Pieni poiminta ESCin uusista suosituksista

Euroopan kardiologineuvosto (ESC) julkaisee ja päivittää tutkimusnäyttöön perustuvia sydänpotilaiden hoitosuosituksia. Näiden suositusten pohjalta hoidetaan Suomenkin sydänpotilaita. Akuutin sepelvaltimotapahtuman hoitosuositus on erittäin kattava paketti tutkimuksista, hoitomenetelmän valinnasta, lääkehoidoista ja nämä on käsitelty vielä potilasryhmittäin (diabeetikot, iäkkäät, sydämen vajaatoimintapotilaat). Kannattaa ottaa suosituksesta vaikka pala kerrallaan tarkasteltavaksi.

Aikaisemman suosituksen elämäntapaosiossa on vahvasti suositeltu liikuntaa osana hoitoa. Nyt sydänkuntoutus on entistä selkeämmin määritelty osaksi elämäntapahoitoa ja suosituksen mukaan sitä pitäisi tarjota kaikille sepelvaltimotautia sairastaville ja koska suositus on NSTEMIn hoitoon, erityisesti NSTEMI-potilaille. Jos näin ei ole, pitäisi olla vahvat perusteet suosituksesta poikkeamiseen.

 

ESC suosittelee non-ST-nousuinfarktin jälkeen

- lääkehoidon lisäksi elämäntapojen parantamista (sydänterveyttä edistävään suuntaan) sydän- ja kokonaiskuolleisuuden ja sairastuvuuden vähentämiseksi sekä elämänlaadun parantamiseksi

- kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvia interventioita edistämään terveellisen elämäntavan omaksumista

- moniammatillista liikuntapainotteista kuntoutusta

- moniammatillista hoitoa (kardiologi, lääkärit, hoitajat, fysioterapeutit, psykologit, lääkehoidon ammattilaiset)

- psykologisia interventioita potilaille, joilla depressiivisiä oireita

- vuosittaista influenssarokotusta

Liikunnan merkitys

Liikunnalla ja hyvällä fyysisellä kunnolla on vaikutusta paitsi moniin sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin, myös sydäntapahtuman riskiin. Jokainen 1 mL/kg/min lisäys maksimaalisessa hapenottokyvyssä alentaa 14-17% sydäntapahtumariskiä ja kuolleisuutta sekä miehillä että naisilla. Fyysisen aktiivisuuden/ kestävyysliikunnan suositus sepelvaltimotautipotilaalle on 30-60 minuuttia kohtuukuormitteista liikuntaa vähintään 5 päivänä viikossa. Jopa epäsäännöllinen fyysinen aktiivisuus alentaa kuolemanriskiä liikkumattomilla henkilöillä ja lisääntynyt liikunta alentaa myös sydäntapahtumariskiä. Aiemmin liikkumaton henkilö tarvitsee tukea liikunnan lisäämiseen suositeltuun päivittäiseen 30-60 minuuttiin. Voimaharjoittelu lisää lihasmassaa ja -voimaa, parantaa insuliiniherkkyyttä, parantaa lipidiprofiilia ja alentaa verenpainetta. 

Sydänkuntoutus

Moniammatillisen sydänkuntoutuksen on johdonmukaisesti osoitettu alentavan sydänkuolleisuutta ja sairaalahoidon tarvetta sepelvaltimotautipotilailla. Useimmiten potilas tulee kuntoutukseen akuutin sydäninfarktin tai revaskularisaatiotoimenpiteen jälkeen, suuri osa kuitenkin jää kuntoutuksen ulkopuolelle. Suosituksen mukaan tähän tuleekin kiinnittää huomiota ja sydänkuntoutusta suositellaan vahvasti kaikille NSTEMI-potilaille.

Lähde

Jean-Philippe Collet, Holger Thiele, Emanuele Barbato, Olivier Barthélémy, Johann Bauersachs, Deepak L Bhatt, Paul Dendale, Maria Dorobantu, Thor Edvardsen, Thierry Folliguet, Chris P Gale, Martine Gilard, Alexander Jobs, Peter Jüni, Ekaterini Lambrinou, Basil S Lewis, Julinda Mehilli, Emanuele Meliga, Béla Merkely, Christian Mueller, Marco Roffi, Frans H Rutten, Dirk Sibbing, George C M Siontis, ESC Scientific Document Group, 2020 ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes in patients presenting without persistent ST-segment elevation: The Task Force for the management of acute coronary syndromes in patients presenting without persistent ST-segment elevation of the European Society of Cardiology (ESC), European Heart Journal, , ehaa575, https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehaa575

Sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiakäytännöistä

Meillä Suomessa ei ole monien muiden maiden tapaan systemaattista kuntoutuskäytäntöä selpelvaltimotautipotilaille. Liikuntaa ja terveellistä ruokavaliota kyllä suositellaan, mutta edes ohjattua harjoittelua, saati sitten moniammatillista kuntoutusta ei usein ole tarjolla sairaalasta kotiutumisen jälkeen.


En kannata mallia, jossa kaikille tarjotaan kaikkea. Kannatan kuitenkin mallia, että kaikkia tarpeellisia tukitoimia olisi tarvittaessa mahdollista saada. Sepelvaltimotautipotilaalle ei sovi tietyn kaavan mukainen kuntoutus- tai fysioterapiamalli, sillä toipumiseen vaikuttaa niin moni tekijä: kunto ennen sydäntapahtumaa, infarktivaurion suuruus, muut sairaudet, omaan hoitoon sitoutuminen, mieliala, elämäntavat ja -tilanne...

Vaikka en nyt esitäkään, että KYSin malli olisi täydellinen, sellaiseen on kuitenkin pyrkimys :) Vuosien varrella olemme niukkojen resurssien puitteissa hioneet sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiakäytäntöä ja viime keväänä näppärä nuori sydänfysioterapeuttimme Renja Karhunen keräsi ohjeet yhteen, syntyi Sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiakäytännön pohjoissavolainen versio.

Renja työnsä äärellä

Koska Renja on niin hyvin kerännyt asiat yhteen, en käy niitä erikseen luettelemaan vaan suosittelen katsomaan kaikille avoimia sivuja. Laitan kuitenkin pari esimerkkiä:

Sisällysluettelo kertoo sivujen sisällön

Ensimmäisellä pkl-läynnille tehdään suunnitelma suosituskyvyn parantamiseksi/ ylläpidoksi

Huomaan, että kuvat ovat melko himmeitä, joten paremmin asia selviää itse sivuilta. Sivuilta löytyy kaikki käytössä oleva materiaali potilasohjauksen tueksi: testit viitearvoineen, harjoitusohjeet, ohjeet kirjaamiseen jne.


