Intohimo liikuntaan teki Jonathan Myersista tutkijan

Jonathan Myers

Tapasin Jonathan Myersin Milanossa viime keväänä EuroHeartCare-kongressissa. Hän piti loistavan luennon liikunnan merkityksestä, ei pelkästään sydänpotilaille vaan meille kaikille. Hänen vakuuttava esityksensä liikunnan terveysvaikutuksista ja kustannussäästöistä sai varmasti viimeisenkin epäilijän muuttamaan kantansa (jos oli sattunut olemaan eri mieltä). Jonathan kehui kovasti Suomea ja Kuopiota, jossa hän oli käynyt muutama vuosi sitten Puijo symposiumissa. Hänelle oli jäänyt erityisesti mieleen kesäyö, joka ei koskaan pimentynyt. Kun kerroin, että näin marraskuussa menen töihin pimeässä ja päivä on ehtinyt pimentyä lähtiessäni iltapäivällä kotiin, hän tuskin uskoi minua.

Jonathan on liikuntafysiologi ja arvostettu sydänkuntoutuksen tutkija. Hän tekee työskentelee Palo Alton terveydenhuollossa ja Stanfordin yliopistossa, tällä hetkellä tutkimuksen kohteena on liikunta sepelvaltimotaudissa ja munuaisten vajaatoiminnassa. Hän on mukana myös laajassa  Veterans Exercise Testing Studyssa.

Kaiken kiireen keskellä hän ystävällisesti ennätti vastailla kysymyksiini ja kertoa ajatuksiaan työstään ja sydänkuntoutuksesta. Niitäpä tässä on nyt tarjolla

Oma urheiluinnostus vaikutti ammatinvalintaan

Työni kohdistuu rasituskokeen ja liikunnan kliinisiin sovelluksiin ja olen erityisesti kiinnostunut näiden merkityksestä sydänsairauksissa. Olen aina ollut kiinnostunut urheilusta ja harrastanut sitä, vaikkakin urheilijana olin keskinkertainen. Kun tajusin, että voin opiskella liikuntatieteitä ja osallistuin opiskeluaikana vapaaehtoisena tutkimuksiin, tiesin, että se oli juuri se, mitä halusin tehdä.

Superlääkettä tarjolla, uskallatko olla ottamatta?

Sydänkuntoutuksesta kustannussäästöjä

Tutkimusryhmämme on osoittanut, että jokainen saavutettu MET (metabolinen ekvivalentti) suorituskyvyssä säästää noin 1600 US dollaria vuodessa potilasta kohti. Ylipainoisilla tämä on vielä selkeämpää, jopa yli 6000 US dollaria/vuosi/potilas. Kun tämä ekstrapoloidaan laajemmin sellaiseen terveydenhuoltojärjestelmään kuin meillä USA:ssa, on selvää, että säästöt ovat suunnattomat. Olemme myös arvioineet, että viikottaisessa fyysisessä aktiivisuudessa 1 kulutettu kilokalori tuo 1 dollarin kustannussäästön. Näiden numeroiden valossa ei kannata miettiä, mikä on pienin vaikuttava annos liikuntaa- millä tahansa määrällä fyysistä aktiivisuutta tai kunnon parantumista on merkitystä terveydenhuollon kustannuksiin.

Liikuntateknologia auttaa mutta ei korvaa henkilökohtaista kontaktia

Liikuntaan ja sydänkuntoutukseen rantautunut teknologia tuntuu motivoivan eniten niitä, jotka jo ovat aktiivisia. Kuntoutuksessa tärkeää on yksilöllisyys, erityisesti heidän kohdalla, jotka eivät koskaan ole olleet erityisen aktiivisia. Potilaat tarvitsevat valmennusta, valvontaa ja seurantaa pysyäkseen motivoituneina ja sitoutuneina. Älyvaatteet ja muu älyteknologia voivat olla apuna, mutta henkilökohtaisia kohtaamisia tarvitaan.

Jonathan tekemässä rasituskoetta laboratoriossaan

Kliininen rasituskoe riskiryhmään kuuluville

Mielestäni on tärkeää tehdä kliininen rasituskoe korkean riskin potilaille, mutta monet potilaat (jopa ehkä useimmat) voivat turvallisesti osalllistua kuntoutukseen ilman rasituskoetta. Teimme tutkimuksen, joka osoitti, että harjoitusvaste oli samanlainen sydäninfarktin jälkeen potilailla, jotka harjoittelivat subjektiivisella kuormitustasolla, 12-14 Borgin asteikolla, kuin potilailla, jotka harjoittelivat tietyllä syketasolla. Luulen, että suurin osa potilaista hyötyy harjoittelusta käyttämällä kuormituksen arvioinnissa Borgin RPE-asteikkoa, puhetestiä ja liikuntafysiologin (kommentti: näin USA:ssa, meillä sydänfysioterapeutin) perusohjausta.

Liikunta kuuluu lähes kaikkien kroonisten sairauksien hoitoon

Monissa tutkimuksissa vuosien varrella on tullut esiin selkeästi perusoppi liikuntaterapiasta, sen hyödyt on samat useimmissa kroonisissa sairauksissa. En ajattele sydänkuntoutusta nykyisin enää perinteisenä sydäninfarktin jälkeisenä kuntoutuksena. Meille lähetetään usein potilaita, joilla ei ole sydänsairautta, mutta lähes kaikilla potilaillamme on jonkinlainen kardiometabolinen sairaus (lihavuus, insuliiniresistenssi jne.) eivätkä he ole milloinkaan saaneet ohjausta säännölliseen liikuntaan tai elämäntapamuutoksiin. Otamme heidät mielellämme ohjelmiimme. Erityiskysymyksissä suosittelen lukemaan kirjaa “ACSMs Exercise Management for Chronic Diseases and Disabilities”, jossa on käsitelty kaikkia kroonisia tiloja ja näille potilaille soveltuvia liikuntaohjelmia.

Pari sanaa liikuntamuodoista

Omissa liikuntaohjelmissamme käytämme perusvoimaharjoitteluja täydentämään aerobista harjoittelua. Joissakin tilanteissa isometrista voimaharjoittelua on syytä välttää. HIIT-harjoittelua emme käytä säännönmukaisesti, mutta kylläkin tietyille potilaille, joille sen on arvioitu sopivan ja jotka ovat siihen halukkaita. Suhtaudun hiukan epäileväisesti HIIT-harjoittelun laajamittaiseen käyttöön, sillä se ei ole kaikille sydänkuntoutuspotilaille sopiva harjoittelumuoto. HIIT-harjoittelusta on monia versioita eikä yhtäkään ole osoitettu paremmaksi kuin muut.

Luonto ja rentoutuminen osana sydänkuntoutusta

 

Toivoisin kovasti, että meillä olisi enemmän mahdollisuuksia nauttia luonnossa liikkumisesta osana sydänkuntoutusta, mutta täällä USA:ssa useimmat kuntoutussairaalat ovat suurissa kaupungeissa. Kuntoutusmuotoja voi olla monia ja sellaiseen mistä nautitaan, sitoudutaan paremmin. Usein unohdetaan, miten tärkeää myös rentoutuminen on. ESC (Euroopan kardiologineuvosto) julkaisee pian uuden Physical Activity Guidelinen, johon olen kirjoittanut lyhyen kappaleen kylmässä säässä harjoittelusta.

Intohimoinen liikkuja

Omassa elämässäni pidän liikuntaa oleellisena, harrastan sitä päivittäin. Pelaan koripalloa pari kertaa viikossa, pyöräilen ja juoksen. Ruokavalion suhteen en ole ihan niin tarkka, mutta yritän syödä Välimeren suokavalion mukaisesti, paljon kasvisruokaa ja kokojyvätuotteita.

Jonathan elää kuten opettaa, tässä juoksulenkillä Brasiliassa

Muualla tässä blogissa

Jonathan in this blog

I met Jonathan Myers last spring in Milan EHC-congress. He had a excellent presentation about the benefits of exercise. Jonathan works in Palo Alto, USA, as a researcher. He had visited Kuopio some years ago in June when it was light for 24 hours. He hardly believed me, when I told that now in November we have very short days and see no daylight before and after work days.

 I asked some questions about cardiac rehabilitation and he kindly took time to answer. Here is our Q&A: 

Q:Tell something about your work and how you got interested in cardiac patients’ exercise training? 

A:My research focuses on clinical applications of exercise testing and training, and I have a keen interest in epidemiology as it relates to cardiovascular disease, particularly in terms of exercise testing, physical activity patterns and other lifestyle factors. I'm doing my research at the VA Palo Alto Health Care System and Stanford University. I currently have grants related to exercise training in coronary disease and chronic kidney disease, and I mange a large epidemiologic study, called the Veterans Exercise Testing Study, along with several others.

I was always interested in athletics and participated constantly, though I was only an average athlete. Once I discovered I could study exercise science and started volunteering as a student in a clinical setting, I knew then that it was what I wanted to do. 

Q: Some studies have shown that cardiac rehabilitation/ exercise/ good physical fitness save the health care costs. Can you tell the minimum level of rehab/ exercise to make this happen? 

A: Our group has reported that each higher MET achieved on an exercise test saves our hospital system about $1,600 US dollars per year per patient. Among subjects who are obese, the cost savings per higher MET are >$6,000 per patient per year. If one extrapolates this to a large health care system such as ours, the healthcare cost savings are clearly enormous. We have also observed that there is approximately $1 saved per kcal/week expended in physical activity. So, with numbers like this I don’t think we need to think in terms of a minimum amount that makes a difference – any amount of activity or any higher increment in fitness can have a significant impact on health care costs. 

