Näytetään tekstit, joissa on tunniste sydän. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sydän. Näytä kaikki tekstit

maanantai 24. syyskuuta 2018

Ville Karhunen: Sydänkuntoutuksen merkityksiä


Ville Karhusen tänä vuonna 2018 hyväksytyn pro gradun aihe käsitteli sydänkuntoutuksen merkityksiä sydänkuntoutujille. Gradu on tehty Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksella ja on osa isompaa tutkimusta jonka KELA on rahoittanut. Villen työstä nousi esille seikkoja, jotka sydänkuntoutuksessa on tärkeää ottaa huomioon:

Kuntoutujalla on toivo terveydenmuutoksesta sekä toivo paremmasta hyvinvoinnista. Näiden taustalla on pelko sairaudesta ja huoli omasta terveydestä. Kuntoutujalla on halua kuntoutua, mutta hänellä saattaa olla myös ennakkoluuloja kuntoutusta kohtaan. Nämä ennakkoluulot johtuvat pelosta uuttaa kohtaan ja pelosta epäonnistua. Kuntoutuja saattaa kokea muutokset liian suurina ja ajatella, että vaikka yrittää muutosta niin paluu vanhaan on edessä. Nämä asenteet ja ennakkoluulot voivat heijastua varsinkin omatoimisen jakson aikana niin, että kuntoutusmotivaatiota on vaikeaa löytää itsestään ja kuntoutuja luovuttaa helpommin.

Kuntoutuja saa kuitenkin hyvän pohjan kuntoutukselle kuntoutusviikoilla, jolloin hän on vertaisryhmän kanssa osallistumassa kuntoutukseen. Kuntoutujalle vaikeinta on omatoiminen kuntoutusjakso. Silloin kuntoutujan tulisi löytää itsestään motivaatio tehdä suunnitellut asiat. Elämäntapojen muutos onkin kuntoutujalle suuri ja vaikea tavoite saavutettavaksi. Kuntoutujaa voidaan kuitenkin tukea monilla eri tavoilla. Teknologian avulla kuntoutujalle voidaan asettaa pienempiä tavoitteita, joita suorittamalla liikkuminen voi tulla osaksi hänen elämäntapaansa. Teknologian avulla kuntoutuja voi seurata omaa edistymistään ja samalla saada välittömän palautteen tekemisistään. 

Läheisten tuki on kuntoutujalle tärkeää. Läheisten osallistuessa kuntoutujan mukana toimintaan, kuntoutuja voi saada lisää motivaatiota kuntoutumista kohtaan. Kuntoutujan kannalta tärkeää on myös se, että tavoitteet ovat saavutettavissa olevia.

Merkityksellisimmiksi seikoiksi kuntoutumisen kannalta nousivat
  • toivo terveyden muutoksesta
  • ennakkoluulot kuntoutuksesta
  • kuntoutusviikot
  • omatoimisen kuntoutuksen haasteet
  • teknologia kuntoutuksen apuna
  • läheisten tuki
Minua tietysti alkoi kiinnostaa, mikäs mies tämä Ville Karhunen oikein on ja pakkohan sitä oli selvittää. Tällaisia asioita Ville kertoi:

Olen 34- vuotias mies Jyväskylästä ja harrastan pallopelejä, kuntosalia sekä lukemista. Aikaisemmalta koulutukseltani olen mm. fysioterapeutti sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja. Valmistuin juuri terveystieteiden maisteriksi, fysioterapia pääaineena. Sivuaineena suoritin opettajaopinnot ja tavoitteena olisikin saada työpaikka opettajana. Minua on kiinnostanut kouluaikana erityisesti kuntoutujien omat kokemukset kuntoutuksesta. Aiheena se oli ajatuksissa jo ennen gradun aloittamista ja aloitusvaiheessa se sitten tarkentui sydänpotilaisiin.

Gradun perusteella pelko uutta kohtaan voi vähentää halua osallistua kuntoutukseen. Saattaa olla, että kuntoutuja ei usko muutoksen mahdollisuuksiin ja halu osallistua vähenee. Mukana saattaa olla myös pelko siitä, että joutuu pettymään. Kuntoutujat haluavat kyllä tietoa ja ohjausta, mutta kun uutta tietoa tulee paljon niin sen sisäistäminen voi olla vaikeaa. Mielestäni näihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan riittävällä tuella ja ohjauksella.

Jos mahdollisuudet olisivat rajattomat, niin aiheesta tarvittaisiin lisää tutkimustietoa ja mielellään vielä monesta eri näkökulmasta. Haluaisin myös, että kuntoutusryhmät jatkaisivat toimintaa kuntoutusviikkojen jälkeen. Tämä vaatii tietenkin sen, että kaikki ovat samalta alueelta kotoisin ja heillä on jokin paikka missä jatkaa kuntoutumista. Rajattomilla mahdollisuuksilla, jokaisella ryhmällä olisi oma kuntouttajaryhmä avustamassa.

Gradussa omatoiminen kuntoutusaika näyttäytyi haasteellisimmalta, eli ihan jokaisen oma arki. Arjessa tulee kuitenkin ne omat päätökset ja haasteet eteen. Kuntoutuminen on pitkä prosessi ja varmasti kaikille tulee ne omat haasteet siinä, kuinka saada elämäntapoja muutettua.

Vertaistuen merkitys näyttäytyi suurena apuna kuntoutujille. Kuntoutujat pitivät siitä, että oman tarinan sai jakaa vertaisen kanssa, joka ymmärsi tilanteen. Vertaistuki vaikuttaisi olevan jaksamisen ja henkisen puolen kannalta tärkeä osa kuntoutumista.

