Tiedonhankintaa kyselyllä

KYSELY TYÖPAIKALLA AIHEENA SYDÄMEN VAJAATOIMINTA

 

Sydänfysioterapia Pro-koulutukseen kuuluu kehittämistehtävä, jonka ei ole tarkoitus jäädä pölyttymään työpaikan kirjahyllyyn tai tiedostona kansioon. Jokainen valitsi kehittämistehtävän, joka palveli joko omaa oppimista tai konkreettisesti edisti sydänpotilaan hoitoa omassa työpaikassa. Siksi kehittämistyöt voivat olla hyvinkin erilaisia. Mia Lehtikallion työssä lähtökohtana oli moniammatillinen yhteistyö ja kiinnostuksen herättäminen sydämen vajaatoimintaan.

Sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoimintaa sairastaa 1–2 prosenttia koko väestöstä. Esiintyvyys lisääntyy jyrkästi iän myötä, noin 10 prosentilla 70 vuotta täyttäneistä on sydämen vajaatoiminta.

Kuntoutus työpaikallani toteutuu moniammatillisena yhteistyönä. Vuonna 2019 asiakkaistamme yli 70-vuotiaita oli noin 91 prosenttia. Viikoittain asiakkainamme on sydämen vajaatoimintaa sairastavia.

Taustaa kyselylle

Moniammatillinen yhteistyö oli minulle perusta, josta lähdin miettimään kehittämistehtäväni sisältöä. Tällainen tapa kerätä tietoa henkilökunnan osaamisesta ja välittää päivitettyä tietoa oli työpaikallani uusi. Se mahdollistaa kyselyyn vastaamisen vastaajalle parhaimmalla hetkellä eli se huomioi resurssien ajankäytön. Sen tuloksia on mahdollista hyödyntää esim. sisäisen koulutuksen suunnittelussa tai muita koulutussuunnitelmia tehdessä. Kyselyyn vastanneilta sain positiivista palautetta oppimiskokemuksesta.

Kun tein oman suunnitelmani kehittämistehtävästäni ei COVID-19-pandemiasta vielä uutisoitu, näin jälkikäteen pohtien tämä tapa toteuttaa kysely sopi erityisen hyvin tähän poikkeukselliseen aikaan; tiedon kerääminen ja jakaminen oli turvallista kaikille osapuolille.

Kehittämistehtäväni tavoitteena oli kartoittaa sydämen vajaatoimintaa sairastavien asiakkaiden hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien sairaan-, terveyden-, lähi- ja kuntohoitajien sekä fysio- ja toimintaterapeuttien koulutustarvetta sydämen vajaatoiminnan osalta sekä mahdollisesti lisätä tietoa aiheesta.

Kyselyn toteuttaminen

Toteutus tehtiin sähköisesti ja vastaaminen tapahtui nimettömästi. Vastaajat saivat käyttää vastaamiseen työaikaa 15 minuuttia. Kyselyssä käytettiin Google Forms-alustaa. COVID-19-pandemian vuoksi kyselyä toteuttaessa ei ollut tiedossa onko kyselyn tulokset mahdollista käydä yhteisesti henkilöstön kanssa lävitse vai tapahtuuko raportointi jollain muulla tavoin. Kyselyn oikeat vastaukset perusteluineen tulivat vastaajille näkyville välittömästi, kun vastaaja oli vastannut kaikkiin kysymyksiin.

Testaa tietosi

5 KYSYMYSTÄ SYDÄMEN VAJAATOIMINNASTA – LUE QR-KOODI JA PÄÄSET TESTAAMAAN OMAT TIETOSI 31.01.2021 ASTI 

Lähteet:

1. Duodecim Käypä hoito. Sydämen vajaatoiminta (10.1.2018). https://www.kaypahoito.fi/khp00124 (luettu 16.8.2020).

2. Airaksinen, L. & Mahrberg, H. & Alapappila, A. & Hekkala, A-M, Sydämen vajaatoiminta ja liikunta. (julkaistu 8.9.2020) https://sydanliitto.fi/ammattilaisnetti/ liikunta/suosituksia/sydamen-vajaatoiminta-ja-liikunta (luettu 13.9.2020).

3. HUS. Ruokanen, O. & Hedman, I. Vajaatoimintapotilaan hoidon ohjaus (5.12.2019). https://www.hus.fi/ammattilaiselle/koulutus/koulutusmateriaalit/ Documents/Sydämen%20vajaatoimintapotilaan%20ohjaus%20O%20Ruokanen%2C%20I%20Hedman.pdf (luettu 16.8.2020).

4. Duodecim Terveyskirjasto. Sydämen vajaatoiminta. Kettunen, R. (2.11.2018). https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00084 (luettu 16.8.2020).

5. Terveyskylä. Sydänsairaudet. Omahoito. Painon, verenpaineen ja sykkeen seuranta (päivitetty 28.11.2019). https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/ tietoa-sydänsairauksista/sydämen-vajaatoiminta/omahoito/painon-verenpaineen-ja-sykkeen-seuranta (luettu 19.8.2020).

6. Hoitotyön tutkimussäätiö. Omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaalle (päivitetty 22.10.2018). https://www.hotus.fi/wp-content/ uploads/2019/03/sydan-pitkafinal.pdf (luettu 19.8.2020).

