Tammikuun viimeisenä perjantai-iltapäivänä kokoontuivat uudet SydänfysioterapiaPro-kurssilaiset Kuopioon aloittelemaan vuoden mittaista opiskelu-urakkaansa. Aikaisempiin kursseihin verrattuna nyt on tapahtunut melkoinen nuorennusleikkaus (mikä tarkoittaa myös, että itsensä tuntee entistä vanhemmaksi). Nuoruus ei ole kuitenkan mikään vika ja näiden kurssilaisten kohdalla ei varsinkaan, niin hyvällä energialla ja asenteella olivat fysioterapeutit lähteneet mukaan. Tästä porukasta vielä kuullaan!
Yleensä uuden oppiminen noudattaa kaavaa, jossa alkuvaiheessa tajuaa, että ei tiedäkään asiasta juuri mitään, mutta asioiden loksahtaessa vähitellen kohdalleen, saa tuntea oivaltamisen riemua. Olen kokenut tämän itse monta kertaa ja edellisten kurssien kanssa olemme Liisan kanssa nähneet huikeaa ammatillista kasvamista.
Kailla on painavaa asiaa
Sydänfysioterapiassa on hankala hypätä itse tekemiseen ennenkuin perusasiat sydämen toiminnasta ja liikunnan vaikutuksista ovat hallussa. Alussa onkin paljon työtä näiden selvittämiseksi. Sydänvalvonnan sairaanhoitaja Matti Olkkola, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Kai Savonen ja kardiologi Juhani Sneck tykittivät mega-annoksen pohjatietoa, jonka sulattamisessa menee todennäköisesti seuraavat viikot ennen uutta lähijaksoa. Lisäksi Bittiumin pojat tutustuttivat firmansa EKG-seurantalaitteistoon.
Juhani demonstroi sydämen toimintaa ultraäänen avulla
Bittiumin Santtu Remes kertoi EKG-seurannasta sydänpotilaan harjoittelussa
EKG-seurannan voi yhdistää polkupyöräharjoitteluun
Vuoden aikana perehdytään niin sydänpotilaan fyysisen kunnon arviointiin, sydänsairauksiin ja harjoittelun sunnitteluun kuin myös potilasohjauksen perusteisiin ja keinoihin sekä omasta jaksamisesta huolehtimiseen. Onneksemme olemme saaneet luotua loistavan asiantuntijaverkoston ja voi sanoa, että meillä on valtakunnalliset gurut koulutuksessa mukana.
Omatoiminen taukojumppa sujuu fysioterapeuteilta
Pro-opinnot huipentuvat kaikille avoimiin Sydänfysioterapiapäiviin 26.-27.11.2020 Kuopiossa. Päivillä on kiinnostavan ohjelman lisäksi opiskelijoiden, ja miksei muidenkin kehittämistöitä tehneiden, posterinäyttely. Päivien alustavan ohjelman löydät Sydänfysioterapeuttien nettisivuilta. Ohjelma tarkentuu esiintyjien kohdalta ihan lähipäivinä. Nähdään Kuopiossa!
Sydänpotilaiden kanssa työskennellessä ei pääse vähällä; harvoin potilaalla on vain se sydänongelma. Aika usein tulee vastaan tilanne, missä potilas kertoo syövänsä käsikaupan kipulääkkeitä TULE-vaivoihin, päänsärkyyn ym. ja tarkennettaessa määrät saattavat olla hurjankin kuuloisia.
Koska kipulääkkeistä kysytään aika usein, käännyin kardiologi Raimo Kettusen puoleen, joka ystävällisesti taas kerran auttoi selventämään asiaa. Raimo on kertonut itsestään jo aikaisemmin blogissani. Raimo on myös kirjoittanut hyvän artikkelin sydänpotilaan kipulääkkeistä.
Millaisia asioita on huomioitava sydänpotilaan kipulääkityksessä?
Tulehduskipulääkkeet voivat nostaa verenpainetta ja aiheuttaa turvotuksia, ja pahentaa sydämen vajaatoimintaa
Pitkäaikaisessa käytössä voivat aiheuttaa "terveellekin" sydäninfarktin!
Aina kannattaa ensin kokeilla Panadolia. Jos se ei auta tarpeeksi, sitten varovasti lisäksi tulehduskipulääkettä, ensin voiteena jos on pinnallinen nivelkipu.
Naprometin on jonkin verran turvallisempi kuin Burana
Miten sydänpotilaan muu läkitys vaikuttaa kipulääkkeen valintaan?
