Sydänfysioterapiapäivät 2018

Hyviä syitä liikkua

Tämän vuoden Sydänfysioterapiapäiville kokoontui salillinen aktiivisia sydänkuntouksesta kiinnostuneita fysioterapeutteja.

Kahden päivän aikana saimme kuulla upeat kokonaisuudet

• tahdistimista, niiden indikaatioista, tyypeistä ja liikunnasta erilaisten tahdistimien kanssa, asiantuntijoina Biotronicin tahdistinasiantuntija Marco Mara,  sydänfysioterapeutti Tommi Vuorimies ja tahdistinhoitaja  Maarit Salmelainen
• sydänsarkoidoosista, josta kertoivat  kardiologi Tuukka Joki ja sydänfysioterapeutti Hanna Baduel
• sykejohtoisesta harjoittelusta käytännössä, tähän Susanna Antikainen Fysio Centeristä ja Vesa Väänänen Fysiolinelta olivat järjestäneet demotilaisuuden

Pienempiä esityksiä saatiin seurata mm.

• palautumisen mittaamisesta, stressistä ja rentoutumiskeinoista, josta kertoi hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen (joka pitää myös blogia aiheesta)
• GAS-tavoitteen asettelusta sydänfysioterapeutti ja fysioterapianopettaja Pirjo Mäki-Natusen opastamana
• Diabeteksen ja erityisesti insuliiniresistenssin huomioimisesta fysioterapiassa Kalle Laineen asiantuntevan esityksen muodossa
• Sauna-asiasta terveisiä sydänfysioterapeuteille lähetti etäluennon kautta Jari Laukkanen

Vesa Väänänen ja Susanna Antikainen kertovat sykejohtoisesta harjoittelusta

Nyt kannattaa laittaa kalenteriin muistiin päivämäärä 25.1. 2019. Tuolloin kokoonnumme Tampereella TAYSin uudessa Sydänsairaalassa. Päivien teemoina on aamupäivällä TOS ja iltapäivällä läppäkirurgia ja fysioterapia. Kannattaa seurata Sydänfysioterapeuttien nettisivuja www.sydanfysioterapeutit.fi. Ohjelmaa päivitetään sinne ja sivujen kautta voit myös ilmoittautua mukaan.

Sydänfysioterapeutti yrittäjänä

Personal Fysio-yrittäjä Sari

Olen Sari Mikkola (os Weiland), nelikymppinen Helsinkiläinen fysioterapeutti. Työskentelen yrittäjänä perustamassani Personal Fysio nimisessä lämminhenkisessä fysikaalisessa hoitolaitoksessa Etu-Töölössä. Tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme löytämään terveyttä edistävä elämäntapa ja auttaa heitä löytämään liikunnan ilo yksilölliset tarpeet huomioiden. Joukostamme löytyy sydänfysioterapian lisäksi laajasti myös muuta osaamista (www.personalfysio.com)

Sari vetää useita sydänryhmiä viikossa

Vastaan myös Helsingin Sydänyhdistyksen kuntouttavien liikuntaryhmien toiminnasta ja toteuttamisesta. Sydäntiimissäni toimii 2 muuta fysioterapeuttia. Viikossa meillä on tarjolla 19 tuntia ryhmämuotoista kuntoutusta; vesijumppaa, sali- ja kuntosaliliikuntaa. Ryhmien koko on maksimissaan 12 henkilöä, mikä mahdollistaa hyvin yksilöllisen ohjauksen ryhmän sisällä. Ohjausta tukee myös kauden alussa ja lopussa tehtävät henkilökohtaiset mittaukset ja haastattelut.