7. Duodecim Terveyskirjasto. Verenpainelääkkeet. Paakkari, P. (13.3.2018). https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00915 (luettu 17.8.2020).

8. Duodecim Käypä hoito. Tulehduskipulääkkeiden käyttö sydämen vajaatoimintaa sairastavilla (13.11.2017). https://www.kaypahoito.fi/dnd00023 (luettu 17.8.2020).

9. Terveyskylä. Sydänsairaudet. Eteisvärinä (päivitetty 15.10.2019) https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/tietoa-sydänsairauksista/sydämen-

rytmihäiriöt/ eteisvärinä-(flimmeri) (luettu 19.8.2020).

10. Hekkala, A-M, Mikä on eteisvärinä? (julkaistu 5.9.2018, päivitetty 27.6.2019) https://sydan.fi/fakta/eteisvarina/ (luettu 19.8.2020).

11. Hekkala, A-M, Eteisvärinän kajoavat hoidot (julkaistu 31.1.2018, päivitetty 14.1.2019). https://sydan.fi/fakta/eteisvarinan-kajoavat-hoidot/ (luettu 19.8.2020).

12. Väre, S, Tahdistimia on monenlaisia (julkaistu 15.6.2020) https://sydan.fi/fakta/tahdistimia-on-monenlaisia/ (luettu 19.8.2020).

Sydänfysioterapeutti Mia Lehtikallio

Sydänfysioterapia PRO-koulutus 2020

Missä mennään keuhkovaltimoiden verenpainetaudissa

Kohonnut keuhkovaltimoiden paine (pulmonaalihypertensio, PH)  voi johtua useista eri sairauksista, kuten esimerkiksi keuhkoembolioista tai esiintyä idiopaattisena (pulmonaaliarteriahypertensio, PAH). Diagnoosin varmistamiseksi keuhkovaltimoiden paine mitataan invasiisisesti ja keskipaineen ollessa 25mmHg tai enemmän, kyseessä on PH. Kyseessä on vakava sairaus, jonka lääkehoito on onneksi viime vuosina kehittynyt paljon, vaikkakaan lääkehoidolla ei vielä pystytä korjaamaan taudin aiheuttamia muutoksia keuhkovaltimoissa.

Sydämen vasemman kammion vajaatoiminnassa liikunnan hyödyt on tutkimuksin osoitettu ja sitä sen suositus Euroopan kardiologineuvoston suosituksissa on 1A-tasolla eli on ehdottomasti osa nykyaikaista hoitoa. PH kuormittaa puolestaan oikeaa kammiota ja liikunta oli sairaudessa pitkään kontraindisoitu, koska liiallisen rasituksen ajateltiin pahentavan tautia ja aiheuttavan ei-toivottuja muutoksia sydämessä, erityisesti oikeassa kammiossa. Kohonneesta keuhkovaltimopaineesta johtuen sydämen oikea kammio on diagnoosivaiheessa jo yleensä suurentunut ja liikunnan aiheuttama paineen kohoamisen on pelätty venyttävän kammiota entisestään.

Kehittyneen lääkehoidon myötä liikunnan positiivisia vaikutuksia on saatu aikaan myös PH-potilailla. Tutkimuksia liikunnan vaikutuksista alkoi ilmestyä n. 10 vuotta sitten ja sen jälkeen niitä on ilmestynyt lisääntyvällä vauhdilla. Viimeisimmissä suosituksissa ohjattua, monitoroitu liikunta- ja hengityslihasvoimaharjoittelua suositellaan stabiilissa aiheessa oleville PH-potilaille (näytön taso B, suosituksen vahvuus 2). Lisänäyttöä liikuntamuodoista, yksilöllisestä vasteesta ja ajoituksesta luonnollisesti tarvitaan.

Referoin tähän lyhyesti European Respiratory Journalissa joulukuussa 2018 julkaistun lausunnon PH-potilaiden liikuntaharjoittelusta ja kuntoutuksesta (1). Lausunto perustuu useisiin tutkimuksiin ja meta-analyyseihin. Olen kuitenkin lisännyt joitakin omia kommentteja väliin, oman sairaalamme hoitokäytännöstä ja omista kokemuksista tämän potilasryhmän terapiassa.

Liikunnan vaikutukset suorituskykyyn

• 6 minuutin kävelytestitulos paranee liikuntainterventiossa (yleensä 3 viikon kuntoutusjakso) 53-75m
• maksimaalisen hapenottokyvyn parantuminen liikuntainterventioissa 1,5-2,2ml/kg/min
• maksimaalinen kuorma paranee liikunnalla keskimäärin 14,9W

Liikunnan vaikutukset hemodynamiikkaan

• säännöllinen, kohtuukuormitteinen liikunta saattaa parantaa oikean kammion toiminta
• liikunta alentaa keuhkovaltimoiden lepopainetta keskimäärin 3,7mmHg

Liikunnan vaikutukset lihastoimintaan

• kestävyyden ja voiman lisääntyminen
• hengityslihasten vahvistuminen

Liikunnan toteuttaminen

Laitoskuntoutus

Koska lausunnon tekijät ovat saksalaisia, heillä kuntoutus alkaa 3 viikon laitoskuntoutusjaksolla. Meillä Suomessa laitoskuntoutusta PH-potilaille suunnattuna ei ole, joten ensikosketuksen harjoitteluun potilaat saavat joko osastolla diagnoosivaiheessa tai poliklinikalla diagnoosin varmistuttua. Potilaat ovat erikoissairaanhoidon seurannassa, joten on luontevaa, että seurantamittaukset tehdään siellä. Ohjattu harjoittelu voi kuitenkin tapahtua omalla paikkakunnalla. Alkuvaiheessa harjoittelun vaikutuksia on seurattava tarkemmin ja siksi ohjattua harjoittelua suositellaan.