Jos potilaalla on Marevan-lääkitys tai Primaspanin lisäksi Plavix, Brilique tms., muut kuin Panadol voivat aiheuttaa edellisten haittojen lisäksi (suolisto) vuotoriskin
Miksi tulehduskipulääkkeitä ei suositella sydänpotilaille? Millaisia haittavaikutuksia niillä voi olla?
Ks. edellä: verenpaineen nousu, turvotukset, infarktiriski, vajaatoiminnan paheneminen, suolistoverenvuoto
Mitä käsikaupan kipulääkkeitä sydänpotilas voi turvallisesti käyttää?
Panadolin käytöstä voi olla haittaa vain maksa-potilaille. Mutta toki Buranaakin voi ja pitääkin käyttää muutama päivä, jos ei esim. saa kivulta nukuttua. Sillä valvominen ja kivusta johtuva muu stressi ja verenpaineen nousu se vasta haitallista sydämelle on
Onko eri sydändiagnooseissa huomioitava erilaisia asioita kipulääkkeen valinnassa?
Vajaatoimintapotilailla ja Marevania ja Primaspania yhdessä Plavixin ja/tai Briliquen kanssa käyttävillä on varottava verenvuotovaaraa, ja jos Panadol ei riitä, vain pienellä annoksella Buranaa tms.
Esimerkki elävästä elämästä: sepelvaltimotautipotilaani kertoo kärsivänsä nivelrikkokivusta, johon käyttää päivittäin tulehduskipulääkkeitä (400g Buranax3), miten ohjeista häntä?
Jos Panadol ei riitä, verenpainetta ja mahdollista hemoglobiinin laskua (mustia ulosteita?) on tarkkailtava.
Toinen esimerkki: sydämen vajaatoimintapotilaallani on nesteenpoistolääkkeen myötä alkanut isovarpaan tyvinivel turvotella ja kipuilla, mitä kipulääkkeitä hänelle suosittelisit?
Taitaa olla kihtiä, joten Panadol fortea ensin, ja jos ei riitä, voiteena Feldeniä tms., ja jos s-uraatti on koholla, Apurinia tai Adenuricia (jotka vain estävät uutta kipukohtausta)
Missä vaiheessa kipulääkitys olisi syytä tarkistaa lääkärin kanssa?
Jos lisäksi munuaisten toiminta on alentunut (krea koholla), ja/tai jos on edellä mainittuja vuotoriskiä lisääviä lääkkeitä, kannattaa keskustella lääkärin kanssa
Summary
Mild painkillers and the heart
The use of NSAIDs (nonsteroidal anti-inflammatory drugs) can increase blood pressure, cause swelling and worsen heart failure
Long time use if NSAIDs can be a reason to heart attack, even in the healthy heart!
If the patient has Marevan-medication or Primaspan+ Plavix/ Brilique, NSAIDs can cause intestine bleeding
Paracetamol is the safe mild painkiller and can be harmful only in liver diseases. Burana can be used randomly if the pain insist it or the patient can't sleep because of the pain. Insomnia and stress can also increase the blood pressure.
If the patient has kidney failure or creatine is increased, the pain medication must be planned with the doctor
Minulla on ilo ja kunnia esitellä: kardiologi Jari Laukkanen Jyväskylästä. Ennen Rovaniemen ja Jyväskylän kausiaan Jari on ollut töissä myös KYSissä, mutta tutustuin häneen oikeastaan vasta Suomen Fysioterapeuttien sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuosituksen laatimisen yhteydessä noin 2011.
Jari on ollut kiinnostunut sydänkuntoutuksesta pitkään ja puhunut paljon myös rasituskokeen merkityksestä, se kun on nykyisin melko vähän käytetty muussa kuin alkudiagnoosivaiheessa vaikka myös liikuntaohjelman suunnitteluun siitä olisi iso apu.
Viime aikoina Jari on ollut paljon esillä saunomisen terveysvaikutusten tutkimusten tiimoilta. Nässä tutkimuksissa on ollut mukana myös Jarin vaimo Tanja. Viime kevään Europrevent-kongressissa Jari oli kutsuttuna puhujana ja Liisan kanssa voimme todistaa, että oli kyllä pätevä esitys. Saunahan edistää sydän- ja aivoterveyttä: 4-7 kertaa viikossa saunovilla on tutkimusten mukaan 66% pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin kuin kerran viikossa saunovilla. Eikö ole mukava, että meillä suomalaisilla on luonnostaan ainakin yksi terveellinen elämäntapa!