Liikuntapolkuja on tehty muuallakin Suomessa, omien resurssien puitteissa. Meidän fysioterapeuttien on oltava asiassa aktiivisia, sillä potilaita on paljon, liikuntapainotteisen kuntoutuksen tutkimusnäyttö on vakuuttava ja meiltä odotetaan kuntoutuksen asiantuntijuutta. Oma työ akuuttivaiheessa tuntuu paljon mielekkäämmältä kun tietää, että kuntoutuksella on jatkuvuutta ja toisaalta kun on saanut itse olla vaikuttamassa hoidon etenemiseen.


Moni harvinaista sydänsairautta sairastava tarvitsee tukea uudessa elämäntilanteessa, jossa maalaisjärki ei ehkä enää riitä. Sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiamalli on hyvä pohja myös muiden sydänpotilaiden fysioterapian suunnitteluksi.


Kun käyt katsomassa fysioterapiakäytäntöämme, kerro mitä ajattelet siitä!


Mukavaa marraskuuta!




Sydänfysioterapian opettaja Pirjo

Olin erikoistumassa sisätautien fysioterapiaan Oulussa (silloin kun vanhamuotoista erikoistumiskoulutusta vielä järjestettiin, joskus viime vuosituhannella). Kurssikaverinani oli nuori ja innostunut fysioterapeutti Pirjo Mäki. Pirjo taisi jo tuolloin tehdä opettajaopintojaan Jyväskylän yliopistossa ja Natunenkin vilahteli puheissa. Sen jälkeen olemme tavanneet satunnaisesti koulutuspäivillä ja olin tosi iloisesti yllättynyt, kun Pirjo tuli mukaan ensimmäiselle Pro-kurssille. Hän saa nyt kertoa, miten päätyi sydänfysioterapian pariin:

Kuka olen? Miten minusta tuli fysioterapian opettaja ja sydänfysioterapeutti?

Olen Pirjo Mäki-Natunen fysioterapian lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Kiinnostus fysioterapian eri alueisiin ja halu perehtyä uusiin asioihin on vienyt minua erilaisiin koulutuksiin ja sitä kautta erilaisiin tehtäviin: lääkintävoimistelija-tutkinnon jälkeen erikoislääkintävoimistelijaksi ja terveydenhuollon maisteriksi ja opettajaksi. Ammatilliset täydennyskoulutukset mm neurologisen fysioterapian erikoistumisopinnot, potilassiirtojen ja GAS-menetelmä-kouluttajakoulutus ja viimeisimpinä sydänfysioterapian erikoistumiskoulutus ovat syventäneet osaamistani.

Opettajan työssä saa olla näköalapaikalla mukana työelämän ja koulutuksen kehittämisessä. Työ nuorten ja motivoituneiden fysioterapeutti-opiskelijoiden kanssa on innostavaa.

Hyvinvointi, sen tukeminen kuntoutuksessa ja fysioterapiassa kiinnostavat minua. Sydänfysioterapian erikoistumiskoulutus avasi aivan uuden näkökulman opettajan työhöni. Terveyden edistäminen, elintapojen ja elintapamuutoksen merkitys, eri terveyden edistämisen työmenetelmät, sydänpotilaan liikunnallisen kuntoutuksen sisältö ovat tuoneet uutta sisältöä opetustyöhöni. Sydänfysioterapian Pro-koulutuksen kautta olen saanut tutustua alan ammattilaisiin ja ammattilaisten verkostoon. Yhteistyötahojen kautta fysioterapeuttiopiskelijamme ovat saaneet uusia harjoittelupaikkamahdollisuuksia ja näin tulevat fysioterapeutit saavat terveyden edistämisen sekä sydänkuntoutuksen osaamista, jota Keski-Suomen alueella on monipuolisesti tarjolla.

Yhteistyö on tuottanut JAMKin fysioterapeutti-opiskelijoiden opinnäytetöitä,  mm.

• HIIT-harjoittelun mahdollisuudet sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutuksessa : Intergroiva kirjallisuuskatsaus Hokkanen, Meri; Becquart, Michelle (2017) https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/139025/Becquart_Michelle_Hokkanen_Meri.pdf?sequence=1&isAllowed=y

• Sydänsiirron saaneelle soveltuva liikunta kunnon ylläpitovaiheessa : Integroiva kirjallisuuskatsaus Kortekallio, Vilma (2018) https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/158326/Kortekallio_Vilma.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sydänfysioterapian opinnot JAMKin fysioterapeutti-tutkinnossa

JAMKin fysioterapeutti-tutkinnon opetussuunnitelman mukaan

1.vuonna opiskellaan sydän-ja verenkiertoelimistön rakennetta ja toimintaa Anatomian ja fysiologian sekä kuormitusfysiologian näkökulmasta (EKG, kuormituksen vaikutus sydän-ja verenkiertoelimistön toimintaan, kuormitus-ja lepotestit, Firstbeat, POLAR Own Index) yht 5op.

2.vuonna Toimintakyvyn arviointi-opintojaksolla 4op käydään suorituskykytestejä mm 6min kävelytesti, hengitys-ja verenkiertoelimistön toiminnan tutkiminen, Terapeuttinen harjoittelu l 3op sisältää hengitystoiminnan harjoittamisen, Fysioterapia aineenvaihdunnan, hengitys-ja verenkiertoelimistön toimintarajoitteissa sekä psyykkisten toimintojen tukemisessa 6op-opintojaksoon sisältyy Sydänpotilaan fysioterapian opintokokonaisuus 1.5op.

Sydänkuntoutujan ohjausmateriaalia

Ammattitaitoa edistävässä Harjoittelu l:ssä 11 op (n. 8vk, 297h) sisältönä on mm sydänkuntoutus, terveyden edistäminen, terveyskeskusten vuodeosastojen fysioterapia, ikääntyneiden fysioterapia mm kotikuntoutuksessa, vanhuspalveluissa, yleiskirurgisen potilaan fysioterapia, psykofyysinen fysioterapia.


Sydänfysioterapian 1,5 op, n40h osaamisen tavoitteet:


Opiskelija

- hyödyntää alan käypähoito, - ja fysioterapiasuosituksia

• Sydänliiton, Sydän.fi materiaali
• Liikunnan käypähoitosuositus https://www.kaypahoito.fi/hoi50075
• Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus. Hyvä fysioterapiakäytäntö. https://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00002
• Terveyskylä. Sydänsairaudet https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/tietoa-syd%C3%A4nsairauksista
• Sydänliitto. Ammattilaisnetti https://sydanliitto.fi/ammattilaisnetti/liikunta-10
• Sairaanhoitopiirien hoitopolut www.kssshp.fi/sydanpotilaanliikuntapolku https://www.ksshp.fi/sydanpotilaanliikuntapolku/

- tietää ja tunnistaa valtimosairauksien riskitekijät ja miten elintavat erityisesti liikunta vaikuttaa riskitekijöihin (elintavat, korkea RR ja kolesteroli, ylipaino, tupakointi, vähäinen liikunta, stressi, perintötekijät)