Ryhmässä saadaan sosiaalisia kontakteja vertaisiin ja ohjaajiin. Ryhmätilanteet koettiin miellyttäviksi ja hauskoiksi tavoiksi kuntoutua. Yksilöohjausta kaivattiin oman tilanteen ohjaukseen ja kuntoutuksen henkilökohtaiseen suunnitteluun. Molemmille tavoille on siis paikkansa.

Virtuaalikuntoutus voi mielestäni olla uhka, jos se syrjäyttää täysin kasvokkain tapahtuvan ohjauksen. Virtuaalikuntoutuksessa on paljon mahdollisuuksia, joita pitäisi tutkia. Kuntoutuksen tukena virtuaalinen kuntoutus on suuri mahdollisuus.

Jos itse olisin potilaan asemassa, toivoisin, että minulle jaksettaisiin selittää asiat tarvittaessa moneen kertaan ja tehtäisiin suunnitelma juuri minulle ja minun tarpeisiini. Kuunneltaisiin potilasta.

Itse huolehdin hyvinvoinnista urheilemalla ja lepäämällä. Kun asiat ovat tasapainossa niin yleensä vointikin on parempi. Viimeisin teko oman hyvinvoinnin eteen on karkkilakko.

Lisää aiheesta voit kysellä Villeltä: villekarhunen@outlook.com

Karhunen, Ville 2018. Meanings of rehabilitation for cardio patient

Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, physiotherapy 23 p 1 appendices.

This work is part of a broader rehabilitation project for heart patients. The research framework for a wider study was a randomized controlled arrangement. Randomization is implemented at group level and in pairs of two consecutive groups.

The purpose of my graduate thesis was to find out what kind of meanings the heart rehabilitees give to rehabilitation. The subjects of the study were rehabilitation patients with coronary artery disease at the Peurungan Rehabilitation Center. As a material I had four group interviews with a total duration of 3 hours 2 minutes and 35 seconds. There were altogether 106 A4 pages of interviews. In my work, I used a phenomenological approach because I wanted to concentrate to the meaning of patients. In the analysis, I used Giorg's method, which is suitable, for meaning analysing.
As a result of my work, six key meanings emerged from cardiovascular health:
  • hope for change in health
  • prejudices about rehabilitation
  • rehabilitation weeks
  • challenges of independent rehabilitation
  • technology for rehabilitation
  • support from relatives 
The rehabilitees have hope for health change and hope for better well-being. They have also fears of illness and worry about their own health. The rehabilitees have a desire to rehabilitate, but he may also have prejudices about rehabilitation. These prejudices are due to fear of a new and fear of failure. Rehabilitation may be overwhelming and rehabilitees might go back to old habits. These attitudes and prejudices can be reflected, especially during the independent period, so that it is difficult to find rehabilitation motivation and give up of rehabilitation easier. However, the rehabilitator gets a good basis for rehabilitation during the rehabilitation weeks when he is participating in rehabilitation with a peer group.

The most difficult part of the rehabilitator is an independent rehabilitation period. Then a rehabilitator should find self-motivation to do the things which has been planned. The change of lifestyle is therefore a great and difficult goal for the rehabilitator to achieve. However, rehabilitation can be supported in many different ways. Technology allows the rehabilitator to set smaller goals so that movement can become a part of his or her lifestyle. Technology enables rehabilitees to track their own progress while gaining immediate feedback. Close-up support is important to the rehabilitees. In conclusion, it is important to support rehabilitees hope for change in health and make achievable goals.

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Maailman sydänpäivä 29.9. Pukeudu punaiseen!

Sydänsairaudet ja aivohalvaus ovat maailman mittakaavassa johtavat kuolinsyyt, 17,1 miljoonaa ihmistä/vuosi. Tämä määrä on paljon enemmän kuin syövät, HIV ja AIDS tai malaria.

Vuodesta 2009 lähtien Maailman sydänpäivää on vietetty 29. syyskuuta. Päivän tavoitteena on kiinnittää huomiota sydänsairauksien ja aivohalvausten ehkäisyyn. Parhaat lääkkeet näiden sairauksien ehkäisyyn ovat yksinkertaisia: tupakoinnin lopettaminen, liikunta ja sydänterveellinen, paljon kasviksia sisältävä ruoka.

Epäterveellinen ruokavalio, liikunnan puute, korkea verenpaine, korkeat veren rasva-arvot ja veren sokeri ovat tekijöitä, jotka uhkaavat terveyttä, mutta joihin pystyy myös vaikuttamaan. Erityisen tärkeää olisi antaa lapsille ja nuorille hyvän, terveellisen elämäntavan malli.

Monilla on halua edistää terveyttä elämäntavoilla, mutta siihen saatetaan kaivata tukea ja rohkaisua. Kyllä suomalaiset tietävät, että liikunta on terveellistä ja kohottaa kuntoa tai että kasvikset ovat hyvästä, silti toteutus ei aina onnistu. Elämäntavan muuttaminen ei ole kovin helppoa. Esimerkiksi pitemmän liikkumattomuusjakson jälkeen kroppa ei enää kaipaakaan liikuntaa, ei vaikka kuinka tietäisi, että liikkeelle pitäisi lähteä. Mobiiliaplikaatiokin on helppo sulkea ja unohtaa. Tämän johdattelun jälkeen voidaankin todeta, että me fysioterapeutit voimme olla aika hyvässä tilanteessa kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen tukijoina. Pukeudutaan punaiseen 29.9. tämän muistuttamiseksi.

Pukeudu punaiseen 29.9.

