Viime aikoina olet ollut kovasti esillä sauna-tutkimusten tiimoilta, mistä sait idean tähän?

Saimme siihen idean vaimoni kanssa saunassa;)

Miten syke verenpaine käyttäytyvät saunoessa?
Saunominen laskee verenpainetta: 30 minuutin saunomisen jälkeen systolinen verenpaine laski tutkittavilla (miehillä) keskimääräisestä 137:sta 130:een ja diastolinen 82:sta 75:een. Verenpaine säilyi alhaisempana ainakin 30 minuttia saunomisen jälkeen. Syke puolestaan nousi saunomisen aikana samalla tavalla kuin kohtalaisen kuormittavassa liikunnassa.

Sauna edistää sydänterveyttä. Kuva: Liisa Lumiaho

Suomalaiset kestävät hyvin saunaa ja 80C löylyjä, miksi valitamme jos ulkolämpötila on 30C?

Saunassa ollaan verrattain lyhyt aika. On tutkimuksia mm siitä, että lämpimissä maissa

asuvilla on matalampi verenpainetaso. Ja kaikki eivät suinkaan valita (suomalaiset ovat  ehkä

tottumattomia lämpöön?)

Kuinka pian akuutin sydäntapahtuman tai sydäntoimenpiteen jälkeen voi alkaa saunomaan?

Kun tauti/oireisto on stabiili vrt. kuten liikunta - saunasta ei ole näiltä osin tarkkaan tutkittua tietoa. Haavat pitää olla parantuneet (esim. CABG), muuten voi mennä jo varsin pian...

Mitä verenkiertoelimistössä tapahtuu kun kuumasta siirrytään nopeasti kylmään, vaikkapa

hankeen kieriskelemään?

Verisuonet supistuvat, verenpaine nousee, stressihormonit muuttuvat elimistössä (Kukkonen-

Harjula K tutkinut tätä).

Miten lääkehoito tulisi huomioida saunoessa?

Verenpainetta alentava lääkitys on huomioitava: jos on jo matala verenpaine lääkkeiden jälkeen, se voi laskea saunassa liikaakin. Nitrolla voi olla sama vaikutus kuten tiedämme. Muuten ei juuri tarvitse huomioida.

Joko riittäisi saunasta, kerro vähän sydän ja liikunta-aiheista projekteista, joissa olet tai olet ollut

mukana

Jep, mediaa kiinnostaa nimenomaan se mikä kiinnostaa kansaa (esim. sauna). Kiinnostus toisaalta

mahdollistaa myös entistä paremman kansanterveystyön! Olen tutkinut liikuntaa ja

valtimotautien riskitekijöitä jo noin 20 vuoden ajan. Olen mukana kansallisten

liikuntasuositusten laadinnassa (Duodecim, käypä hoito, sydänfysioterapia, maakunta,

sydänkuntoutus maakunnassa/shp.ssä jne.)

Miten parantaisit suomalaista sydänkuntoutusjärjestelmää?

Ehdottomasti koskemaan kaikkia sitä tarvitsevia! Nykyään vain aktiivisimmat hakeutuvat kuntoutukseen ja liikunnan pariin!!! Kuntoutuksen kehitystyön laajempi ongelma on se, että tällä hetkellä tehdään erilaisia "pilotteja"; ympäri Suomea ja eri sairaaloissa eikä kehitetä kokonaisvaltaisesti koko Suomea koskevaa järjestelmää. Kokonaisvaltaisempaa otetta tarvittaisiin enemmän. Tutkimustyö on aivan keskeinen, jotta asiat tehdään oikein ja vaikuttavasti.

Mitä mieltä olet kliinisen rasituskokeen käytöstä, pitäisikö sitä hyödyntää enemmän myös

liikunnan suunnittelussa?

Kyllä, sitä tulee ilman muuta hyödyntää.

Millaisia terveisiä lähettäisit sydänfysioterapeuteille (miten meidän pitäisi työtämme kehittää

yms.)

Palautetta molempiin suuntiin (miten potilaan hoito/kuntoutuminen etenee ja mitä tulee

huomioida yms. oireet yms.)

Jari vastaili kysymyksiini hyvin asiallisesti, mutta kerron niiden ulkopuolelta, että hän harrastaa ragdoll-kissoja ja seuratansseja, jaksaa kantaa superpainavia matkalaukkuja ja jos luennon aihe on mindfulness niin homma hoituu. Jarilla on myös sellaista sydämen sivistystä, jota ei opita yliopistossa ja siksi hän on niin kovin tykätty ihminen (olen luonnollisesti hyvin kateellinen keskisuomalaisille, hävisimme tässä kisassa 10-0).

Ragdoll Kaneli eli Kantsu yrittää löytää makuupaikan kengästä

Watch and listen what Jari is discussing with Dr. Rhonda Patrick (video with Rhonda's authorization)

https://www.foundmyfitness.com/episodes/jari-laukkanen 

Read more about the health benefits of the sauna

Summary

Jari Laukkanen is a cardiologist, who works in Central Finland´s main hospital in Jyväskylä and also as a professor in Jyväskylä University. I have got to know Jari when we were collecting a national exercise guidelines to coronary artery disease patients in 2011. Jari has been interested in cardiac rehabilitation for a long time. He has also written and talked about a clinical exercise test and warmly recommends an exercise test before rehabilitation.