Meditaatiohetki rannalla

Urani alussa olin viiden vuoden ajan fysioterapeuttina erikoissairaanhoidossa, mutta yksityispuoli tuntui houkuttelevalta vaihtoehdolta 3-ja 6-vuotiaiden lasten äitinä. Isoa hyppyä en ole katunut, vaikka ajoittain yrittäjyys vaatii itse fysioterapiatyön lisäksi melkoisesti voimavaroja myös ns. byrokratian rattaissa. Onnekseni itse työ on niin antoisaa, että sen voimalla jaksaa myös ”pakolliset” muut asiat. Sydänryhmiä olen ohjannut lähes 10 vuotta. Tarve tämän kaltaisille ryhmille on ollut ilmeinen, sillä kysyntä kasvaa jatkuvasti ja tällä hetkellä tarjonta on kasvanut lähes 100%. Uutena tarjontana aloitamme 1/2019 MediYogan, joka on rauhallinen ja terapeuttinen joogamuoto soveltuen kaikille iästä ja liikuntakyvystä riippumatta.

Työ sydän- ja hengitysryhmien parissa on todella antoisaa. Voin sanoa, että rakastan työtäni ja sitä, että saan tehdä sitä omalla käsialallani. Tavoitteenani on kehittyä ja kehittää toimintatapojamme jatkuvasti asiakkaita paremmin palveleviksi. Vuosien varrella olen saanut paljon uutta tietoa ja tukea ajatuksilleni sydänfysioterapiapäiviltä. Viime vuoden sydän Pro-koulutus innosti minua entisestään uskomaan unelmiini, joista poiki mm. ensimmäinen sydänkuntoutusmatka Fuengirolaan 16 sydänkuntoutujan ja sydänfysioterapiakollegani kanssa sekä 33 sivuinen ”Sydän ja aktiivinen arki” -omaharjoitteluopas (jota saa tilata minulta). Syventävistä opinnoista sain valtavasti uutta tietoa, ihania kontakteja kollegoihin ja uskallusta haastaa itseäni yhä uudenlaisten toimintatapojen toteuttamiseksi.

Sydänkuntoutusta Fuengirolassa

Koulutuksen myötä olen myös saanut pyyntöjä luennoimaan sydän ja liikunta aiheesta mm. Helsingin ja Aurinkorannikon sydänyhdistyksiltä ja Etelä-Suomen sydänpiiriltä. Luennointi on terapiatyön rinnalla mukavaa vaihtelua.

Ryhmien ja luentojen lisäksi vastaanotollani käy säännöllisesti erilaisista sydänoireista kärsiviä yksilöasiakkaita, joiden kanssa käymme läpi heidän sydäntilanteensa ja siihen soveltuvat tavat kuntoutua. Työssäni vastaan tulevia sydändiagnooseja ovat mm.sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, Takotsubo, läppäviat, pallolaajennetut, ohitusleikatut, flimmeri, sydämen vajaatoiminta, sydänsarkoidoosi ja pulmonaalihypertensio.

Omastakin kunnosta on huolehdittava

Kymmenen vuotta sydänfysioterapian parissa on tietenkin antanut varmuutta työn tekemiseen. Tietotaidon kehittyminen ja kokemus sekä kontaktit alan huippuammattilaisiin luovat hienon mahdollisuuden kehittää tätä erikoisosaamisaluetta. Teen tätä työtä sydämelläni ja koen työni tärkeäksi ja erittäin palkitsevaksi. On hienoa, että ihmiset hymyilevät tullessaan ja vielä leveämmin lähtiessään.

Sydänfysioterapia on todella mielenkiintoista. Mitä enemmän siitä tietää sen enemmän haluaa tietää lisää. Lisäksi sydänfysioterapeutit porukkana ovat upea, iloinen ja kannustava ammattilaisten ryhmä. Tällainen joukko auttaa jaksamaan työssä ja innostaa kehittymään entisestään.

Oppimisen ja työni lisäksi minun sydämeni nauttii perheestä ja muista läheisistäni, monipuolisesta liikunnasta, luonnosta, mökkeilystä, kunnon unista ja hyvästä ruoasta.