About Heart Day 29.9.

Heart Day is part of an international campaign to spread awareness about heart disease and stroke prevention. This is the perfect day to quit smoking, get exercising and start eating healthy – all in the name of keeping your ticker in good working order, and improving the health and well being of people the world over.

The World Heart Federation have found that heart disease and strokes are the world’s leading cause of death, killing 17.1 million people every year – that’s more than victims of cancer, HIV and AIDS and malaria.

Overeating, lack of exercise, unhealthy diets and high blood pressure, cholesterol and glucose levels are all factors which can trigger heart disease and threaten our own lives, and those of loved ones. Heart Day was set up to drive home the message that heart problems can be prevented.

The aim is to improve health globally by encouraging people to make lifestyle changes and promoting education internationally about ways to be good to your heart. This lesson is becoming increasingly relevant as reports of obesity, poor diet and physical inactivity in children and young people become more and more common.

Events take place to promote healthy hearts. So on Heart Day, get involved, eat your fruit and veg and get outside; both you and your heart will feel the benefits.

perjantai 14. syyskuuta 2018

Ravitsemus ja Ursula Schwab

Ursula Schwab
Ravitsemus on aina ollut oleellinen osa sydänsairauksien sekundääripreventiota. Se ei silti tarkoita, että ruokavalio toteutuisi optimaalisesti. Sepelvaltimotautipotilailla on käytettävä kaikki mahdolliset itsehoitokeinot (lääkehoidon ja sydäntoimenpiteiden lisäksi) taudin etenemisen pysäyttämiseksi ja siinä on ravitsemuksen ja liikunnan hyvällä kombinaatiolla iso merkitys. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi fysioterapeuttienkin on oltava selvillä, millaiset ruokavalinnat tukevat niin sydän- kuin muutakin terveyttä.

Median ravitsemusuutisointi hämmentää ihmisiä ja on saanut monet hylkäämään hyvät elämäntapamuutokset kohu-uutisen perusteella. Kaikilla meillä on tuttavapiirissä se isoisänserkunvaimonkummipojanentinentyökaveri joka on syönyt ikänsä voita ja läskiä, vetänyt viikonloppuisin pään täyteen ja mennä porskuttaa parempikuntoisena kuin kukaan meistä. Tällaiset poikkeukset eivät kumoa erittäin laajaa tutkimusnäyttöä esimerkiksi pehmeän rasvan ja kasvisten terveyshyödyistä.

Sepelvaltimotautipotilaille järjestettävässä ensitietopäivässä fysioterapeutin osuutta edeltää ravitsemusterapeutin tietopaketti ja olen usein mennyt etuajassa, jotta ehtisin kuunnella Ursula Schwabin huippuasiantuntevaa esitystä. Joko olen erityisen hidasoppinen tai muuten vain aina tuntuu tulevan uutta tai vanhaa tarkentavaa asiaa. Ursula joutuu lähes joka kerta melkoiseen ristikuulusteluun, ihmisillä kun on paljon ravitsemukseen liittyvää kysyttävää. Minäkin liityin kyselijöiden joukkoon ja tällaisiin kysymyksiin Ursula vastaili:

Kerro hiukan itsestäsi ja työstäsi sydänterveyden edistämiseksi
Toimin ravitsemusterapian professorina Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Työhöni kuuluu myös kliinistä työtä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Työni sydänterveyden edistämiskeksi on monitahoista: opiskelijoiden opettamista, potilaiden ohjaamista, ohjausmateriaalin tuottamista, sairaalan henkilökunnan kouluttamista, ravitsemussuositusten tekemistä ja päivittämistä sydänterveyden edistämiseksi. Käypä hoito –suositusten (dyslipidemiat) päivittämistä.

Kerro lyhyesti, mihin sydänpotilaan ruokavaliosuositukset perustuvat
Vankkaan tutkimusnäyttöön, jossa on huomioitu tutkimusten laatu ja sovellettavuus.

Mikä on mielestäsi ruovavaliosuosituksessa huonoimmin toteutuva osa?
Valitettavasti näitä on monta: rasvan laatu (liikaa kovaa ja liian vähän pehmeää), liian vähän kuitua, liikaa suolaa ja liian vähän kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Ihmiset ovat sekaisin ravintovalmentajien ym. asiantuntijoiden ammattinimikkeistä, selventäisitkö ravitsemusasiantuntijoiden nimikeviidakkoa
Vain ravitsemusterapeutin ammattinimike on laillistettu terveydenhuollon ammattinimike. Ravitsemusterapeutti on suorittanut maisterin tutkinnon ravitsemustieteessä. Ainoa suorituspaikka Suomessa on Itä-Suomen yliopistossa. Muita nimikkeitä, kuten ravintoterapeutti, ravintovalmentaja ja ravitsemusasiantuntija, voi käyttää kuka vain. Mitään tutkintoedellytyksiä muihin nimikkeisiin ei ole.

Miten lisäravinteet ja luontaistuotteet sopivat sydänpotilaalle?
Lisäravinteita ja luontaistuotteita ei tulisi omin päin käyttää. Jos jokin valmiste kiinnostaa, tulee sen yhteensopivuus lääkityksen kanssa tarkistaa hoitohenkilökunnalta. Esim. luontaistuotteiden ja sydänpotilaalle tyypillisten lääkkeiden välillä on varsin paljon yhteisvaikutuksia, jotka voivat olla vakaviakin. Kalaöljyvalmisteita käytetään paljon, mutta niistä voi olla haittaa lipidi- ja glukoosiaineenvaihdunnan kannalta. Hoitohenkilökunnan suosittelemia ravintolisiä tulee käyttää annosteluohjeiden mukaan, esim. kalsiumvalmiste, jos ruokavaliossa on vain vähän maitotuotteita.

