Tapetilla diabeetikon voimaharjoittelu

Silmiini osui mielenkiintoisen oloinen artikkeli diabeetikon voimaharjoittelusta: Beyond general resistance training. Hypertrophy versus muscular endurance training as therapeutic interventions in adults with type 2 diabetes mellitus. A systematic review and meta-analysis. Artikkelin kirjoittajat ja julkaisupaikka alla.
Lyhyesti referoiden voimaharjoittelu kuuluu 2-tyypin diabeteksen hoitoon. Se, minkä tyyppinen voimaharjoittelu tuo parhaat tulokset, on vaivannut tutkijoita ja tämän katsauksen tekijät halusivat selvittää, tuoko hypertorfinen voimaharjoittelu vai kestävyystyyppinen voimaharjoittelu paremmat tulokset glykeemiseen kontrolliin, fyysiseen suorituskykyyn, kehonkoostumukseen, rasvaprofiilii, verenpaineeseen, C-reaktiiviseen proteiiniin ja elämänlaatuun 2-tyypin diabeetikoilla.

Katsaukseen valikoitiin tutkimuksia, joissa interventio oli kestänyt vähintään 4 viikkoa. Tutkimuksia löytyi 84, joista meta-analyysiin valikoitui 43 RC-tutkimusta. Tutkimuksista 25 luokiteltiin hypertrofistyyppisiksi ja 18 kestävyystyyppisiksi. Harjoittelu oli suurimmaksi osaksi ohjattua. Harjoittelujaksojen kesto vaihteli 6-48 viikkoon, harjoittelukertoja oli 2-3/vk. Harjoitteluun sitoutumisprosentti oli samaa luokkaa kuin aerobisessa harjoittelussa, 86 + 9,1%.

Tulosten mukaan molemmat harjoittelumuodot toivat samanlaisia hyötyjä glykeemisen kontrollin, suorituskyvyn ja kehonkoostumuksen suhteen. Tämän lisäksi hypertrofinen harjoittelu vaikutti suotuisasti veren rasvaprofiiliin, verenpaineeseen ja C-reaktiivisen proteiinin tasoon. Kestävyystyyppinen harjoittelu puolestaan vaikutti hiukan edullisemmin painoon. Molempien voimaharjoittelumuotojen vaikutukset ovat verrattavissa aerobiseen harjoitteluun.

Luin artikkelia, joka oli kyllä hyvin tehty katsaus, mutta koko ajan enemmän ja enemmän aloin ihmetellä, miten diabeetikkojen voima- tai mikään muukaan harjoittelu Suomessa toteutuu. Tässä tutkitaan eri tyyppisen ohjatun voimaharjoittelun vaikutuksia, mutta missä suomalainen diabeetikko voi saada minkäänlaista ohjattua harjoittelua? Tässä vaiheessa käännyin diabetekseen syvällisemmin perehtyneen kolleegan Kalle Laineen puoleen. Kallella oli paljonkin terveisiä fysioterapeuteille.

 Kuka on Kalle?

• Kohta 43 vuotias fysioterapeutti, olen kotoisin Kangasalta ja nykyään asun Lappeenrannassa. Olen valmistunut -04 fysioterapeutiksi Tampereelta, koulutettu hieroja -99. Perheeseen kuuluu puoliso ja 3 lasta. Minulla on erilaisia ammatillisia erikoistumisia (en ole osannut päättää mikä kiinnostaa, siis). Työhistoriaa on eri työpaikoista julkiselta kuin yksityiseltäkin puolelta, nykyään toimin yrittäjänä, yrityksen nimi on Fysioterapia Kalle Laine.
  
•  Olen käynyt 2008 Lahden AMK:ssa Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon ammatilliset erikoistumisopinnot (30 op.), sitten olen käynyt muutamia diabeteskoulutuksia, mutta fysioterapiapuolellahan diabeteskoulutuksia ei ole. Lähinnä olen siis itse lukenut ja yrittänyt pohtia erilaisia rajapintoja fysioterapian-diabeteksen ja -tuki- ja liikuntaelimistön välillä. Ja kasannut materiaaleja, tehnyt esitelmiä ym. näihin liittyen.
• Olen käynyt luennoimassa sydänfysioterapeuteille, lantionpohjafysioterapeuttien koulutuspäivillä, Saimaan AMK:ssa, Lappeenrannan dm- ja kilpirauhasyhdistyksille, nivelpiirille, terveysseminaarissa Lpr:ssa, Pietarissa Venäjän kuntoutuslääkärikongressissa ym., olen ohjannut 3-4 opinnäytettä, kirjoittanut pari artikkelia fysioterapia-lehteen diabeteksesta. ja neuvonut kollegoita ym..

Missä ohjattua harjoittelua diabeetikoille?

• Diabeetikoille kohdennetusti tarkoitettua ohjattua harjoittelua järjestetään tietääkseni lähinnä diabetesyhdistysten toimesta. Tulppa-, sydän- ym. valtimosairausryhmiä (AVH) ryhmiä lienee mm. terveyskeskuksissa, yhdistyksillä ja yksityissektorillakin ja näihin osallistuu diabeetikkojakin kunhan "ovat saaneet" em. komplikaation. 
• Tarkkaa tietoa ei yhdistysten liikunnan järjestämisestä ole, mutta mielikuva järjestötoiminnasta on, että osallistujat ovat iäkkäämpiä, ohjaajat eivät koulutettuja (sinänsähän diabeteksen suhteen ei kohdennettua liikunta/kuntoutuskoulutusta tietääkseni ole), ja tätä kautta tavoitteellinen ja systemaattinen toiminta on myöskin kysymysmerkillä. 
  
• Diabetes itsessään ei estä urheilua ja Suomessakin on maajoukkue-/ammattiurheilijoita joilla on diabetes (esim. Kaapo Kakko/jääkiekko, Osku Heinonen/koripallo, Urpo Sivula/lentopallo yms.). Diabeetikkolapsia ja nuoria tulisikin kannustaa urheilun pariin, nykyään käytössä olevat CGS-glukoosisensorit mahdollistavat sokeritasojen seurannan ja tätä kautta yksilöllisen lääkitysannostelun erityyppisten urheilusuoritusten yhteydessä.
  

Heti kirjoituksen alussa puhutaan first-line interventiosta voimaharjoittelun kohdalla, mikä tämä interventio on?

• Googlasin first-line interventionin, ja vastaus on tämä: The first treatment given for a disease. It is often part of a standard set of treatments, such as surgery followed by chemotherapy and radiation. When used by itself, first-line therapy is the one accepted as the best treatment. If it doesn’t cure the disease or it causes severe side effects, other treatment may be added or used instead. Also called induction therapy, primary therapy, and primary treatment.
• Eli itse tätä vasten tulkitsen ensilinjan intervention olevan yleistä liikuntaohjausta esim. UKK-liikuntapiirakan ja yleisesti hyväksyttyjen vomaharjoittelun perusperiaatteiden mukaisesti. Eikä esim. kohdennettua terapeuttista harjoittelua. Tässäkin siis voitaisiin yhdistää fysioterapeuttien osaamista ja yhdistää kohdennettujen harjoitteiden paikallisvaikutukset sekä kokonaisvaikutus verensokeritasapainoon. 

Sydänpotilaidenkin kohdalla kuntoutus vaihtelee valtavasti sen mukaan, missä asuu ja miten aktiivinen itse on. Miten diabeetikkojen kohdalla?

• No joo, diabetologeja on harvassa (jos lähdetään lääkäreistä liikkeelle), ja diabetekseen syventyneitä fysioterapeutteja on vielä harvemmassa. Diabeetikoiden kuntoutus on pääsääntöisesti komplikaatioiden kuntoutusta, siis sydän-, stroke- tm. kuntoutusta.  Tässä tarvitaan nimenomaan fysioterapiaa eli lääkinnällistä kuntoutusta koska diabetes komplisoi herkästi hermostoa, sisäelimiä, silmiä ym. ja liikuntaakin suunnitellessa tulisi lääketieteellistäkin koulutusta olla.
  
• Diabetesliiton kuntoutuslaitos Tampereella lakkautettiin muutamia vuosia sitten, ja nyt laitoskuntoutus on minun mielestäni "yleiskuntoutusta" ja sopeutumisvalmennusta. Yritin katsoa Kelan sivuilta kuntoutusta Kelan korvaamana ja siellä oli tosiaan enimmäkseen sopeutumis- ja perhevalmennusta.
• Kun diabetesta ei nähdä tule-ongelmana, niin ohjattua harjoitteluakaan ei käytetä. Tämän hetken liikuntaohjauksestä voisi sanoa karrikoiden: "liiku miten jaksat ja voit, kunhan se ei sotke lääkitystä". Vaikka todellisuudessa liikunta ja ruokavalio ovat keskiössä ja lääkitystä pitäisi muokata liikunnan ja ruuan suhteen yksilöllisesti.

2-tyypin diabeteksen läääke- ja hoitokuluihin menee valtavat rahasummat, miten paljon on uhrattu diabeetikkojen liikunnan edistämiseen ja ohjattuun harjoitteluun?

• DEHKO, StopDIA, RADIEL ym. ovat olleet käytössä, mutta siinäpä se, voit itse sanoa näkyykö asia katukuvassa tai onko nämä nostettu fysioterapiassa tärkeiksi? EI! Miksi näin, mielipiteeni on, että diabeteksen yhteyttä fysioterapeuttisiin ongelmiin ei tiedosteta. Lisäksi jo peruskoulutuksessa tulisi ottaa kansansairauksia paremmin huomioon, fysioterapiassa vallalla oleva biomekaaninen/biopsykososiaalinen selitysmalli ei riitä, vaan sitä tulisi täydentää biokemiallisella mallilla. Näin puhuisimme myös paremmin "samaa kieltä" lääkärikunnan kanssa, usein ongelma on että lääkärit ja hoitajat eivät ymmärrä käyttämäämme kieltä ja näin myös yhteistyö potilaiden hoidossa jää vajaaksi.
  