Q: The new technology in CR seems to motivate most those who are already active (our experience). Can you tell the best methods to motivate those who have never been physically active and have a lot of risk factors? 

A: I find that the key is case management, especially in those who have never been very active. Patients need coaching, surveillance, and follow-up to stay motivated and compliant. The telephone, wearable devices, and in-person sessions are all very helpful. 

Q: In Finland it is not common to get exercise test for exercise prescription (mostly in diagnostic reasons only). We make 6MWT (in EKG control), muscle strength, joint flexibility, balance, body composition and lung function tests in physiotherapy. But we don’t get the maximal heart rate/ work rate with these tests. How important the maximal exercise test is in your opinion? Or what patient groups are the most important to test? 

A: I think that it is important to get a maximal test on higher-risk patients, but many patients (probably most) can safely participate in rehabilitation without an exercise test. We did a study that showed that the training response was the same among post-MI patients who exercised between 12 and 14 on the Borg scale (ignoring heart rate), compared with a group of subjects who exercised within very specific heart rate limits. So I think that most patients can get an appropriate training effect by simply using the Borg scale, the talk test, and basic intuition and guidance from an exercise physiologist. 

Q: We have all kind of cardiac patients in our clinic and almost all benefit from exercise (we can offer supervised exercise in groups or plan an individual home program and follow up). We have national exercise guidelines only for coronary heart disease and heart failure patients. Do you have any written guidelines f.e. pulmonary hypertension, hypertrophic cardiomyopathy, atrial fibrillation…. 

A: From the many studies over the years, clearly the basic tenets of exercise therapy, including the benefits, the principles of exercise prescription, etc., apply virtually across the spectrum of chronic disease. I don’t think of cardiac rehabilitation any longer as a traditional program just for post-MI patients. In our program, we sometimes get a referral for a patient that has no “heart disease” per se, but nearly all patients seen in our clinics have some form of cardiometabolic disease (obesity, insulin resistance, etc.) and they have never been counseled or had the chance to benefit from regular exercise and lifestyle education. They are welcome in our program. For specific conditions such as those you mention, I would recommend the textbook, “ACSMs Exercise Management for Chronic Diseases and Disabilities” --- this text covers briefly all of the chronic conditions and their implications for participating in exercise programs. 

Q: Do you have experience from isometric exercises with cardiac patients? What do you think about that? 

A: We generally stick with standard resistance exercise to complement aerobic exercise for our patients. There are some conditions in which isometric exercise would be best avoided. 

Q: Have you studied HIIT in cardiac rehabilitation? If so, how you have performed that? 

A: We don’t use HIIT as a standard, but we use it for selected patients who are appropriate and chose to exercise in this way. I’m a little concerned that HIIT is being applied to patients very widely now, but it is not appropriate for all patients in cardiac rehab. There are numerous approaches to HIIT, and there isn’t one specific approach that is better than another – we outlined these in a review article a few years ago. 

Q: High blood pressure is a big problem but with heart failure patients we have many times problems with too low blood pressure. In this moment in our exercise group there is a 60y lady with heart failure, EF 35%, resting blood pressure about 90/45mmHg, heart rate 85. The blood pressure increased during 6MWT (walking distance 395m and it was almost maximal stress for her, HRmax 115) only to 100/50mmHg. She is tired all the time. She can exercise in short periods with limited muscle groups but after the 45min session she is quite tired and sometimes has dizziness (we give water to drink during the session). What are our possibilities with these low pressure patients? Drug modification? 

A: I agree that modification of the drug regimen would be appropriate for her, given that her systolic blood pressure increases in a range only from 90 to 100 mmHg. It would be important to keep in mind however, that there may be many reasons why someone like her may be chronically fatigued, as well as why her blood pressure changes within a limited range. 

Q: In Finland we recommend our patients to go to forest (exercising and relaxing). How do you take benefits from nature? 

A: I wish we had more opportunities here in the US to enjoy the forest or nature as part of cardiac rehab, but most of our hospitals are in big cities. Rehabilitation can take many forms, and if this type of approach is something that a patient enjoys and is more likely to stick with, then that is terrific. We often forget how important relaxation is. 

Q: The winter and cold weather are coming. How do you recommend cardiac patients to exercise in winter time? 

A: There is a new ESC Physical Activity Guideline coming out soon - I wrote a short section on exercise in the cold and I’ve attached it. 

Q: How do you take care of your heart’s health? 

A: I’m pretty compulsive about exercise – I’m a daily exerciser. I play basketball a couple of times a week, and I cycle and run. While I’m not entirely compulsive about diet, I try to stick with a Mediterranean-type approach, leaning toward plant foods and whole grains.

Jonathan Myers, PhD

VA Palo Alto Health Care System

Cardiology 111C 3801 Miranda Ave

Palo Alto CA 94304

Guests from Germany

Sydänfysioterapeuttien ja Fysiolinen yhteistyössä organisoima sydänfysioterapian kesäkoulu saatiin toteutettua suunnitelmien mukaan UKK-instituutilla Tampereella. Tilaisuus oli ensimmäinen tämänkaltainen, toivottavasti ei jää viimeiseksi. Kouluttaja, master of sports scientist,  Heinz Lowis toimii Drei Burgen sydänkuntoutuslaitoksessa Bad Kreuznachissa ja Yarkin Rodrigues, jolla on sama koulutus kuin Heinzilla, liikunta-asiantuntijana Customed-yhtiössä. Customed myy mm. sydänkuntoutuksessa käytettäviä EKG-laitteistoja.

Heinz kuvaili Saksan sydänkuntoutusjärjestelmää. Jo lähtökohtaisesti olemme Suomessa täysin eri asemassa, sillä sydänkuntoutukseen on Saksassa lain edellyttämä oikeus kaikilla potilailla akuutin sepelvaltimotapahtuman, pallolaajennuksen ja sydänleikkauksen jälkeen. Lailla on turvattu myös mm. sydämen vajaatoimintapotilaiden oikeus kuntoutukseen. Lisäksi kuntoutus alkaa mahdollisimman varhain, tavallisesti noin viikon kuluttua sydäntapahtumasta jossakin Saksan 125:sta sydänkuntoutuslaitoksesta. Meidän systeemi näyttää saksalaisesta näkökulmasta hyvin sattumanvaraiselta, alueellisesti eriarvoiselta ja sekin, mikä toimii, on ajoitukseltaan varsin myöhäistä.

Sydänkuntoutuksen perusta on perinteisesti kestävyysharjoittelu ja sen toteuttamiseen myös päivän aikana keskityttiin. Intensiteetin määrittelyn perusteena on kliininen rasituskoe, jossa pyritään määrittelemään maksimisyke ja -kuorma. Harjoittelussa Heinz suosii ehdottomasti kuormaperusteista intensiteetin määrittelyä: aerobisessa harjoittelussa 40-65% maksimikuormasta ja anaerobisessa/ intervalliharjoittelussa 65-100% maksimikuormasta. Ennen liikuntaa harrastamattoman on kuitenkin syytä aloittaa hyvin kevyillä kuormilla ja totutella asteittain lisääntyvään rasitukseen.

Kuormituksen arviointiin Heinz piti Borgin/ RPE-taulukkoa turhan monimutkaisena. Lisäksi sen heikkoutena on, että kuormitusta arvioidaan yleisesti ja käytännössä kuitenkin usein on niin, että hengityselimistön ja lihasten kuormittuminen eivät mene samaa tahtia. Heinz käyttää työssään 7-portaista subjektiivisen kuormituksen arviointiasteikkoa: 1-2 hyvin vähäinen kuormitus, 3-5 kohtalainen kuormitus ja 6-7 voimakas kuormitus. Samaa asteikkoa käytetään erikseen hengästymisen ja lihasten väsymisen arviointiin ja tavoitteena on pysyä kuomituksessa 3-5-tasolla. Intervalliharjoitteluun siirrytään jos hengästymisen ja lihasten välillä on epäsuhta, näin harjoitteluun saadaan enemmän tehoa.

Koetun kuormittuneisuuden arviointi

Rasituskokeeseen valmistaumassa Robin, Rodrigon opastuksella

Koulutuspäivästä olisi kirjoitettavaa vaikka kuinka paljon, onneksi osallistujat saavat materiaalin vielä pureskeltavaksi. Heinz oli valmistautunut puhumaan myös sydänpotilaan voimaharjoittelusta, mutta aika meni niin tiiviisti kestävyysharjoitteluasiassa, että joudumme varmasti järjestämään kesäkoululle jatkoa. Mikäpä sen mukavampaa.

Verenpainerajat käsittelyssä

Heinzille Suomen vierailu oli jo kolmas, Rodrigolle ensimmäinen. Ensikertalainen oli oppinut muutaman sanan suomea, tykästynyt suomalaisiin oluisiin ja saunaan ja virkisti meitä kaikkia rennolla, iloisella olemuksellaan.

Summary

The first "Summer school" in cardiac rehabilitation was in Tampere 14.6. We had inspiring visitors from Germany; Heinz Lowis and Yarkin Rodriguez. In Germany, cardiac rehabilitation is well organized and legally guaranteed to every CHD-patient. Heinz told about his work based on research and experience. 

In Germany, the exercise intensity is calculated according to a maximal exercise test. In Finland, the ergometer test is mostly used in a diagnostic purpose, rare as a base of exercise. We also have a lack of rehabilitation possibilities soon after an acute event, in Germany, rehabilitation can begin after one week from an acute cardiac event. We have so much to do!

Summer school participants were very satisfied and got a lot of new ideas to bring their work. It was nice to meet colleagues in a relaxing atmosphere. Heinz was thought to speak about strength training but it had to drop off and maybe continue in the next summer. Thank you so much, Heinz and Rodrigo.