Miten fysioterapeutit voisivat sydänpotilaita ohjatessaan huomioida ravitsemuksen?
Me kaikki potilasta hoitavat voimme omalta osaltamme motivoida kokonaisvaltaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Eli korostamalla ravitsemuksen merkitystä osana kokonaishoitoa ja -kuntoutusta.

Minkälaisissa asioissa näkisit fysioterapeuttien ja ravitsemusterapeuttien yhteistyön erityisen tärkeäksi?
Esim. vajaatoimintapotilailla, vajaaravitsemusriskipotilailla, vajaaravituilla.

Mitä muuta sydänpotilaan ravitsemukseen liittyvää haluaisit sanoa?
Meillä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia sydänpotilaiden ravitsemuksen edistämisessä. Tehdään kaikki töitä sen eteen.

Lue lisää
THL, ravitsemussuositukset
EVIRA, terveyttä edistävät ravitsemussuositukset eri ikäisille ja eri ruokavalioihin
Vegaanisen ruokavalion koostaminen
Ruokapyramidi


Summary

Nutrition has always been an important part of  secondary prevention in cardiac diseases. It doesn't still mean that cardiac patients' nutrition is on good level. There are also a lot of confusing news in media and usually they are against the official nutrition guidelines. This has made many people to reject the good life style modifications.

Ursula Schwab, the professor of nutrition science in Eastern Finland, has been working in the team of the Finnish national nutrition guidelines. She is working partly as a professor in University  of Eastern Finland and partly in Kuopio University Hospital. I have heard many times Ursula's lesson about heart healthy diet and every  time I get something new information.

The Finnish nutrition guidelines are based on large evidence and has applied to Finnish eating habits. There is still a lot to do: the quality of fat is not optimal (too much hard, too little soft fat), too little fiber, too much salt and too little vegetables and fruits.

Many people use additional nutrient or natural supplements. Ursula said, that cardiac patients must be careful and not take them without asking doctor or cardiac nurse. Many supplements have synergy with typical heart disease medication and this synergy can be harmful. Fish oil products are widely used, but they can impair lipid- or glucose metabolic.

There are many kinds of "nutrition experts" in media, but only the nutrition therapist is a legal profession and they have graduated from Kuopio University ( of Eastern Finland). Who ever can call him-/herself a nutrition coach, nutrition expert etc., they have no official education or position.

It is important to take account nutrition in rehabilitation if we want to get good results. In cardiac rehabilitation it's particularly important with heart failure patients, patients who are in a risk of undernutrition and patients with  cachexia. We have very much unused potential to improve cardiac patients' nutrition. Let's work together to make it better.



maanantai 10. syyskuuta 2018

Sydänlääkkeet ja liikunta

Sydänpotilaiden kanssa työskennellessä joutuu usein tilanteeseen, jossa joutuu pohtimaan, johtuvatko potilaan oireet huonosta kunnosta, sydänsairaudesta vai lääkityksestä.

Yleisesti sanotaan, että sydänlääkkeet eivät vaikuta liikuntakelpoisuuteen. Tämä pitää paikkansa ja lääkitys ylipäätään mahdollistaa monissa tapauksissa liikunnan harrastamisen. Kuitenkin itse liikuntasuorituksen aikana ne voivat joko parantaa tai heikentää suoritusta. Suurimmalla osalla lääkkeistä ei ole vaikutusta suorituskykyyn, mutta ne tulee silti ottaa huomioon liikunnassa.

Sepelvaltimotautipotilaan lääkityspaketti sisältää tavallisesti

- ASAn eli asetyylisalisyylihapon
- beetasasalpaajan
- pitkävaikutteisen nitron
- kolesterolia alentava lääkitys

Lisäksi tilanteen mukaan
- verenpainelääke
- antikoagulantti
- diureetti

Tämä taulukko ei  varmastikaan ole aivan täydellinen. Kauppanimiä en laittanut, koska niiden päivittäminen olisi liian työlästä.