Polikliininen harjoittelu

Ohjattu harjoittelu tarkoittaa tavallisesti 2-3 kertaa viikossa tapahtuvaa, vähintään 12 viikkoa kestävää tavoitteellista harjoittelua. Harjoittelu pitää sisällään sekä kestävyys- että voimaharjoittelua. Optimaalinen harjoittelu on toistaiseksi epäselvä, tutkimuksissa käytetyt ohjelmat vaihtelevat suuresti harjoituskerran keston, sisällön ja harjoitusjakson pituuden suhteen.

Moniammatillinen tiimi

Fysioterapeutin rooli tiimissä on tärkeä harjoitteluohjelman suunnittelussa, harjoittelun käytännön organisoinnissa ja toteutuksessa. Lääketieteellisestä hoidosta vastaa kardiologi ja tiimiin kuuluu erikoiskoulutettu hoitaja. Ihanteellista olisi, jos mukana olisi myös psykologi ja ravitsemusterapeutti, joskus tarvitaan myös keuhkolääkärin konsultaatiota.

Potilasvalinta

Liikuntaintervention aloittavalla potilaalla on oltava varmistettu pulmonaalihypertensio, johon on aloitettu lääkitys sekä kliinisesti stabiili tilanne. Ikähaitari on laaja, 18-80 vuotta. Liikuntaintervention optimaalinen ajoitus suhteessa muuhun hoitoon on toistaiseksi epäselvä. Grunigin tutkimuksissa sellaisilla PH-potilailla, joilla 6MWT tulos parani vähiten, jotka siis hyötyivät vähiten ohjatusta harjoitteluinterventiosta, oli useammin toistuvia hengitystieinfektioita, ortopedisia vaivoja, merkittävä tai hoitamaton depressio tai ahdistuneisuus,ja kävelytestitulos lähtötilanteessa yli 550m.  Vaikka ESCin vuonna 2015 julkaistussa ohjeessa suositellaan ohjattua harjoittelua PH-potilaille, monissa Euroopan maissa tätä ei ole tarjolla. Tulevat tutkimukset, joissa selvitetään ohjatun harjoittelun kustannusvaikuttavuutta, oletettavasti lisäävät kiinnostusta harjoittelun organisointiin PH-potilaille.

Harjoittelun komponentit

Aerobinen harjoittelu voidaan toteuttaa kävelymatolla, kuntopyörällä tai hyväkuntoisilla potilailla cross-trainingharjoitteluna. Harjoitteluintensiteetti asetetaan ainakin alkuun n. 50%:iin maksimaalisesta kuormasta tai 60-80% maksimisykkeestä. Ellei rasituskoetta ole tehty, maksimisyke  aloituksessa on korkeintaan120-130 lyöntiä/min ja happisaturaatio pyritään pitämään yli 85%. Vointi saattaa potilailla vaihdella päivittäin, joten harjoitteluintensiteetti täytyy asettaa joka kerta yksilöllisesti sen hetkisen kunnon mukaan. Koettuna kuormituksena tavoitellaan kevyttä-hieman rasittavaa kuormitustasoa. Tarvittaessa käytetään happilisää.

Voimaharjoittelu tehdään normaalien voimaharjoitteluperiaatteiden mukaan, mutta vaikeassa sairaudessa vain yksittäisillä lihasryhmillä kerrallaan. Maksimivastuksia vältetään, samoin staattista kuormitusta.

Voimaharjoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota quadricepsien ja hengityslihasten voimiin. Reisilihasten kestävyys- ja voimaharjoittelun on todettu lisäävän aerobista kapasiteettia, lihaksen kapillaaritiheyttä ja oksidatiivisten entsyymien aktiivisuutta. Hengityslihasharjoitusten on puolestaan todettu lisäävän sisäänhengityslihasten toimintaa ja vähentävän hengenahdistusta.

Seuranta

Monitorointi
happisaturaation, sykkeen ja koetun kuormittuneisuuden astetta ja oireita seurataan harjoittelun aikana. Myös rasituksesta palautumista kannattaa seurata ylirasituksen välttämiseksi.

Tulosmittarit
Tavallisin seurantatesti on 6 minuutin kävelytesti. Kliininen rasituskoe antaa kuitenkin tarkemman kuvan suorituskykystä ja sen perusteella on helpompi arvioida sopiva kuormitustaso harjoitteluun. Rasituskokeen käytöstä ei ole suosituksia, mutta näyttää siltä, että etenkin nuoremmilla potilailla sitä on alettu käyttää kävelytestin rinnalla esim. kerran vuodessa rasituskoe ja muilla seurantakerroilla kävelytesti. Rasituksen aikainen sydämen ultraääni kertoo oikean kammion kuormituksesta liikunnan aikana.