Kuntoutusylilääkärin mietteitä sydänkuntoutuksesta

Pasin mielenkiintoinen esitys sydänpotilaan työkyvyn arvioinnista

Pian päättyvän Sydänfysioterapeutti Pro-kurssin yksi osallistujista oli kuntoutusylilääkäri Pasi Tiihonen Vetrea Terveys Oy:sta. Pasin aito kiinnostus sydänkuntoutukseen on lämmittänyt mieltä ja virittänyt mielenkiintoisia keskusteluja hänen tuodessa lääkärin näkökulmaa aiheisiin. Oppimista on tapahtunut puolin ja toisin. Annetaanpa Pasin kertoa:

Olen valmistunut lääkäriksi 1996 ja yleislääketieteen erikoislääkäriksi 2007. Alun perin minusta piti tulla anestesialääkäri, mutta suunnitelmat muuttuivat kesken kaiken. Olen työskennellyt sairaalapuolella ja perusterveydenhuollossa.

Kuntoutuksen parissa olen ollut vuodesta 2010 alkaen, jolloin minut valittiin Vetrea Terveys Oy.n ylilääkäriksi. Sitä samaan pestiä hoidan edelleen. Tosin Vetrea Terveys on nykyään konserni, jonka ylilääkäri olen. Pääasiallinen kliinisen työn tekemisen paikka on Iisalmi. Kuntouksen parissa työskentelen hyvin laaja-alaisesti eri sairausryhmäkuntoutuksista työelämään suuntautuneisiin kuntoutuksiin.

Vetreassa tehdään aktiivista kehittämistyötä kuntoutuksessa

Yhtiössämme mietitään jatkuvasti uusia kuntoutuksen malleja ja erityisesti sellaisia, mistä löytyy näyttöä vaikuttavuudesta sekä siihen liittyen sellaisia kuntoutusmalleja, joille voisi olla tilausta ja tarvetta ja joita ei vielä juurikaan tuoteta Suomessa erityisen laajasti. Lähdimme esittelemään liikunnallista sydänkuntoutusmallia mm. eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle ja Sydänliittoon. Kävi ilmi, että tarve on olemassa tämänkaltaiselle kuntoutukselle.

Vetrean sydänkuntoutuskonsepti on lyhyesti sanottuna turvallista, mutta tehokasta liikunnallispohjaista sydänkuntoutusta sydänsairauksia sairastaville ihmisille tai niille, joilla on riskitekijöitä ja tehokkaan liikkunnan aloittaminen on turvallisempaa ohjatusti ja seuratusti. Taustalla voi olla jo sairastettu sydäntapahtuma tai, että sitä ei ole ollut. 

Sydänpotilaan harjoittelun monitorointia teoriassa...

Kuntoutus pohjautuu Custo Cardio - ohjelmaan ja siihen, että kuntoutujalle on tehty maksimaalinen rasituskoe (yleensä polkupyörätesti). Sen perusteella pystytään kullekin kuntoutujalle räätälöimään sopivan tehokas, mutta turvallinen liikuntaohjelma. Harjoittelu myöskin tehdään EKG seurannassa. Jatkossa voidaan sitten myös etäseurannassa ja annettujen rasitustasojen mukaan harjoitella muuallakin kuin meidän kiinteissä paikoissamme.

... ja käytännössä

Tarpeen mukaan tähän liikkunnalliseen sydänkuntoutukseen yhdistetään sitten muutakin elintapaohjausta tai ravitsemusneuvontaa. Tämän pohjalle voidaan myös räätälöidä ammatillista kuntoutusta, jossa päämääränä on takaisin työhön palaaminen sydäntapahtuman tai diagnoosin jälkeen.

Pro-koulutuksessa mukana

Ankaraa opiskelua

Uuden sydänkuntoutuskonseptin kehittämisen myötä alkoi tuntua tarpeelliselta syventää omaa tietämystä sydänkuntoutuksesta. Nimittäin lääkärikoulutuksessa siitä ei juurikaan puhuta tai opeteta. Meiltä ilmoittautui tähän sydänfysioterapia pro - koulutukseen kaksi fysioterapeuttia ja niinpä ajattelin, josko minä voisin tulla mukaan koulutukseen myöskin ja saisin asiasta tietämystä. Mukava kun kuntoutusalan ylilääkärinä tietää mitä tehdään oikeasti kuntoutujien kanssa.

Ajatukset sydänfysioterapiasta ovat syventyneet tai oikeastaan ne ovat syntyneet koulutuksen myötä. Suosittelen lämpimästi koulutusta kaikille fysioterapeuteille, jotka työskentelevät tai tulevat työskentelemään sydänsairaiden ihmisten parissa. Sydänsairaita tai suuren riskitekijäkasauman omaavia ihmisiä löytyy myös muiden sairauksien takia kuntoutukseen tulevista ihmisistä ja siinä mielessä tämä tietämys olisi hyvä olla melkeinpä kaikilla fysioterapeuteilla, mutta kohdennetusti tietysti niillä, jotka toimivat sydänkuntoutujien parissa.

Olipa kyse sitten sairaalan akuutimmasta toiminnasta tai sairaalan jälkeisestä pitempikestoisesta sydänkuntoutuksesta työskentelipä sitten julkisessa terveydenhuollossa tai yksityisellä puolella, oleellista on osata tehdä oikealla tavalla "sydänihmisten" kanssa kuntoutusta.

Ja ps. ei lääkäreillekään sydänkuntoutuksen tietämyksen lisääminen ole huonosta. Osattaisiin sitten ohjata ihmisiä, jotka tarvitsevat, sydänkuntoukseen. Siinä onkin monesti puutosta.

Sydänkuntoutukselle sille kuuluva asema

Sydänkuntoutus pitää saada hoitoketjuun mukaan yhtä lailla kuin vaikka laadukas lääkehoito. Lääkehoito ei lopu kun sairaalasta päästään. Kalliitkaan toimenpiteet sairaalassa eivät tuota tulosta, jos jatkohoito ontuu. Sydänpotilas ei saa pudota oman onnensa nojaan päästyään sairaalasta tai sydänkuntouksen saaminen jäädä liikaa oman aktiivisuuden varaan. Sydänkuntoutus pitää ottaa terveydenhuollon kontrolloimaksi ja ohjaamaksi. Toiminnan tuottaja voi sitten olla vaikka yksityinen sektori, mutta niin, että siellä pitää olla myös osaamista asiaan.

Lääkärin rooli sydänkuntoutuksessa

Lääkärien täytyisi ottaa vahvempi rooli sydänkuntoutukseen ohjaamisessa. Ja lääkärien tarvitsisi tietää, mitä sydänkuntoutus on. Ja kun lääkäri ohjaa potilaan sydänkuntoutukseen, hänen on hyvä tietää, miten siellä ihmisellä menee ja fysioterapeutilla pitää olla helppo ja kevyt kanava kysyä lääkäriltä, jos tulee ongelmakohtia kuntoutuksen aikana. Joskus voi tulla esille esim. ongelmia lääkityksen suhteen tai vaikka tahdistimen toiminnan suhteen rasituksessa. Potilaan,lääkärin ja fysioterapeutin olisi hyvä pitää yhteinen "aloituskokous", jotta kaikki tietävät missä mennään ja mitä tavoitellaan. Tämä olisi ideaalitilanne.

Omankin sydämen huolto tärkeää

Minulla on kolme lasta ja nykyinen puolisoni on kohta valmistuva tuore sydänfysioterapeutti. Harrastuksina laskettelu, moottorikelkkailu ja moottoripyöräily. Myös kuntosali, retkeily, pyöräily ja melominen kuuluvat ohjelmistoon. Kahvakuula tällä hetkellä vähän tauolla, aiemmin varsin säännöllisesti.

Liikkumisen tavalla tai toisella pyrin pitämään säännöllisenä elämässä mukana ja sen ohessa terveellisen ravinnon. Seuraan myös verenpaineitani. Se kun on yksi oleellisimmista asioista, jonka pitää olla kunnossa valtimosairauksien ehkäisyssä. Nämä samat asiat suojaavat myös aivoterveyttä. Mutta minulla on taipumusta sallia itselle liian usein ns. huonon ruuan päiviä ja se näkyy esim. painossa. Ammatin myötä on oppinut huomaamaan, että itsestä huolehtiminen kannattaa. Siitä ei pidä tehdä vain liian vaikeaa.

Summary

Pasi Tiihonen is working in Vetrea Company as a chief doctor. Vetrea products rehabilitation services in different kind of diseases, among heart diseases. When developing the new cardiac rehabilitation concept in Vetrea, Pasi wanted to increase his knowledge in cardiac rehabilitation and came to the Cardiac Physiotherapy Pro-course.

Pasi tells, that his thoughts about cardiac physiotherapy has increased and deepened during the education. He recommends the Pro-course to all physiotherapists who works or will work with heart disease people. And ,based on his own experience, he thinks that the education isn't bad to the physicians also.

The status of cardiac rehabilitation in Finland isn't now optimal. In future, rehabilitation must be a part of a treatment policy. The benefits of the expensive procedures could be higher with an optimal and professional rehabilitation.

Pasi takes care of his own health by exercising, eating healthy and listening to his spouse, who will soon be a new Cardiac Pro Physiotherapist.