Lääkeryhmä (kauppanimiä)
Toivottu vaikutus
Liikunnassa huomioitava
ASA
(Primaspan)
Veritulppien esto
Ei vaikuta liikuntaan. Hidastaa jonkin verran veren hyytymistä, mutta ei merkitystä liikunnan kannalta
Betasalpaajat
Luelisää
Sykkeen hidastuminen, verenpaineen lasku, sydämen työmäärän vähentyminen
Pienentää minuuttitilavuutta alentuneen sykkeen vuoksi ja sitä myötä heikentää jonkin verran maksimaalista suorituskykyä. Toisaalta hitaamman sykkeen aikana sepelvaltimoiden verenkierto pysyy parempana ja oireeton suorituskyky paranee. Jos syke jää liikkuessa kovin matalaksi, toimivat lihakset menevät herkästi ”hapoille”. Ellei ole mahdollista vähentää annosta, alaraajojen hapenottokyvyn parantamiseen tulee kiinnittää huomiota, esim. intervalliharjoittelulla ja erityisen huolellisella alkuverryttelyllä. Monilla beetasalpaajan käyttäjillä raajat palelevat herkästi, joten ne on varsinkin viileällä tai tuulisella säällä puettava lämpimästi. Astmaatikoilla beetasalpaajat lisäävät astmakohtauksen riskiä. Voivat alentaa potenssia.
Nitraatit
Lue lisää
Verisuonten laajeneminen, sydämen työmäärän vähentyminen
Pikanitro/ Dinit-suihke otetaan sydänoireiden ilmaantuessa. Pääsääntöisesti liikunta tapahtuu oirekynnyksen alapuolella, mutta jos oireet ovat herkässä, nitrotabletin tai -suihkeen voi ottaa etukäteen. Ellei 2-3 suihkekertaa helpota oireita, on tilattava ambulanssi. Jos suihkeita on otettu useita, verenpaine voi laskea liikaa ja oireena on huimaus. Pitkävaikutteinen nitro otetaan ohjeen mukaan säännöllisesti ja se nostaa oireetonta suorituskykyä. Varsinkin alkuvaiheessa aiheuttaa monille päänsärkyä.
Statiinit
Lue lisää
Veren rasva-profiilin parantaminen
Voivat aiheuttaa lihaskipuja. Hyvin harvinaisena haittavaikutuksena voi ilmetä statiinimyopatia, jolloin seerumin kreatiinikinaasiarvo suurentuu jopa kymmenkertaiseksi normaaliin nähden. Lihaskipuja voi aiheuttaa moni muukin vaiva, mutta jos syynä selkeästi on statiinit, annostusta tai valmistetta vaihtamalla usein löytyy sopiva lääkitys.
Antikoagulantit
Hidastavat veren hyytymistä. Käytetään yleensä eteisvärinässä, keuhko- ja laskimotulppien hoidossa, tekoläpän asentamisen jälkeen veritulppien ehkäisyyn
Lisäävät verenvuotoriskiä ja mustelmataipumusta. Vältettävä kontaktiurheilua, kaatumisia ja ruhjeita. Lue tarkemmin miten vaikuttaa fysioterapiaan.
Diureetit
Nesteenpoistolääkkeet poistavat nestettä elimistöstä. Ne vähentävät verivolyymia, laskevat verenpainetta ja vähentävät sydämen työmäärää. Käytetään sydämen vajaatoiminnan hoidossa.
Verivolyymi ja samalla laskimopaluu vähenee, tämä heikentää minuuttivolyymia. Toisaalta vajaatoimisessa sydämessä runsas verivolyymi aiheuttaa veren pakkaantumisen keuhkoihin ja laskimoihin. Jos diureetteja tulee otettua liikaa, kuivuminen altistaa eteisvärinälle. Liian voimakas nesteenpoistuminen saattaa myös häiritä suolatasapainoa. Saatavat aiheuttaa potenssiongelmia. 
ACE-estäjät
Lue lisää
Laajentavat verisuonia, alentavat verenpainetta ja vähentävät sydämen työmäärää. Käytetään kohonnen verenpaineen hoitoon, ison infarktin jälkeen.
Pienentävät minuuttitilavuutta. Yleensä eivät vaikuta liikuntaan ellei verenpaineen lasku ole aivan huomattava, jolloin on syytä jo neuvotella annostuksen muuttamisesta. Aiheuttavat herkästi kuivaa yskää
AT-reseptorin-salpaajat
Vaikutukset samat kuin ACE-estäjillä, mutta eivät yleensä aiheuta yskää
Katso edellä
Kalsium-salpaajat
Laajentavat verisuonia ja alentavat verenpainetta, osa kalsiumsalpaajista vaikuttaa myös sykettä alentavasti
Pienentävät minuuttitilavuutta. Osittain samat vaikutukset kuin betasalpaajilla, erityisesti jos sykettä alentava vaikutus. Voivat aiheuttaa punoitusta ja huimausta, joillekin päänsärkyä.
ADP-reseptorin-salpaajat (klopidogreeli, prasugreeli ja tikagrelori)
Verihiutaleiden takertumisen estäminen
Käytetään pallolaajennuksen ja stenttauksen jälkeen. Hidastavat veren hyytymistä ja lisäävät mustelmataipumusta. Näitä käytetään yleensä 6-12kk toimenpiteen jälkeen eikä niiden käyttöön saa tulla taukoja. Vältettävä lajeja, joissa voi tulla iskuja ja ruhjeita.
Kipulääkkeet
Muiden kuin sydänoireiden hoitamiseen
Ensisijaisesti kipulääkkeeksi suositellaan parasetamolia. Ei suositella tulehduskipulääkkeiden käyttöä, varsinkin pitkäaikaisessa käytössä heikentävät verenpainelääkkeiden tehoa. Antikoagulanttien kanssa ei suositella tulehduskipulääkkeitä, koska vaikuttavat veren hyytymiseen.

Sydänsairauksien hoidossa käytetyistä lääkkeistä on kattava kuvaus Sydänliiton sivuilla  Kattavasti lääketietoa on myös Kodin lääkeoppaassa.

Lisätietoa lääkkeistä ja liikunnasta

Verenpainelääkkeet, Duodecim

Heart rate and blood pressure responses to medication
Adapted from American College of Sport Medicine (2013). ACM's guidelines for exercise testing and prescription.



perjantai 3. elokuuta 2018

A snapshot from Europrevent 2018

Euro Prevent on Euroopan kardiologineuvoston (ESC) alajaoksen EAPC:n ( European Association of Preventive Cardiology) vuosittain järjestämä tapahtuma, jossa aiheena ovat sydänsairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus. Tällä kertaa tapahtuma oli Ljubljanassa Sloveniassa. Meitä suomalaisia sydänfysioterapeutteja taisi olla mukana vain Liisa Lumiaho ja minä, lääkäreitä näkyi enemmänkin. Yhteensä päivillä oli n. 1200 osallistujaa.
Sydänystävällinen lounas
Perusteos, suosittelen
Slovenialainen sydämerkki...kai
Ohjelmassa oli useita rinnakkaisia luentoja ja jonkin verran jouduimme seilaamaan luentosalista toiseen mielenkiintoisten aiheiden perässä. Olimme huippuylpeitä Jari Laukkasen ja Kai Savosen esiintymisistä.