Kävelytestin aikana tärkeitä mitattavia suureita ovat

• sykereaktio rasituksessa ja sykkeen palautuminen
• verenpainereaktio

Lihasvoimatesteistä ei ole suosituksia. Me käytämme yksinkertaisesti puristusvoimamittausta ja reisilihastestinä istumasta seisomaannousutestiä (30 tai 60s). Pohkeen ympärysmitalla seurataan alaraajojen lihasmassan muutoksia. Kehonkoostumusmittaus tehdään, jos potilaalla ei ole tahdistinta.

Liikunnan turvallisuus
Hyvin kuormittava liikunta voi lisätä keuhkovaltimopainetta, aiheuttaen huimausta, hengenahdistusta, lihasten väsymistä, jopa pyörtymisestä. Osalla potilaista rasituksen aikana ilmenee hypoksiaa. Vakavia kovatehoisen liikunnan vaikutuksia ovat vaikeat rytmihäiriöt, keuhkovaltimoiden dissekaatio, vasemman koronaarivaltimon kompressio ja jopa äkkikuolema jos rasitus viedään äärimmäisyyksiin saakka. Huolellisesta alkukartoituksesta johtuen liikuntaohjelmiin liittyvät haittavaikutukset ovat kuitenkin minimaalisia, nekin usein vähäisiä kuten happisaturaation laskua tai huimaustuntemuksia. Oireiden  tai oikean kammion vajaatoiminnan pahentumista ei havaittu missään tutkimuksissa.


1. Grunig et al. ERS statement on exercise training and rehabilitation in patients with severe chronic pulmonary hypertension. ERJ Express. Published on December 21, 2018 as doi: 10.1183/13993003.00332-2018

Erittäin hyvän tietopaketin tarjoaa PAH-foorumi, jonka nettisivuille pääset tästä.

Sydänfysioterapeutti esimiehenä

Niemen Riittaan tutustuin 1990-luvulla sydänpotilaan terapeuttisen harjoittelun täydennyskoulutuksessa. Olimme mukana perustamassa Suomen Sydänfysioterapeutit-yhdistystä, jossa Riitta on ollut aktiivisena toimijana jo siis parikymmentä vuotta. Tampereella sydänpotilaiden fysioterapia on erotettu fysiatrian osastosta, mikä taitaa olla Suomessa ainutlaatuista ja Riitta edelläkävijä tehtävässään. Annetaanpa Riitan itsensä kertoa:

Olen Riitta Niemi ja työskentelen tällä hetkellä Tays Sydänsairaalassa fysioterapia- ja kuntoutusohjauspalveluiden palvelupäällikkönä. Työhistoriani sydänpotilaiden parissa alkoi 1988, kun tulin töihin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Ensimmäinen osastoni oli sydän- ja rintaelinkirurginen vuodeosasto ja siitä se sitten lähti, mielenkiintoinen työsarka sydänpotilaiden parissa. Mitä enemmän asiasta oppi sitä enemmän työ vei mennessään ja halu syventää tietämystä lisääntyi. Hakeuduin Liisa Lumiahon vetämään Sydänpotilaiden terapeuttinen harjoittelu -täydennyskoulutukseen, josta sain paljon lihaa luiden ympärille ja todella tärkeitä eväitä oman työn kehittämiseen. Koulutuksen myötä pääsin myös osalliseksi mahtavaan sydänfysioterapeuttien verkostoon. Pulmatilanteissa löytyy aina kollega, jolta voi kysyä mielipidettä, neuvoa ja apua. 

Sydänpotilaiden hoitomuodot ovat kehittyneet voimakkaasti vuosien aikana. Fysioterapia on muuttunut aktiivisemmaksi heti sairaalavaiheen alusta alkaen. Tutkimustiedon lisääntyminen sydänpotilaiden liikunnallisen kuntoutuksen hyödyistä on tehnyt työtämme näkyvämmäksi ja arvostus ammattikuntaamme kohtaan on lisääntynyt.

Fysioterapeutit Sydänsairaalan työntekijöiksi

Sairaanhoitopiirissämme tapahtui merkittäviä muutoksia sydänpotilaiden hoidossa organisaatiotasolla, mitkä vaikuttivat myös fysioterapeuttien toimintaan. Fysioterapeuttien kannalta suurin niistä tapahtui 2009, kun silloinen Sydänkeskus liikelaitos palkkasi fysioterapeutit omaksi henkilökunnakseen ja meille muodostettiin oma yksikkö. Toinen iso muutos oli liikelaitoksen osakeyhtiöittäminen 2010. Tays Sydänsairaalan omistuspohja on 100 % julkinen.  Meidät omistaa 94 % Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja 6 % Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri. Tällä hetkellä meillä on toimipisteitä Tampereen lisäksi Valkeakoskella, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä tytäryhtiömme Helsingissä. Tärkein tehtävämme on taata asiakaslähtöinen, sujuva ja laadukas hoito potilaille. Toiminta-ajatuksemme on: ”Sydänsairaala hoitaa oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti oireista hyvään elämään”. Vuonna 2016 Sydänsairaalalle myönnettiin Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki. Meille yhteiskunnallinen yrittäjyys on toiminnan avoimuutta ja yhteiskunnallisten vaikutusten osoittamista.