Miten me fysioterapeutit voisimme edistää 2-tyypin diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa?

• Kouluissa olevat fysioterapeutit -> Tule-oireiden oheen lihavuuden ehkäisy ja valtimotautien riskien tiedostaminen jo lapsuudessa.
• Kaikki fysioterapeutit -> tunnistaa diabeteksen riskiryhmiä omissa potilasryhmissä , kipupotilaiden/neuropatiapotilaiden/valtimotautipotilaiden/(endo-)proteesipotilaiden/amputaatioiden/fasciakipujen/lantionpohjan toimintahäiriöiden/raskaana olevien jne. kohdalla. Tarkoittaa siis parempaa diabetes-tietoutta.
• Voisimme tehdä riskitestejä, neuropatia-testejä, alaraajojen riskitestiä sekä harjoitella verensokerin sormenpäämittauksia ym.. Näin myös diabeetikoiden seulontaa ja kontrolleja voitaisiin hajauttaa fysioterapeuteille jolloin voisimme käyttää biomekaniikan ohjantaa ym. ja ennaltaehkäistä mm. kalliiden alaraajakomplikaatioiden syntyä.
  
• Voisimme muuttaa fysioterapian vaikutus- ja selitysmallia biomekaanisesta mallista biokemialliseen.
  
• Voisimme tutkia, miten eri diabeteksen alatyypit reagoivat ohjattuun harjoitteluun, eli maksan insuliiniresistenssi/perifeerinen resistenssi, ym. Meidän pitäisi pystyä pilkkomaan ja kohdentaa esim. HIIT-harjoittelua tiettyihin alatyyppeihin, aerobista harjoittelua tiettyihin tyyppeihin jota mm. referoidussa artikkelissa ollaan tarkasteltu.
  
• Pitäisi lisätä tietoutta lääkityksien vaikutuksista paitsi dm-riskiin, myös siihen miten voisi ottaa diabeteslääkitystä huomioon hoidoissa.

Millainen on hyvä liikuntaohjelma diabeetikolle?

• Riippuu siitä, onko komplikaatioita jne., mutta kyllä nuo yleisohjeet liikunnasta ja ravinnosta on hyviä.  Tavoitteellinen urheilu on sitten asia erikseen, silloin pitää miettiä mm. jännekuormituksia, palautumista jne., diabetes muuttaa mm. lihasten aineenvaihduntaa ja altistaa DOMS:lle, tämä on hyvä tiedostaa varsinkin liikuntaa aloittaessa.
  
• Painoa pitäisi pudottaa jos on ylipainoa, terveyden kannalta jo 5-10% lähtöpainosta on terveyden kannalta merkityksellistä vaikkei siis ns. ihannepainoon päästäisikään.
• Kohdennetut harjoituksetkin "terapeuttisin painoin" eli 20-30% maksimista ovat sokeria kuluttavia, eli jos tekee olkapääjumppaa, selkäjumppaa tms. niin saa samalla myös hyötyä diabeteksen hoidossa. 
• Kärsivällisyyttä, realistiset riittävän pitkän aikavälin tavoitteet ja määrätietoista toteuttamista. 
• Ei voimakasta ketoosia (munuaisvajaatoiminnan pahenemisen riski)
• Elintapa-asioiden huomiointi (tupakka, alko jne)
• Fascia/sidekudosrakenteiden sokeroituminen on tärkeä ottaa huomioon, ja siihen liittyen mm. neuraalikudoksen mobilisaatiot, pumppaavat venyttelyt ym. ovat keskeisiä ohjata jo varhain.
  
• Sopivien kenkien tärkeys, alaraajojen/jalkojen säännöllinen tutkiminen ja hoito.

Pedro Acosta-Manzano
María Rodriguez-Ayllon
Francisco M. Acosta

Josef Niebauer

Lisätietoa
Insuliinihoitoinen diabeetikko fysioterapeutin asiakkaana
Tyypin 1 diabetesta yli 20 vuotta sairastaneiden tuki- ja liikuntaelinoireet
Diabetes ja liikunta, tapausesimerkkejä
Liikunnan hyödyt ja riskit diabeteksessa, Terveyskylä
Liikunnan vaikutuksia diabeetikon jalkaterveyteen
Diabetes ja liikunta, Diabetesliitto

Sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiakäytännöistä

Meillä Suomessa ei ole monien muiden maiden tapaan systemaattista kuntoutuskäytäntöä selpelvaltimotautipotilaille. Liikuntaa ja terveellistä ruokavaliota kyllä suositellaan, mutta edes ohjattua harjoittelua, saati sitten moniammatillista kuntoutusta ei usein ole tarjolla sairaalasta kotiutumisen jälkeen.


En kannata mallia, jossa kaikille tarjotaan kaikkea. Kannatan kuitenkin mallia, että kaikkia tarpeellisia tukitoimia olisi tarvittaessa mahdollista saada. Sepelvaltimotautipotilaalle ei sovi tietyn kaavan mukainen kuntoutus- tai fysioterapiamalli, sillä toipumiseen vaikuttaa niin moni tekijä: kunto ennen sydäntapahtumaa, infarktivaurion suuruus, muut sairaudet, omaan hoitoon sitoutuminen, mieliala, elämäntavat ja -tilanne...

Vaikka en nyt esitäkään, että KYSin malli olisi täydellinen, sellaiseen on kuitenkin pyrkimys :) Vuosien varrella olemme niukkojen resurssien puitteissa hioneet sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiakäytäntöä ja viime keväänä näppärä nuori sydänfysioterapeuttimme Renja Karhunen keräsi ohjeet yhteen, syntyi Sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiakäytännön pohjoissavolainen versio.

Renja työnsä äärellä

Koska Renja on niin hyvin kerännyt asiat yhteen, en käy niitä erikseen luettelemaan vaan suosittelen katsomaan kaikille avoimia sivuja. Laitan kuitenkin pari esimerkkiä:

Sisällysluettelo kertoo sivujen sisällön

Ensimmäisellä pkl-läynnille tehdään suunnitelma suosituskyvyn parantamiseksi/ ylläpidoksi

Huomaan, että kuvat ovat melko himmeitä, joten paremmin asia selviää itse sivuilta. Sivuilta löytyy kaikki käytössä oleva materiaali potilasohjauksen tueksi: testit viitearvoineen, harjoitusohjeet, ohjeet kirjaamiseen jne.


Liikuntapolkuja on tehty muuallakin Suomessa, omien resurssien puitteissa. Meidän fysioterapeuttien on oltava asiassa aktiivisia, sillä potilaita on paljon, liikuntapainotteisen kuntoutuksen tutkimusnäyttö on vakuuttava ja meiltä odotetaan kuntoutuksen asiantuntijuutta. Oma työ akuuttivaiheessa tuntuu paljon mielekkäämmältä kun tietää, että kuntoutuksella on jatkuvuutta ja toisaalta kun on saanut itse olla vaikuttamassa hoidon etenemiseen.


Moni harvinaista sydänsairautta sairastava tarvitsee tukea uudessa elämäntilanteessa, jossa maalaisjärki ei ehkä enää riitä. Sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiamalli on hyvä pohja myös muiden sydänpotilaiden fysioterapian suunnitteluksi.


Kun käyt katsomassa fysioterapiakäytäntöämme, kerro mitä ajattelet siitä!


Mukavaa marraskuuta!




Sydänfysioterapian opettaja Pirjo

Olin erikoistumassa sisätautien fysioterapiaan Oulussa (silloin kun vanhamuotoista erikoistumiskoulutusta vielä järjestettiin, joskus viime vuosituhannella). Kurssikaverinani oli nuori ja innostunut fysioterapeutti Pirjo Mäki. Pirjo taisi jo tuolloin tehdä opettajaopintojaan Jyväskylän yliopistossa ja Natunenkin vilahteli puheissa. Sen jälkeen olemme tavanneet satunnaisesti koulutuspäivillä ja olin tosi iloisesti yllättynyt, kun Pirjo tuli mukaan ensimmäiselle Pro-kurssille. Hän saa nyt kertoa, miten päätyi sydänfysioterapian pariin:

Kuka olen? Miten minusta tuli fysioterapian opettaja ja sydänfysioterapeutti?

Olen Pirjo Mäki-Natunen fysioterapian lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Kiinnostus fysioterapian eri alueisiin ja halu perehtyä uusiin asioihin on vienyt minua erilaisiin koulutuksiin ja sitä kautta erilaisiin tehtäviin: lääkintävoimistelija-tutkinnon jälkeen erikoislääkintävoimistelijaksi ja terveydenhuollon maisteriksi ja opettajaksi. Ammatilliset täydennyskoulutukset mm neurologisen fysioterapian erikoistumisopinnot, potilassiirtojen ja GAS-menetelmä-kouluttajakoulutus ja viimeisimpinä sydänfysioterapian erikoistumiskoulutus ovat syventäneet osaamistani.

Opettajan työssä saa olla näköalapaikalla mukana työelämän ja koulutuksen kehittämisessä. Työ nuorten ja motivoituneiden fysioterapeutti-opiskelijoiden kanssa on innostavaa.