Tällaisia asioita Jari kertoili:
Toimin Keski-Suomen keskussairaalassa kardiologian erikoislääkärinä (oyl), painopiste
on invasiivisessa kardiologiassa. Professorina olen Jyväskylän yliopistossa.
Viime aikoina olet ollut kovasti esillä sauna-tutkimusten tiimoilta, mistä sait idean tähän?
Saimme siihen idean vaimoni kanssa saunassa;)
Miten syke verenpaine käyttäytyvät saunoessa?
Saunominen laskee verenpainetta: 30 minuutin saunomisen jälkeen systolinen verenpaine laski tutkittavilla (miehillä) keskimääräisestä 137:sta 130:een ja diastolinen 82:sta 75:een. Verenpaine säilyi alhaisempana ainakin 30 minuttia saunomisen jälkeen. Syke puolestaan nousi saunomisen aikana samalla tavalla kuin kohtalaisen kuormittavassa liikunnassa.
Sauna edistää sydänterveyttä. Kuva: Liisa Lumiaho
Suomalaiset kestävät hyvin saunaa ja 80C löylyjä, miksi valitamme jos ulkolämpötila on 30C?
Saunassa ollaan verrattain lyhyt aika. On tutkimuksia mm siitä, että lämpimissä maissa
asuvilla on matalampi verenpainetaso. Ja kaikki eivät suinkaan valita (suomalaiset ovat ehkä
tottumattomia lämpöön?)
Kuinka pian akuutin sydäntapahtuman tai sydäntoimenpiteen jälkeen voi alkaa saunomaan?
Kun tauti/oireisto on stabiili vrt. kuten liikunta - saunasta ei ole näiltä osin tarkkaan tutkittua tietoa. Haavat pitää olla parantuneet (esim. CABG), muuten voi mennä jo varsin pian...
Mitä verenkiertoelimistössä tapahtuu kun kuumasta siirrytään nopeasti kylmään, vaikkapa
hankeen kieriskelemään?
Verisuonet supistuvat, verenpaine nousee, stressihormonit muuttuvat elimistössä (Kukkonen-
Harjula K tutkinut tätä).
Miten lääkehoito tulisi huomioida saunoessa?
Verenpainetta alentava lääkitys on huomioitava: jos on jo matala verenpaine lääkkeiden jälkeen, se voi laskea saunassa liikaakin. Nitrolla voi olla sama vaikutus kuten tiedämme. Muuten ei juuri tarvitse huomioida.
Joko riittäisi saunasta, kerro vähän sydän ja liikunta-aiheista projekteista, joissa olet tai olet ollut
mukana
Jep, mediaa kiinnostaa nimenomaan se mikä kiinnostaa kansaa (esim. sauna). Kiinnostus toisaalta
mahdollistaa myös entistä paremman kansanterveystyön! Olen tutkinut liikuntaa ja
valtimotautien riskitekijöitä jo noin 20 vuoden ajan. Olen mukana kansallisten
Miten parantaisit suomalaista sydänkuntoutusjärjestelmää?
Ehdottomasti koskemaan kaikkia sitä tarvitsevia! Nykyään vain aktiivisimmat hakeutuvat kuntoutukseen ja liikunnan pariin!!! Kuntoutuksen kehitystyön laajempi ongelma on se, että tällä hetkellä tehdään erilaisia "pilotteja"; ympäri Suomea ja eri sairaaloissa eikä kehitetä kokonaisvaltaisesti koko Suomea koskevaa järjestelmää. Kokonaisvaltaisempaa otetta tarvittaisiin enemmän. Tutkimustyö on aivan keskeinen, jotta asiat tehdään oikein ja vaikuttavasti.
Mitä mieltä olet kliinisen rasituskokeen käytöstä, pitäisikö sitä hyödyntää enemmän myös
liikunnan suunnittelussa?
Kyllä, sitä tulee ilman muuta hyödyntää.
Millaisia terveisiä lähettäisit sydänfysioterapeuteille (miten meidän pitäisi työtämme kehittää
yms.)
Palautetta molempiin suuntiin (miten potilaan hoito/kuntoutuminen etenee ja mitä tulee
huomioida yms. oireet yms.)
Jari vastaili kysymyksiini hyvin asiallisesti, mutta kerron niiden ulkopuolelta, että hän harrastaa ragdoll-kissoja ja seuratansseja, jaksaa kantaa superpainavia matkalaukkuja ja jos luennon aihe on mindfulness niin homma hoituu. Jarilla on myös sellaista sydämen sivistystä, jota ei opita yliopistossa ja siksi hän on niin kovin tykätty ihminen (olen luonnollisesti hyvin kateellinen keskisuomalaisille, hävisimme tässä kisassa 10-0).