Missä mennään keuhkovaltimoiden verenpainetaudissa

Kohonnut keuhkovaltimoiden paine (pulmonaalihypertensio, PH)  voi johtua useista eri sairauksista, kuten esimerkiksi keuhkoembolioista tai esiintyä idiopaattisena (pulmonaaliarteriahypertensio, PAH). Diagnoosin varmistamiseksi keuhkovaltimoiden paine mitataan invasiisisesti ja keskipaineen ollessa 25mmHg tai enemmän, kyseessä on PH. Kyseessä on vakava sairaus, jonka lääkehoito on onneksi viime vuosina kehittynyt paljon, vaikkakaan lääkehoidolla ei vielä pystytä korjaamaan taudin aiheuttamia muutoksia keuhkovaltimoissa.

Sydämen vasemman kammion vajaatoiminnassa liikunnan hyödyt on tutkimuksin osoitettu ja sitä sen suositus Euroopan kardiologineuvoston suosituksissa on 1A-tasolla eli on ehdottomasti osa nykyaikaista hoitoa. PH kuormittaa puolestaan oikeaa kammiota ja liikunta oli sairaudessa pitkään kontraindisoitu, koska liiallisen rasituksen ajateltiin pahentavan tautia ja aiheuttavan ei-toivottuja muutoksia sydämessä, erityisesti oikeassa kammiossa. Kohonneesta keuhkovaltimopaineesta johtuen sydämen oikea kammio on diagnoosivaiheessa jo yleensä suurentunut ja liikunnan aiheuttama paineen kohoamisen on pelätty venyttävän kammiota entisestään.

Kehittyneen lääkehoidon myötä liikunnan positiivisia vaikutuksia on saatu aikaan myös PH-potilailla. Tutkimuksia liikunnan vaikutuksista alkoi ilmestyä n. 10 vuotta sitten ja sen jälkeen niitä on ilmestynyt lisääntyvällä vauhdilla. Viimeisimmissä suosituksissa ohjattua, monitoroitu liikunta- ja hengityslihasvoimaharjoittelua suositellaan stabiilissa aiheessa oleville PH-potilaille (näytön taso B, suosituksen vahvuus 2). Lisänäyttöä liikuntamuodoista, yksilöllisestä vasteesta ja ajoituksesta luonnollisesti tarvitaan.

Referoin tähän lyhyesti European Respiratory Journalissa joulukuussa 2018 julkaistun lausunnon PH-potilaiden liikuntaharjoittelusta ja kuntoutuksesta (1). Lausunto perustuu useisiin tutkimuksiin ja meta-analyyseihin. Olen kuitenkin lisännyt joitakin omia kommentteja väliin, oman sairaalamme hoitokäytännöstä ja omista kokemuksista tämän potilasryhmän terapiassa.

Liikunnan vaikutukset suorituskykyyn

• 6 minuutin kävelytestitulos paranee liikuntainterventiossa (yleensä 3 viikon kuntoutusjakso) 53-75m
• maksimaalisen hapenottokyvyn parantuminen liikuntainterventioissa 1,5-2,2ml/kg/min
• maksimaalinen kuorma paranee liikunnalla keskimäärin 14,9W

Liikunnan vaikutukset hemodynamiikkaan

• säännöllinen, kohtuukuormitteinen liikunta saattaa parantaa oikean kammion toiminta
• liikunta alentaa keuhkovaltimoiden lepopainetta keskimäärin 3,7mmHg

Liikunnan vaikutukset lihastoimintaan

• kestävyyden ja voiman lisääntyminen
• hengityslihasten vahvistuminen

Liikunnan toteuttaminen

Laitoskuntoutus

Koska lausunnon tekijät ovat saksalaisia, heillä kuntoutus alkaa 3 viikon laitoskuntoutusjaksolla. Meillä Suomessa laitoskuntoutusta PH-potilaille suunnattuna ei ole, joten ensikosketuksen harjoitteluun potilaat saavat joko osastolla diagnoosivaiheessa tai poliklinikalla diagnoosin varmistuttua. Potilaat ovat erikoissairaanhoidon seurannassa, joten on luontevaa, että seurantamittaukset tehdään siellä. Ohjattu harjoittelu voi kuitenkin tapahtua omalla paikkakunnalla. Alkuvaiheessa harjoittelun vaikutuksia on seurattava tarkemmin ja siksi ohjattua harjoittelua suositellaan.

Polikliininen harjoittelu

Ohjattu harjoittelu tarkoittaa tavallisesti 2-3 kertaa viikossa tapahtuvaa, vähintään 12 viikkoa kestävää tavoitteellista harjoittelua. Harjoittelu pitää sisällään sekä kestävyys- että voimaharjoittelua. Optimaalinen harjoittelu on toistaiseksi epäselvä, tutkimuksissa käytetyt ohjelmat vaihtelevat suuresti harjoituskerran keston, sisällön ja harjoitusjakson pituuden suhteen.

Moniammatillinen tiimi

Fysioterapeutin rooli tiimissä on tärkeä harjoitteluohjelman suunnittelussa, harjoittelun käytännön organisoinnissa ja toteutuksessa. Lääketieteellisestä hoidosta vastaa kardiologi ja tiimiin kuuluu erikoiskoulutettu hoitaja. Ihanteellista olisi, jos mukana olisi myös psykologi ja ravitsemusterapeutti, joskus tarvitaan myös keuhkolääkärin konsultaatiota.

Potilasvalinta

Liikuntaintervention aloittavalla potilaalla on oltava varmistettu pulmonaalihypertensio, johon on aloitettu lääkitys sekä kliinisesti stabiili tilanne. Ikähaitari on laaja, 18-80 vuotta. Liikuntaintervention optimaalinen ajoitus suhteessa muuhun hoitoon on toistaiseksi epäselvä. Grunigin tutkimuksissa sellaisilla PH-potilailla, joilla 6MWT tulos parani vähiten, jotka siis hyötyivät vähiten ohjatusta harjoitteluinterventiosta, oli useammin toistuvia hengitystieinfektioita, ortopedisia vaivoja, merkittävä tai hoitamaton depressio tai ahdistuneisuus,ja kävelytestitulos lähtötilanteessa yli 550m.  Vaikka ESCin vuonna 2015 julkaistussa ohjeessa suositellaan ohjattua harjoittelua PH-potilaille, monissa Euroopan maissa tätä ei ole tarjolla. Tulevat tutkimukset, joissa selvitetään ohjatun harjoittelun kustannusvaikuttavuutta, oletettavasti lisäävät kiinnostusta harjoittelun organisointiin PH-potilaille.

Harjoittelun komponentit

Aerobinen harjoittelu voidaan toteuttaa kävelymatolla, kuntopyörällä tai hyväkuntoisilla potilailla cross-trainingharjoitteluna. Harjoitteluintensiteetti asetetaan ainakin alkuun n. 50%:iin maksimaalisesta kuormasta tai 60-80% maksimisykkeestä. Ellei rasituskoetta ole tehty, maksimisyke  aloituksessa on korkeintaan120-130 lyöntiä/min ja happisaturaatio pyritään pitämään yli 85%. Vointi saattaa potilailla vaihdella päivittäin, joten harjoitteluintensiteetti täytyy asettaa joka kerta yksilöllisesti sen hetkisen kunnon mukaan. Koettuna kuormituksena tavoitellaan kevyttä-hieman rasittavaa kuormitustasoa. Tarvittaessa käytetään happilisää.

Voimaharjoittelu tehdään normaalien voimaharjoitteluperiaatteiden mukaan, mutta vaikeassa sairaudessa vain yksittäisillä lihasryhmillä kerrallaan. Maksimivastuksia vältetään, samoin staattista kuormitusta.

Voimaharjoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota quadricepsien ja hengityslihasten voimiin. Reisilihasten kestävyys- ja voimaharjoittelun on todettu lisäävän aerobista kapasiteettia, lihaksen kapillaaritiheyttä ja oksidatiivisten entsyymien aktiivisuutta. Hengityslihasharjoitusten on puolestaan todettu lisäävän sisäänhengityslihasten toimintaa ja vähentävän hengenahdistusta.

Seuranta

Monitorointi
happisaturaation, sykkeen ja koetun kuormittuneisuuden astetta ja oireita seurataan harjoittelun aikana. Myös rasituksesta palautumista kannattaa seurata ylirasituksen välttämiseksi.

Tulosmittarit
Tavallisin seurantatesti on 6 minuutin kävelytesti. Kliininen rasituskoe antaa kuitenkin tarkemman kuvan suorituskykystä ja sen perusteella on helpompi arvioida sopiva kuormitustaso harjoitteluun. Rasituskokeen käytöstä ei ole suosituksia, mutta näyttää siltä, että etenkin nuoremmilla potilailla sitä on alettu käyttää kävelytestin rinnalla esim. kerran vuodessa rasituskoe ja muilla seurantakerroilla kävelytesti. Rasituksen aikainen sydämen ultraääni kertoo oikean kammion kuormituksesta liikunnan aikana.

Kävelytestin aikana tärkeitä mitattavia suureita ovat

• sykereaktio rasituksessa ja sykkeen palautuminen
• verenpainereaktio

Lihasvoimatesteistä ei ole suosituksia. Me käytämme yksinkertaisesti puristusvoimamittausta ja reisilihastestinä istumasta seisomaannousutestiä (30 tai 60s). Pohkeen ympärysmitalla seurataan alaraajojen lihasmassan muutoksia. Kehonkoostumusmittaus tehdään, jos potilaalla ei ole tahdistinta.