Organisaation muutosten myötä oma tehtävänkuvani on muuttunut. Siirtyessämme Sydänkeskuksen henkilökunnaksi aloitin vastaavana fysioterapeuttina, mikä tarkoitti sitä, että potilastyön oheen tuli myös hallinnollisia tehtäviä. Vuosien myötä hallinnollisten tehtävien määrä on lisääntynyt ja potilastyö on jäänyt pois. Työnkuvan muuttuminen on motivoinut hakemaan johtamisen lisäkoulutusta. Eväitä esimiestyöhön olen saanut johtamisen erikoistumisopinnoista ja terveystieteen maisteriopinnoista. Tällä hetkellä toimin Tays Sydänsairaalassa fysioterapia- ja kuntoutusohjauspalveluiden palvelupäällikkönä ollen lähiesimies 12 fysioterapeutille ja kahdelle kuntoutussuunnittelijalle. Siirtyminen osaksi Sydänsairaalan henkilökuntaa 2009 ehkä hiukan ajattelutti itse kutakin, mutta ratkaisu on osoittautunut hyväksi. Olemme kokeneet, että fysioterapian kehittäminen osana Sydänsairaalan toimintaa on ollut mutkatonta. Toimintamme on monipuolistunut ja olemme pystyneet kehittämään uusia toimintamalleja, sillä olemme saaneet hienosti tarvitsemamme lisäresurssit. Muutto uuteen Sydänsairaalan rakennukseen viime toukokuussa toi meille kovasti kaivatun harjoitustilan, joskin pienen sellaisen. Se tuo kuitenkin ohjaukseen uusia elementtejä ja mahdollistaa pienimuotoisen ryhmätoiminnan aloittamisen. Lisäkoulutusten myötä joukostamme löytyy mm. psykofyysisen fysioterapian, faskiakäsittelyn ja kinestetiikan erikoisosaamista.

Fysioterapeutit toimivat sydänsairaalan kaikilla osastoilla

Sydänsairaalan fysioterapeutit työskentelevät kardiologisten ja kirurgisten potilaiden parissa teho-osastolla, sydänvalvonnassa, kardiologisella ja kirurgisella vuodeosastolla sekä poliklinikalla.  Kardiologisen potilaan fysioterapiaa toteutetaan teho-osastolla, sydänvalvonnassa, vuodeosastolla ja poliklinikalla. Tavallisimmat potilasryhmät ovat akuutit sepelvaltimotautikohtaus- ja sydämen vajaatoimintapotilaat sekä harvinaista sydänsairautta sairastavat potilaat. Kirurgisella vuodeosastolla pääpaino on ollut sydänleikattujen sydänpotilaiden fysioterapiassa, mutta lisääntyvästi osastolla hoidetaan erilaisissa keuhkotoimenpiteissä olleita potilaita. Lisäksi fysioterapian piirissä ovat erilaiset rintakehän alueen traumapotilaat ja TOS-leikatut potilaat. Myös nämä potilasryhmät käyvät poliklinikkallamme. Laaja-alaisen sydänfysioterapian osaamisen varmistamiseksi toteutamme systemaattista työkiertoa, sillä fysioterapeutit vaihtavat vastuuosastojaan noin kahden vuoden välein. Lauantaisin on töissä yksi fysioterapeutti koko Sydänsairaalassa. Keskeisintä työssä on potilasohjaus osastoilla ja poliklinikalla. Tärkeää on myös huolehtia tiedon siirtymisestä jatkofysioterapiasta vastaavalle taholle potilaan siirtyessä seuraavaan hoitopaikkaan. Olennainen osa työtä on myös potilaan läheisten ohjaaminen, jotta he voivat tukea omaa läheistään kuntoutumisessa sekä huolehtia omasta jaksamisestaan.

Kuntoutussunnittelijat mukana sydänpotilaan hoidossa

Fysioterapeuttien lisäksi kuntoutuksen tiimiimme kuuluu kaksi kuntoutussuunnittelijaa, jotka tekevät potilaillemme kuntoutustarpeen arvioinnin, laativat kuntoutumissuunnitelman ja seuraavat kuntoutusprosessia. Keskeisimpiä potilasryhmiä ovat sepelvaltimotauti-, sydänlihassairastuneet sekä aortta- ja läppäpotilaat. Osan potilaista he voivat tavata jo osastovaiheessa, mutta pääosin potilaat tulevat vasta myöhemmin yksilövastaanotolle. Kuntoutussuunnittelijat järjestävät Sydänsairaalan ensitietoryhmät, joissa myös fysioterapeuttimme toimivat asiantuntijaluennoitsijoina. Ryhmiä järjestetään sepelvaltimotautipotilaille sekä sydänleikkaukseen tuleville ja siinä olleille potilaille.

Kuntoutuksen työntekijät tekevät tiivistä moniammatillista yhteistyötä osastolla eri ammattiryhmien ja erityistyöntekijöiden kanssa, mutta myös alueellista yhteistyötä sydänhoitajien ja fysioterapeuttien sekä kolmannen sektorin edustajien kanssa. 