- tietää liikunnalliseen kuntoutuksen suunnitteluun vaikuttavat tekijät (syke, RR, hengitys/hengenahdistus, rintakipu, NYHA, kuormituksen tunne RPE, MET, EKG, rasituskokeen ja 6MWT:n tulkinta, palautuminen)

- tietää yleisimmät sydän-ja verisuonielimistön sairaudet ja liikunnallisen kuntoutuksen periaatteet (korkea verenpaine, sepelvaltimotauti, pallolaajennus, ohitusleikkaus, sydäninfarkti, vajaatoiminta, rytmihäiriöt)

- osaa suunnitella turvallista ja tehokasta liikunnallista kuntoutusta (arkiliikunta, kestävyysliikunta, HIIT, lihasvoimaharjoittelu)

- osaa rohkaista ja motivoida sydänkuntoutujaa elintapamuutokseen

- tietää hyvinvointiteknologian ja etäohjauksen mahdollisuuksia

Opetuksen toteutuksessa käytännön linkitystä ovat tuoneet mm papericase-esimerkit, vierailevat ryhmät ja kokemustoimijat, simulaatioharjoitukset yhdessä sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin terveyskeskuksen terveydenedistämisyksikköjen tarjoamat mahdollisuudet osallistua erilaisiin terveyspäiviin ovat olleet antoisia oppimisen kokemuksia opiskelijoille.

Fysioterapeutti-opiskelijamme vierailivat  Tunne sydämesi-messuilla.

On tärkeää, että fysioterapeutti-opiskelijat oppivat hyödyntämään heti alusta lähtien näyttöön perustuvaa tietoa toimintansa lähtökohdaksi. Korkeakouluissa korostetaan kriittistä tiedonlukutaitoa, koska eri tasoista tietoa on saatavilla paljon. Työelämäohjaajat ovat roolimalleja, joten heidän merkitys opiskelijan ammatillisessa kasvussa ja toiminnassa on ensiarvoisen tärkeää.

Fysioterapian ja fysioterapiakoulutuksen tulevaisuus

Fysioterapian merkitys korostuu tässä ajassa. Väestö ikääntyy, kotikuntoutuksen merkitys korostuu, elintavat passivoivat ja altistavat sairauksiin. Toisaalta paljon liikkuvat ja urheilevat tarvitsevat fysioterapeutin asiantuntemusta. Fysioterapian tutkimus tuottaa vaikuttavuusnäyttöä. Teknologia mahdollistaa hyödyllisiä ohjauskeinoja esimerkiksi elintapojen ja yleistilan tiedonkeruuseen, asiakkaan tilan tunnistamiseen sekä motivointiin elintapojen muutoksissa. Fysioterapeutti voi seurata ja kannustaa asiakkaan harjoittelua etäyhteydellä. Etäohjauksessa korostuu fysioterapeutin ammattitaito, sillä hänen on osattava tulkita asiakkaan tilaan liittyvät muutokset ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla.


Tässä ajassa haastetaan korkeakouluja tarjoamaan monimuotoisia opiskeluvaihtoehtoja esimerkiksi digitaalisia / verkko-opintoja. Vuorovaikutus ja asiakkaan kohtaaminen ovat fysioterapeutin työssä olennaista ja erityistä. Tämän huomiointi on tärkeää fysioterapeutti-koulutuksessa, jotta tulevat ammattilaiset osaavat hyödyntää teknologiaa ja samalla kehittävät ammatillista vuorovaikutusosaamista. Oikean pedagogisen tasapainon löytäminen vaatii opettajilta ja kouluttajilta kriittisyyttä sekä hereillä oloa.

Oma hyvinvointi ja sydämen terveys

Omaa hyvinvointiani ylläpidän liikkumalla vuoden ajan mukaan talvella hiihtämällä, kesällä juoksemalla, uimalla ja golfaamalla. Jyväskylän Naisvoimistelijat liikuttavat läpi vuoden ja erityisesti joogaan pitää päästä joka viikko -joogaamalla, sydän voi hyvin.  Kuorolaulu Laulun lumoissa-ryhmässä on uusi hyvinvointiani lisäävä harrastus.

Sydän voi hyvin- joogaliike

Seuratoiminnasta saan innostavaa sykettä. Jyväskylän Naisvoimistelijoiden, Keski-Suomen fysioterapeutit ry:n sekä Keski-Suomen Parkinson yhdistyksen toiminnassa mukana oleminen lataa akkujani. Koti, perhe ja ystävät ovat hyvinvointini perusta.

Sydänfysioterapeuttien tapaamisissa on erityisen sydämellinen ilmapiiri. Se näkyy ja tuntuu avoimena tiedon jakamisena ja kollegiaalisuutena. Tätä avointa ja kannustavaa ilmapiiriä alueellamme luo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen yksikön kliininen asiantuntijafysioterapeutti Liisa Lumiaho. On todella suuri ilo kuulua Suomen Sydänfysioterapeutteihin!



Kaikille sydänfysioterapeuteille hyvää sykettä alkaneeseen kesään!


sydämellisin terveisin Pirjo

KSKS:n sydänfysioterapeutit: onnistuminen on asenne!

Keski-Suomen keskussairaala on aina ollut KYSin tärkeä yhteistyökumppani. Näin myös fysioterapiassa ja aivan erityisesti sydänfysioterapiassa. Mutikaisen Arjaan tutustuin jo sydänfysioterapiaurani alkutaipaleella, Laura, Tiina ja Tommi tulivat tutuiksi heidän osallistuessaan ensimmäiselle Sydänfysioterapia-Pro-kurssille. Olemme tehneet keskisuomalaisten kanssa vuosikaudet yhteistyötä erilaisten projektien parissa ja kopioineet heidän parhaita ideoita tunnontuskitta. Kerrassaan mainiota porukkaa.

Tommi, Tiina, Arja ja Laura, KSKS:n upeat sydänfysioterapeutit

Tommi, Tiina, Arja ja Laura vastailivat kiltisti kysymyksiini ja tällaista he kertoivat:

 1. Miten sydänfysioterapia toimii Keski-Suomen keskussairaalassa? Millainen porukka teillä on hoitamassa sydänpotilaita?

Keskussairaalassa on neljä sydänfysioterapiaan erikoistunutta fysioterapeuttia, joista kaksi työskentelee vakituisesti sydänyksikössä ja sisätautien poliklinikalla. Sydänfysioterapiaa pyritään jatkuvasti kehittämään ja kehitystyötä on tehty aktiivisesti etenkin 90-luvulta lähtien. Täydennyskoulutuksia on järjestetty JAMKilla (Jyväskylän ammattikorkeakoululla) ja siitä on ollut hyötyä myös keskussairaalan sydänfysioterapian kehittämisessä.

Sydänyksikön fysioterapeutit kuuluvat sisätautien työryhmään. Sydänpotilaita hoitavat tällä hetkellä Arja Mutikainen, Tommi Vuorimies, Laura Reinilä ja Tiina Hulkkonen.