Liikunnan turvallisuus
Hyvin kuormittava liikunta voi lisätä keuhkovaltimopainetta, aiheuttaen huimausta, hengenahdistusta, lihasten väsymistä, jopa pyörtymisestä. Osalla potilaista rasituksen aikana ilmenee hypoksiaa. Vakavia kovatehoisen liikunnan vaikutuksia ovat vaikeat rytmihäiriöt, keuhkovaltimoiden dissekaatio, vasemman koronaarivaltimon kompressio ja jopa äkkikuolema jos rasitus viedään äärimmäisyyksiin saakka. Huolellisesta alkukartoituksesta johtuen liikuntaohjelmiin liittyvät haittavaikutukset ovat kuitenkin minimaalisia, nekin usein vähäisiä kuten happisaturaation laskua tai huimaustuntemuksia. Oireiden  tai oikean kammion vajaatoiminnan pahentumista ei havaittu missään tutkimuksissa.


1. Grunig et al. ERS statement on exercise training and rehabilitation in patients with severe chronic pulmonary hypertension. ERJ Express. Published on December 21, 2018 as doi: 10.1183/13993003.00332-2018

Erittäin hyvän tietopaketin tarjoaa PAH-foorumi, jonka nettisivuille pääset tästä.

Tehokuntoutusta Seinäjoella

Maivi työnsä ääressä

Seinäjoen tehopakkaukseen Maiviin tutustuin jo vuosituhannen alkupuolella. Maivi on uskollisesti ilmaantunut vuosittaisille Sydänfysioterapiapäiville ja huolehtinut ammatissa kehittymisestä muutenkin. Luulin jo häntä täysin päteväksi mutta eikös vain Maivi ilmoittautunut enimmäiselle Pro-kurssille vielä syventämään osaamistaan. Maivi teki kurssin kehittämistyönään EKG-oppaan fysioterapeuteille ja siitä on ollut paljon iloa ainakin meille KYSiläisille.

Maivi on esimerkki fysioterapeutista, joka on rohkeasti vienyt tärkeinä pitämiään asioita eteenpäin ja kehittänyt fysioterapiaa sekä potilaan että fysioterapeutin eduksi. Tähän vaaditaan vahvaa osaamista, hyvää ammatillista itsetuntoa ja sitkeyttä, sillä sairaalamaailmassa asiat eivät yleensä tapahdu kovin nopeasti.


Antaapas nyt Maivin itse kertoa itsestään:



Olen Lepistön Maivi, Lapualainen sydänfysioterapeutti ja työskentelen Seinäjoen Keskussairaalassa. Vuosina 2004-2005 osallistuin ”Sydänpotilaan hoitoketju ” täydennyskoulutukseen ja siitä asti olen saanut työskennellä sydän – ja keuhkopotilaiden parissa osasto- ja poliklinikkatyössä. Näiden lisäksi työkuvaan kuuluu ryhmäohjaukset: Sepelvaltimotautiryhmät, sydänleikattujen ryhmät, kardiomyopatiapotilaiden ensitietopäivät, uniapnearyhmät.

Tiimissämme työskentelee 4 fysioterapeuttia ja 1 kuntohoitaja. Paljon tehdään yhteistyötä muiden sydänpotilaita hoitavien ammattilaisten kanssa. Tärkeänä motivaationlähteenä omaan kiinnostukseen sydänpotilaita kohtaan onkin ollut nimenomaan potilaslähtöinen yhteistyö sydänhoitajan ja kuntoutusohjaajan kanssa . Lisämotivaatiota ja uusinta tietoa olen hakenut Sydänfysioterapiapäiviltä ja viimeksi Sydänfysioterapia-Pro-opinnoista.

Osastokuntoutusta pienryhmissä

Seinäjoen keskussairaala tarjoaa ainutlaatuista sydänkuntoutusta pienryhmässä. Ryhmään valikoituu niitä vaikeasti sydänsairaitapotilaita, joilla on pelko liikkumiseen ja joille liikunta olisi tärkeä osa hoitoa. Kansainvälisten suositusten mukaan osastokuntoutukseen tulee ohjata vaikeat ja komplisoituneet tapaukset.

Pienryhmäharjoittelua kuntopyörillä

Yleisimmät diagnoosit näissä pienryhmissä ovat: vaikea sepelvaltimotauti, sydäninfarktin jälkitila, ohitus- ja tai läppäleikkauksen jälkitila, kardiomyopatia, sydänsarkoidoosi, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt ja tahdistimen asennuksen jälkitila. Ryhmään otetaan kerralla 4 sydänkuntoutujaa.

Ennen jakson alkua osallistujille tehdään kliininen rasituskoe, minkä perusteella laaditaan henkilökohtainen sykekortti. Fyysinen harjoittelu tehdään monitoroiden CorusCad-ohjelman mukaan. Sydänkuntoutujat harjoittelevat yksilöllisesti määritellyllä kuormitustasolla fysioterapeutin valvonnassa ja ohjauksessa. Harjoitellessa kuntoutuja käyttää älypaitaa ja lähetintä, joiden avulla fysioterapeutti voi seurata sydämen sykettä ja EKG-käyrää.

Kahden viikon sydänkuntoutusjakson ohjelmaan kuuluu fyysistä harjoittelua nousujohteisesti, kuusi kertaa jakson aikana, sekä lihasvoimaharjoittelua yksilöllisillä kuormilla. Lisäksi viikko-ohjelma sisältää ryhmäohjauksena allasvoimistelun, rentoutusharjoittelun ja yksilöllisen fysioterapiakäynnin. Se sisältää samoin ryhmäohjauksena psykologin, ravitsemusterapeutin, sydänhoitajan, tahdistinhoitajan, seksuaalineuvojan, lääkärin ja omahoitajan vetämät luennot. Sosiaalityöntekijälle järjestetään tarvittaessa yksilöaika. Sydänpotilaiden kuntoutusohjelma kokonaisuutena on hyvin monipuolinen ja räätälöidään aina ryhmän mukaan. Yksi erittäin tärkeä asia on ryhmältä saatava vertaistuki.

SYDÄNKUNTOUTUSKURSSI

Kahden viikon kuntoutusjakson ohjelma

Sydänfysioterapian opintoja on todella vähän fysioterapeutin peruskoulutuksessa. Olenkin saanut Sydänfysioterapia-Pro-opinnoista paljon tutkimusnäyttöön perustuvaa, syventävää tietoa ja ammattitaitoa sydänpotilaiden fysioterapiaan. Opinnäytetyönä tein EKG-tietopaketin fysioterapeuteille.  Olen saanut siitä omaan työhöni työvälineen, joka on tuonut varmuutta ohjata sydänpotilaita turvallisesti. Sydänkuntoutukseen vahvasti kuuluvat telemetria- ja EKG-laitteistot vaativat fysioterapeutilta osaamista EKG:n tulkinnassa sekä myös kykyä erottaa todelliset poikkeavuudet artefaktasta. Olen koulutuksen myötä oppinut tulkitsemaan sydänkäyriä eri harjoitusten välillä. Mielestäni fysioterapeutin on hyvä hallita EKG:n tulkinta niin, että osaa havaita tavallisimmat muutokset kuten eteisvärinän, eteis- ja kammiolisälyönnit, kammiotakyt ja merkitsevän iskemian sydämen sähköisessä toiminnassa.

Maivi elää niinkuin opettaa

Huolehdin omasta hyvinvoinnista tällä hetkellä käymällä 3 kertaa viikossa kuntosalilla, jossa ohjelma on laadittu itselleni sopivaksi. Koen, että lihasvoiman ylläpito on erittäin tärkeää. Nukun hyvät ja pitkät yöunet, niistä pidän kiinni. Ehkä yksi tärkeä muutos oman hyvinvoinnin eteen on terveellinen ruokavalio, jossa muutosta tullut: turhat sokerit ja napostelut pois.

Summary

Maivi is one of those physiotherapists who comes regularly to annual Cardiac Physiotherapy Meeting. It's always nice to meet so active and devoted cardiac physiotherapist. Maivi works in Seinäjoki central hospital, almost in the middle of Finland. In Seinäjoki hospital they have unique rehabilitation system to very severe cardiac patients: CHD, HF, cardiac sarcoidosis, complicated recovery after heart operations...

All patients make an exercise stress test before a 2 wks rehabilitation period. The intensity of exercise is individual, based on the exercise test, and it is monitored. Patients have intelligent shirts with EKG- electrodes.

Maivi has made an EKG-guide to physiotherapists during her Pro-education. It has been very useful to us in KUH and of course in Seinäjoki. Maivi thinks that physiotherapists have to know the most common EKG-abnormalities in EKG, like atrial fibrillation, extra systoles, ventricular tachycardias and ischemia.

Maivi lives like he told her patients to live: she has 3 exercises/wk in gym room. Maivi thinks that muscle strength is very important to all of us. She also gives a great value to good, enough long sleep. The latest healthy change is her life is that she has given away sugar and snacks.

MET lyhyesti

Tämä MET-osio on tarkoitettu kertaukseksi. Sydänkuntoutujan liikuntaa suunniteltaessa MET on hyvin käyttökelpoinen työkalu.

Porraskävely, 6 METs. Kuva Shamia Casiano

MET= metabolinen ekvivalentti eli lepohapenkulutuksen kerrannainen.

1 MET=  hapenkulutuksena n. 3,5ml/kg/min eli tämä määrä happea kuluu levossa.

MET-lukema kuvaa hapenkulutusta lepohapenkulutukseen verrattuna eli fyysisen kuormituksen aiheuttamaa rasitusta. Se on käytännössä paljon kätevämpi käyttää kuin ml/kg/min-lukemat.