Ragdoll Kaneli eli Kantsu yrittää löytää makuupaikan kengästä
Watch and listen what Jari is discussing with Dr. Rhonda Patrick (video with Rhonda's authorization)
Jari Laukkanen is a cardiologist, who works in Central Finland´s main hospital in Jyväskylä and also as a professor in Jyväskylä University. I have got to know Jari when we were collecting a national exercise guidelines to coronary artery disease patients in 2011. Jari has been interested in cardiac rehabilitation for a long time. He has also written and talked about a clinical exercise test and warmly recommends an exercise test before rehabilitation.
During the last years Jari has been in news because of the sauna-studies, which he has done with his wife Tanja. Maybe sauna is our only healthy life style habit in Finland... It's good to go to sauna 4-7 times per week: the blood pressure decreases and it is also very relaxing and good for autonomic nervous system. Jari tells, that he got the idea about sauna-research when he was in sauna with his wife. Sauna has some benefits to cardiac patients, but if the medication has decreased the blood pressure very low, sauna can cause dizziness if the person stays too long time in a hot temperature. After an acute cardiac event patients can go to sauna when the situation is stable and the wounds have healed. In Finland we can enjoy sauna's very high temperature but complain when the weather is hot outside in summer time (not all but many of us, for example me), we are very conflicting people :)
I asked Jari also, how he would make Finnish cardiac rehabilitation system better and the answer was: "rehabilitation mus definitely be offered to all the patients who need it. Today only the most active patients go to rehabilitation and take exercise regularly. The big problem is that today there are a lot of different kind of pilot projects in Finland and there is a lack of comprehension rehabilitation system. Research is very important that we can do things properly and effectively."
Outside the interview: Jari and Tanja have ragdolls, they are very good dancers, Jari can carry very heavy suitcases (he kindly helped me with my overweight luggage) and if the name of the presentation is mindfulness, it's a piece of cake for him. Jari is very liked person and I'm quite jealous when they got Jari in Jyväskylä, we lost the competition 10-0.
Sain tehdä ensimmäisen kerran yhteistyötä Kain kanssa vuonna 1 tai 2, jolloin olimme kertomassa KYSin kardiologeille liikunnan merkityksestä. Kain tuolloisen vakuuttavan esityksen jälkeen meidän työ on ollutkin arvossaan! Myöhemmin olen onnekseni saanut tehdä yhteistyötä Kain kanssa monessakin yhteydessä, yhtenä isona projektina Suomen Fysioterapeuttien sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuositus.
Kai Savonen on tullut tutuksi sydänfysioterapeuteille lukuisilla koulutuspäivillä ja sydänfysioterapia-pro-opinnoissa. Äärimmäisen huolellisesti valmistellut luennot ja selkeä esitystapa on antanut vastauksia moniin mielessä pyörineisiin kysymyksiin (tosin välillä saanut aikaan myös epätoivoa, kun on niin paljon asioita, joista vielä pitäisi tietää). Kai on suorapuheinen ja kriittinen, rehellinen ja luotettava. Hän osaa soveltaa tutkittua tietoa käytäntöön, mikä on meille potilastyötä tekeville tärkeää. Meille sydänfysioterapeuteille onkin muodostunut sellainen käsitys, että mitä Kai sanoo, siihen voi luottaa. Kyselin Kailta kaikenlaista, tällaisia juttuja hän kertoi:
Potilas on tutkittava huolellisesti ennen rasituskoetta
Kerro ensin itsestäsi
Työskentelen ylilääkärinä Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksella. Koulutukseltani olen liikuntafysiologi sekä liikuntalääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri. Tutkimustyötä olen tehnyt n. 20 vuotta liittyen laaja-alaisesti liikuntafysiologiaan ja liikuntalääketieteeseen. Eurooppalaisesta yhteistyöstä tärkeintä on ollut nyt kolme vuotta kestänyt jäsenyys Euroopan preventiivisen kardiologian yhdistyksen liikuntajaoksen johtokunnassa.
Mitkä ovat tärkeimmät suorituskyvyn parantumista selittävät tekijät kun sydän on sairas, eikä liikunnalla juurikaan pystytä vaikuttamaan sydänlihaksen pumppaustoimintaan?
Näissä tapauksissa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyky voi parantua työtä tekevässä lihaskudoksessa tapahtuvien muutosten avulla. Tällaisia ovat erityisesti lihasverisuonten endoteelitoiminnan paraneminen, uusien hiussuonten syntyminen ja mitokondrioiden määrän lisääntyminen. Lisäksi sydämessä on mahdollista aikaansaada suotuisia muutoksia sydämen diastolisessa toiminnassa, jolloin sydämen suorituskyky kokonaisuudessaan voi parantua, vaikka systolinen toiminta itsessään ei perussairauden takia paranisikaan.