Riitan tiimi TAYS Sydänsairaalassa

Hoitoketjuissa mukana

Sydänpotilaiden hoidot kehittyvät jatkuvasti ja terveydenhuollon rakenteet elävät jatkuvassa muutoksessa, mikä näkyy työssämme jatkuvana hoitoprosessien ja -polkujen kehittämisenä sekä osallistumisena erilaisiin tutkimuksiin tai selvitystöihin. Potilasohjeet muuttuvat hoitomuotojen kehittymisen myötä ja niiden laatiminen ja päivittäminen on arkipäiväämme.

Sydänsairaalassa toimii moniammatillinen kuntoutustyöryhmä, jonka tehtävänä on kehittää kuntoutusta alueellamme. Sen yksi merkittävä tehtävä on järjestää alueen toimijoille vuosittain koulutusta sydänpotilaan hoidosta. Tänä vuonna olemme järjestäneet kolme yhteistyöpäivää alueen sydänhoitajille ja fysioterapeuteille tavoitteena luoda sujuva hoitopolku erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja edelleen kolmannen sektorin toimintaan. Päivillä olemme miettineet mm. tiedonkulun haasteita ja ratkaisuja siinä esiin tulleisiin ongelmiin sekä ohjaus- ja kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämistä. Sydänsairaalan väki tekee tiivistä yhteistyötä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa paitsi opiskelijaohjauksen parissa myös koulutuksen alueella. Tällä hetkellä suunnittelemme yhdessä moniammatillista täydennyskoulutusta sydänpotilaiden parissa työskenteleville hoitajille ja fysioterapeuteille. Tavoitteenamme on aloittaa 30 opintopisteen koulutus syksyllä 2019. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa olemme tehneet yhteistyötä osallistumalla sepelvaltimotauti- ja sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketjujen kehittämiseen alueellamme. Kolmannella sektorilla keskeisimpiä yhteiskumppaneitamme ovat Sydänliitto ja Hämeenmaan Sydänpiiri. Osa fysioterapeuteistamme toimii vapaa-ajallaan luennoitsijoina ja vetäjinä Sydänliiton tai Sydänpiirin tuottamilla kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskursseilla.

Kirje joulupukille

Toivoisin, että Suomessa olisi säädöksillä turvattu jokaiselle sydänpotilaalle sydänkuntoutus. Tällä pystyttäisiin turvaamaan se, että kukaan ei putoa sydänpotilaan palvelupolulta. Meidän tulisi tiivistää yhteistyötä hoitopolun jokaisella tasolla, jotta potilaan hoito etenisi systemaattisesti ja saumattomasti. Kaikkialla perusterveydenhuollossa olisi hyvä olla hoitajia ja fysioterapeutteja, jotka ovat korvamerkattuja sydänpotilaiden jatkohoitoon. Tällä hetkellä Pirkanmaalla ei jokaisella paikkakunnalla ole sydänhoitajakäytäntöä tai jos onkin, heillä on vastuullaan monta muuta diagnoosiryhmää. Intoa ja halua sydänpotilaiden hoitoon on, kunhan vain saisimme riittävästi resursseja työn tekemiseen. Sydänpotilaiden hoito kehittyy jatkuvasti ja edellyttää tietojen päivittämistä erilaisissa erikoistumis- ja täydennyskoulutuksissa. Tämän mahdollistaminen edellyttäisi reipasta satsausta koulutusmäärärahoihin, mikä on monesti haasteellista kuntien ja organisaatioiden tiukassa taloudellisessa tilanteessa.

On ilo olla kehittämässä sydänfysioterapiaa kaikkien innokkaiden fysioterapeuttien kanssa ja näkemisiin tammikuussa Tampereella! Ilmoittaudu mukaan Tampereelle 25.1.2019

Terkuin Riitta

Sydänsiirto on sydämen asia

Sydämensiirto on hyvin vaikean sydämen vajaatoiminnan viimeinen hoitovaihtoehto. Kun siirtoon päädytään, sydämessä tapahtuneet muutokset ovat peruuttamattomia ja usein pahenevia. Siirtoajankohta olisi ihanteellisimmillaan sellainen, että sydämen heikentyneestä toiminnasta ei ole vielä aiheutunut muiden elinten pysyviä vaurioita.

Wikipedian piirroskuva siirtosydämestä

Sydänsiirtoja tehdään Suomessa vuosittain parisenkymmentä ja tähän mennessä niitä on tehty yli 500. Sydänsiirrot on keskitetty Helsinkiin Meilahden sairaalaan, mikä on tietysti ihan luonnollista niiden vähäisen määrän vuoksi. Ennen siirtolistalle päätymistä potilas käy Meilahdessa kattavat siirtoselvittelyt ja kun siirtolistalle on päädytty, alkaa lyhempi tai pidempi odotus. Kunnon ylläpito odotusaikana on tärkeää leikkauksen jälkeisen toipumisen edistämiseksi.

Meillä KYSissä oli sattumoisin vuonna 2015 kolme melko samanikäistä potilasta yhtä aikaa sydänsiirtolistalla. Emme tietenkään voineet kertoa heistä toisilleen, mutta sydänfysioterapeuttitiimissämme saimme ajatuksen perustaa "kunnonsäilytysryhmän" siirtoa odottaville, yhdessä sydämen vajaatoimintahoitajan kanssa. Kun sydänsiirtopotilaiden hoidosta vastaava kardiologi Anu Turpeinen näytti vihreää valoa, ryhmätoiminta aloitettiin. Aluksi kokoonnuimme milloin kenellekin sopi, mutta pian sovimme ryhmän kokoontumisajaksi kuukauden ensimmäisen keskiviikon.