Mottoni: Älä murehdi etukäteen, ajattele positiivisesti

Ystävällisin terveisin
Sari Mikkola
Personal Fysio
Caloniuksenkatu 7 B 21, 00100 Hki
www.personalfysio.com
040-5365409

Summary

Sari Mikkola is a cardiac physiotherapist who has an own physiotherapy clinic in Helsinki. She is specialized in cardiac rehabilitation and meets patients individually and in groups. She also educate cardiac patients and health care professionals and works as a teacher in heart association's rehabilitation journeys. Sari's clients have different kind of cardiac diagnosis: CHD, HF, valvular diseases, cardiac sarcoidosis and heart surgery. Sari thinks that the community of Finnish Cardiac Physiotherapists is a way to educate herself and discus with colleagues, which keeps the motivation high. Sari likes outside exercises, good sleep and delicious food. Her power sentence is: Don't worry too early, think positively.

Fysioterapia ja katkokävely

Koska sydänfysioterapiassa ollaan kiinnostuneita valtimoiden tilanteesta, on ihan luonnollista, että jossain vaiheessa aloimme ihmetellä, miksi juuri sepelvaltimotautipotilaiden liikunta on niin tapetilla ja muut valtimot ovat jääneet taka-alalle. En puutu nyt enempää aivovaltimosairauksiin vaan keskityn alaraajojen valtimoita tukkeuttavaan ASOon ja sen ilmenemismuotoon, katkokävelyyn.

Todella pitkään on tiedetty, että ASO-potilaille liikunta on parasta lääkettä. Silti sitä ei käytetä tehokkaasti hyväksi. Paljon uhrataan rahaa kalliisiin toimenpiteisiin, mutta ASO-potilaiden kohdalla systemaattinen sekundaaripreventio puuttuu lähes kokonaan. Kuitenkin tauti on ihan samanlainen kuin sepelvaltimoissakin: revaskularisaatiotoimenpiteillä päästään hetkeksi oireista, mutta itse tautia ne eivät paranna. Lisäksi toimenpiteet eivät näytä tuovan erityistä hyötyä suorituskykyyn ellei niiden jälkeen aloiteta säännöllistä liikuntaa.

On hyvin todennäköistä, että ASO-potilaalla on valtimomuutoksia myös muualla kuin alaraajoissa ja tavallisin kuolemansyy heillä onkin sydäntapahtuma. Alaraajojen ahtautuneet valtimot kuitenkin heikentävät elämänlaatua rajoittuneena liikkumisena ja pahimmillaan amputaatioon johtavana kriittisenä iskemiana.

ASOn suurimmat riskitekijät ovat samoja kuin muidenkin valtimotautien: korkea verenpaine, kohonneet veren rasva-arvot, diabetes ja tupakointi, kaksi viimeksi mainittua erityisesti.

Oireet

Oireena on kävellessä (tai ylipäätään liikkuessa) alaraajoihin ilmaantuva kipu, joka helpottaa levossa. Katkokävely-nimitys kuvaa tätä tilannetta. Oireet paikantuvat ahtauman sijainnista riippuen:

• Distaalisen aortan tukos: kipu molemmissa pakaroissa
• Arteria iliaca communiksen tukos: kipu tuntuu tukoksenpuoleisessa pakarassa
• Iliaca-alueen tukos: kipu reidessä ja pohkeessa
• Reiden alueen ahtauma: kipu pohkeeseen
• Säären tukos: kipu tai tunnottomuus jalkapohjassa

Diagnostiikka

Jo ensimmäisellä lääkärin käynnillä alaraajojen valtimoiden verenvirtausta voidaan tutkia Dopplerilla. Pieni dopplerlaite (kynädoppler) kuuluu jokaiseen vastaanottopisteeseen alaraajan iskeemisen taudin arvioimiseksi. 