Mihin perustuu liikunnan edullinen vaikutus sepelvaltimotaudin hoidossa? Mikä on vaaratekijöiden kannalta tärkein vaikutus?
Liikunnalla on lukuisia suotuisia vaikutuksia sepelvaltimotaudin hoidossa joko suoraan sepelvaltimoihin vaikuttamalla, tai toisaalta epäsuoraan taudin etenemiseen vaikuttaviin tekijöihin vaikuttamalla. Tärkein lienee sepelvaltimoiden endoteelin toimintaan kohdistuva vaikutus.
Kuinka paljon ja millä teholla pitää liikkua, että sepelvaltimotaudin eteneminen pysähtyy?
Saksalaistutkimuksessa sepelvaltimotaudin etenemisen havaittiin pysähtyvän silloin, kun sydänterveellisen ruokavalion lisäksi pitkällä aikavälillä liikuntaa kertyi säännöllisesti vähintään 1600 kilokaloria viikossa. 70-kiloisella henkilöllä se tarkoittaa reipasta kävelyä (6 km/h) n. 5 tuntia viikossa. Potilaiden sepelvaltimotautilääkitys toki jatkui ennallaan elämäntapahoidon ohella.
Dynaamisen ja staattisen harjoittelun hemodynaamiset vaikutukset on hyvä kerrata
Olet väläytellyt ajatusta, että fysioterapeutit tekisivät kliinisiä rasituskokeita. Onko sinulla mielessä joku potilasryhmä?
Mielestäni fysioterapeutit voisivat tehdä kuormituskokeita kaikilla potilasryhmillä. Toki se edellyttää, että koetta tekevä fysioterapeutti osaa suorittaa kokeen oikein ja turvallisesti, ja että hoitovastuussa oleva lääkäri toteaa potilaan tilanteen olevan sellaisen, että koetta valvomaan ei tarvita lääkäriä.
Kuinka tarkka monitorointi sydänkuntoutusryhmissä pitäisi mielestäsi olla kun ajatellaan nykyistä tilannetta, että rasituskokeita ei ole tehty ennen harjoittelun aloittamista?
Jos kyseessä on korkean riskin potilas, kuntoutuksen alkuvaiheissa pitäisi olla mahdollisuus telemetriseen EKG-seurantaan. Jos kyseessä ei ole korkean riskin potilas, potilaan omiin tuntemuksiin ja terapeutin omaan havainnointiin perustuva tarkkailu riittää-
Kai johtamassa puhetta Europreventissä Ljubljanassa
Vakavailmeinen puheenjohtaja
Millaisia ohjeita, terveisiä tai palautetta haluaisit antaa sydänfysioterapeuteille
Fysioterapeuttien peruskoulutus antaa jo hyvät valmiudet. Sen jälkeen pitää vain kehittää ammattitaitoaan koulutuksissa käymisen, kirjallisuuteen perehtymisen ja muiden erilaisten koulutuskanavien hyödyntämisen kautta sinnikkäästi koko työuran ajan.
Miten itse ylläpidät fyysistä kuntoasi?
Yritän liikkua sen minkä työltä ehdin. Työ vie valitettavasti aikaa omalta liikkumiselta, mutta yritän löytää käytettävissä olevalla vapaa-ajalla aikaa myös omaan liikkumiseen.
Summary
Kai Savonen M.D, the leader of Kuopio Research Institute of Exercise Medicine, has become familiar to cardiac physiotherapists in many seminars. Kai is very popular as an excellent lecturer. He has also made research during 20 years in exercise physiology and medicine. I had some questions about cardiac patients' exercise and this is what Kai answered:
"In cases where the heart muscle is seriously ill, the possibilities to increase exercise performance are in the body muscles, like endothelium function, capillary density and multiplication of mitochondrions . In addition exercise can cause some benefits in the heart´s diastolic function. Exercise has many benefits in coronary artery disease: it can affect coronary arteries directly or risk factors indirectly. The most important effect is probably the impact to endothelium of the coronary arteries.
German researchers have shown that when the patient takes the optimal medication, follows the heart health diet and exercises regularly at least 1600kcal/wk (70kg person walks about 5h/wk, speed 6km/h), coronary artery disease's progression can stop.