2. Miten olette järjestäneet alueellisen sydänkuntoutujan hoitoketjunne ja miten pidätte sitä yllä?

Keski-Suomessa on kehitetty hoitoketjuja jo useiden vuosien ajan. Niistä yksi tuoreimmista on sydänpotilaan liikuntapolku (http://www.ksshp.fi/sydanpotilaanliikuntapolku/ ), joka on tarkoitettu niin sydänammattilaisten kuin sydänsairaidenkin käytettäväksi. Liikuntapolku sisältää mm. liikuntaohjeita sairauden eri vaiheisiin ja alueen sydänammattilaisten yhteystietoja. Tällä hetkellä liikuntapolusta löytyy sepelvaltimotautipotilaiden osuus. Ketjua pyritään lähitulevaisuudessa täydentämään tahdistinpotilaiden sekä sydämensiirtopotilaiden osuudella.

Hyödynnämme työssämme aktiivisesti myös sydämen vajaatoiminnan hoitoketjuun kuuluvaa liikuntaosiota, joka on tehty yhteistyössä Keski-Suomen keskussairaalan, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja TAYS Sydänsairaalan kanssa.

3. Viimeisimmät kehityskohteet ja kehitteillä olevat asiat?

Teemme aktiivista yhteistyötä Keskussairaalassa uutena toimintana alkaneen liikuntalääketieteen poliklinikan sekä Jyväskylän Yliopiston kanssa. Liikuntalääketieteen poliklinikan sydänpotilaat ohjataan sydänfysioterapeutin vastaanotolle.

Jyväskylään on valmistumassa uusi sairaala vuonna 2020. Uuden sairaala NOVA:n myötä kehitämme toimintaamme paremmin keskisuomalaisia sydänsairaita palvelevaksi sekä uuden sairaalan henkeen sopivaksi. http://www.ksshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Uusi_sairaala_projekti

4. Mistä löydätte imua työhönne?

Ryhmähenki on sydänfysioterapeuttien kesken dynaaminen ja innovatiivinen. Ryhmässä on pitkää kokemusta ja asiantuntijuutta, sekä tuoreempaa osaamista sydänfysioterapian osalta. Intoa työhön tuovat haastavat potilaat, motivoituneet kuntoutujat ja innostava, avoin sekä sopivasti huumoria sisältävä työryhmä.

5. Millaisia eväitä saitte Sydänfysioterapia Pro- koulutuksesta omaan työhönne?

Fysioterapian peruskoulutuksen anti sydänfysioterapiasta on suppeaa ja syventävän koulutuksen kautta olemme saaneet vahvan ammattitaidon. Koulutuksesta olemme saaneet uusinta tutkimustietoa, perusteita näyttöön perustuvalle fysioterapialle, perusteita sydänfysioterapian kustannustehokkuudelle ja vaikuttavuudelle. Koulutus antaa myös loistavan mahdollisuuden verkostoitua muiden sydänammattilaisten kanssa.

6. Miten tsemppaisitte uusia pro-opiskelijoita?

Syventävään koulutukseen osallistuminen antaa ainutlaatuisen tilaisuuden perehtyä ajantasaiseen sydänfysioterapiaan kokeneiden ja asiantuntemusta omaavien kouluttajien johdolla ja opastuksella. Ottakaa siitä siis kaikki irti!

7. Mottonne

”Onnistuminen on asenne.

Se on avoimuutta uusille ideoille, halukkuutta,

innokkuutta oppia, halua kasvaa ja joustavuutta muuttua.”

-BJ Gallagher

Sairaala Nova valmistuu 2020

Central Finland Central Hospital

Summary

Central Finland Central Hospital (CFCH) in Jyväskylä has 4 cardiac physiotherapists, who are Arja Mutikainen, Tommi Vuorimies, Laura Reinilä ja Tiina Hulkkonen. They have developed cardiac physiotherapy in Central Finland from hospital to home. Today their cardiac rehabilitation "exercise route" ((http://www.ksshp.fi/sydanpotilaanliikuntapolku/ ) is one of the most copied cardiac rehab system in Finland. The new hospital NOVA will be ready in 2020 and  there will be a new ideology about cardiac patients' care, we'll hear later about that.

In CFCH there is an Exercise Medicine Outpatient Clinic and the physiotherapists make also co-operation with Jyväskylä university's physiotherapy and exercise medicine departments. The environment is open for new ideas.

In the basic physiotherapy education cardiac physiotherapy has very small resources. In CFCH all 4 cardiac physiotherapists are specialized in cardiac rehabilitation and have got the Cardiac Physiotherapy Pro-education. From the education physiotherapists have got evidence based skills and knowledge about cardiac rehabilitation and exercise. The Pro- course has also been a great possibility to contact and form a cardiac physiotherapy network.

To the new students the cardiac physiotherapists greetings from CFCH are: The cardiac physiotherapy Pro-education gives you an unique opportunity to fresh your knowledge. Take the all benefits from it!

The cardiac physiotherapists from CFCH

Asiantuntemusta Oulusta, Arto Hautala

Tutustuin Artoon ensimmäisen sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuosituksen laatimisen yhteydessä vuonna 2010 (tai 2011). Ihastuin heti hänen aitoon innostukseen ja asiaan paneutumiseen.. Sen jälkeen yhteistyökuvioita on ollut useampiakin. Arto on ollut useissa Suomen Sydänfysioterapeuttien koulutuksissa luennoimassa sydänkuntoutujan liikunnasta, viimeisimmäksi Pro-kurssilla voimaharjoittelusta. Arto on tutkija, jolla on läheinen yhteys käytäntöön ja siksipä hänen luentonsa eivät ole pelkkiä tutkimustulosten esittelyjä vaan käytännön sovellukset ovat koko ajan esillä. Ihmisenä Arto on määrätietoinen mutta inhimillinen, keskusteleva gentleman, joka arvostaa myös eriäviä mielipiteitä. Ja onhan hän myös aika komea...

Arto vastaili kysymyksiini Kiinasta, ilmeisesti hänellä on vapaa-aikaa vain ollessaan jossain tarpeeksi kaukana!

Voimaharjoitteluluento käynnissä ensimmäisellä pro-kurssilla

Tarkkaavaiset kuulijat

Arton energia riittää

Kerro ensin jotain itsestäsi

Olen 20 vuoden ajan saanut työskennellä sydämen asialla. Aluksi väitöskirjahankkeessa terveiden tutkittavien kanssa kuvaten liikunnan ja sydämen säätelyä ohjaavan autonomisen hermoston toimintaa ja myöhemmin sydänpotilaiden, ja erityisesti sydänkuntoutuksen, parissa. Viimeisen noin kahden vuoden ajan päätyöni on ollut Suomalaisessa yrityksessä nimeltä HUR ja siellä vastuualueena kansallisesti ja kansainvälisesti tutkimus- ja koulutus. Rakennamme ja kehitämme älykuntosaleja ja liikunta-aktiivisuutta lisääviä ratkaisuja pääasiassa senioreille ja kuntoutuksen tarpeiseen. Jatkan edelleen myös tutkijana Oulun yliopistollisen sairaalan Kardiologian Sydäntoimenpiteiden tutkimusryhmässä.