Joku voi ihmetellä, miten sydänsiirtoa odottava voi enää harjoitella. Harjoittelun tarkoituksena on säilyttää lihasten kestävyys ja voima niin hyvin kuin mahdollista sairasta sydäntä liikaa rasittamatta. Toteuttamalla kuntoilu niin, että harjoitetaan yhtä lihasryhmää kerrallaan ja huolehditaan riittävästä palautumisesta, sydämen kuormittuminen jää kohtuulliseksi. Tärkeimmät lihasryhmät suorituskyvyn kannalta ovat alaraajojen isot lihakset, pohje-, reisi- ja pakaralihakset. Näiden lihasten voiman ja kestävyyden ylläpito on melko yksinkertaista, mutta joskus puuduttavaa. Ryhmän ideana on ollut antaa vinkkejä omatoimiseen harjoitteluun, joka voi tapahtua kotona tai kuntosalilla. Sydämensiirron jälkeen kunnon kohennus on helpompi aloittaa kun on edes vähän "pohjia".

Fyysisen harjoittelun ohjaaminen on yksi osa ryhmän sisältöä. Lisäksi mittaamme säännöllisesti suorituskykyä, jotta nähdään, missä mennään. Kiinnitämme huomiota myös rentoutumiseen ja turhan rasituksen keventämiseen. Hengityslihasten harjoittaminen etukäteen tehostaa keuhkotuuletusta myös leikkauksen jälkeen. Varaamme aina aikaa myös keskusteluun ja ajatusten vaihtoon. Uusi ryhmäläinen toivotetaan tervetulleeksi lyhyellä oman tarinan kertomisella. Vajaatoimintahoitaja arvioi osallistujien mahdollisia oireita ja huolehtii tarvittavista jatkotoimenpiteistä jos jotain poikkeavaa ilmenee. Oma osamme on olla rinnallakulkijoita, kuuntelijoita ja kannustajia äärimmäisen stressaavassa tilanteessa.

Ryhmä alkoi kolmella siirtoa odottavalla, mutta on kasvanut vähitellen uusilla osallistujilla. Vajaatoimintahoitaja kutsuu potilaan ryhmään kun siirtoselvittelyjen jälkeen tehdään päätös siirtolistalle ottamisesta. Näiden kolmen vuoden aikana uuden sydämen on saanut 8 ryhmäläistä. Uuden sydämen saaneet ovat jatkaneet ryhmässä toisten tärkeinä tsemppaajina.

Olemme pyrkineet huomioimaan tapaamisten sisällöissä ryhmäläisten toiveet ja niinpä mukana on ollut kardiologi, ravitsemusterapeutti ja toimintaterapeutti, jatkossa myös psykiatrinen sairaanhoitaja. Fysioterapeutti ja sydämen vajaatoimintahoitaja ovat mukana jokaisella tapaamisella. Olemme pikku hiljaa kehittäneet toimintaa ja osastomme fysioterapeutti Riina Lappi teki sydänfysioterapian Pro-opinnoissaan liikuntaohjekirjan fysioterapeutille ja sydänsiirtoa odottavalle potilaalle.

Olimme ajatelleet, että ryhmäläiset saisivat toisistaan vertaistukea, mutta emme arvanneet, miten iso merkitys sillä on. Ryhmä on muotoutunut tiiviiksi ja pitää yhteyttä muuallakin kuin sairaalatapaamisissa. Ryhmässä on tällä hetkellä 9-12 osallistujaa, välillä enemmänkin kun perheenjäsenet ovat mukana. Sydämensiirto on iso asia koko perheelle.

Sydämensiirtopotilaiden hoito Helsingissä on huippuammattitaitoista. Potilaat kuitenkin odottavat uutta sydäntä kotonaan ja palaavat siirron jälkeen kotipaikkakunnilleen, ja hoito siirtyy alkuseurannan jälkeen oman yliopisto- tai keskussairaalan vastuulle. Tällaista ryhmätoimintaa kuin meillä, ei ole toistaiseksi järjestetty muualla Suomessa. Ryhmäläiset ovat toivoneet asialle julkisuutta, että muuallakin huomattaisiin organisoida vastaavaa toimintaa.  

Nyt kun ryhmä on toiminut kolmen vuoden ajan, ihmettelemme, miksemme aloittaneet sitä aikaisemmin. Ison ja kalliin toimenpiteen yhteydessä pitäisi huolehtia kaikin keinoin parhaasta mahdollisesta lopputuloksesta. Tässä tapauksessa kyse on hyvin pienestä panostuksesta. Osallistujilta saamamme palautteen perusteella panostus on kuitenkin merkityksellistä ja kannustaa meitäkin toiminnan kehittämiseen.

Arto kertoo oman tarinansa. Kuva Kalle Kosunen

Lue Arton kertomus

Lue lisää sydänsiirrosta

Read about heart transplantation

Summary

In Finland heart transplants are performed about 20 in year and from y 1985 over 500. All heart transplants are centralized in Helsinki University Hospital, where the patients stay few weeks. Heart transplants are performed when other treatments for heart problems haven't worked, leading to heart failure.