Kadulla harjoiteltiin peruselvytystä

Kirjoitan mielenkiintoisimmista aiheista erikseen, mutta tässä ihan muutamia pikku poimintoja päivien aiheista
  • sydäninfarktin jälkeistä hyvää toipumista ennakoi alhainen ikä ja miessukupuoli (Marco Novacovic, Slovenia)
  • kohtuukuormitteinen (40% max MIP:sta) sisäänhengityslihasvoimien harjoittaminen sydämen vajaatoiminnassa, jossa pumppausteho on alentunut, parantaa merkitsevästi paitsi sisäänhengityslihasten voimaa, myös vähentää hengenahdistusta, parantaa hapenottokykyä ja elämänlaatua (Arpa Srinuttisopak, Thaimaa)
  • telekuntoutustutkimuksessa ikääntyneillä todettiin, että n. 28% yli 65-vuotiaista hyväksyy mobiilikuntoutuksen laitoskuntoutuksen sijaan ja mobiilikuntoutuksen valinneet olivat keskimäärin nuorempia, koulutetumpia, aluperin liikunnallisesti aktiivisia ja useimmiten miehiä (Matthias Wilhelm, Sveitsi)
  • sydänkuntoutujan verkko-oppiminen on toteutettavissa ja se voi parantaa potilaan tietotasoa, mutta sillä ei näytä olevan vaikutusta elämänlaatuun, eniten potilaat hakivat tietoa lääkehoidosta, liikunnasta ja sydäntapahtuman riskitekijöistä (Ines Frederix, Belgia)
  • ESCiltä on tilattavissa maksullinen (mutta ei mitenkään kallis) expert tool liikuntaohjelman suunnitteluun, sopii parhaiten sellaisille, jotka eivät suunnittele päivittäin sydänkuntoutujille liikuntaohjelmia




  • vain hetkeksi ummistin silmäni

  • Jarin aiheena oli saunominen, kuten arvata saattaa. Aiheesta sen verran, että saunominen tekee sydämelle hyvää. Aiheesta kirjoitan lisää ja siihen saan aiheen tutkijalta apuja.
  • esityksistä ja postereista on diat ja abstraktit ESCin sivuilla https://www.escardio.org/ 

Lue lisää

Summary

EuroPrevent is an annual congress of the European Association of Preventive Cardiology (EAPC), where leading experts get together in an international forum to present their research and share knowledge. The three day program consists of practical 'hands-on' educational courses and scientific symposia covering the spectrum of cardiovascular prevention and rehabilitation for cardiologists, allied health professionals, general practitioners, basic scientists, young researchers and policymakers. In April 2018 I was in Europrevent congress in Ljubljana with my colleague Liisa Lumiaho. I didn't sleep the whole time, but it's very difficult to write about the presentations so it's better to read about them on ESC web page https://www.escardio.org/ . We were very proud of the Finnish performers Kai Savonen and Jari Laukkanen. The next annual congress will be held in Lisbon in April 2019.

maanantai 30. heinäkuuta 2018

Huh hellettä

Kuumuus kuormittaa

Tänä kesänä on saatu nauttia poikkeuksellisesta lämmöstä. Kaikki eivät kuitenkaan lämmöstä nauti ja joillekin se on jopa haitallista. Sydänsairaalle kuumuus voi olla erityisen rasittava. Pitkään jatkuva kuumuus lisää etenkin vanhusten kuolleisuutta. 



Moniin muihin maihin verrattuna suomalaisille sopiva optimilämpötila on yllättävän alhainen, 14-15 astetta (onkohan tämä edes totta, mehän kuollaan jo huoneenlämmössä!). Välimeren maissa vastaava lämpötila on 22 ja 25 lämpöasteen välillä. Taiwanissa jopa 32 astetta. Sydänsairaalle kuumuuden haitat liittyvät yleensä nestehukkaan: juominen jää liian vähäiseksi, verenpaine laskee, syke nousee, elimistön kuivuminen altistaa eteisvärinälle jne. Potilailla, joilla on käytössä nesteenpoistolääkitys, liiasta juomisesta on usein varoiteltu. Helteellä tämä saattaa olla ongelmallista, jos juominen jää vähäiseksi. Joskus voi olla tarpeen tarkistaa diureettiannostusta jos juomisen lisääminen ei riitä.

Kuumaan sopeutuminen

Ihminen sopeutuu kuumaan ilmastoon muutamassa viikossa. Kehon lämmönhukkamekanismit kuten hikoilu ja pintaverenkierron lisääntyminen käynnistyvät ympäristölämpötilan kohotessa. 

Kun ympäristön lämpötila ylittää ihon pinnan lämpötilan (n. +32 °C), hikoilu on ainoa keino poistaa lämpöä kehosta. Hikoilemista haittaa tai estää korkea ilmankosteus sekä esimerkiksi antikolinerginen lääkitys ja tällöin koko kehon lämpötila alkaa nousta. Hikoillessa elimistö myös menettää nestettä, mikä lisää kuivumisen vaaraa kuumassa. Pintaverisuonten laajenemisesta aiheutuvan verenpaineen laskun kompensoimiseksi syke kohoaa ja sydämen työteho lisääntyy. Ikääntyessä lämmönsäätely heikkenee entisestään.