Ennen verisuonipoliklinikalle lähettämistä potilailta mitataan levossa ABI-indeksi (ancle-brachial-index), nilkka-olkavarsipaine-suhde, jonka perusteella arvioidaan, onko potilaalla hemodynaamisesti merkittävää valtimoverenkierron vajetta alaraajoissa. Terveen ihmisen nilkkapaine on hieman korkeampi kuin olkavarsipaine, Yleisen valtimotaudin riskin suurentumiseen viittaa ABI-arvo 0,91–1,0. Valtimon kalkkeutuminen mediaskleroosin takia on yleinen ilmiö etenkin iäkkäillä diabeetikoilla. Tällöin mansetti ei pysty puristamaan valtimoa kokoon ja virtausääni kuuluu korkeillakin painearvoilla tai ei häviä ollenkaan. ABI-indeksi yli 1,3 viittaa mediaskleroosiin.

Viitearvot: Nilkka-olkavarsipainesuhde (ABI): Normaali >0,95

• lievästi alentunut 0,94-0,70
• merkittävästi alentunut 0,69-0,51
• voimakkaasti alentunut <0,5
• mediaskleroosi voi aiheuttaa kohonneen ABI-indeksi (yli1,3)

Diagnostinen kävelymattotesti

Diagnoosin varmistamiseksi tehdään tavallisesti kävelymattotesti, jossa seurataan ABI-indeksin muutosta sekä kivutonta ja maksimaalista kävelymatkaa. Kävelymattotesti tehdään meillä kliinisellä fysiologialla.

• ABI mitataan levossa ennen rasitusta
• Potilas kävelee kävelymatolla 10–12 asteen nousukulmassa nopeudella 3.2 km/h kahteen minuuttiin saakka
• ABI mitataan heti rasituksen jälkeen ja viiden minuutin kuluttua sen loppumisesta.
• Hemodynaamisesti merkittävä ahtauma paljastuu rasituksessa aiheuttamalla nilkkapaineen laskun, joka ilmaantuu usein ennen katkokävelykipua
• ABI:n pieneneminen yli 20 % rasituksen jälkeen on merkki valtimotaudista
• Normaali ABI kävelymattorasituksen jälkeen sulkee pois merkittävän valtimotaudin potilaalla, jolla ei ole mediaskleroosia
• suhteellinen kävelymatka= kivuton kävelymatka, absoluuttinen/ maksimaalinen kävelymatka= kävelymatka, jonka potilas pystyy keskeyttämättä kävelemään

Tutkimusnäyttö liikunnan vaikutuksista

• liikuntaohjelmat parantavat merkitsevästi katkokävelypotilaiden sekä kivutonta että maksimaalista kävelymatkaa ja harjoittelujakson vaikutukset kestävät yli 2 vuotta
• liikunta ei paranna ABI-indeksiä
• vaikka ABI-indeksi paranee endovaskulaaritoimenpiteellä, suorituskyky ei parane merkitsevästi ilman liikuntaa
• ohjattu liikunta parantaa sekä kivutonta että absoluuttista kävelymatkaa enemmän kuin omatoiminen liikunta
• ei näyttöä liikunnan vaikutuksista kuolleisuuteen tai amputaatioihin
• liikunta voi parantaa elämänlaatua verrattuna tavanomaiseen hoitoon 