Millaisena näet teknologian mahdollisuudet ja kehityssuunnat sydänkuntoutuksessa?

Minulle mielenkiintoinen tutkimustieto oli se, että jopa hyvin iäkkäät sydänpotilaat ilmoittivat olevansa kiinnostuneita älysovelluksien käytöstä kuntoutusprosessin aikana. Potentiaali teknologiasovellusten käytölle sydänkuntoutukselle on ilmeinen. Eikä pelkästään potilaan näkökulmasta vaan myös terveydenhuollon ammattilaisten. Vaikuttavuuden seuranta on eräs keskeisemmistä teemoista, jolla on painoarvoa esim. liikuntaan motivoinnissa sydänpotilaalle, kuten myös sydänfysioterapeutille ja tietysti päätöksentekijöille osoittamaan työn yhteiskunnallista ja inhimillistä merkitystä.

Millaisilla liikuntainnovaatioilla uskot olevan vaikutusta liikuntaan motivoitumiseen?

Tämä on hyvä kysymys ja problemaattinen. Ihmiset motivoituvat eri tavoin, jonka vuoksi yksilölliset ratkaisut ovat lähtökohta. Terveyden menettäminen tai sen huonontuminen ei motivoi kaikkia muutokseen, mutta toimii joillain henkilöillä. Jokaisen on löydettävä oma innovaation lähde ja siinä huippuammattilainen – fysioterapeutti – voi olla apuna ja tukena.

Kerro, millaisissa sydänkuntoutukseen liittyvissä projekteissa olet tai olet ollut ja mitä uutta ne ovat tuoneet sydänkuntoutukseen?

Minulla on ollut ilo ja kunnia työskennellä useissa sekä tutkimuksiin liittyvissä että tutkimustulosten jalkauttamiseen liittyvissä sydänkuntoutushankkeissa. Henkilökohtaisesti pidän tärkeän jokaisen yksittäisen sydänpotilaan kokemaa elämänlaatua. Jos siinä saadaan muutos parempaan päin, on onnistuttu. Yhteiskunnan näkökulmasta ja rationaalisen päätöksenteon tueksi olemme osoittaneet liikunnallisen sydänkuntoutuksen olevan kustannusvaikuttavaa ts. veroeuroja säästyy. Toivottavasti tämä puhuttelee päätöksentekijöitä myös SOTE myllerryksen keskellä hoitoketjun järjestelyissä potilaan parhaaksi.

Miten parantaisit suomalaista sydänkuntoutusjärjestelmää?

Järjestelmää ohjataan ylhäältäpäin. Päätöksentekijöiden vastuulla on toimintojen ohjaaminen siihen suuntaan, että palvelut ovat tarjolla sitä tarvitseville. Kuilun reunalta ei saa päästä putoamaan vahingossa. Joissain maissa, kuten esimerkiksi Saksassa, laki velvoittaa tarjoamaan sydänkuntouksen jokaiselle potilaalle. Suomessa lakia ei ole, mutta parempaan suuntaan mennään ja sydänfysioterapeutit tekevät arvokasta työtä yhdessä muun terveydenhuoltohenkilöstön kanssa.

Mitkä ovat mielestäsi oleellisimpia sydänfysioterapeuttien osaamisalueita?

Sydän ja siitä ymmärrys. Tarkoitan tällä sitä, että patofysiologian ja fysiologian lainalaisuuksien ymmärtämisen lisäksi, sydänfysioterapeutti ymmärtää ihmistä ja elämää, ja osoittaa esimerkillään ja osaamisellaan yksittäiselle ihmiselle suuntaa mitä päin mennä tavoitteena parempi elämänlaatu.

Miten huolehdit omasta sydänterveydestäsi?

Laulussa suosikkibändini laulaa: musta on tullu urheiluhullu. Minun kohdallani tämä ei päde, koska olen lapsesta saakka ollut urheiluhullu. Sanan positiivisessa merkityksessä se tarkoittaa minulle nykyisellään säännöllistä viikoittaista liikunnan harrastamista. Pidän kuitenkin äärimmäisen tärkeänä myös perhettä, riittävää lepoa ja hyvää punaviiniä.

Millaisia terveisiä lähettäisit sydänfysioterapeuteille (miten meidän pitäisi työtämme kehittää yms.)

Työ ja sen arvostus syntyy tekemällä. Minunkin korviin kantautuu Suomen kentältä iloisia uutisia sydänpotilaan hoito- ja kuntoutuspolkujen kehittämiseen liittyen. Pitäkää ääntä itsestänne, olette rakkaita ja tärkeitä, työtänne arvostetaan. Mutta työtä riittää edelleen. Väestö ikääntyy ja haasteita siihen liittyen syntyy enemmän, mutta olen varma, että olette valmiina vastaanottamaan niitä. Itsestä ja lähimmäisistä huolehtinen, ja ammattiosaamisen kehittäminen ovat avaintekijöitä arjen jaksamiseen.

Lue Arton selkokielisiä kirjoituksia
About HUR

Summary

Arto's greetings from China:"I have worked with cardiac patients over 20 years. At first I made reasearch with health people when making my doctoral thesis about autonomic control and exercise, and later with cardiac rehabilitation. Last 2 years my main job has been in the Finnish company HUR, where I have been in response on national and international research and education. We build and develop intelligent gym rooms mainly to seniors and rehabilitation centers.  I continue my working also as a researcher in Oulu University Hospital in the team of cardiac procedures.

For me it has been very interesting to see that even very old cardiac patients are interested in mobile applications during the rehabilitation process. The potential to use modern technology in cardiac rehabilitation is obvious.

It is important in cardiac rehabilitation to understand physiology and patophysiology of  the heart and circulation but at least as important is to understand human and life and show to single person how to reach the better quality of life. The respect of the work grows by doing. I have heard delightful news from different parts of Finland about development of cardiac treatment and rehabilitation. To cardiac physiotherapists I want to say that keep voice. You are loved and respected.

Taking care of yourselves and your family and improving your professional skills are the key elements to manage at work and home. In my favorite song they are singing "I have become a sport fanatic". In my case this is not true because I have always been a "sport fanatic", in the positive way, which means weekly and regular sport activities. My family, adequate rest/ sleep and a glass of good read wine are also extremely important elements for my well-being."

Mr. Sauna, Jari Laukkanen

Minulla on ilo ja kunnia esitellä: kardiologi Jari Laukkanen Jyväskylästä. Ennen Rovaniemen ja Jyväskylän kausiaan Jari on ollut töissä myös KYSissä, mutta tutustuin häneen oikeastaan vasta Suomen Fysioterapeuttien sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuosituksen laatimisen yhteydessä noin 2011.