Hyvinvointi, sen tukeminen kuntoutuksessa ja fysioterapiassa kiinnostavat minua. Sydänfysioterapian erikoistumiskoulutus avasi aivan uuden näkökulman opettajan työhöni. Terveyden edistäminen, elintapojen ja elintapamuutoksen merkitys, eri terveyden edistämisen työmenetelmät, sydänpotilaan liikunnallisen kuntoutuksen sisältö ovat tuoneet uutta sisältöä opetustyöhöni. Sydänfysioterapian Pro-koulutuksen kautta olen saanut tutustua alan ammattilaisiin ja ammattilaisten verkostoon. Yhteistyötahojen kautta fysioterapeuttiopiskelijamme ovat saaneet uusia harjoittelupaikkamahdollisuuksia ja näin tulevat fysioterapeutit saavat terveyden edistämisen sekä sydänkuntoutuksen osaamista, jota Keski-Suomen alueella on monipuolisesti tarjolla.

Yhteistyö on tuottanut JAMKin fysioterapeutti-opiskelijoiden opinnäytetöitä,  mm.

• HIIT-harjoittelun mahdollisuudet sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutuksessa : Intergroiva kirjallisuuskatsaus Hokkanen, Meri; Becquart, Michelle (2017) https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/139025/Becquart_Michelle_Hokkanen_Meri.pdf?sequence=1&isAllowed=y

• Sydänsiirron saaneelle soveltuva liikunta kunnon ylläpitovaiheessa : Integroiva kirjallisuuskatsaus Kortekallio, Vilma (2018) https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/158326/Kortekallio_Vilma.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sydänfysioterapian opinnot JAMKin fysioterapeutti-tutkinnossa

JAMKin fysioterapeutti-tutkinnon opetussuunnitelman mukaan

1.vuonna opiskellaan sydän-ja verenkiertoelimistön rakennetta ja toimintaa Anatomian ja fysiologian sekä kuormitusfysiologian näkökulmasta (EKG, kuormituksen vaikutus sydän-ja verenkiertoelimistön toimintaan, kuormitus-ja lepotestit, Firstbeat, POLAR Own Index) yht 5op.

2.vuonna Toimintakyvyn arviointi-opintojaksolla 4op käydään suorituskykytestejä mm 6min kävelytesti, hengitys-ja verenkiertoelimistön toiminnan tutkiminen, Terapeuttinen harjoittelu l 3op sisältää hengitystoiminnan harjoittamisen, Fysioterapia aineenvaihdunnan, hengitys-ja verenkiertoelimistön toimintarajoitteissa sekä psyykkisten toimintojen tukemisessa 6op-opintojaksoon sisältyy Sydänpotilaan fysioterapian opintokokonaisuus 1.5op.

Sydänkuntoutujan ohjausmateriaalia

Ammattitaitoa edistävässä Harjoittelu l:ssä 11 op (n. 8vk, 297h) sisältönä on mm sydänkuntoutus, terveyden edistäminen, terveyskeskusten vuodeosastojen fysioterapia, ikääntyneiden fysioterapia mm kotikuntoutuksessa, vanhuspalveluissa, yleiskirurgisen potilaan fysioterapia, psykofyysinen fysioterapia.


Sydänfysioterapian 1,5 op, n40h osaamisen tavoitteet:


Opiskelija

- hyödyntää alan käypähoito, - ja fysioterapiasuosituksia

• Sydänliiton, Sydän.fi materiaali
• Liikunnan käypähoitosuositus https://www.kaypahoito.fi/hoi50075
• Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus. Hyvä fysioterapiakäytäntö. https://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00002
• Terveyskylä. Sydänsairaudet https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/tietoa-syd%C3%A4nsairauksista
• Sydänliitto. Ammattilaisnetti https://sydanliitto.fi/ammattilaisnetti/liikunta-10
• Sairaanhoitopiirien hoitopolut www.kssshp.fi/sydanpotilaanliikuntapolku https://www.ksshp.fi/sydanpotilaanliikuntapolku/

- tietää ja tunnistaa valtimosairauksien riskitekijät ja miten elintavat erityisesti liikunta vaikuttaa riskitekijöihin (elintavat, korkea RR ja kolesteroli, ylipaino, tupakointi, vähäinen liikunta, stressi, perintötekijät)

- tietää liikunnalliseen kuntoutuksen suunnitteluun vaikuttavat tekijät (syke, RR, hengitys/hengenahdistus, rintakipu, NYHA, kuormituksen tunne RPE, MET, EKG, rasituskokeen ja 6MWT:n tulkinta, palautuminen)

- tietää yleisimmät sydän-ja verisuonielimistön sairaudet ja liikunnallisen kuntoutuksen periaatteet (korkea verenpaine, sepelvaltimotauti, pallolaajennus, ohitusleikkaus, sydäninfarkti, vajaatoiminta, rytmihäiriöt)

- osaa suunnitella turvallista ja tehokasta liikunnallista kuntoutusta (arkiliikunta, kestävyysliikunta, HIIT, lihasvoimaharjoittelu)

- osaa rohkaista ja motivoida sydänkuntoutujaa elintapamuutokseen

- tietää hyvinvointiteknologian ja etäohjauksen mahdollisuuksia

Opetuksen toteutuksessa käytännön linkitystä ovat tuoneet mm papericase-esimerkit, vierailevat ryhmät ja kokemustoimijat, simulaatioharjoitukset yhdessä sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin terveyskeskuksen terveydenedistämisyksikköjen tarjoamat mahdollisuudet osallistua erilaisiin terveyspäiviin ovat olleet antoisia oppimisen kokemuksia opiskelijoille.

Fysioterapeutti-opiskelijamme vierailivat  Tunne sydämesi-messuilla.

On tärkeää, että fysioterapeutti-opiskelijat oppivat hyödyntämään heti alusta lähtien näyttöön perustuvaa tietoa toimintansa lähtökohdaksi. Korkeakouluissa korostetaan kriittistä tiedonlukutaitoa, koska eri tasoista tietoa on saatavilla paljon. Työelämäohjaajat ovat roolimalleja, joten heidän merkitys opiskelijan ammatillisessa kasvussa ja toiminnassa on ensiarvoisen tärkeää.

Fysioterapian ja fysioterapiakoulutuksen tulevaisuus

Fysioterapian merkitys korostuu tässä ajassa. Väestö ikääntyy, kotikuntoutuksen merkitys korostuu, elintavat passivoivat ja altistavat sairauksiin. Toisaalta paljon liikkuvat ja urheilevat tarvitsevat fysioterapeutin asiantuntemusta. Fysioterapian tutkimus tuottaa vaikuttavuusnäyttöä. Teknologia mahdollistaa hyödyllisiä ohjauskeinoja esimerkiksi elintapojen ja yleistilan tiedonkeruuseen, asiakkaan tilan tunnistamiseen sekä motivointiin elintapojen muutoksissa. Fysioterapeutti voi seurata ja kannustaa asiakkaan harjoittelua etäyhteydellä. Etäohjauksessa korostuu fysioterapeutin ammattitaito, sillä hänen on osattava tulkita asiakkaan tilaan liittyvät muutokset ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla.


Tässä ajassa haastetaan korkeakouluja tarjoamaan monimuotoisia opiskeluvaihtoehtoja esimerkiksi digitaalisia / verkko-opintoja. Vuorovaikutus ja asiakkaan kohtaaminen ovat fysioterapeutin työssä olennaista ja erityistä. Tämän huomiointi on tärkeää fysioterapeutti-koulutuksessa, jotta tulevat ammattilaiset osaavat hyödyntää teknologiaa ja samalla kehittävät ammatillista vuorovaikutusosaamista. Oikean pedagogisen tasapainon löytäminen vaatii opettajilta ja kouluttajilta kriittisyyttä sekä hereillä oloa.

Oma hyvinvointi ja sydämen terveys

Omaa hyvinvointiani ylläpidän liikkumalla vuoden ajan mukaan talvella hiihtämällä, kesällä juoksemalla, uimalla ja golfaamalla. Jyväskylän Naisvoimistelijat liikuttavat läpi vuoden ja erityisesti joogaan pitää päästä joka viikko -joogaamalla, sydän voi hyvin.  Kuorolaulu Laulun lumoissa-ryhmässä on uusi hyvinvointiani lisäävä harrastus.

Sydän voi hyvin- joogaliike

Seuratoiminnasta saan innostavaa sykettä. Jyväskylän Naisvoimistelijoiden, Keski-Suomen fysioterapeutit ry:n sekä Keski-Suomen Parkinson yhdistyksen toiminnassa mukana oleminen lataa akkujani. Koti, perhe ja ystävät ovat hyvinvointini perusta.

Sydänfysioterapeuttien tapaamisissa on erityisen sydämellinen ilmapiiri. Se näkyy ja tuntuu avoimena tiedon jakamisena ja kollegiaalisuutena. Tätä avointa ja kannustavaa ilmapiiriä alueellamme luo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen yksikön kliininen asiantuntijafysioterapeutti Liisa Lumiaho. On todella suuri ilo kuulua Suomen Sydänfysioterapeutteihin!



Kaikille sydänfysioterapeuteille hyvää sykettä alkaneeseen kesään!


sydämellisin terveisin Pirjo

Sternotomian huomiointi sydänleikkauksen jälkeen

Avosydänkirurgialla tarkoitetaan sydänleikkausta, jossa rintalasta halkaistaan, eli tehdään sternotomia. Näin rintakehä voidaan avata operaatiota varten. Ohitusleikkaukset tehdään useimmiten sternotomian kautta, mutta esimerkiksi aorttaläppäkirurgiasta jo iso osa tehdään ns. TAVI-toimenpiteenä eli läppä viedään paikoilleen verisuoniteitse ilman isoa rintakehän avausta. Sternotomiaa käytetään kuitenkin edelleen monissa läppäleikkauksissa, sydänsiirrossa sekä rintakehän alueen leikkauksissa.