In my opinion, the clinical exercise test can be made by physiotherapists when they have good education and the doctor has ensured that there is no need for doctor's supervision.
About telemetric control: it's very good in the beginning of rehabilitation, at least in case of a high risk patient. If the patient is classified to a low risk group, I think that you can trust the patient's subjective feelings and the therapist's observations."
Euro Prevent on Euroopan kardiologineuvoston (ESC) alajaoksen EAPC:n ( European Association of Preventive Cardiology) vuosittain järjestämä tapahtuma, jossa aiheena ovat sydänsairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus. Tällä kertaa tapahtuma oli Ljubljanassa Sloveniassa. Meitä suomalaisia sydänfysioterapeutteja taisi olla mukana vain Liisa Lumiaho ja minä, lääkäreitä näkyi enemmänkin. Yhteensä päivillä oli n. 1200 osallistujaa.
Sydänystävällinen lounas
Perusteos, suosittelen
Slovenialainen sydämerkki...kai
Ohjelmassa oli useita rinnakkaisia luentoja ja jonkin verran jouduimme seilaamaan luentosalista toiseen mielenkiintoisten aiheiden perässä. Olimme huippuylpeitä Jari Laukkasen ja Kai Savosen esiintymisistä.
Kadulla harjoiteltiin peruselvytystä
Kirjoitan mielenkiintoisimmista aiheista erikseen, mutta tässä ihan muutamia pikku poimintoja päivien aiheista
sydäninfarktin jälkeistä hyvää toipumista ennakoi alhainen ikä ja miessukupuoli (Marco Novacovic, Slovenia)
kohtuukuormitteinen (40% max MIP:sta) sisäänhengityslihasvoimien harjoittaminen sydämen vajaatoiminnassa, jossa pumppausteho on alentunut, parantaa merkitsevästi paitsi sisäänhengityslihasten voimaa, myös vähentää hengenahdistusta, parantaa hapenottokykyä ja elämänlaatua (Arpa Srinuttisopak, Thaimaa)
telekuntoutustutkimuksessa ikääntyneillä todettiin, että n. 28% yli 65-vuotiaista hyväksyy mobiilikuntoutuksen laitoskuntoutuksen sijaan ja mobiilikuntoutuksen valinneet olivat keskimäärin nuorempia, koulutetumpia, aluperin liikunnallisesti aktiivisia ja useimmiten miehiä (Matthias Wilhelm, Sveitsi)
sydänkuntoutujan verkko-oppiminen on toteutettavissa ja se voi parantaa potilaan tietotasoa, mutta sillä ei näytä olevan vaikutusta elämänlaatuun, eniten potilaat hakivat tietoa lääkehoidosta, liikunnasta ja sydäntapahtuman riskitekijöistä (Ines Frederix, Belgia)
ESCiltä on tilattavissa maksullinen (mutta ei mitenkään kallis) expert tool liikuntaohjelman suunnitteluun, sopii parhaiten sellaisille, jotka eivät suunnittele päivittäin sydänkuntoutujille liikuntaohjelmia
vain hetkeksi ummistin silmäni
Jarin aiheena oli saunominen, kuten arvata saattaa. Aiheesta sen verran, että saunominen tekee sydämelle hyvää. Aiheesta kirjoitan lisää ja siihen saan aiheen tutkijalta apuja.
EuroPrevent is an annual congress of the European Association of Preventive Cardiology (EAPC), where leading experts get together in an international forum to present their research and share knowledge. The three day program consists of practical 'hands-on' educational courses and scientific symposia covering the spectrum of cardiovascular prevention and rehabilitation for cardiologists, allied health professionals, general practitioners, basic scientists, young researchers and policymakers. In April 2018 I was in Europrevent congress in Ljubljana with my colleague Liisa Lumiaho. I didn't sleep the whole time, but it's very difficult to write about the presentations so it's better to read about them on ESC web pagehttps://www.escardio.org/. We were very proud of the Finnish performers Kai Savonen and Jari Laukkanen. The next annual congress will be held in Lisbon in April 2019.
Raimo Kettunen, monen tuntema huippukardiologi ja upea ihminen on vaikuttanut monen sydänfysioterapeutin työhön ja innostukseen. Siksi hän ansaitsee tulla esitellyksi ensimmäisenä työhömme vaikuttaneista ammattilaisista.
Kun olin suorittamassa vanhamuotoista erikoislääkintävoimistelijan tutkintoa Oulussa vuonna 1990, erikoistumisalana sisätautien fysioterapia, kukapas se muukaan oli sydänsairauksia opettamassa kuin Raimo Kettunen, liekö itsellekin kipinä jäänyt kytemään jo silloin. Raimo oli onnekseni töissä KYSissä silloin kun aloittelin työtäni sydänosastoilla, hänen kanssaan oli helppo tehdä yhteistyötä.