Fyysinen rasitus kuumassa

Sydämeen kohdistuva rasitus kasvaa kuumassa työskenneltäessä, sillä verta ohjautuu kuumassa iholle elimistön viilentämiseksi sitä enemmän, mitä raskaampi työ ja kuumempi ympäristö on kyseessä. Verenkierron ohjautuminen iholle voi vähentää työskentelevien lihasten verenkiertoa, jolloin lihakset väsyvät. Kun ihminen tekee maksimaalista lihastyötä, luustolihakset tuottavat 30–40 kertaa enemmän lämpöä kuin muu elimistö. Tällöin ruumiinlämpö voi nousta jopa 40 asteeseen. Sen seurauksena ihon verenkierto voimistuu ja sitä kautta lämmönhukka suurenee. 



Fyysisessä rasituksessa hellesäässä on juotava riittävästi nestehukan korvaamiseksi, lämpötilasta riippuen 1-2 desilitraa kerrallaan, 3-4 kertaa tunnissa. Kevyessäkin työssä nesteitä on syytä nauttia, mutta toisaalta pitää välttää ylinesteytystä. On helppo ymmärtää, miksi sydänsairaalle ei suositella pitkäaikaista fyysistä kuormitusta helteessä.

Lue lisää

Potilaan lääkärilehti: Helle rasittaa sydäntä

Summary

This summer has been extremely warm in Finland and it can harm cardiac patients, especially the old ones. The optimum temperature for finnish people is about 14-15 C degrees (which is hard to believe), much lower than in southern countries, for example in mediterranean countries it is 22-25C.

The harms are usually connected to dehydration that is not compensated by adequate drinking (even 1-2dl, 3-4 times an hour). At temperatures above 32C the body has only sweating as a weapon against heat and if the humidity is high, this doesn't work. When working in high temperatures the circulation of the skin increases, the blood pressure decreases and the heart rate grows, which can lead to symptoms in cardiac diseases. It is easy to understand why we want to limit our patients' heavy exercise or physical work when the weather is very warm.




perjantai 27. heinäkuuta 2018

Saanko esitellä: Raimo Kettunen

Raimo Kettunen, monen tuntema huippukardiologi ja upea ihminen on vaikuttanut monen sydänfysioterapeutin työhön ja innostukseen. Siksi hän ansaitsee tulla esitellyksi ensimmäisenä työhömme vaikuttaneista ammattilaisista.

Kun olin suorittamassa vanhamuotoista erikoislääkintävoimistelijan tutkintoa Oulussa vuonna 1990, erikoistumisalana sisätautien fysioterapia, kukapas se muukaan oli  sydänsairauksia opettamassa kuin Raimo Kettunen, liekö itsellekin kipinä jäänyt kytemään jo silloin. Raimo oli onnekseni töissä KYSissä silloin kun aloittelin työtäni sydänosastoilla, hänen kanssaan oli helppo tehdä yhteistyötä.

Laitoin Raimon tiukkaan tenttiin ja tällaisia ajatuksia sain hänestä nyhdettyä (ei tarvinnut nyhtää, hän oli hyvin avulias ja kiitän siitä kovasti).

1. Olet ollut mukana monessa sydänfysioterapiaa sivuavassa tehtävässä ja myös monissa sairaaloissa sydänfysioterapeuttien innoittajana. Voisitko kertoa vähän urastasi.

valmistunut Hgistä 1974
fysiologian tutkijana Oulun yliopistossa 1976-1984
erikoistuminen sisätauteihin ja kardiologiaan OYS:ssa 1984-1992
kardiologina KYS:ssa 1992-1999
kardiologina MKS:ssa 1999-2001
ylilääkärinä PHKS:ssa 2001-2011
fysiologian ja kardiologian dosentti, professori h.c.

2. Joskus varsinkin sairaalassa työskennellessä tulee mieleen, että mitenkähän paljon sydänpotilaan liikunnasta ja kuntoutuksesta lääkäreille opetetaan, tuntuu, etteivät nuoret lääkärit osaa käyttää osaamistamme riittävästi. Olenko oikeassa?

- ikävä tosiasia on, että sekä nuoret että vanhat lääkärit unohtavat liikunnan ja muidenkin elämäntapojen ratkaisevan merkityksen (varsinkin sydänterveydelle), nuoret lääkärit keskittyvät lääkityksen toteuttamiseen ja vanhemmat lääkärit keskittyvät toimenpidehoitoihin ja olettavat nuorempien hoitavan ”kaiken muun”

3. Edelliseen kysymykseen liittyen, miten fysioterapeutit voisivat edistää yhteistyötä muun sydänpotilasta hoitavan henkilökunnan kanssa, erityisesti lääkäreiden?

- potilaita kannattaa muistuttaa liikunnan merkityksestä ja tarjolla olevista kuntoutuskursseista, joille lääkärit useinkaan eivät muista potilaita lähettää
- fysioterapeuttien ja lääkäreiden yhteiset koulutustilaisuudet ovat hyödyllisiä
- heart team-ideaa pitäisi laajentaa niin, että fysioterapeutit tulevat niihin mukaan
- liikunta on vähintään yhtä oleellinen osa sydänpotilaan elämäntapamuutoksessa kuin esim. ravinto
yhdessä ravinnon kanssa liikunnalla on suuri merkitys myös painon hallinnassa, tämän takia yhteistyö ravitsemusammattilaisten kanssa on myös tärkeä

4. Kun mietitään sydänpotilaan hoitoa ja liikunnallisen kuntoutuksen tutkimusnäyttöä, voisiko kuntoutukseen panostaa enemmän ja mitenköhän tämä sote-uudistuksessa on huomioitu vai unohtuuko kokonaan?