Leikkauksen aikana sternumia joudutaan levittämään 10-15cm. Koska kylkiluut kiinnittyvät sternumiin, rintakehän laajeneminen aiheuttaa poikkeuksellisen liikkeen myös kylkiluiden ja rintarangan välisissä liitoksissa. Palleakin venyttyy toimenpiteen aikana jonkin verran.

Leikkauksen jälkeen rintalasta palautetaan entiseen malliinsa yhdistämällä puolikkaat metallilangoilla, tavallisesti 6-8 kohdasta. Metallilangat ovat vahvoja ja kestävät melko paljon rasitusta, voimakkaassa ponnistuksessa heikoksi kohdaksi voikin osoittautua luu, josta lanka saattaa leikkautua läpi. Tukevampia sulkumenetelmiä käytetään kirurgin harkinnan mukaan.

Sternumin luutuminen

TAYSin Sydänsairaalan sydänkirurgi Juha Hautalahti puhui Tampereen Sydänfysioterapiapäivillä sternotomian huomioinnista fysioterapiassa. Hänen mukaansa luutumisessa on kolme vaihetta:

1. Akuutti inflammaatio 0-(3)-7vrk
2. Proliferaatio, kesto 4 vrk-useita kuukausia
- sternotomialinjaan kehittyvä hento rusto korvautuu vähitellen kovalla kalluksella
3. Remodellaatio, kesto kuukausia-vuosia
- kallus mineralisoituu ja muovautuu alkuperäiseen lujuuteensa

Kiinnitettäessä sternumin puoliskoja toisiinsa, suurin sallittu etäisyys luunkappaleiden välillä on 0,2mm. Minimaalinen liike sallitaan, koska se kiihdyttää varhaisen rustosillan muodostumista. Täysin stabiili liitos hidastaa luutumista.

Sternumiin vaikuttavat erottavat voimat

Lateraalisesti suuntautuva voima pyrkii erottamaan sternumin puolikkaita toistaan. Tällaisia voimia ovat voimakas sisäänhengitys, olkavarsien abduktio, ja olkavarsien vaakasuuntainen ekstensio. Myös pectoralis major vaikuttaa supistuessaan liitosta avaavasti.

Rintaontelon voimakas paine vaikuttaa luuliitokseen, esimerkiksi yskiessä rintaontelon paine voi nousta n. 300mmHg tasolle ja tämä saattaa ylittää luun vetolujuuden. Suurin voima yskiessä kohdistuu sternumin alaosaan. Rintakehän muodolla on merkitystä: tynnyrinmallisessa rintaontelossa paineet ovat suuremmat kuin litteämmässä. Monissa keuhkosairauksissa rintakehä on lisäksi jäykkä, jolloin kylkiluiden liike ei ole tasaamassa painetta.

Toistuva tai yhtäkkinen kuormitus voi aiheuttaa metallilankojen leikkautumisen luuhun, jolloin sternumin liitoksesta tulee instabiili. Tämä puolestaan hidastaa luutumista, aiheuttaa kipua ja pahimmassa tapauksessa altistaa haavainfektiolle. Haavainfektion ja instabiliteetin kehittymiselle on lukuisia riskitekijöitä:
- diabetes
- ylipaino
- osteoporoosi
- tupakointi
- sydämen vajaatoiminta
- korkea ikä
- uusinta-avaus vuodon vuoksi
- molempien rintavaltimoiden käyttö
- pitkä perfuusioaika

Potilailla, joilla on riskitekijöitä, sternumin stabiliteettiin on kiinnitettävä erityisen tarkasti huomiota.

Pitkittyneet sternum-kivut

Pitkittyneistä kivuista puhutaan, kun kivut kestävät yli 3 kk. Tyypillisiä tuntemuksia ovat tunnottomuus ja kosketusarkuus ja nämä menevät tavallisesti itsestään ohi. Kuitenkin vielä vuoden päästä rintakehän kipuja on 11-56%:lla, lähteestä riippuen. Sternotomialiitoksen epävakaus voi olla yksi syy kivuille, muita mahdollisia syitä ovat häiriintynyt luutuminen, luun tulehdus, kylkirustojen ja
luiden vauriot, hermopinteet, kaulapunoksen venyttymävamma, yliherkkyys sulkuun käytetyille teräslenkeille, ym.

Infektio, liike luupuoliskoiden välillä sekä sydänperäinen syy kivulle on poissuljettava, jos rintalastan seudun kivut pitkittyvät! 

Tutkimustietoa aiheesta

Tutkimukseen perustuva tieto erilaisten ohjeistusten vaikutuksesta sternotomian paranemiseen on hyvin vähäistä. Nostorajoitteiden merkitystä on kyseenalaistettu, koska yskiminen tuottaa huomattavasti suurempia rintalastaliitosta kuormittavia voimia kuin tavanomaiset arkiaskareet.

Tanskalainen fysioterapeutti Brocki et al. julkaisivat 2010 kirjallisuuskatsaukseen perustuvat suositukset sternotomian jälkeen (Eur J Cardiovasc Nurs. 2010 Jun;9(2):77-84. Brocki BC, Thorup CB, Andreasen JJ.)

He eivät löytäneet mitään tukea painorajoituksille, kunhan yläraajat ovat lähellä vartaloa ja aktiviteetit tehdään alle kipurajan. 

Suositukset Brockin katsauksen perusteella

– vältä molempien käsien venyttämistä taakse yhtä aikaa (10 päivän ajan)

– käsien kuormittaminen on sallittu kun kyynärpäät ovat kiinni vartalossa (8 viikkoa) 

– yläraajojen käyttö on sallittu kivuttomalla liikeradalla  

– yskiessä risti yläraajat rintakehän ympäri halausasentoon

– tukiliiviä tai -vyötä suositellaan tukemaan rintakehää kun liivin kuppikoko on D tai enemmän, BMI on 35 tai enemmän tai potilaalla on krooninen yskä

Kipu rajoituksena

Katijjahbe MA, Granger CL, Denehy L, Royse A, Royse C, Bates R,Logie S, Nur Ayub MA, Clarke S, El-Ansary D. Standard restrictive sternal precautions and modified sternal precautions had

similar effects in people after cardiac surgery via median sternotomy ('SMART'Trial): a randomized trial. J Physiother. 2018 Apr;64(2):97-106.

Tutkimukseen osallistui 72 aikuista, joille tehty sydänleikkaus sternotomiateitse. Osallistujat satunnaistettiin kahteen ryhmään 4 päivän kuluttua leikkauksesta. Kontrolliryhmä sai tavanomaiset ohjeet rajoittaa yläraajojen käyttöä 4-6 viikkoa. Koeryhmää ohjeistettiin käyttämään yläraajoja kivun sallimissa rajoissa päivittäisissä toimissa. Muu hoito oli samanlaista molemmille ryhmille ja potilaille soitettiin viikottain 6 viikon ajan. 

Mittareina käytettiin SPPB-mittaria (Short Physical Performance Battery). Mittaukset tehtiin ennen kotiutumista, 4 ja 12 viikon kuluttua leikkauksesta. 

Tulosten mukaan ryhmien välillä ei ollut tilastollista eroa fyysisissä toiminnoissa 4 ja 12 viikon kuluttua leikkauksesta. Johtopäätöksenä tutkijat kyseenalaistavat liialliset rajoitukset sternotomian jälkeen

Posthorax-tukiliivi

Sternotomialiitosta tukemaan on kehitetty erilaisia tukia. Ongelmana on se, että rintakehä pitäisi stabiloida erityisesti kuormitustilanteissa, mutta rintakehän liikkeen pitäisi säilyä niin, että keuhkotuuletus ei kärsi. Fysioterapeutti Minna Berg-Saarinen kertoi Sydänfysioterapiapäivillä TAYSin Sydänsairaalan kokemuksia posthorax-tuesta.

Sydänsairaalassa posthorax-tukea on käytetty systemaattisesti vuodesta 2017 lähtien potilaille, joilla on lisääntynyt mediastiniittiriski. Kokemuksia tuesta kerättiin 69 potilaalta. Heistä 67% oli käyttänyt tukea säännöllisesti 6-8 viikon ajan, loput lyhyemmän ajan. Potilaista 87%  (60 potilasta) koki hyötyneensä tuesta: tuki vähensi kipua, antoi varmuutta arkitoimintoihin ja helpotti kipua. 13% (9 potilasta) ei kokenut tuesta olevan hyötyä. Kenellekään tukea käyttäneistä ei kehittynyt sternuminfektiota.

Tuki vaatii kokemusten perusteella vielä kehittämistä, sillä 33 henkilöä koki tuen käytön epämiellyttäväksi, 30:n mielestä tuki oli hankala pukea ja se haittasi 21 henkilön unta.

Lisää aiheesta
1. Michael Gorlitzer, Florian Wagner, Steffen Pfeiffer, Sandra Folkmann, Johann Meinhart, Theodor Fischlein, Hermann Reichenspurner and Martin Grabenwoeger. 2013. Prevention of sternal wound complications after sternotomy: results of a large prospective randomized multicentre trial
2. Philippe P. Caimmi . Maurizio Sabbatini M., Emmanouil I. Kapetanakis . Silvia Cantone . Marcus V. Ferraz . Mario Cannas . Ugo F. Tesler. 2016. A Randomized Trial to
 Assess the Contribution of a Novel Thorax Support Vest (Corset) in Preventing Mechanical Complications of Median Sternotomy
3. Tsang W, Modi A, Ahmed I, Ohri SK. Do external support devices reduce sternal wound complications after cardiac surgery? Interact CardioVasc Thorac Surg 2016; doi:10.1093/icvts/ivw270.
4. Tsang W, Modi A, Ahmed I, Ohri SK. Do external support devices reduce sternal
wound complications after cardiac surgery? Interact CardioVasc Thorac Surg 2016;
doi:10.1093/icvts/ivw270.