In 2015 we had three patients, same age, waiting for a transplant operation. We organized a "fit-saving-group" in our hospital (Kuopio University Hospital), the physiotherapist and heart failure nurse was supervising their exercise. The group has grown so that now we have 9-11 participants, 8 of them have got a new heart. When a new patient is accepted to the transplant list, we call him/her to the group.  Arto, who is in the photo, got a new heart in 2016 and after that he has won 3 gold medals in European Transplant and Dialysis Sports Championships (in basket ball, badminton and javelin). The great inspiration to the others.

The group has been important to patients but also to their spouses. We had no idea, how hard and full of stress the situation can be to the family members. It has also been amazing to see that it can be possible to save or even increase muscle strength with seriously ill heart. This group has educated and encouraged us in cardiac rehabilitation and humanity.

Huh hellettä

Kuumuus kuormittaa

Tänä kesänä on saatu nauttia poikkeuksellisesta lämmöstä. Kaikki eivät kuitenkaan lämmöstä nauti ja joillekin se on jopa haitallista. Sydänsairaalle kuumuus voi olla erityisen rasittava. Pitkään jatkuva kuumuus lisää etenkin vanhusten kuolleisuutta. 

Moniin muihin maihin verrattuna suomalaisille sopiva optimilämpötila on yllättävän alhainen, 14-15 astetta (onkohan tämä edes totta, mehän kuollaan jo huoneenlämmössä!). Välimeren maissa vastaava lämpötila on 22 ja 25 lämpöasteen välillä. Taiwanissa jopa 32 astetta. Sydänsairaalle kuumuuden haitat liittyvät yleensä nestehukkaan: juominen jää liian vähäiseksi, verenpaine laskee, syke nousee, elimistön kuivuminen altistaa eteisvärinälle jne. Potilailla, joilla on käytössä nesteenpoistolääkitys, liiasta juomisesta on usein varoiteltu. Helteellä tämä saattaa olla ongelmallista, jos juominen jää vähäiseksi. Joskus voi olla tarpeen tarkistaa diureettiannostusta jos juomisen lisääminen ei riitä.

Kuumaan sopeutuminen

Ihminen sopeutuu kuumaan ilmastoon muutamassa viikossa. Kehon lämmönhukkamekanismit kuten hikoilu ja pintaverenkierron lisääntyminen käynnistyvät ympäristölämpötilan kohotessa. 

Kun ympäristön lämpötila ylittää ihon pinnan lämpötilan (n. +32 °C), hikoilu on ainoa keino poistaa lämpöä kehosta. Hikoilemista haittaa tai estää korkea ilmankosteus sekä esimerkiksi antikolinerginen lääkitys ja tällöin koko kehon lämpötila alkaa nousta. Hikoillessa elimistö myös menettää nestettä, mikä lisää kuivumisen vaaraa kuumassa. Pintaverisuonten laajenemisesta aiheutuvan verenpaineen laskun kompensoimiseksi syke kohoaa ja sydämen työteho lisääntyy. Ikääntyessä lämmönsäätely heikkenee entisestään.

Fyysinen rasitus kuumassa

Sydämeen kohdistuva rasitus kasvaa kuumassa työskenneltäessä, sillä verta ohjautuu kuumassa iholle elimistön viilentämiseksi sitä enemmän, mitä raskaampi työ ja kuumempi ympäristö on kyseessä. Verenkierron ohjautuminen iholle voi vähentää työskentelevien lihasten verenkiertoa, jolloin lihakset väsyvät. Kun ihminen tekee maksimaalista lihastyötä, luustolihakset tuottavat 30–40 kertaa enemmän lämpöä kuin muu elimistö. Tällöin ruumiinlämpö voi nousta jopa 40 asteeseen. Sen seurauksena ihon verenkierto voimistuu ja sitä kautta lämmönhukka suurenee. 

Fyysisessä rasituksessa hellesäässä on juotava riittävästi nestehukan korvaamiseksi, lämpötilasta riippuen 1-2 desilitraa kerrallaan, 3-4 kertaa tunnissa. Kevyessäkin työssä nesteitä on syytä nauttia, mutta toisaalta pitää välttää ylinesteytystä. On helppo ymmärtää, miksi sydänsairaalle ei suositella pitkäaikaista fyysistä kuormitusta helteessä.

Lue lisää

Kuumainfo

Huoneentaulu: miten toimia kuuman haittojen ehkäisemiseksi

Työterveyslaitos: kuuman haittojen vähentäminen

Potilaan lääkärilehti: Helle rasittaa sydäntä

Summary

This summer has been extremely warm in Finland and it can harm cardiac patients, especially the old ones. The optimum temperature for finnish people is about 14-15 C degrees (which is hard to believe), much lower than in southern countries, for example in mediterranean countries it is 22-25C.

The harms are usually connected to dehydration that is not compensated by adequate drinking (even 1-2dl, 3-4 times an hour). At temperatures above 32C the body has only sweating as a weapon against heat and if the humidity is high, this doesn't work. When working in high temperatures the circulation of the skin increases, the blood pressure decreases and the heart rate grows, which can lead to symptoms in cardiac diseases. It is easy to understand why we want to limit our patients' heavy exercise or physical work when the weather is very warm.