Laitoin Raimon tiukkaan tenttiin ja tällaisia ajatuksia sain hänestä nyhdettyä (ei tarvinnut nyhtää, hän oli hyvin avulias ja kiitän siitä kovasti).
1. Olet ollut mukana monessa sydänfysioterapiaa sivuavassa tehtävässä ja myös monissa sairaaloissa sydänfysioterapeuttien innoittajana. Voisitko kertoa vähän urastasi.
valmistunut Hgistä 1974
fysiologian tutkijana Oulun yliopistossa 1976-1984
erikoistuminen sisätauteihin ja kardiologiaan OYS:ssa 1984-1992
kardiologina KYS:ssa 1992-1999
kardiologina MKS:ssa 1999-2001
ylilääkärinä PHKS:ssa 2001-2011
fysiologian ja kardiologian dosentti, professori h.c.
2. Joskus varsinkin sairaalassa työskennellessä tulee mieleen, että mitenkähän paljon sydänpotilaan liikunnasta ja kuntoutuksesta lääkäreille opetetaan, tuntuu, etteivät nuoret lääkärit osaa käyttää osaamistamme riittävästi. Olenko oikeassa?
- ikävä tosiasia on, että sekä nuoret että vanhat lääkärit unohtavat liikunnan ja muidenkin elämäntapojen ratkaisevan merkityksen (varsinkin sydänterveydelle), nuoret lääkärit keskittyvät lääkityksen toteuttamiseen ja vanhemmat lääkärit keskittyvät toimenpidehoitoihin ja olettavat nuorempien hoitavan ”kaiken muun”
3. Edelliseen kysymykseen liittyen, miten fysioterapeutit voisivat edistää yhteistyötä muun sydänpotilasta hoitavan henkilökunnan kanssa, erityisesti lääkäreiden?
- potilaita kannattaa muistuttaa liikunnan merkityksestä ja tarjolla olevista kuntoutuskursseista, joille lääkärit useinkaan eivät muista potilaita lähettää
- fysioterapeuttien ja lääkäreiden yhteiset koulutustilaisuudet ovat hyödyllisiä
- heart team-ideaa pitäisi laajentaa niin, että fysioterapeutit tulevat niihin mukaan
- liikunta on vähintään yhtä oleellinen osa sydänpotilaan elämäntapamuutoksessa kuin esim. ravinto
yhdessä ravinnon kanssa liikunnalla on suuri merkitys myös painon hallinnassa, tämän takia yhteistyö ravitsemusammattilaisten kanssa on myös tärkeä
4. Kun mietitään sydänpotilaan hoitoa ja liikunnallisen kuntoutuksen tutkimusnäyttöä, voisiko kuntoutukseen panostaa enemmän ja mitenköhän tämä sote-uudistuksessa on huomioitu vai unohtuuko kokonaan?
- tutkimusnäyttöä liikunnan vaikutuksesta sydänpotilaiden ennusteeseenkin – saatikka elämänlaatuun – on jo sen verran, että liikunnallinen kuntoutus on oleellinen osa sekä sepelvaltimotauti- että vajaatoimintapotilaan kuntoutusta. Suomessakin on tehty väitöskirja (Kai Kiilavuori) liikunnan vaikutuksesta vajaatoimintaan: kuntoutus kannattaa ehdottomasti, mutta kovasti alikäytössä
- uutena fysioterapiamuotona on mm. tulossa ns. high intensity training akuuteille sepelpotilaille
- jos sotessa ei puututa erikoissairaanhoitoon aiottua enemmän, sydänkuntoutuksen resurssien pitäisi säilyä kunhan erikoissairaanhoito pitää sydänkuntoutuksen suunnittelun ja ohjauksen omissa käsissään
5. Sydänfysioterapeutin osaaminen perustuu liikuntafysiologian ja sydänsairauksien patofysiologian tuntemiseen. Mitä muuta kuuluu mielestäsi sydänfysioterapiaan erikoistuvan fysioterapeutin osaamiseen?