Summary

In open heart surgery, median sternotomy is the typical way to go into the chest wall. This procedure provides access to the heart and lungs for surgical procedures such as heart transplant, corrective surgery for congenital heart defects, or coronary artery bypass surgery.

Instability of the sternum is a rare but sometimes harmful condition. To avoid instability, there are some restrictions after the surgery:

• Avoid stretching both arms backward at the same time (10 days);
• Loaded activities should be done with the elbows close to the body (eight weeks);
• Only move arms within a pain-free range;
• Use leg rolling with counterweighing when getting in and out of bed;
• When coughing cross the arms in a "self-hugging" posture;
• Supportive bra or vest is recommended when breast cup>or=D, body mass index>or=35 or frequent cough.

Posthorax support vest has been in regular use since 2017 in Tampere Heart Hospital. The experience is mostly good but users have reported difficulties to dress the vest. 

Sydänfysioterapeutti esimiehenä

Niemen Riittaan tutustuin 1990-luvulla sydänpotilaan terapeuttisen harjoittelun täydennyskoulutuksessa. Olimme mukana perustamassa Suomen Sydänfysioterapeutit-yhdistystä, jossa Riitta on ollut aktiivisena toimijana jo siis parikymmentä vuotta. Tampereella sydänpotilaiden fysioterapia on erotettu fysiatrian osastosta, mikä taitaa olla Suomessa ainutlaatuista ja Riitta edelläkävijä tehtävässään. Annetaanpa Riitan itsensä kertoa:

Olen Riitta Niemi ja työskentelen tällä hetkellä Tays Sydänsairaalassa fysioterapia- ja kuntoutusohjauspalveluiden palvelupäällikkönä. Työhistoriani sydänpotilaiden parissa alkoi 1988, kun tulin töihin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Ensimmäinen osastoni oli sydän- ja rintaelinkirurginen vuodeosasto ja siitä se sitten lähti, mielenkiintoinen työsarka sydänpotilaiden parissa. Mitä enemmän asiasta oppi sitä enemmän työ vei mennessään ja halu syventää tietämystä lisääntyi. Hakeuduin Liisa Lumiahon vetämään Sydänpotilaiden terapeuttinen harjoittelu -täydennyskoulutukseen, josta sain paljon lihaa luiden ympärille ja todella tärkeitä eväitä oman työn kehittämiseen. Koulutuksen myötä pääsin myös osalliseksi mahtavaan sydänfysioterapeuttien verkostoon. Pulmatilanteissa löytyy aina kollega, jolta voi kysyä mielipidettä, neuvoa ja apua. 

Sydänpotilaiden hoitomuodot ovat kehittyneet voimakkaasti vuosien aikana. Fysioterapia on muuttunut aktiivisemmaksi heti sairaalavaiheen alusta alkaen. Tutkimustiedon lisääntyminen sydänpotilaiden liikunnallisen kuntoutuksen hyödyistä on tehnyt työtämme näkyvämmäksi ja arvostus ammattikuntaamme kohtaan on lisääntynyt.

Fysioterapeutit Sydänsairaalan työntekijöiksi

Sairaanhoitopiirissämme tapahtui merkittäviä muutoksia sydänpotilaiden hoidossa organisaatiotasolla, mitkä vaikuttivat myös fysioterapeuttien toimintaan. Fysioterapeuttien kannalta suurin niistä tapahtui 2009, kun silloinen Sydänkeskus liikelaitos palkkasi fysioterapeutit omaksi henkilökunnakseen ja meille muodostettiin oma yksikkö. Toinen iso muutos oli liikelaitoksen osakeyhtiöittäminen 2010. Tays Sydänsairaalan omistuspohja on 100 % julkinen.  Meidät omistaa 94 % Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja 6 % Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri. Tällä hetkellä meillä on toimipisteitä Tampereen lisäksi Valkeakoskella, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä tytäryhtiömme Helsingissä. Tärkein tehtävämme on taata asiakaslähtöinen, sujuva ja laadukas hoito potilaille. Toiminta-ajatuksemme on: ”Sydänsairaala hoitaa oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti oireista hyvään elämään”. Vuonna 2016 Sydänsairaalalle myönnettiin Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki. Meille yhteiskunnallinen yrittäjyys on toiminnan avoimuutta ja yhteiskunnallisten vaikutusten osoittamista.

Organisaation muutosten myötä oma tehtävänkuvani on muuttunut. Siirtyessämme Sydänkeskuksen henkilökunnaksi aloitin vastaavana fysioterapeuttina, mikä tarkoitti sitä, että potilastyön oheen tuli myös hallinnollisia tehtäviä. Vuosien myötä hallinnollisten tehtävien määrä on lisääntynyt ja potilastyö on jäänyt pois. Työnkuvan muuttuminen on motivoinut hakemaan johtamisen lisäkoulutusta. Eväitä esimiestyöhön olen saanut johtamisen erikoistumisopinnoista ja terveystieteen maisteriopinnoista. Tällä hetkellä toimin Tays Sydänsairaalassa fysioterapia- ja kuntoutusohjauspalveluiden palvelupäällikkönä ollen lähiesimies 12 fysioterapeutille ja kahdelle kuntoutussuunnittelijalle. Siirtyminen osaksi Sydänsairaalan henkilökuntaa 2009 ehkä hiukan ajattelutti itse kutakin, mutta ratkaisu on osoittautunut hyväksi. Olemme kokeneet, että fysioterapian kehittäminen osana Sydänsairaalan toimintaa on ollut mutkatonta. Toimintamme on monipuolistunut ja olemme pystyneet kehittämään uusia toimintamalleja, sillä olemme saaneet hienosti tarvitsemamme lisäresurssit. Muutto uuteen Sydänsairaalan rakennukseen viime toukokuussa toi meille kovasti kaivatun harjoitustilan, joskin pienen sellaisen. Se tuo kuitenkin ohjaukseen uusia elementtejä ja mahdollistaa pienimuotoisen ryhmätoiminnan aloittamisen. Lisäkoulutusten myötä joukostamme löytyy mm. psykofyysisen fysioterapian, faskiakäsittelyn ja kinestetiikan erikoisosaamista.

Fysioterapeutit toimivat sydänsairaalan kaikilla osastoilla

Sydänsairaalan fysioterapeutit työskentelevät kardiologisten ja kirurgisten potilaiden parissa teho-osastolla, sydänvalvonnassa, kardiologisella ja kirurgisella vuodeosastolla sekä poliklinikalla.  Kardiologisen potilaan fysioterapiaa toteutetaan teho-osastolla, sydänvalvonnassa, vuodeosastolla ja poliklinikalla. Tavallisimmat potilasryhmät ovat akuutit sepelvaltimotautikohtaus- ja sydämen vajaatoimintapotilaat sekä harvinaista sydänsairautta sairastavat potilaat. Kirurgisella vuodeosastolla pääpaino on ollut sydänleikattujen sydänpotilaiden fysioterapiassa, mutta lisääntyvästi osastolla hoidetaan erilaisissa keuhkotoimenpiteissä olleita potilaita. Lisäksi fysioterapian piirissä ovat erilaiset rintakehän alueen traumapotilaat ja TOS-leikatut potilaat. Myös nämä potilasryhmät käyvät poliklinikkallamme. Laaja-alaisen sydänfysioterapian osaamisen varmistamiseksi toteutamme systemaattista työkiertoa, sillä fysioterapeutit vaihtavat vastuuosastojaan noin kahden vuoden välein. Lauantaisin on töissä yksi fysioterapeutti koko Sydänsairaalassa. Keskeisintä työssä on potilasohjaus osastoilla ja poliklinikalla. Tärkeää on myös huolehtia tiedon siirtymisestä jatkofysioterapiasta vastaavalle taholle potilaan siirtyessä seuraavaan hoitopaikkaan. Olennainen osa työtä on myös potilaan läheisten ohjaaminen, jotta he voivat tukea omaa läheistään kuntoutumisessa sekä huolehtia omasta jaksamisestaan.

Kuntoutussunnittelijat mukana sydänpotilaan hoidossa

Fysioterapeuttien lisäksi kuntoutuksen tiimiimme kuuluu kaksi kuntoutussuunnittelijaa, jotka tekevät potilaillemme kuntoutustarpeen arvioinnin, laativat kuntoutumissuunnitelman ja seuraavat kuntoutusprosessia. Keskeisimpiä potilasryhmiä ovat sepelvaltimotauti-, sydänlihassairastuneet sekä aortta- ja läppäpotilaat. Osan potilaista he voivat tavata jo osastovaiheessa, mutta pääosin potilaat tulevat vasta myöhemmin yksilövastaanotolle. Kuntoutussuunnittelijat järjestävät Sydänsairaalan ensitietoryhmät, joissa myös fysioterapeuttimme toimivat asiantuntijaluennoitsijoina. Ryhmiä järjestetään sepelvaltimotautipotilaille sekä sydänleikkaukseen tuleville ja siinä olleille potilaille.

Kuntoutuksen työntekijät tekevät tiivistä moniammatillista yhteistyötä osastolla eri ammattiryhmien ja erityistyöntekijöiden kanssa, mutta myös alueellista yhteistyötä sydänhoitajien ja fysioterapeuttien sekä kolmannen sektorin edustajien kanssa. 