- tutkimusnäyttöä liikunnan vaikutuksesta sydänpotilaiden ennusteeseenkin – saatikka elämänlaatuun – on jo sen verran, että liikunnallinen kuntoutus on oleellinen osa sekä sepelvaltimotauti- että vajaatoimintapotilaan kuntoutusta. Suomessakin on tehty väitöskirja (Kai Kiilavuori) liikunnan vaikutuksesta vajaatoimintaan: kuntoutus kannattaa ehdottomasti, mutta kovasti alikäytössä
- uutena fysioterapiamuotona on mm. tulossa ns. high intensity training akuuteille sepelpotilaille
- jos sotessa ei puututa erikoissairaanhoitoon aiottua enemmän, sydänkuntoutuksen resurssien pitäisi säilyä kunhan erikoissairaanhoito pitää sydänkuntoutuksen suunnittelun ja ohjauksen omissa käsissään

5. Sydänfysioterapeutin osaaminen perustuu liikuntafysiologian ja sydänsairauksien patofysiologian tuntemiseen. Mitä muuta kuuluu mielestäsi sydänfysioterapiaan erikoistuvan fysioterapeutin osaamiseen?

- näiden lisäksi pitäisi tietää mm. miten 1-suonen, 2-suonen tai 3-suonen tauti vaikuttaa kuntoutuksen suunnitteluun sepelpotilailla
- miten sydämen pumppauskyky (vasemman kammion kunto ja ejektiofraktio) rajoittavat eri liikuntamuotoja
- miten rytmihäiriöalttius on huomioitava suunnittelussa ja ohjaamisessa
- miten lääkitys vaikuttaa kuntoutukseen
- sopivat rasitustestit antavat tärkeätä informaatiota paitsi suoritus- ja työkyvyn arviointiin, myös kuntoutuksen suunnitteluun

6. Sepelvaltimotautiin sairastuvuus on siirtynyt iäkkäämpiin ikäluokkiin, miten tämä näkyy kardiologiassa?

- toipuminen hidastuu, tarvitaan enemmän lääkitystä
- kuntoutuksen tarve kasvaa
- toimintakyvyn rajoitukset vaikeuttavat liikunnallisen kuntoutuksen suunnittelua ja toteutusta
- tarvitaan monipuolisempia ja teknisesti vaativampia ja kalliimpiakin kuntoutusmenetelmiä

7. Tulevaisuuden kardiologia, mihin suuntaan menossa?

- toivottavasti yhä enemmän preventiiviseen suuntaan eli elämäntapamuutoksiin jo ennen sairastumista
hoidot kehittyvät nopean toipumisen ja sydämen pumppauskyvyn säilyttävään suuntaan

8. Sydäntoimenpiteiden ja -tapahtumien jälkeinen sairaala-aika on puristettu aina vain lyhyemmäksi. Millä tavalla potilasohjausta pitäisi kehittää, että oikea-aikaisuus oikeille potilaille toteutuisi?

- on ikävää että Suomessa on luovuttu akuuttien sepelpotilaiden erikoissairaanhoidon kontrollikäynneistä ja siirretty suuri osa potilaista suoraan terveyskeskusten seurantaan, tästä on seurannut väistämättä kuntoutuksen laiminlyöntiä
- kaikille sydänpotilaille pitäisi tehdä liikunta- ja toimintakyvyn sallima rasitustesti ennen kotiuttamista tai hyvin pian sen jälkeen

9. Millaisia terveisiä haluaisit lähettää meille sydänfysioterapeuteille ja sydänfysioterapeuteiksi erikoistuville?

- olkaa aktiivisia ja oma-aloitteisia
- pyytäkää lääkäreiltä tietoja sairaudesta ja sydämen toimintakyvystä
- pyytäkää lääkäreiltä mielipidettä kuntoutuksen tarpeesta


Lue lisää:

Raimon artikkeleita Terveysportissa on paljon. Tässä linkki niihin. Artikkeleista ensimmäisenä voisi lukaista
- Sepelvaltimotauti
- Sydäninfarkti
- Sydämen vajaatoiminta
Kai Kiilavuoren artikkeli sydämen vajaatoiminnasta Terveysportissa

Summary

In Finland Raimo Kettunen is a well-known cardiologist and a wonderful person, who has affected many physiotherapist´s work. When I had my specialization studies in Oulu 1990, Raimo was teaching cardiology and maybe that was the first time I became interested in cardiac physiotherapy. When I started to work in the cardiac ward in Kuopio University Hospital, Raimo was there and it was so easy to co-operate with him.

I asked some questions from him and here is the summary of the answers:
  • the doctors are very concentrated on medical treatment and procedures and they often forget the importance of life style changes and exercise. Cardiac physiotherapists are important!
  • we have to remember, that cardiac patients are becoming older and need more and different rehabilitation than earlier
  • physiotherapists have to make close co-work with nutritional therapists to get best results
  • physiotherapists need to know:
  1. what it means in rehabilitation when the patient has 1-, 2- or 3 vessels disease
  2. how the heart´s ability to pump (left chamber´s condition and ejectionfraction) is limiting exercise 
  3. how the chance to arhytmias has to be taken into account in rehabilitation
  4. what the effect of medication is in exercise and rehabilitation
  5. how to read and use exercise tests when planning an exercise prescription
Raimo´s greetings to cardiac physiotherapists
  • stay active and self- imposed
  • ask for advice and  information about the disease and cardiac function from doctors 
  • ask and inform doctors about the need of rehabilitation