Jari on ollut kiinnostunut sydänkuntoutuksesta pitkään ja puhunut paljon myös rasituskokeen merkityksestä, se kun on nykyisin melko vähän käytetty muussa kuin alkudiagnoosivaiheessa vaikka myös liikuntaohjelman suunnitteluun siitä olisi iso apu.

Viime aikoina Jari on ollut paljon esillä saunomisen terveysvaikutusten tutkimusten tiimoilta. Nässä tutkimuksissa on ollut mukana myös Jarin vaimo Tanja. Viime kevään Europrevent-kongressissa Jari oli kutsuttuna puhujana ja Liisan kanssa voimme todistaa, että oli kyllä pätevä esitys. Saunahan edistää  sydän- ja aivoterveyttä:  4-7 kertaa viikossa saunovilla on tutkimusten mukaan 66% pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin kuin kerran viikossa saunovilla. Eikö ole mukava, että meillä suomalaisilla on luonnostaan ainakin yksi terveellinen elämäntapa!

Tällaisia asioita Jari kertoili:

Toimin Keski-Suomen keskussairaalassa kardiologian erikoislääkärinä (oyl), painopiste

on invasiivisessa kardiologiassa. Professorina olen Jyväskylän yliopistossa.

Viime aikoina olet ollut kovasti esillä sauna-tutkimusten tiimoilta, mistä sait idean tähän?

Saimme siihen idean vaimoni kanssa saunassa;)

Miten syke verenpaine käyttäytyvät saunoessa?
Saunominen laskee verenpainetta: 30 minuutin saunomisen jälkeen systolinen verenpaine laski tutkittavilla (miehillä) keskimääräisestä 137:sta 130:een ja diastolinen 82:sta 75:een. Verenpaine säilyi alhaisempana ainakin 30 minuttia saunomisen jälkeen. Syke puolestaan nousi saunomisen aikana samalla tavalla kuin kohtalaisen kuormittavassa liikunnassa.

Sauna edistää sydänterveyttä. Kuva: Liisa Lumiaho

Suomalaiset kestävät hyvin saunaa ja 80C löylyjä, miksi valitamme jos ulkolämpötila on 30C?

Saunassa ollaan verrattain lyhyt aika. On tutkimuksia mm siitä, että lämpimissä maissa

asuvilla on matalampi verenpainetaso. Ja kaikki eivät suinkaan valita (suomalaiset ovat  ehkä

tottumattomia lämpöön?)

Kuinka pian akuutin sydäntapahtuman tai sydäntoimenpiteen jälkeen voi alkaa saunomaan?

Kun tauti/oireisto on stabiili vrt. kuten liikunta - saunasta ei ole näiltä osin tarkkaan tutkittua tietoa. Haavat pitää olla parantuneet (esim. CABG), muuten voi mennä jo varsin pian...

Mitä verenkiertoelimistössä tapahtuu kun kuumasta siirrytään nopeasti kylmään, vaikkapa

hankeen kieriskelemään?

Verisuonet supistuvat, verenpaine nousee, stressihormonit muuttuvat elimistössä (Kukkonen-

Harjula K tutkinut tätä).

Miten lääkehoito tulisi huomioida saunoessa?

Verenpainetta alentava lääkitys on huomioitava: jos on jo matala verenpaine lääkkeiden jälkeen, se voi laskea saunassa liikaakin. Nitrolla voi olla sama vaikutus kuten tiedämme. Muuten ei juuri tarvitse huomioida.

Joko riittäisi saunasta, kerro vähän sydän ja liikunta-aiheista projekteista, joissa olet tai olet ollut

mukana

Jep, mediaa kiinnostaa nimenomaan se mikä kiinnostaa kansaa (esim. sauna). Kiinnostus toisaalta

mahdollistaa myös entistä paremman kansanterveystyön! Olen tutkinut liikuntaa ja

valtimotautien riskitekijöitä jo noin 20 vuoden ajan. Olen mukana kansallisten

liikuntasuositusten laadinnassa (Duodecim, käypä hoito, sydänfysioterapia, maakunta,

sydänkuntoutus maakunnassa/shp.ssä jne.)

Miten parantaisit suomalaista sydänkuntoutusjärjestelmää?

Ehdottomasti koskemaan kaikkia sitä tarvitsevia! Nykyään vain aktiivisimmat hakeutuvat kuntoutukseen ja liikunnan pariin!!! Kuntoutuksen kehitystyön laajempi ongelma on se, että tällä hetkellä tehdään erilaisia "pilotteja"; ympäri Suomea ja eri sairaaloissa eikä kehitetä kokonaisvaltaisesti koko Suomea koskevaa järjestelmää. Kokonaisvaltaisempaa otetta tarvittaisiin enemmän. Tutkimustyö on aivan keskeinen, jotta asiat tehdään oikein ja vaikuttavasti.

Mitä mieltä olet kliinisen rasituskokeen käytöstä, pitäisikö sitä hyödyntää enemmän myös

liikunnan suunnittelussa?

Kyllä, sitä tulee ilman muuta hyödyntää.

Millaisia terveisiä lähettäisit sydänfysioterapeuteille (miten meidän pitäisi työtämme kehittää

yms.)

Palautetta molempiin suuntiin (miten potilaan hoito/kuntoutuminen etenee ja mitä tulee

huomioida yms. oireet yms.)

Jari vastaili kysymyksiini hyvin asiallisesti, mutta kerron niiden ulkopuolelta, että hän harrastaa ragdoll-kissoja ja seuratansseja, jaksaa kantaa superpainavia matkalaukkuja ja jos luennon aihe on mindfulness niin homma hoituu. Jarilla on myös sellaista sydämen sivistystä, jota ei opita yliopistossa ja siksi hän on niin kovin tykätty ihminen (olen luonnollisesti hyvin kateellinen keskisuomalaisille, hävisimme tässä kisassa 10-0).

Ragdoll Kaneli eli Kantsu yrittää löytää makuupaikan kengästä

Watch and listen what Jari is discussing with Dr. Rhonda Patrick (video with Rhonda's authorization)

https://www.foundmyfitness.com/episodes/jari-laukkanen 

Read more about the health benefits of the sauna

Summary

Jari Laukkanen is a cardiologist, who works in Central Finland´s main hospital in Jyväskylä and also as a professor in Jyväskylä University. I have got to know Jari when we were collecting a national exercise guidelines to coronary artery disease patients in 2011. Jari has been interested in cardiac rehabilitation for a long time. He has also written and talked about a clinical exercise test and warmly recommends an exercise test before rehabilitation.