Liikunnan mahdolliset vaikutusmekanismit ASO-taudissa

Suositukset katkokävelypotilaan liikuntaan

Käypä hoito-suosituksen mukaan

• Katkokävelyn ensisijainen hoito on säännöllinen liikunta.
• Säännöllinen liikunta ja kävelyharjoitukset pidentävät katkokävelymatkaa. Näytön taso B.
• Potilas tulee ohjata vähintään kolme kertaa viikossa tehtävään kävelyharjoitukseen, jonka kestoa pidennetään toimintakyvyn parantuessa 30 minuutista 60 minuuttiin.
• Harjoituksen aikana potilaan tulisi kävellä, kunnes kipu on kohtalaista, sitten levätä, kunnes kipu lievittyy, ja kävellä uudelleen kohtalaisen kivun tasolle toistetusti niin monta kertaa kuin 30–60 minuutissa on mahdollista.
• Ohjattu toistuva liikunta parantaa potilaan liikuntakykyä enemmän kuin omatoiminen liikunta. Näytön taso B.
• Sauvakävely lisää katkokävelymatkaa ja parantaa harjoittelukestävyyttä.
• Potilaille tulee antaa yksilölliset ohjeet, koska katkokävelypotilailla on usein muitakin liikuntakykyyn ja -harjoitteluun vaikuttavia sairauksia
• Liikuntaharjoituksista saatava hyöty on vähäinen potilailla, joilla on valtimotukos nivustason yläpuolella.
• Kliinisesti merkittävässä määrin katkokävelyä parantavaa lääkehoitoa ei ole: iskemia itsessään on voimakkain vasodilaattori, minkä takia verisuonia laajentavat lääkkeet usein aiheuttavat vain haittavaikutuksia

Euroopan kardiologineuvoston ESCin näytönastearvio ja suositukset:

	Grade	Level of evidence
Ensisijaisena hoitona suositellaan  kaikille katkokävelypotilaille ohjattua harjoittelua, johon kuuluu kävelyä, vähintään 3 kertaa viikossa, 30-60 minuuttia kerralla, vähintään 12 viikon ajan.	1	A
Kotiharjoitteluksi suositellaan vähintään 30 minuutin kävelyä 3-5 kertaa viikossa ellei ohjattua harjoittelua ole tarjolla tai ohjatun harjoittelujakson jälkeen.	1	B
Potilaille, jotka ovat olleet alaraajojen revaskularisaatiotoimenpiteessä suositellaan liikuntaa, joko ohjattuna tai omatoimisesti.	1	B
Katkokävelypotilaille suositellaan vuosittaista seurantaa, jolla arvioidaan sitoutumista omahoitoon (tupakoinnin lopettaminen, liikunta) ja lääkehoitoon sekä arvioidaan perifeerisen valtimotaudin progressiota. Vuosittainen ABI-mittaus voi antaa objektiivista tieoa taudin progressiosta.	1	C

ABI: ankle-brachial index; IC: intermittent claudication; PAD: peripheral arterial disease

Miten olemme soveltaneet suosituksia käytäntöön

Katkokävelypotilaan harjoittelun järjestäminen kuuluisi oikeastaan perusterveydenhuoltoon. Sellaista ei ole kuitenkaan Pohjois-Savon alueella organisoitu. Meidän ajatuksena oli, että suunnittelisimme sellaisen harjoitusmallin, joka olisi helposti siirrettävissä perusterveydenhuoltoon.

Julkisessa terveydenhuollossa tuskin nykyresursseilla onnistuu suositusten mukainen ohjattu harjoitttelu 3 kertaa viikossa, joten realistiseksi vaihtoehdoksi jäi kerran viikossa tapahtuva ohjattu harjoittelu ja ohjeistettu kotiharjoittelu. Halusimme siis kokeilla (melkein) suositusten mukaista harjoittelua vaatimattomilla ohjausresursseilla ja aloitimme ASO-potilaiden ryhmäharjoittelun KYSissä 2015. Emme ole tehneet aiheesta tutkimusta vaan kerron pelkästään kokemuksista ja käytännön toteutuksesta.

Tutkimusten perusteella näytti siltä, että 12 viikon harjoittelujakso oli minimi, vaikkakaan ei optimaalinen, tällä siis lähdettiin. Ennen harjoittelua potilaille tehtiin ABI-mittaus ja kävelymattotesti. Koska ABI-indeksi ei tutkimusten mukaan harjoittelun ansiosta muutu, seurantamittauksissa sitä ei enää tehty ja teemme kävelymattotestin itse samalla protokollalla kuin alkumittauksissa. Alkumittauksiin kuului lisäksi lihasvoimien, nivelliikkuvuuksien, kehon koostumuksen mittaus sekä 6 minuutin kävelytesti.