1MET vastaa energiankulutuksena noin 1 kcal/h painokiloa kohden eli levossa ihminen kuluttaa painonsa verran kilokaloreita tunnissa. Tämä luku on tietysti noin-arvo, koska samanpainoiset henkilöt kuluttavat kyllä eri määrän, jos lihasmassassa on suuri ero. Painavampi tietysti kuluttaa enemmän kuin hoikka, loogista. Eli jos minä lepäilisin koko päivän, kehoni kuluttaisi noin 1200kcal (tai jos paljastaisin todellisen painoni, 1560kcal).

Aerobisen suorituskyvyn suureeksi on vakiintunut hapenotto millilitroina kilogrammaa kohti minuutissa, lyhenne VO2max. Kliininen rasituskoe antaa suorituskyvyn ml/kg/min-lukemana ja MET-arvoksi tämä on helppo muuttaa jakamalla tulos 3,5:lla. Sain oman rasituskokeeni perusteella maksimaaliseksi hapenottokyvykseni 36ml/kg/min, mikä tarkoittaa siis n. 10METia. Minun pitäisi jaksaa siis tehdä vaikka mitä kuten jatkosta voit lukea.

Erilaisten työ- arki- ja liikuntarasitusten vaatimaa suorituskykyä kuvaillaan MET-taulukoissa. Näistä on hyvinkin kattavat luettelot, laitan tähän vain joitakin karkeita noin- esimerkkejä ja tarkemmat löytyvät linkkien takaa.

• 1 MET lepo, paikallaan istuminen
• 2MET autolla ajo, ruoan valmistaminen
• 3MET rauhallinen kävely n. 4km/h
• 4 MET reipas kävely n. 5 km/h
• 5 MET kävely n. 6km/h
• 6 MET kevyet pallopelit, hölkkä 7km/h
• 7 MET rakennustyöt, pallopelit
• 8 MET aerobinen voimistelu, juoksu 8km/h
• 9 MET painiharjoittelu, raskaat rakennustyöt
• 10 METjuoksu 10km/h
• 12 MET pyöräily 27-30km/h
• 15 MET juoksu 15km/h

Eli minun pitäisi jaksaa juosta 10km/h. Kyllä jaksankin, mutta aika lyhyen aikaa eli sitähän ei MET-arvo kerro, miten pitkään ko. rasitusta kestää.

MET ja energiankulutuksen arviointi

paino x liikunnan kuormittavuus (MET)= energiankulutus/h

MET-lukemia voi käyttää energiankulutuksen arvioinnissa. Tunnin kävelylenkin (5km/h) energiankulutukseni voin laskea helposti: painan 65kg, leponergiankulutukseni on siis 65kcal/h. Tämä kerrotaan liikunnan kuormittavuutta kuvaavalla MET-luvulla (4 MET), eli kulutan 260kcal. Jos hölkkäisin vaikkapa sen 7km/h (6MET), kulutus olisi 390kcal/h.

MET ja aerobisen liikunnan annostelu

40-80% maksimaalisesta suorituskyvystä

Aerobisen harjoittelun tehoksi suositellaan 40-80% maksimaalisesta hapenottokyvystä. Minulle sopivaa kestävyysharjoittelua olisi siis 4-8METia kuormittavat harjoitukset: reipas kävely, hölkkä ja juoksu. Olen menossa reippaan kävelyn tasolla, mutta minun pitäisi tehostaa liikuntaa hölkkä- ja juoksupätkillä jos haluan säilyttää kuntoni.

MET-arvio erilaisissa liikuntasuorituksissa ja arkiaskareissa

MET ja työn kuormittavuuden arviointi

Aerobinen 8 tunnin kuormitus max 30-40%
Lyhytaikainen aerobinen kuormitus max 60-80%

MET-arvoja voidaan käyttää työn kuormittavuuden arvioinnissa ja erityisesti suhteutettaessa sitä henkilön fyysiseen kuntoon. Kahdeksan tunnin työpäivänä työn fyysinen kuormittavuus saisi olla noin 30-40% ja hetkelliset raskaimmat aerobiset vaiheet noin 60-80% maksimaalisesta hapenottokyvystä. Omalla kohdallani ei siis pitäisi olla mitään valittamista työn fyysisestä kuormituksesta, arvioisin sen 3-4 METin tasolle ja raskaimmatkin aerobiset vaiheet jäävät 5 METin pintaan. Jos maksimaalinen suorituskyky alkaa olla alle 6 METin, on aika vaikea löytää enää työtehtäviä, jotka tällaiselle henkilölle eivät olisi liian kuormittavia.

METtunti ja METminuutti

suorituskerrat  x suoritusteho x suoritusaika

METtunti ja METminuutti kuvaavat fyysisen aktiivisuuden määrää ja ne saadaan kertomalla suorituskerrat, suoritusteho  ja  suoritusaika keskenään. Esimerkiksi kroatialainen Paolo kertoi, että heillä liikuntatavoite on 1000METminuuttia/vk. Tällaisen liikuntamäärän saa kerättyä esimerkiksi:

• päivittäisellä 30-40 min 4 METin tasoisella liikunnalla, esim. kävelyllä (7x30-40x4= 840-1120METmin)
• 4x viikossa 60min reippaalla kävelylenkillä (4x60x4= 960 METmin)
• tai 4x 45min 6 METin tasoisella liikunnalla (4x45x6= 1080METmin)

MET ja painonhallinta

Paino x MET x kertaliikunta-aika (h) x liikuntakerrat= tietyn ajanjakson kuluessa kulutettu energia

Jos halutaan tarkemmin määritellä liikunnan aikainen energankulutus, pitää ottaa huomioon henkilön paino. Jos minä haluaisin hävittää kehostani rasvaa (tietenkin haluaisin), minun olisi syytä liikkua melko paljon. On arvioitu, että yhden rasvakilon kuluttamiseen tarvitaan n. 7000kcal joko lisääntynyttä kulutusta tai vähentynyttä energiansaantia. Aikaisemmin arvioin, että painoiseni henkilö kuluttaa tunnin reippaalla kävelyllä (65kg, 4 MET) 260kcal. Kuluttaakseni tuon 7000kcal kuukaudessa minun pitäisi siis tehdä 26 tunnin reipasta kävelylenkkiä eli lähes joka päivä. Hö! Senhän teenkin, taidan syödä liikaa.

Kuva: https://themusclemechanicuk.com/what-are-metabolic-equivalents-mets/

Lue lisää

MET-energiankulutuksen ja fyysisen suorituskyvyn mittari
Maksimaalinen hapenottokyky kestävyyskunnon mittarina
Liikunta kuluttaa energiaa, UKK-instituutin sivut
Sydänpotilaan toimintakyvyn tutkiminen, Käypä hoito
Fyysinen aktiivisuus MET-yksikköinä, Sydänliitto
MET-taulukot eri liikuntamuodoista eri intensiteetillä, Sydänliitto
MET ja muut fyysistä kuormitusta kuvaavat mittarit, Sydänliitto
Watit MET-yksiköiksi, Sydänliitto
Metabolic equivalent

MET
The Metabolic Equivalent of Task (MET), or simply metabolic equivalent, is a physiological measure expressing the energy cost of physical activities and is defined as the ratio of metabolic rate (and therefore the rate of energy consumption) during a specific physical activity to a reference metabolic rate, set by convention to 3.5 ml O2·kg−1·min−1. Originally, 1 MET was considered as the Resting Metabolic Rate obtained during quiet sitting.

MET is used as a means of expressing the intensity and energy expenditure of activities in a way comparable among persons of different weight. When 1 MET is the rate of energy expenditure while at rest,  4 MET activity expends 4 times the energy used by the body at rest. If a person does a 4 MET activity for 30 minutes, he or she has done 4 x 30 = 120 MET-minutes (or 2.0 MET-hours) of physical activity. A person could also achieve 120 MET-minutes by doing an 8 MET activity for 15 minutes. In Croatia they have a goal to achieve 1000 METminutes/wk and this can be collected f.e. from

• daily walking (4MET, 5km/h) 30-40min (7x30-40x4= 840-1120 METmin)
• 4x 60min/wk walking (4MET, 5km/h) (4x60x4= 960 METmin)
• 4x 45min/wk 6 MET exercise (f.e.jogging 7km/h) (4x45x6= 1080 METmin)

During a working day MET should be under 30-40% from maximum and the short periods of aerobic stress 60-80% from max. It's difficult to find a suitable work to a person who's maximum MET is 6 or under. I work in hospital as a cardiac physiotherapist and for me my work is quite light when my maximum MET is 10. I have to exercise hard to keep this! I calculated also my energy expenditure during exercise and the result was about 1500kcal/wk. With this consumption I should lost my weight almost 1kg/month (not happening). I eat too much :)

Mr. Sauna, Jari Laukkanen

Minulla on ilo ja kunnia esitellä: kardiologi Jari Laukkanen Jyväskylästä. Ennen Rovaniemen ja Jyväskylän kausiaan Jari on ollut töissä myös KYSissä, mutta tutustuin häneen oikeastaan vasta Suomen Fysioterapeuttien sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuosituksen laatimisen yhteydessä noin 2011.

Jari on ollut kiinnostunut sydänkuntoutuksesta pitkään ja puhunut paljon myös rasituskokeen merkityksestä, se kun on nykyisin melko vähän käytetty muussa kuin alkudiagnoosivaiheessa vaikka myös liikuntaohjelman suunnitteluun siitä olisi iso apu.

Viime aikoina Jari on ollut paljon esillä saunomisen terveysvaikutusten tutkimusten tiimoilta. Nässä tutkimuksissa on ollut mukana myös Jarin vaimo Tanja. Viime kevään Europrevent-kongressissa Jari oli kutsuttuna puhujana ja Liisan kanssa voimme todistaa, että oli kyllä pätevä esitys. Saunahan edistää  sydän- ja aivoterveyttä:  4-7 kertaa viikossa saunovilla on tutkimusten mukaan 66% pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin kuin kerran viikossa saunovilla. Eikö ole mukava, että meillä suomalaisilla on luonnostaan ainakin yksi terveellinen elämäntapa!