During the last years Jari has been in news because of the sauna-studies, which he has done with his wife Tanja. Maybe sauna is our only healthy life style habit in Finland... It's good to go to sauna 4-7 times per week: the blood pressure decreases and it is also very relaxing and good for autonomic nervous system. Jari tells, that he got the idea about sauna-research when he was in sauna with his wife. Sauna has some benefits to cardiac patients, but if the medication has decreased the blood pressure very low, sauna can cause dizziness if the person stays too long time in a hot temperature. After an acute cardiac event patients can go to sauna when the situation is stable and the wounds have healed. In Finland we can enjoy sauna's very high temperature but complain when the weather is hot outside in summer time (not all but many of us, for example me), we are very conflicting people :)

I asked Jari also, how he would make Finnish cardiac rehabilitation system better and the answer was: "rehabilitation mus definitely be offered to all the patients who need it. Today only the most active patients go to rehabilitation and take exercise regularly. The big problem is that today there are a lot of different kind of pilot projects in Finland and there is a lack of comprehension rehabilitation system. Research is very important that we can do things properly and effectively."

Outside the interview: Jari and Tanja have ragdolls, they are very good dancers, Jari can carry very heavy suitcases (he kindly helped me with my overweight luggage) and if the name of the presentation is mindfulness, it's a piece of cake for him. Jari is very liked person and I'm quite jealous when they got Jari in Jyväskylä, we lost the competition 10-0.

Read more about the health benefits of the sauna

Saanko esitellä: Kai Savonen

Sain tehdä ensimmäisen kerran yhteistyötä Kain kanssa vuonna 1 tai 2, jolloin olimme kertomassa KYSin kardiologeille liikunnan merkityksestä. Kain tuolloisen vakuuttavan esityksen jälkeen meidän työ on ollutkin arvossaan! Myöhemmin olen onnekseni saanut tehdä yhteistyötä Kain kanssa monessakin yhteydessä, yhtenä isona projektina Suomen Fysioterapeuttien sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuositus.

Kai Savonen on tullut tutuksi sydänfysioterapeuteille lukuisilla koulutuspäivillä ja sydänfysioterapia-pro-opinnoissa. Äärimmäisen huolellisesti valmistellut luennot ja selkeä esitystapa on antanut vastauksia moniin mielessä pyörineisiin kysymyksiin (tosin välillä saanut aikaan myös epätoivoa, kun on niin paljon asioita, joista vielä pitäisi tietää). Kai on suorapuheinen ja kriittinen, rehellinen ja luotettava. Hän osaa soveltaa tutkittua tietoa käytäntöön, mikä on meille potilastyötä tekeville tärkeää. Meille sydänfysioterapeuteille onkin muodostunut sellainen käsitys, että mitä Kai sanoo, siihen voi luottaa. Kyselin Kailta kaikenlaista, tällaisia juttuja hän kertoi:

Potilas on tutkittava huolellisesti ennen rasituskoetta

Kerro ensin itsestäsi

Työskentelen ylilääkärinä Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksella. Koulutukseltani olen liikuntafysiologi sekä liikuntalääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri. Tutkimustyötä olen tehnyt n. 20 vuotta liittyen laaja-alaisesti liikuntafysiologiaan ja liikuntalääketieteeseen. Eurooppalaisesta yhteistyöstä tärkeintä on ollut nyt kolme vuotta kestänyt jäsenyys Euroopan preventiivisen kardiologian yhdistyksen liikuntajaoksen johtokunnassa.

Mitkä ovat tärkeimmät suorituskyvyn parantumista selittävät tekijät kun sydän on sairas, eikä liikunnalla juurikaan pystytä vaikuttamaan sydänlihaksen pumppaustoimintaan?

Näissä tapauksissa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyky voi parantua työtä tekevässä lihaskudoksessa tapahtuvien muutosten avulla. Tällaisia ovat erityisesti lihasverisuonten endoteelitoiminnan paraneminen, uusien hiussuonten syntyminen ja mitokondrioiden määrän lisääntyminen. Lisäksi sydämessä on mahdollista aikaansaada suotuisia muutoksia sydämen diastolisessa toiminnassa, jolloin sydämen suorituskyky kokonaisuudessaan voi parantua, vaikka systolinen toiminta itsessään ei perussairauden takia paranisikaan.

Mihin perustuu liikunnan edullinen vaikutus sepelvaltimotaudin hoidossa? Mikä on vaaratekijöiden kannalta tärkein vaikutus?

Liikunnalla on lukuisia suotuisia vaikutuksia sepelvaltimotaudin hoidossa joko suoraan sepelvaltimoihin vaikuttamalla, tai toisaalta epäsuoraan taudin etenemiseen vaikuttaviin tekijöihin vaikuttamalla. Tärkein lienee sepelvaltimoiden endoteelin toimintaan kohdistuva vaikutus.

Kuinka paljon ja millä teholla pitää liikkua, että sepelvaltimotaudin eteneminen pysähtyy?​

Saksalaistutkimuksessa sepelvaltimotaudin etenemisen havaittiin pysähtyvän silloin, kun sydänterveellisen ruokavalion lisäksi pitkällä aikavälillä liikuntaa kertyi säännöllisesti vähintään 1600 kilokaloria viikossa. 70-kiloisella henkilöllä se tarkoittaa reipasta kävelyä (6 km/h) n. 5 tuntia viikossa. Potilaiden sepelvaltimotautilääkitys toki jatkui ennallaan elämäntapahoidon ohella.

Dynaamisen ja staattisen harjoittelun hemodynaamiset vaikutukset on hyvä kerrata

Olet väläytellyt ajatusta, että fysioterapeutit tekisivät kliinisiä rasituskokeita. Onko sinulla mielessä joku potilasryhmä?

Mielestäni fysioterapeutit voisivat tehdä kuormituskokeita kaikilla potilasryhmillä. Toki se edellyttää, että koetta tekevä fysioterapeutti osaa suorittaa kokeen oikein ja turvallisesti, ja että hoitovastuussa oleva lääkäri toteaa potilaan tilanteen olevan sellaisen, että koetta valvomaan ei tarvita lääkäriä.

Kuinka tarkka monitorointi sydänkuntoutusryhmissä pitäisi mielestäsi olla kun ajatellaan nykyistä tilannetta, että rasituskokeita ei ole tehty ennen harjoittelun aloittamista?

Jos kyseessä on korkean riskin potilas, kuntoutuksen alkuvaiheissa pitäisi olla mahdollisuus telemetriseen EKG-seurantaan. Jos kyseessä ei ole korkean riskin potilas, potilaan omiin tuntemuksiin ja terapeutin omaan havainnointiin perustuva tarkkailu riittää-

Kai johtamassa puhetta Europreventissä Ljubljanassa

Vakavailmeinen puheenjohtaja

Millaisia ohjeita, terveisiä tai palautetta haluaisit antaa sydänfysioterapeuteille

Fysioterapeuttien peruskoulutus antaa jo hyvät valmiudet. Sen jälkeen pitää vain kehittää ammattitaitoaan koulutuksissa käymisen, kirjallisuuteen perehtymisen ja muiden erilaisten koulutuskanavien hyödyntämisen kautta sinnikkäästi koko työuran ajan.