Riitan tiimi TAYS Sydänsairaalassa

Hoitoketjuissa mukana

Sydänpotilaiden hoidot kehittyvät jatkuvasti ja terveydenhuollon rakenteet elävät jatkuvassa muutoksessa, mikä näkyy työssämme jatkuvana hoitoprosessien ja -polkujen kehittämisenä sekä osallistumisena erilaisiin tutkimuksiin tai selvitystöihin. Potilasohjeet muuttuvat hoitomuotojen kehittymisen myötä ja niiden laatiminen ja päivittäminen on arkipäiväämme.

Sydänsairaalassa toimii moniammatillinen kuntoutustyöryhmä, jonka tehtävänä on kehittää kuntoutusta alueellamme. Sen yksi merkittävä tehtävä on järjestää alueen toimijoille vuosittain koulutusta sydänpotilaan hoidosta. Tänä vuonna olemme järjestäneet kolme yhteistyöpäivää alueen sydänhoitajille ja fysioterapeuteille tavoitteena luoda sujuva hoitopolku erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja edelleen kolmannen sektorin toimintaan. Päivillä olemme miettineet mm. tiedonkulun haasteita ja ratkaisuja siinä esiin tulleisiin ongelmiin sekä ohjaus- ja kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämistä. Sydänsairaalan väki tekee tiivistä yhteistyötä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa paitsi opiskelijaohjauksen parissa myös koulutuksen alueella. Tällä hetkellä suunnittelemme yhdessä moniammatillista täydennyskoulutusta sydänpotilaiden parissa työskenteleville hoitajille ja fysioterapeuteille. Tavoitteenamme on aloittaa 30 opintopisteen koulutus syksyllä 2019. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa olemme tehneet yhteistyötä osallistumalla sepelvaltimotauti- ja sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketjujen kehittämiseen alueellamme. Kolmannella sektorilla keskeisimpiä yhteiskumppaneitamme ovat Sydänliitto ja Hämeenmaan Sydänpiiri. Osa fysioterapeuteistamme toimii vapaa-ajallaan luennoitsijoina ja vetäjinä Sydänliiton tai Sydänpiirin tuottamilla kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskursseilla.

Kirje joulupukille

Toivoisin, että Suomessa olisi säädöksillä turvattu jokaiselle sydänpotilaalle sydänkuntoutus. Tällä pystyttäisiin turvaamaan se, että kukaan ei putoa sydänpotilaan palvelupolulta. Meidän tulisi tiivistää yhteistyötä hoitopolun jokaisella tasolla, jotta potilaan hoito etenisi systemaattisesti ja saumattomasti. Kaikkialla perusterveydenhuollossa olisi hyvä olla hoitajia ja fysioterapeutteja, jotka ovat korvamerkattuja sydänpotilaiden jatkohoitoon. Tällä hetkellä Pirkanmaalla ei jokaisella paikkakunnalla ole sydänhoitajakäytäntöä tai jos onkin, heillä on vastuullaan monta muuta diagnoosiryhmää. Intoa ja halua sydänpotilaiden hoitoon on, kunhan vain saisimme riittävästi resursseja työn tekemiseen. Sydänpotilaiden hoito kehittyy jatkuvasti ja edellyttää tietojen päivittämistä erilaisissa erikoistumis- ja täydennyskoulutuksissa. Tämän mahdollistaminen edellyttäisi reipasta satsausta koulutusmäärärahoihin, mikä on monesti haasteellista kuntien ja organisaatioiden tiukassa taloudellisessa tilanteessa.

On ilo olla kehittämässä sydänfysioterapiaa kaikkien innokkaiden fysioterapeuttien kanssa ja näkemisiin tammikuussa Tampereella! Ilmoittaudu mukaan Tampereelle 25.1.2019

Terkuin Riitta

Tehokuntoutusta Seinäjoella

Maivi työnsä ääressä

Seinäjoen tehopakkaukseen Maiviin tutustuin jo vuosituhannen alkupuolella. Maivi on uskollisesti ilmaantunut vuosittaisille Sydänfysioterapiapäiville ja huolehtinut ammatissa kehittymisestä muutenkin. Luulin jo häntä täysin päteväksi mutta eikös vain Maivi ilmoittautunut enimmäiselle Pro-kurssille vielä syventämään osaamistaan. Maivi teki kurssin kehittämistyönään EKG-oppaan fysioterapeuteille ja siitä on ollut paljon iloa ainakin meille KYSiläisille.

Maivi on esimerkki fysioterapeutista, joka on rohkeasti vienyt tärkeinä pitämiään asioita eteenpäin ja kehittänyt fysioterapiaa sekä potilaan että fysioterapeutin eduksi. Tähän vaaditaan vahvaa osaamista, hyvää ammatillista itsetuntoa ja sitkeyttä, sillä sairaalamaailmassa asiat eivät yleensä tapahdu kovin nopeasti.


Antaapas nyt Maivin itse kertoa itsestään:



Olen Lepistön Maivi, Lapualainen sydänfysioterapeutti ja työskentelen Seinäjoen Keskussairaalassa. Vuosina 2004-2005 osallistuin ”Sydänpotilaan hoitoketju ” täydennyskoulutukseen ja siitä asti olen saanut työskennellä sydän – ja keuhkopotilaiden parissa osasto- ja poliklinikkatyössä. Näiden lisäksi työkuvaan kuuluu ryhmäohjaukset: Sepelvaltimotautiryhmät, sydänleikattujen ryhmät, kardiomyopatiapotilaiden ensitietopäivät, uniapnearyhmät.

Tiimissämme työskentelee 4 fysioterapeuttia ja 1 kuntohoitaja. Paljon tehdään yhteistyötä muiden sydänpotilaita hoitavien ammattilaisten kanssa. Tärkeänä motivaationlähteenä omaan kiinnostukseen sydänpotilaita kohtaan onkin ollut nimenomaan potilaslähtöinen yhteistyö sydänhoitajan ja kuntoutusohjaajan kanssa . Lisämotivaatiota ja uusinta tietoa olen hakenut Sydänfysioterapiapäiviltä ja viimeksi Sydänfysioterapia-Pro-opinnoista.

Osastokuntoutusta pienryhmissä

Seinäjoen keskussairaala tarjoaa ainutlaatuista sydänkuntoutusta pienryhmässä. Ryhmään valikoituu niitä vaikeasti sydänsairaitapotilaita, joilla on pelko liikkumiseen ja joille liikunta olisi tärkeä osa hoitoa. Kansainvälisten suositusten mukaan osastokuntoutukseen tulee ohjata vaikeat ja komplisoituneet tapaukset.

Pienryhmäharjoittelua kuntopyörillä

Yleisimmät diagnoosit näissä pienryhmissä ovat: vaikea sepelvaltimotauti, sydäninfarktin jälkitila, ohitus- ja tai läppäleikkauksen jälkitila, kardiomyopatia, sydänsarkoidoosi, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt ja tahdistimen asennuksen jälkitila. Ryhmään otetaan kerralla 4 sydänkuntoutujaa.

Ennen jakson alkua osallistujille tehdään kliininen rasituskoe, minkä perusteella laaditaan henkilökohtainen sykekortti. Fyysinen harjoittelu tehdään monitoroiden CorusCad-ohjelman mukaan. Sydänkuntoutujat harjoittelevat yksilöllisesti määritellyllä kuormitustasolla fysioterapeutin valvonnassa ja ohjauksessa. Harjoitellessa kuntoutuja käyttää älypaitaa ja lähetintä, joiden avulla fysioterapeutti voi seurata sydämen sykettä ja EKG-käyrää.

Kahden viikon sydänkuntoutusjakson ohjelmaan kuuluu fyysistä harjoittelua nousujohteisesti, kuusi kertaa jakson aikana, sekä lihasvoimaharjoittelua yksilöllisillä kuormilla. Lisäksi viikko-ohjelma sisältää ryhmäohjauksena allasvoimistelun, rentoutusharjoittelun ja yksilöllisen fysioterapiakäynnin. Se sisältää samoin ryhmäohjauksena psykologin, ravitsemusterapeutin, sydänhoitajan, tahdistinhoitajan, seksuaalineuvojan, lääkärin ja omahoitajan vetämät luennot. Sosiaalityöntekijälle järjestetään tarvittaessa yksilöaika. Sydänpotilaiden kuntoutusohjelma kokonaisuutena on hyvin monipuolinen ja räätälöidään aina ryhmän mukaan. Yksi erittäin tärkeä asia on ryhmältä saatava vertaistuki.

SYDÄNKUNTOUTUSKURSSI

Kahden viikon kuntoutusjakson ohjelma

Sydänfysioterapian opintoja on todella vähän fysioterapeutin peruskoulutuksessa. Olenkin saanut Sydänfysioterapia-Pro-opinnoista paljon tutkimusnäyttöön perustuvaa, syventävää tietoa ja ammattitaitoa sydänpotilaiden fysioterapiaan. Opinnäytetyönä tein EKG-tietopaketin fysioterapeuteille.  Olen saanut siitä omaan työhöni työvälineen, joka on tuonut varmuutta ohjata sydänpotilaita turvallisesti. Sydänkuntoutukseen vahvasti kuuluvat telemetria- ja EKG-laitteistot vaativat fysioterapeutilta osaamista EKG:n tulkinnassa sekä myös kykyä erottaa todelliset poikkeavuudet artefaktasta. Olen koulutuksen myötä oppinut tulkitsemaan sydänkäyriä eri harjoitusten välillä. Mielestäni fysioterapeutin on hyvä hallita EKG:n tulkinta niin, että osaa havaita tavallisimmat muutokset kuten eteisvärinän, eteis- ja kammiolisälyönnit, kammiotakyt ja merkitsevän iskemian sydämen sähköisessä toiminnassa.