Tällaisia asioita Jari kertoili:

Toimin Keski-Suomen keskussairaalassa kardiologian erikoislääkärinä (oyl), painopiste

on invasiivisessa kardiologiassa. Professorina olen Jyväskylän yliopistossa.

Viime aikoina olet ollut kovasti esillä sauna-tutkimusten tiimoilta, mistä sait idean tähän?

Saimme siihen idean vaimoni kanssa saunassa;)

Miten syke verenpaine käyttäytyvät saunoessa?
Saunominen laskee verenpainetta: 30 minuutin saunomisen jälkeen systolinen verenpaine laski tutkittavilla (miehillä) keskimääräisestä 137:sta 130:een ja diastolinen 82:sta 75:een. Verenpaine säilyi alhaisempana ainakin 30 minuttia saunomisen jälkeen. Syke puolestaan nousi saunomisen aikana samalla tavalla kuin kohtalaisen kuormittavassa liikunnassa.

Sauna edistää sydänterveyttä. Kuva: Liisa Lumiaho

Suomalaiset kestävät hyvin saunaa ja 80C löylyjä, miksi valitamme jos ulkolämpötila on 30C?

Saunassa ollaan verrattain lyhyt aika. On tutkimuksia mm siitä, että lämpimissä maissa

asuvilla on matalampi verenpainetaso. Ja kaikki eivät suinkaan valita (suomalaiset ovat  ehkä

tottumattomia lämpöön?)

Kuinka pian akuutin sydäntapahtuman tai sydäntoimenpiteen jälkeen voi alkaa saunomaan?

Kun tauti/oireisto on stabiili vrt. kuten liikunta - saunasta ei ole näiltä osin tarkkaan tutkittua tietoa. Haavat pitää olla parantuneet (esim. CABG), muuten voi mennä jo varsin pian...

Mitä verenkiertoelimistössä tapahtuu kun kuumasta siirrytään nopeasti kylmään, vaikkapa

hankeen kieriskelemään?

Verisuonet supistuvat, verenpaine nousee, stressihormonit muuttuvat elimistössä (Kukkonen-

Harjula K tutkinut tätä).

Miten lääkehoito tulisi huomioida saunoessa?

Verenpainetta alentava lääkitys on huomioitava: jos on jo matala verenpaine lääkkeiden jälkeen, se voi laskea saunassa liikaakin. Nitrolla voi olla sama vaikutus kuten tiedämme. Muuten ei juuri tarvitse huomioida.

Joko riittäisi saunasta, kerro vähän sydän ja liikunta-aiheista projekteista, joissa olet tai olet ollut

mukana

Jep, mediaa kiinnostaa nimenomaan se mikä kiinnostaa kansaa (esim. sauna). Kiinnostus toisaalta

mahdollistaa myös entistä paremman kansanterveystyön! Olen tutkinut liikuntaa ja

valtimotautien riskitekijöitä jo noin 20 vuoden ajan. Olen mukana kansallisten

liikuntasuositusten laadinnassa (Duodecim, käypä hoito, sydänfysioterapia, maakunta,

sydänkuntoutus maakunnassa/shp.ssä jne.)

Miten parantaisit suomalaista sydänkuntoutusjärjestelmää?

Ehdottomasti koskemaan kaikkia sitä tarvitsevia! Nykyään vain aktiivisimmat hakeutuvat kuntoutukseen ja liikunnan pariin!!! Kuntoutuksen kehitystyön laajempi ongelma on se, että tällä hetkellä tehdään erilaisia "pilotteja"; ympäri Suomea ja eri sairaaloissa eikä kehitetä kokonaisvaltaisesti koko Suomea koskevaa järjestelmää. Kokonaisvaltaisempaa otetta tarvittaisiin enemmän. Tutkimustyö on aivan keskeinen, jotta asiat tehdään oikein ja vaikuttavasti.

Mitä mieltä olet kliinisen rasituskokeen käytöstä, pitäisikö sitä hyödyntää enemmän myös

liikunnan suunnittelussa?

Kyllä, sitä tulee ilman muuta hyödyntää.

Millaisia terveisiä lähettäisit sydänfysioterapeuteille (miten meidän pitäisi työtämme kehittää

yms.)

Palautetta molempiin suuntiin (miten potilaan hoito/kuntoutuminen etenee ja mitä tulee

huomioida yms. oireet yms.)

Jari vastaili kysymyksiini hyvin asiallisesti, mutta kerron niiden ulkopuolelta, että hän harrastaa ragdoll-kissoja ja seuratansseja, jaksaa kantaa superpainavia matkalaukkuja ja jos luennon aihe on mindfulness niin homma hoituu. Jarilla on myös sellaista sydämen sivistystä, jota ei opita yliopistossa ja siksi hän on niin kovin tykätty ihminen (olen luonnollisesti hyvin kateellinen keskisuomalaisille, hävisimme tässä kisassa 10-0).

Ragdoll Kaneli eli Kantsu yrittää löytää makuupaikan kengästä

Watch and listen what Jari is discussing with Dr. Rhonda Patrick (video with Rhonda's authorization)

https://www.foundmyfitness.com/episodes/jari-laukkanen 

Read more about the health benefits of the sauna

Summary

Jari Laukkanen is a cardiologist, who works in Central Finland´s main hospital in Jyväskylä and also as a professor in Jyväskylä University. I have got to know Jari when we were collecting a national exercise guidelines to coronary artery disease patients in 2011. Jari has been interested in cardiac rehabilitation for a long time. He has also written and talked about a clinical exercise test and warmly recommends an exercise test before rehabilitation.

During the last years Jari has been in news because of the sauna-studies, which he has done with his wife Tanja. Maybe sauna is our only healthy life style habit in Finland... It's good to go to sauna 4-7 times per week: the blood pressure decreases and it is also very relaxing and good for autonomic nervous system. Jari tells, that he got the idea about sauna-research when he was in sauna with his wife. Sauna has some benefits to cardiac patients, but if the medication has decreased the blood pressure very low, sauna can cause dizziness if the person stays too long time in a hot temperature. After an acute cardiac event patients can go to sauna when the situation is stable and the wounds have healed. In Finland we can enjoy sauna's very high temperature but complain when the weather is hot outside in summer time (not all but many of us, for example me), we are very conflicting people :)

I asked Jari also, how he would make Finnish cardiac rehabilitation system better and the answer was: "rehabilitation mus definitely be offered to all the patients who need it. Today only the most active patients go to rehabilitation and take exercise regularly. The big problem is that today there are a lot of different kind of pilot projects in Finland and there is a lack of comprehension rehabilitation system. Research is very important that we can do things properly and effectively."

Outside the interview: Jari and Tanja have ragdolls, they are very good dancers, Jari can carry very heavy suitcases (he kindly helped me with my overweight luggage) and if the name of the presentation is mindfulness, it's a piece of cake for him. Jari is very liked person and I'm quite jealous when they got Jari in Jyväskylä, we lost the competition 10-0.

Read more about the health benefits of the sauna

Saanko esitellä: Kai Savonen

Sain tehdä ensimmäisen kerran yhteistyötä Kain kanssa vuonna 1 tai 2, jolloin olimme kertomassa KYSin kardiologeille liikunnan merkityksestä. Kain tuolloisen vakuuttavan esityksen jälkeen meidän työ on ollutkin arvossaan! Myöhemmin olen onnekseni saanut tehdä yhteistyötä Kain kanssa monessakin yhteydessä, yhtenä isona projektina Suomen Fysioterapeuttien sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuositus.

Kai Savonen on tullut tutuksi sydänfysioterapeuteille lukuisilla koulutuspäivillä ja sydänfysioterapia-pro-opinnoissa. Äärimmäisen huolellisesti valmistellut luennot ja selkeä esitystapa on antanut vastauksia moniin mielessä pyörineisiin kysymyksiin (tosin välillä saanut aikaan myös epätoivoa, kun on niin paljon asioita, joista vielä pitäisi tietää). Kai on suorapuheinen ja kriittinen, rehellinen ja luotettava. Hän osaa soveltaa tutkittua tietoa käytäntöön, mikä on meille potilastyötä tekeville tärkeää. Meille sydänfysioterapeuteille onkin muodostunut sellainen käsitys, että mitä Kai sanoo, siihen voi luottaa. Kyselin Kailta kaikenlaista, tällaisia juttuja hän kertoi:

Potilas on tutkittava huolellisesti ennen rasituskoetta

Kerro ensin itsestäsi

Työskentelen ylilääkärinä Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksella. Koulutukseltani olen liikuntafysiologi sekä liikuntalääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri. Tutkimustyötä olen tehnyt n. 20 vuotta liittyen laaja-alaisesti liikuntafysiologiaan ja liikuntalääketieteeseen. Eurooppalaisesta yhteistyöstä tärkeintä on ollut nyt kolme vuotta kestänyt jäsenyys Euroopan preventiivisen kardiologian yhdistyksen liikuntajaoksen johtokunnassa.

Mitkä ovat tärkeimmät suorituskyvyn parantumista selittävät tekijät kun sydän on sairas, eikä liikunnalla juurikaan pystytä vaikuttamaan sydänlihaksen pumppaustoimintaan?