During the last years Jari has been in news because of the sauna-studies, which he has done with his wife Tanja. Maybe sauna is our only healthy life style habit in Finland... It's good to go to sauna 4-7 times per week: the blood pressure decreases and it is also very relaxing and good for autonomic nervous system. Jari tells, that he got the idea about sauna-research when he was in sauna with his wife. Sauna has some benefits to cardiac patients, but if the medication has decreased the blood pressure very low, sauna can cause dizziness if the person stays too long time in a hot temperature. After an acute cardiac event patients can go to sauna when the situation is stable and the wounds have healed. In Finland we can enjoy sauna's very high temperature but complain when the weather is hot outside in summer time (not all but many of us, for example me), we are very conflicting people :)

I asked Jari also, how he would make Finnish cardiac rehabilitation system better and the answer was: "rehabilitation mus definitely be offered to all the patients who need it. Today only the most active patients go to rehabilitation and take exercise regularly. The big problem is that today there are a lot of different kind of pilot projects in Finland and there is a lack of comprehension rehabilitation system. Research is very important that we can do things properly and effectively."

Outside the interview: Jari and Tanja have ragdolls, they are very good dancers, Jari can carry very heavy suitcases (he kindly helped me with my overweight luggage) and if the name of the presentation is mindfulness, it's a piece of cake for him. Jari is very liked person and I'm quite jealous when they got Jari in Jyväskylä, we lost the competition 10-0.

Read more about the health benefits of the sauna

Huh hellettä

Kuumuus kuormittaa

Tänä kesänä on saatu nauttia poikkeuksellisesta lämmöstä. Kaikki eivät kuitenkaan lämmöstä nauti ja joillekin se on jopa haitallista. Sydänsairaalle kuumuus voi olla erityisen rasittava. Pitkään jatkuva kuumuus lisää etenkin vanhusten kuolleisuutta. 

Moniin muihin maihin verrattuna suomalaisille sopiva optimilämpötila on yllättävän alhainen, 14-15 astetta (onkohan tämä edes totta, mehän kuollaan jo huoneenlämmössä!). Välimeren maissa vastaava lämpötila on 22 ja 25 lämpöasteen välillä. Taiwanissa jopa 32 astetta. Sydänsairaalle kuumuuden haitat liittyvät yleensä nestehukkaan: juominen jää liian vähäiseksi, verenpaine laskee, syke nousee, elimistön kuivuminen altistaa eteisvärinälle jne. Potilailla, joilla on käytössä nesteenpoistolääkitys, liiasta juomisesta on usein varoiteltu. Helteellä tämä saattaa olla ongelmallista, jos juominen jää vähäiseksi. Joskus voi olla tarpeen tarkistaa diureettiannostusta jos juomisen lisääminen ei riitä.

Kuumaan sopeutuminen

Ihminen sopeutuu kuumaan ilmastoon muutamassa viikossa. Kehon lämmönhukkamekanismit kuten hikoilu ja pintaverenkierron lisääntyminen käynnistyvät ympäristölämpötilan kohotessa. 

Kun ympäristön lämpötila ylittää ihon pinnan lämpötilan (n. +32 °C), hikoilu on ainoa keino poistaa lämpöä kehosta. Hikoilemista haittaa tai estää korkea ilmankosteus sekä esimerkiksi antikolinerginen lääkitys ja tällöin koko kehon lämpötila alkaa nousta. Hikoillessa elimistö myös menettää nestettä, mikä lisää kuivumisen vaaraa kuumassa. Pintaverisuonten laajenemisesta aiheutuvan verenpaineen laskun kompensoimiseksi syke kohoaa ja sydämen työteho lisääntyy. Ikääntyessä lämmönsäätely heikkenee entisestään.

Fyysinen rasitus kuumassa

Sydämeen kohdistuva rasitus kasvaa kuumassa työskenneltäessä, sillä verta ohjautuu kuumassa iholle elimistön viilentämiseksi sitä enemmän, mitä raskaampi työ ja kuumempi ympäristö on kyseessä. Verenkierron ohjautuminen iholle voi vähentää työskentelevien lihasten verenkiertoa, jolloin lihakset väsyvät. Kun ihminen tekee maksimaalista lihastyötä, luustolihakset tuottavat 30–40 kertaa enemmän lämpöä kuin muu elimistö. Tällöin ruumiinlämpö voi nousta jopa 40 asteeseen. Sen seurauksena ihon verenkierto voimistuu ja sitä kautta lämmönhukka suurenee. 

Fyysisessä rasituksessa hellesäässä on juotava riittävästi nestehukan korvaamiseksi, lämpötilasta riippuen 1-2 desilitraa kerrallaan, 3-4 kertaa tunnissa. Kevyessäkin työssä nesteitä on syytä nauttia, mutta toisaalta pitää välttää ylinesteytystä. On helppo ymmärtää, miksi sydänsairaalle ei suositella pitkäaikaista fyysistä kuormitusta helteessä.

Lue lisää

Kuumainfo

Huoneentaulu: miten toimia kuuman haittojen ehkäisemiseksi

Työterveyslaitos: kuuman haittojen vähentäminen

Potilaan lääkärilehti: Helle rasittaa sydäntä

Summary

This summer has been extremely warm in Finland and it can harm cardiac patients, especially the old ones. The optimum temperature for finnish people is about 14-15 C degrees (which is hard to believe), much lower than in southern countries, for example in mediterranean countries it is 22-25C.

The harms are usually connected to dehydration that is not compensated by adequate drinking (even 1-2dl, 3-4 times an hour). At temperatures above 32C the body has only sweating as a weapon against heat and if the humidity is high, this doesn't work. When working in high temperatures the circulation of the skin increases, the blood pressure decreases and the heart rate grows, which can lead to symptoms in cardiac diseases. It is easy to understand why we want to limit our patients' heavy exercise or physical work when the weather is very warm.