Maivi elää niinkuin opettaa

Huolehdin omasta hyvinvoinnista tällä hetkellä käymällä 3 kertaa viikossa kuntosalilla, jossa ohjelma on laadittu itselleni sopivaksi. Koen, että lihasvoiman ylläpito on erittäin tärkeää. Nukun hyvät ja pitkät yöunet, niistä pidän kiinni. Ehkä yksi tärkeä muutos oman hyvinvoinnin eteen on terveellinen ruokavalio, jossa muutosta tullut: turhat sokerit ja napostelut pois.

Summary

Maivi is one of those physiotherapists who comes regularly to annual Cardiac Physiotherapy Meeting. It's always nice to meet so active and devoted cardiac physiotherapist. Maivi works in Seinäjoki central hospital, almost in the middle of Finland. In Seinäjoki hospital they have unique rehabilitation system to very severe cardiac patients: CHD, HF, cardiac sarcoidosis, complicated recovery after heart operations...

All patients make an exercise stress test before a 2 wks rehabilitation period. The intensity of exercise is individual, based on the exercise test, and it is monitored. Patients have intelligent shirts with EKG- electrodes.

Maivi has made an EKG-guide to physiotherapists during her Pro-education. It has been very useful to us in KUH and of course in Seinäjoki. Maivi thinks that physiotherapists have to know the most common EKG-abnormalities in EKG, like atrial fibrillation, extra systoles, ventricular tachycardias and ischemia.

Maivi lives like he told her patients to live: she has 3 exercises/wk in gym room. Maivi thinks that muscle strength is very important to all of us. She also gives a great value to good, enough long sleep. The latest healthy change is her life is that she has given away sugar and snacks.

Meidän ihana sydäntiimi

Kerron nyt tärkeästä porukasta, omasta sydänfysioterapeuttitiimistämme. Olen työskennellyt KYSin sydänosastoilla ja poliklinikalla yli 20 vuoden ajan. Näiden vuosien aikana sydänpotilaista huolehtivien fysioterapeuttien tiimi on kasvanut niin, että nykyisin meitä on 7. Tämä erilaisten ja erikoisten  persoonien kokoonpano vastaa fysioterapiasta sydänosaston lisäksi sydänkirurgialla, sydänvalvonnassa, sydäntutkimus- ja toimenpideosastoilla, sydänkeskuksen ja fysiatrian sydänpoliklinikoilla sekä teho-osastolla.


Sydäntiimistä paikalla Päivi, Eero, Matti, Renja, Riina ja Leena. Kuva Kalle Kosunen



Kuntosaliharjoittelu on osa sydänkuntoutusta

Vuosien myötä sairaalamme sydänfysioterapeuttien tiimi on muotoutunut tiiviiksi ja innostuneeksi ryhmäksi. Yhdessä on saatu kaikenlaista aikaan. Meillä on ollut onni saada tehdä työtä sellaisten kardiologien, kirurgien ja fysiatrien kanssa, jotka ovat arvostaneet fysioterapiaa ja kannustaneet meitä kehittämään toimintaamme. Fysioterapiakäytännöt ja painopistealueet ovat vuosien myötä muuttuneet, esimerkiksi ohitusleikkauksia tehdään enää noin viidennes siitä, mitä huippuvuosina. Toisaalta fysioterapian piiriin on tullut jatkuvasti uusia sydändiagnooseja, osa sellaisia, joista ei ole aikaisemmin tiedetty mitään ja osa sellaisia, joille liikunta on aikaisemmin ollut kontraindisoitua. Haasteita riittää.



Rytmin monitorointia varten asennetaan elektrodit rintakehälle

Tällä hetkellä sydänfysioterapeutin työhön KYSissä kuuluu

• potilastyö, tämä on tärkein, tapaamme potilaita sekä osastoilla että fysiatrian ja sydänpoliklinikoilla, yksilöllisesti ja ryhmissä (meillä toimivat sydänpotilaiden varhaiskuntoutusryhmät, sydänsiirtoa odottavien ryhmä, ASO-ryhmä, erityistä tukea tarvitsevien toipujien ryhmä ja osallistumme sepelvaltimo-, vajaatoiminta- ja flimmeriensitietopäiviin)
• potilasohjausmateriaalin tuottaminen
• alueellisen yhteistyön järjestäminen ja yhteistyöverkoston ylläpito
• hoitoketjutyöryhmiin osallistuminen ja niissä vastuualueena liikuntaohjauksen organisointi
• alueellisen sydänkoulutuksen järjestäminen
• Terveyskylän ja Terveysportin sisällöntuottamiseen osallistuminen
• tutkimuksiin osallistuminen

KYSin ohjeet ovat vapaasti käytettävissä ja löytyvät psshp.fi-sivuilta

Sydäntiimi. Kuva: Kalle Kosunen

Hoitoketju kaiken a ja o

Osastovaihe on nykyään todella lyhyt ja yleensä fysioterapeutti ehtii tavata potilaan korkeintaan muutamia kertoja, usein vain kerran. Hoitoketjun merkitys on aivan oleellinen ja sairaalassa se oikeastaan vain napsaistaan käyntiin. Täällä Pohjois-Savossa sydänpotilaan liikunnallinen hoitoketju toimii melko hyvin ja syynä on asiaan sitoutuneiden terveyskeskusfysioterapeuttien lisäksi se, että toimimme sovitun hoitokäytännön mukaan. Lääkärin lähetettä sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiaan ja jatko-ohjaukseen ei erikseen tarvita vaan käytäntö on sovittu palvelusopimuksella. Terveyskeskusfysioterapeutti myös kutsuu potilaan seurantakäynnille eli potilaan ei tarvitse itse yrittää tavoitella fysioterapeuttia. Harvinaiset ja vakavat sydänsairaudet jäävät KYSin seurantaan, myös fysioterapian osalta.

Tiimin jäsenistä 2 on saanut sydänfysioterapian erikoistumiskoulutuksen ja 2 on parasta aikaa koulutuksessa. Erikoistuminen lisää motivaatiota ja uskallusta tarttua haasteisiin. Hyvä yhteistyö ja mielenkiintoinen työn sisältö ovat avaintekijöitä työssä jaksamisessa.

Lue lisää
KYSin sydänkeskuksen kardiologian toiminta Terveyskylässä
KYSin kardiologia PSSHP:n sivuilla
KYSin kuntoutuksen potilasohjeet

PS. Tämä juttu oli pakko tehdä ennen kuin esittelen Keski-Suomen Keskussairaalan virkeät ja innovatiiviset sydänfysioterapeutit.

Summary

 I have worked in Kuopio University Hospital almost 30 years and over 20 of them with cardiac patients. When I started in the cardiac ward, there were no written policy about physiotherapy. So it was difficult to start but also offered a great possibility to create all systems from the beginning.

Today physiotherapist's work in Kuopio University hospital includes

• working with patients, the most important part of the job; we meet patients in the wards and on the outpatient clinics, personally and in groups (we have rehabilitation groups to patients after an acute event, waiting for heart transplantation, claudication and we also take part to the multidisciplinary education groups to CHD-, HF- and FA-patients)
• producing the education material to cardiac patients
• responsibility of regional physiotherapy co-operation and education
• working in national "Health Village"-project in a cardiac rehabilitation group
• assistance in medical research

Patients stays very short time in the hospital, so the co-operation with physiotherapists in community health center is important. In Kuopio area we have quite good system with cardiac patients' education and the important thing is, that there is no need for the doctor's referral.

In the "heart team" there are 2 physiotherapists who have got a special education in cardiac rehabilitation and 2 are on the pro-course. More knowledge, more motivation.

Ville Karhunen: Sydänkuntoutuksen merkityksiä

Ville Karhusen tänä vuonna 2018 hyväksytyn pro gradun aihe käsitteli sydänkuntoutuksen merkityksiä sydänkuntoutujille. Gradu on tehty Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksella ja on osa isompaa tutkimusta jonka KELA on rahoittanut. Villen työstä nousi esille seikkoja, jotka sydänkuntoutuksessa on tärkeää ottaa huomioon:

Kuntoutujalla on toivo terveydenmuutoksesta sekä toivo paremmasta hyvinvoinnista. Näiden taustalla on pelko sairaudesta ja huoli omasta terveydestä. Kuntoutujalla on halua kuntoutua, mutta hänellä saattaa olla myös ennakkoluuloja kuntoutusta kohtaan. Nämä ennakkoluulot johtuvat pelosta uuttaa kohtaan ja pelosta epäonnistua. Kuntoutuja saattaa kokea muutokset liian suurina ja ajatella, että vaikka yrittää muutosta niin paluu vanhaan on edessä. Nämä asenteet ja ennakkoluulot voivat heijastua varsinkin omatoimisen jakson aikana niin, että kuntoutusmotivaatiota on vaikeaa löytää itsestään ja kuntoutuja luovuttaa helpommin.

Kuntoutuja saa kuitenkin hyvän pohjan kuntoutukselle kuntoutusviikoilla, jolloin hän on vertaisryhmän kanssa osallistumassa kuntoutukseen. Kuntoutujalle vaikeinta on omatoiminen kuntoutusjakso. Silloin kuntoutujan tulisi löytää itsestään motivaatio tehdä suunnitellut asiat. Elämäntapojen muutos onkin kuntoutujalle suuri ja vaikea tavoite saavutettavaksi. Kuntoutujaa voidaan kuitenkin tukea monilla eri tavoilla. Teknologian avulla kuntoutujalle voidaan asettaa pienempiä tavoitteita, joita suorittamalla liikkuminen voi tulla osaksi hänen elämäntapaansa. Teknologian avulla kuntoutuja voi seurata omaa edistymistään ja samalla saada välittömän palautteen tekemisistään. 