Näissä tapauksissa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyky voi parantua työtä tekevässä lihaskudoksessa tapahtuvien muutosten avulla. Tällaisia ovat erityisesti lihasverisuonten endoteelitoiminnan paraneminen, uusien hiussuonten syntyminen ja mitokondrioiden määrän lisääntyminen. Lisäksi sydämessä on mahdollista aikaansaada suotuisia muutoksia sydämen diastolisessa toiminnassa, jolloin sydämen suorituskyky kokonaisuudessaan voi parantua, vaikka systolinen toiminta itsessään ei perussairauden takia paranisikaan.

Mihin perustuu liikunnan edullinen vaikutus sepelvaltimotaudin hoidossa? Mikä on vaaratekijöiden kannalta tärkein vaikutus?

Liikunnalla on lukuisia suotuisia vaikutuksia sepelvaltimotaudin hoidossa joko suoraan sepelvaltimoihin vaikuttamalla, tai toisaalta epäsuoraan taudin etenemiseen vaikuttaviin tekijöihin vaikuttamalla. Tärkein lienee sepelvaltimoiden endoteelin toimintaan kohdistuva vaikutus.

Kuinka paljon ja millä teholla pitää liikkua, että sepelvaltimotaudin eteneminen pysähtyy?​

Saksalaistutkimuksessa sepelvaltimotaudin etenemisen havaittiin pysähtyvän silloin, kun sydänterveellisen ruokavalion lisäksi pitkällä aikavälillä liikuntaa kertyi säännöllisesti vähintään 1600 kilokaloria viikossa. 70-kiloisella henkilöllä se tarkoittaa reipasta kävelyä (6 km/h) n. 5 tuntia viikossa. Potilaiden sepelvaltimotautilääkitys toki jatkui ennallaan elämäntapahoidon ohella.

Dynaamisen ja staattisen harjoittelun hemodynaamiset vaikutukset on hyvä kerrata

Olet väläytellyt ajatusta, että fysioterapeutit tekisivät kliinisiä rasituskokeita. Onko sinulla mielessä joku potilasryhmä?

Mielestäni fysioterapeutit voisivat tehdä kuormituskokeita kaikilla potilasryhmillä. Toki se edellyttää, että koetta tekevä fysioterapeutti osaa suorittaa kokeen oikein ja turvallisesti, ja että hoitovastuussa oleva lääkäri toteaa potilaan tilanteen olevan sellaisen, että koetta valvomaan ei tarvita lääkäriä.

Kuinka tarkka monitorointi sydänkuntoutusryhmissä pitäisi mielestäsi olla kun ajatellaan nykyistä tilannetta, että rasituskokeita ei ole tehty ennen harjoittelun aloittamista?

Jos kyseessä on korkean riskin potilas, kuntoutuksen alkuvaiheissa pitäisi olla mahdollisuus telemetriseen EKG-seurantaan. Jos kyseessä ei ole korkean riskin potilas, potilaan omiin tuntemuksiin ja terapeutin omaan havainnointiin perustuva tarkkailu riittää-

Kai johtamassa puhetta Europreventissä Ljubljanassa

Vakavailmeinen puheenjohtaja

Millaisia ohjeita, terveisiä tai palautetta haluaisit antaa sydänfysioterapeuteille

Fysioterapeuttien peruskoulutus antaa jo hyvät valmiudet. Sen jälkeen pitää vain kehittää ammattitaitoaan koulutuksissa käymisen, kirjallisuuteen perehtymisen ja muiden erilaisten koulutuskanavien hyödyntämisen kautta sinnikkäästi koko työuran ajan.

Miten itse ylläpidät fyysistä kuntoasi? 

Yritän liikkua sen minkä työltä ehdin. Työ vie valitettavasti aikaa omalta liikkumiselta, mutta yritän löytää käytettävissä olevalla vapaa-ajalla aikaa myös omaan liikkumiseen.

Summary

Kai Savonen M.D, the leader of Kuopio Research Institute of Exercise Medicine, has become familiar to cardiac physiotherapists in many seminars. Kai is very popular as an excellent lecturer. He has also made research during 20 years in exercise physiology and medicine. I had some questions about cardiac patients' exercise and this is what Kai answered:

"In cases where the heart muscle is seriously ill, the possibilities to increase exercise performance are in the body muscles, like endothelium function, capillary density and multiplication of mitochondrions . In addition exercise can cause some benefits in the heart´s diastolic function. Exercise has many benefits in coronary artery disease: it can affect coronary arteries directly or risk factors indirectly. The most important effect is probably the impact to endothelium of the coronary arteries.

German researchers have shown that when the patient takes the optimal medication, follows  the heart health diet and exercises regularly at least 1600kcal/wk (70kg person walks about 5h/wk, speed 6km/h), coronary artery disease's progression can stop.

In my opinion, the clinical exercise test can be made by physiotherapists when they have good education and the doctor has ensured that there is no need for doctor's supervision. 

About telemetric control: it's very good in the beginning of rehabilitation, at least in case of a high risk patient. If the patient is classified to a low risk group, I think that you can trust the patient's subjective feelings and the therapist's observations."

Uusi Sydänfysioterapia-Pro-kurssi starttaa

Paikoillenne, valmiit, NYT!

Ensimmäiset Sydänfysioterapia-Pro-fysioterapeutit valmistujaisissa
vetäjien ja Suomen Sydänfysioterapeuttien puheenkohtajan
Heidi Mahrbergin seurassa

Tänään alkaa toinen sydänfysioterapian syventävä, vuoden ajalle ajoittuva, 15 opintopisteen Sydänfysioterapia-Pro-opintokokonaisuus. Edellinen vastaava kurssi oli vuonna 2017 ja sille oli ilmeinen tarve, sillä koulutukseen osallistui 25 todella motivoitunutta fysioterapeuttia. Nyt alkava kurssi on hiukan pienempi.

Kardiologi Juhani Sneck luennoimassa

Edellisen kurssin osallistujien palautteen mukaan kurssi oli antoisa, mutta työllistävä ja näin on varmasti jatkossakin sillä asiaa kyllä riittää. Kuitenkin näyttää, että hyvä motivaatio saa suoriutumaan mistä vain. Meille ohjaajille, Liisa Lumiaholle ja minulle, kurssi antoi aivan valtavasti virtaa ja jaksamista koko vuodelle, kiitos ihanien opiskelijoiden. Asiantuntijamme Kai Savonen, Juhani Sneck ja Arto Hautala olivat tykättyjä, selkeäsanaisia luennoitsijoita ja he puolestaan olivat vaikuttuneita opiskelijoiden innostuksesta ja ovat lupautuneet mukaan jatkossakin.

Heli Suhonen ja Maivi Lepistö kokeilemassa testipaikkaa
 laboratoriomestarin kanssa

Syventävän kurssin tavoitteena on nimensä mukaisesti syventää tietoja ja taitoja sydänsairaan asiakkaan ohjauksessa sekä innostaa kehittämään fysioterapiaa näyttöön perustuvaan tietoon pohjaten. Olisi mukava pitää mukana vieläkin enemmän konkreettista käytännön harjoittelua, sillä testauspäivä "oikeiden" potilaiden kanssa sai paljon positiivista palautetta.

Vaikka rasituskokeita tehdään aikaisempaa vähemmän, sen merkitys liikuntaohjauksessa ei ole kadonnut minnekään. Liikuntaa tärkeänä pitävät kardiologit suosittelevat rasituskoetta ja on myös väläytelty ajatusta, voisivatko fysioterapeutit ottaa rasituskokeen tehdäkseen.

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Kai Savonen
 valvomassa rasituskoetta

Kurssin yhtenä tavoitteena on sydänfysioterapeuttien verkostoitumisen edistäminen. On tosi mukava tietää, että on olemassa kolleega, jonka kanssa voi vaihtaa mielipitetä tai kysyä neuvoa ja tämä on paljon helpompaa kun on tavattu ja tutustuttu. Itselleni tämä on ollut vuosien mittaan monta kertaa pelastus kinkkisestä tilanteesta. Tiedon ja ohjausmateriaalin avoin jakaminen kolleegoiden kesken on aina ollut yksi sydänfysioterapeuttien keskeisistä arvoista.

Liikuntafysiologi Arto Hautala puhuu voimaharjoittelusta

Olemme tutustuneet opiskelijoihin jo netin välityksellä, nyt  on mukava sitten tavata livenä. Ensimmäinen lähijakso on Kuopiossa, muita lähijaksopaikkakuntia ovat Punkaharju, Jyväskylä ja Tampere. Lähijaksojen paikkakunnat ovat valikoituneet sen perusteella, mistä löytyy aktiivisia järjestäjiä.

Tervetuloa uudet opiskelijat! Toivotaan meille mukavaa yhteistä vuotta!

Lue lisää
www.sydanfysioterapeutit.fi
Pro-sydänfysioterapeutit

Summary

Today is starting a course of advanced special studies for the physiotherapists in cardiac rehabilitation, Cardiac physiotherapy-Pro. The first course was 2017 and there were 25 highly motivated physiotherapists in those studies. It was very inspiring to be a tutor and I think I got a very good energy boost from the students. The experts, cardiologist Juhani Sneck, sport cardiologist Kai Savonen and exercise physiologist Arto Hautala gave the latest evidence based information about cardiac rehabilitation and they were also impressed about the enthusiasm of the students.

One of the goal of the course is the network with cardiac rehab professionals. It is much easier to ask for advice or opinion if you know people personally. I have been saved so many times, thanks to my clever colleagues.

The studies take one year and include contact sessions and home studies. The year will be hard but rewarding. So, wellcome new students!

And here we are on the first day with Bittium-EKG (Biolink), the Finnish innovation in cardiac rehabilitation.

Eero is introducing Biolink-system to students

Santtu tells about st-depression