Miten itse ylläpidät fyysistä kuntoasi? 

Yritän liikkua sen minkä työltä ehdin. Työ vie valitettavasti aikaa omalta liikkumiselta, mutta yritän löytää käytettävissä olevalla vapaa-ajalla aikaa myös omaan liikkumiseen.

Summary

Kai Savonen M.D, the leader of Kuopio Research Institute of Exercise Medicine, has become familiar to cardiac physiotherapists in many seminars. Kai is very popular as an excellent lecturer. He has also made research during 20 years in exercise physiology and medicine. I had some questions about cardiac patients' exercise and this is what Kai answered:

"In cases where the heart muscle is seriously ill, the possibilities to increase exercise performance are in the body muscles, like endothelium function, capillary density and multiplication of mitochondrions . In addition exercise can cause some benefits in the heart´s diastolic function. Exercise has many benefits in coronary artery disease: it can affect coronary arteries directly or risk factors indirectly. The most important effect is probably the impact to endothelium of the coronary arteries.

German researchers have shown that when the patient takes the optimal medication, follows  the heart health diet and exercises regularly at least 1600kcal/wk (70kg person walks about 5h/wk, speed 6km/h), coronary artery disease's progression can stop.

In my opinion, the clinical exercise test can be made by physiotherapists when they have good education and the doctor has ensured that there is no need for doctor's supervision. 

About telemetric control: it's very good in the beginning of rehabilitation, at least in case of a high risk patient. If the patient is classified to a low risk group, I think that you can trust the patient's subjective feelings and the therapist's observations."

Exercise based cardiac rehabilitation

Otsikon mukainen liikuntapainotteinen kuntoutus tulee esille lähes aina kun etsitään tietoa sydänpotilaan liikunnasta. Sydänkuntoutuksella, nimenomaan liikuntapainotteisella, on vahva tutkimusnäyttö sekä kokonaiskuolleisuuden että sydänkuolleisuuden suhteen. Kaikki suositukset puhuvat sen puolesta, että kuntoutus kuuluu ainakin akuutin sydäntapahtuman jälkeiseen hoitoon ja entistä enemmän on näyttöä siitä, että myös sellaisissa sydänsairauksissa, jotka aikaisemmin on rajattu kuntoutuksen ulkopuolelle, kuntoutus/ liikunta jollakin tavalla järjestettynä on oleellinen osa hoitoa.

Kolleegani Kimmo testipotilaana

Itse sydänkuntoutus onkin sitten vähän kirjavampi käsite. Kun lukee tutkimuksia, viitataan usein vain "comprehensive cardiac rehabilitation" ja siitä pitäisi sitten ymmärtää mitä se pitää sisällään. Jollain tavalla ehkä ymmärtääkin, mutta näyttää siltä, että painotukset eri maissa vaihtelevat paljon. Tavallisin versio on kolmen viikon laitoskuntoutusjakso hyvin pian akuutin sydäntapahtuman jälkeen tai jopa suoraan sairaalajakson jälkeen. Tämä malli on laajasti käytössä Keski-Euroopassa. Laitoskuntoutusjaksoa on tarjottava kaikille ja se on potilaalle maksuton, maksajana on sairausvakuutus.

Meillä Suomessakin on KELAn järjestämää kolmen viikon laitoskuntoutusta sydänpotilaille, mutta ajoitus on aivan toinen. Kuntoutus on harkinnanvaraista eikä millään tavalla automaattinen ja lisäksi siihen voi mennä useita kuukausia akuutista tapahtumasta, jolloin suurin motivaatio elämänmuutoksille on saattanut jo laimentua. Kuntoutus on harkinnanvaraista eivätkä kaikki pääse kuntoutusjaksolle, toisaalta kursseja on jouduttu perumaankin vähäisen osallistujamäärän takia. Viimeinen KELAn innovaatio on kuntoutuslaitoksissa järjestetty avokuntoutus. Tämä sopii hyvin niille, jotka sattuvat asumaan kuntoutuslaitoksen vierellä, mutta kauempana asuvalle melko mahdoton, esimerkiksi kuopiolaisen pitäisi matkailla 150 kilometrin päähän Peurunkaan 18 kertaa (yksi avokuntoutuskäynti on puolen päivän mittainen). Avokuntoutuksen idea on mielestäni se, että se on helposti kuntoutujan saavutettavissa eli kuntoutuspaikkoja pitäisi olla ympäri Suomen, siellä missä ovat kuntoutujat. Toivottavasti tähän suuntaan ollaan menossakin.

Tietysti voi myös kritisoida sitä, riittääkö kolmen viikon kuntoutujakso antamaan eväät pysyville elämäntapamuutoksille. Ainakin pitäisi olla mahdollista tsemppausjaksoille ja tätä kannattaisi yksityisten fysioterapialaitosten pohtia, ihan kaikkihan ei voi olla kuntoutujallekaan ilmaista. Minusta tässä olisi paljon mahdolisuuksia ideoida puhtaalta pöydältä, jotain etua siitäkin, että valmista sabluunaa ei ole olemassa.

Perusteita sydänpotilaan liikuntaan ja kuntoutukseen riittää. Suomen Fysioterapeuttien Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus-suositukseen on koottu näitä perusteita, mutta varsinaiseen käytännön toteuttamiseen se ei anna ohjetta. Me fysioterapeutit olemme näiden käytäntöjen luomisessa avainasemassa eikä kannata odottaa, että joku muu sitä ensin ehdottaa. Terveydenhuollon uudistus tuo uhkia kuntoutukselle, mutta toisaalta myös mahdollisuuksia käytäntöjen muuttamiseen positiiviseen suuntaan, tässä tapauksessa on kysymys myös kustannussäästöistä.

Lue lisää

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus-suositus

Cochrane-katsaus sydänkuntoutuksesta
Arto Hautalan esitys sydänkuntoutuksen kustannusvaikuttavuudesta
Kuntoutussäätiö: Onko sydänkuntoutuksen saaminen sattumanvaraista

Summary

Exercise based cardiac rehabilitation is a part of cardiac patient´s treatment. In Finland, however, there is no systematic cardiac rehabilitation after an acute cardiac event or invasive procedure; patient has to make an application, ask the statement from the doctor and then Health Insurance Institute decide, who is eligible to rehabilitation. Timing is usually not the best; it takes months after the acute phase when the rehabilitation session finally begins. That´s why there are various local systems to offer rehabilitation or follow up after hospitalization. When the payment goes from the one pocket and the saving comes to another, there is no interest to take account the cost-effectiveness (which has shown in studies). The big renovation of the health care system in Finland brings possibilities to change policy also in cardiac rehabilitation, hopefully to the positive direction. So stay alert!