Läheisten tuki on kuntoutujalle tärkeää. Läheisten osallistuessa kuntoutujan mukana toimintaan, kuntoutuja voi saada lisää motivaatiota kuntoutumista kohtaan. Kuntoutujan kannalta tärkeää on myös se, että tavoitteet ovat saavutettavissa olevia.

Merkityksellisimmiksi seikoiksi kuntoutumisen kannalta nousivat

• toivo terveyden muutoksesta
• ennakkoluulot kuntoutuksesta
• kuntoutusviikot
• omatoimisen kuntoutuksen haasteet
• teknologia kuntoutuksen apuna
• läheisten tuki

Minua tietysti alkoi kiinnostaa, mikäs mies tämä Ville Karhunen oikein on ja pakkohan sitä oli selvittää. Tällaisia asioita Ville kertoi:

Olen 34- vuotias mies Jyväskylästä ja harrastan pallopelejä, kuntosalia sekä lukemista. Aikaisemmalta koulutukseltani olen mm. fysioterapeutti sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja. Valmistuin juuri terveystieteiden maisteriksi, fysioterapia pääaineena. Sivuaineena suoritin opettajaopinnot ja tavoitteena olisikin saada työpaikka opettajana. Minua on kiinnostanut kouluaikana erityisesti kuntoutujien omat kokemukset kuntoutuksesta. Aiheena se oli ajatuksissa jo ennen gradun aloittamista ja aloitusvaiheessa se sitten tarkentui sydänpotilaisiin.

Gradun perusteella pelko uutta kohtaan voi vähentää halua osallistua kuntoutukseen. Saattaa olla, että kuntoutuja ei usko muutoksen mahdollisuuksiin ja halu osallistua vähenee. Mukana saattaa olla myös pelko siitä, että joutuu pettymään. Kuntoutujat haluavat kyllä tietoa ja ohjausta, mutta kun uutta tietoa tulee paljon niin sen sisäistäminen voi olla vaikeaa. Mielestäni näihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan riittävällä tuella ja ohjauksella.

Jos mahdollisuudet olisivat rajattomat, niin aiheesta tarvittaisiin lisää tutkimustietoa ja mielellään vielä monesta eri näkökulmasta. Haluaisin myös, että kuntoutusryhmät jatkaisivat toimintaa kuntoutusviikkojen jälkeen. Tämä vaatii tietenkin sen, että kaikki ovat samalta alueelta kotoisin ja heillä on jokin paikka missä jatkaa kuntoutumista. Rajattomilla mahdollisuuksilla, jokaisella ryhmällä olisi oma kuntouttajaryhmä avustamassa.

Gradussa omatoiminen kuntoutusaika näyttäytyi haasteellisimmalta, eli ihan jokaisen oma arki. Arjessa tulee kuitenkin ne omat päätökset ja haasteet eteen. Kuntoutuminen on pitkä prosessi ja varmasti kaikille tulee ne omat haasteet siinä, kuinka saada elämäntapoja muutettua.

Vertaistuen merkitys näyttäytyi suurena apuna kuntoutujille. Kuntoutujat pitivät siitä, että oman tarinan sai jakaa vertaisen kanssa, joka ymmärsi tilanteen. Vertaistuki vaikuttaisi olevan jaksamisen ja henkisen puolen kannalta tärkeä osa kuntoutumista.

Ryhmässä saadaan sosiaalisia kontakteja vertaisiin ja ohjaajiin. Ryhmätilanteet koettiin miellyttäviksi ja hauskoiksi tavoiksi kuntoutua. Yksilöohjausta kaivattiin oman tilanteen ohjaukseen ja kuntoutuksen henkilökohtaiseen suunnitteluun. Molemmille tavoille on siis paikkansa.

Virtuaalikuntoutus voi mielestäni olla uhka, jos se syrjäyttää täysin kasvokkain tapahtuvan ohjauksen. Virtuaalikuntoutuksessa on paljon mahdollisuuksia, joita pitäisi tutkia. Kuntoutuksen tukena virtuaalinen kuntoutus on suuri mahdollisuus.

Jos itse olisin potilaan asemassa, toivoisin, että minulle jaksettaisiin selittää asiat tarvittaessa moneen kertaan ja tehtäisiin suunnitelma juuri minulle ja minun tarpeisiini. Kuunneltaisiin potilasta.

Itse huolehdin hyvinvoinnista urheilemalla ja lepäämällä. Kun asiat ovat tasapainossa niin yleensä vointikin on parempi. Viimeisin teko oman hyvinvoinnin eteen on karkkilakko.

Lisää aiheesta voit kysellä Villeltä: villekarhunen@outlook.com

Karhunen, Ville 2018. Meanings of rehabilitation for cardio patient

Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, physiotherapy 23 p 1 appendices.

This work is part of a broader rehabilitation project for heart patients. The research framework for a wider study was a randomized controlled arrangement. Randomization is implemented at group level and in pairs of two consecutive groups.

The purpose of my graduate thesis was to find out what kind of meanings the heart rehabilitees give to rehabilitation. The subjects of the study were rehabilitation patients with coronary artery disease at the Peurungan Rehabilitation Center. As a material I had four group interviews with a total duration of 3 hours 2 minutes and 35 seconds. There were altogether 106 A4 pages of interviews. In my work, I used a phenomenological approach because I wanted to concentrate to the meaning of patients. In the analysis, I used Giorg's method, which is suitable, for meaning analysing.

As a result of my work, six key meanings emerged from cardiovascular health:

• hope for change in health
• prejudices about rehabilitation
• rehabilitation weeks
• challenges of independent rehabilitation
• technology for rehabilitation
• support from relatives 

The rehabilitees have hope for health change and hope for better well-being. They have also fears of illness and worry about their own health. The rehabilitees have a desire to rehabilitate, but he may also have prejudices about rehabilitation. These prejudices are due to fear of a new and fear of failure. Rehabilitation may be overwhelming and rehabilitees might go back to old habits. These attitudes and prejudices can be reflected, especially during the independent period, so that it is difficult to find rehabilitation motivation and give up of rehabilitation easier. However, the rehabilitator gets a good basis for rehabilitation during the rehabilitation weeks when he is participating in rehabilitation with a peer group.

The most difficult part of the rehabilitator is an independent rehabilitation period. Then a rehabilitator should find self-motivation to do the things which has been planned. The change of lifestyle is therefore a great and difficult goal for the rehabilitator to achieve. However, rehabilitation can be supported in many different ways. Technology allows the rehabilitator to set smaller goals so that movement can become a part of his or her lifestyle. Technology enables rehabilitees to track their own progress while gaining immediate feedback. Close-up support is important to the rehabilitees. In conclusion, it is important to support rehabilitees hope for change in health and make achievable goals.

Maailman sydänpäivä 29.9. Pukeudu punaiseen!

Sydänsairaudet ja aivohalvaus ovat maailman mittakaavassa johtavat kuolinsyyt, 17,1 miljoonaa ihmistä/vuosi. Tämä määrä on paljon enemmän kuin syövät, HIV ja AIDS tai malaria.

Vuodesta 2009 lähtien Maailman sydänpäivää on vietetty 29. syyskuuta. Päivän tavoitteena on kiinnittää huomiota sydänsairauksien ja aivohalvausten ehkäisyyn. Parhaat lääkkeet näiden sairauksien ehkäisyyn ovat yksinkertaisia: tupakoinnin lopettaminen, liikunta ja sydänterveellinen, paljon kasviksia sisältävä ruoka.

Epäterveellinen ruokavalio, liikunnan puute, korkea verenpaine, korkeat veren rasva-arvot ja veren sokeri ovat tekijöitä, jotka uhkaavat terveyttä, mutta joihin pystyy myös vaikuttamaan. Erityisen tärkeää olisi antaa lapsille ja nuorille hyvän, terveellisen elämäntavan malli.

Monilla on halua edistää terveyttä elämäntavoilla, mutta siihen saatetaan kaivata tukea ja rohkaisua. Kyllä suomalaiset tietävät, että liikunta on terveellistä ja kohottaa kuntoa tai että kasvikset ovat hyvästä, silti toteutus ei aina onnistu. Elämäntavan muuttaminen ei ole kovin helppoa. Esimerkiksi pitemmän liikkumattomuusjakson jälkeen kroppa ei enää kaipaakaan liikuntaa, ei vaikka kuinka tietäisi, että liikkeelle pitäisi lähteä. Mobiiliaplikaatiokin on helppo sulkea ja unohtaa. Tämän johdattelun jälkeen voidaankin todeta, että me fysioterapeutit voimme olla aika hyvässä tilanteessa kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen tukijoina. Pukeudutaan punaiseen 29.9. tämän muistuttamiseksi.

Pukeudu punaiseen 29.9.

About Heart Day 29.9.

Heart Day is part of an international campaign to spread awareness about heart disease and stroke prevention. This is the perfect day to quit smoking, get exercising and start eating healthy – all in the name of keeping your ticker in good working order, and improving the health and well being of people the world over.

The World Heart Federation have found that heart disease and strokes are the world’s leading cause of death, killing 17.1 million people every year – that’s more than victims of cancer, HIV and AIDS and malaria.

Overeating, lack of exercise, unhealthy diets and high blood pressure, cholesterol and glucose levels are all factors which can trigger heart disease and threaten our own lives, and those of loved ones. Heart Day was set up to drive home the message that heart problems can be prevented.

The aim is to improve health globally by encouraging people to make lifestyle changes and promoting education internationally about ways to be good to your heart. This lesson is becoming increasingly relevant as reports of obesity, poor diet and physical inactivity in children and young people become more and more common.

Events take place to promote healthy hearts. So on Heart Day, get involved, eat your fruit and veg and get outside; both you and your heart will feel the benefits.