- näiden lisäksi pitäisi tietää mm. miten 1-suonen, 2-suonen tai 3-suonen tauti vaikuttaa kuntoutuksen suunnitteluun sepelpotilailla
- miten sydämen pumppauskyky (vasemman kammion kunto ja ejektiofraktio) rajoittavat eri liikuntamuotoja
- miten rytmihäiriöalttius on huomioitava suunnittelussa ja ohjaamisessa
- miten lääkitys vaikuttaa kuntoutukseen
- sopivat rasitustestit antavat tärkeätä informaatiota paitsi suoritus- ja työkyvyn arviointiin, myös kuntoutuksen suunnitteluun
6. Sepelvaltimotautiin sairastuvuus on siirtynyt iäkkäämpiin ikäluokkiin, miten tämä näkyy kardiologiassa?
- toipuminen hidastuu, tarvitaan enemmän lääkitystä
- kuntoutuksen tarve kasvaa
- toimintakyvyn rajoitukset vaikeuttavat liikunnallisen kuntoutuksen suunnittelua ja toteutusta
- tarvitaan monipuolisempia ja teknisesti vaativampia ja kalliimpiakin kuntoutusmenetelmiä
7. Tulevaisuuden kardiologia, mihin suuntaan menossa?
- toivottavasti yhä enemmän preventiiviseen suuntaan eli elämäntapamuutoksiin jo ennen sairastumista
hoidot kehittyvät nopean toipumisen ja sydämen pumppauskyvyn säilyttävään suuntaan
8. Sydäntoimenpiteiden ja -tapahtumien jälkeinen sairaala-aika on puristettu aina vain lyhyemmäksi. Millä tavalla potilasohjausta pitäisi kehittää, että oikea-aikaisuus oikeille potilaille toteutuisi?
- on ikävää että Suomessa on luovuttu akuuttien sepelpotilaiden erikoissairaanhoidon kontrollikäynneistä ja siirretty suuri osa potilaista suoraan terveyskeskusten seurantaan, tästä on seurannut väistämättä kuntoutuksen laiminlyöntiä
- kaikille sydänpotilaille pitäisi tehdä liikunta- ja toimintakyvyn sallima rasitustesti ennen kotiuttamista tai hyvin pian sen jälkeen
9. Millaisia terveisiä haluaisit lähettää meille sydänfysioterapeuteille ja sydänfysioterapeuteiksi erikoistuville?
- olkaa aktiivisia ja oma-aloitteisia
- pyytäkää lääkäreiltä tietoja sairaudesta ja sydämen toimintakyvystä
- pyytäkää lääkäreiltä mielipidettä kuntoutuksen tarpeesta
Lue lisää:
Raimon artikkeleita Terveysportissa on paljon. Tässä linkki niihin. Artikkeleista ensimmäisenä voisi lukaista
- Sepelvaltimotauti
- Sydäninfarkti
- Sydämen vajaatoiminta Kai Kiilavuoren artikkeli sydämen vajaatoiminnasta Terveysportissa
Summary
In Finland Raimo Kettunen is a well-known cardiologist and a wonderful person, who has affected many physiotherapist´s work. When I had my specialization studies in Oulu 1990, Raimo was teaching cardiology and maybe that was the first time I became interested in cardiac physiotherapy. When I started to work in the cardiac ward in Kuopio University Hospital, Raimo was there and it was so easy to co-operate with him.
I asked some questions from him and here is the summary of the answers:
the doctors are very concentrated on medical treatment and procedures and they often forget the importance of life style changes and exercise. Cardiac physiotherapists are important!
we have to remember, that cardiac patients are becoming older and need more and different rehabilitation than earlier
physiotherapists have to make close co-work with nutritional therapists to get best results
physiotherapists need to know:
what it means in rehabilitation when the patient has 1-, 2- or 3 vessels disease
how the heart´s ability to pump (left chamber´s condition and ejectionfraction) is limiting exercise
how the chance to arhytmias has to be taken into account in rehabilitation
what the effect of medication is in exercise and rehabilitation
how to read and use exercise tests when planning an exercise prescription
Raimo´s greetings to cardiac physiotherapists
stay active and self- imposed
ask for advice and information about the disease and cardiac function from doctors
ask and inform doctors about the need of rehabilitation
Tammikuun viimeisenä perjantai-iltapäivänä kokoontuivat uudet SydänfysioterapiaPro-kurssilaiset Kuopioon aloittelemaan vuoden mittaista opiskelu-urakkaansa. Aikaisempiin kursseihin verrattuna nyt on tapahtunut melkoinen nuorennusleikkaus (mikä tarkoittaa myös, että itsensä tuntee entistä vanhemmaksi). Nuoruus ei ole kuitenkan mikään vika ja näiden kurssilaisten kohdalla ei varsinkaan, niin hyvällä energialla ja asenteella olivat fysioterapeutit lähteneet mukaan. Tästä porukasta vielä kuullaan!