Kävelyharjoittelu tapahtuu kävelymatolla, mutta koska meillä on vain yksi kävelymatto, valitsimme intervalliharjoittelun harjoittelumuodoksi, koska silloin siihen menee vähemmän aikaa ja useampi ehtii toteuttaa tämän harjoitteluosion. Intervalliharjoittelua toteutetaan myös kuntopyörällä. Kuormitusjakson pituudeksi valitsimme 2 minuutiksi ja palautumisjakson 1-2 minuutiksi. Harjoittelu aloitettiin 6 minuutin kävelytestissä saavutetulla nopeudella ja vauhtia lisättiin asteittain, kuitenkin niin, että potilas jaksoi kävellä koko 2 minuuttia keskeytyksettä. Lisäksi harjoitteluun kuului lihasvoimaharjoittelua erityisesti alaraajojen isoille lihasryhmille sekä tasapainoharjoittelua ja venyttelyitä. Kotiharjoitteluksi opetettiin päivittäinen, sama intervallityyppinen kävelyharjoittelu kuin ohjatussa harjoittelussa sekä lihasvoimaharjoittelu kerran viikossa. Teimme potilaille opaskirjan kotiharjoittelua varten liikuntapäiväkirjoineen.

Liikuntaopas katkokävelypotilaalle

No mitä kokemuksia? Aika moni potilas, jolle mahdollisuutta ohjattuun harjoitteluun on tarjottu, on kieltäytynyt siitä. Syinä on mainittu pitkän matkan ja huonojen kulkuyhteyksien lisäksi motivaation puute, ohjatun harjoittelun hinta (11,50e/kerta) ja muiden sairauksien aiheuttamat hankaluudet. Ne, jotka harjoitteluun ovat lähteneet, ovatkin olleet sitten olleet hyvin sitoutuneita ja motivaatio on ollut hyvä.

Useimmilla kivuton kävelymatka on lisääntynyt, osalla todella reilusti, vaikka näyttää siltä, että omatoiminen harjoittelu ei toteudu aivan ohjeiden mukaisesti. Tupakoinnin lopettaminen ei ole onnistunut läheskään kaikilta, vaikka siihen on tarjottu nikotiinikorvaushoitoa avuksi. Ohjattu harjoittelu kestää 12 viikkoa, jonka päätyttyä kivuton kävelymatka on yleensä pisimmillään. Valitettavasti vuoden seurantamittauksissa iso osa liikunnan hyödyistä on menetetty. Toisaalta muutama pitempimatkalainen kävi vain mittauksissa ja kotiharjoittelun ohjeistuksessa ja heidän seurantamittauksissa kivuton kävelymatka joko pysyi muuttumattomana tai lyheni.

Tässä onkin suurin haaste, miten juurruttaa jatkuva harjoittelu osaksi katkokävelyn hoitoa ja elämäntapaa. Lisäksi pitää tietysti miettiä, onko ohjatun harjoittelun toteuttaminen mahdollista pidempänä/ tiheämmin, miten teknologiaa voitaisiin hyödyntää liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä, miten kannustaa liikkeelle niitä, jotka alunperinkään eivät lähteneet ohjelmaan mukaan.  Koska tiedetään tutkimusten perusteella, että endovaskulaaritoimenpide yksinään ei paranna suorituskykyä, voisiko potilaan velvoittaa osallistumaan harjoitteluun toimenpiteen jälkeen tietyksi ajaksi optimaalisen toimenpidetuloksen saavuttamiseksi.

Toistaiseksi emme ole tarjonneet aktiivisesti ryhmämallia terveyskeskuksiin, toki ASO-potilaita on tälläkin hetkellä muissa liikuntaryhmissä. Kunhan keksimme sen viisasten kiven, jolla liikunta oikeasti mielletään osaksi taudin hoitoa, potilaista ei pitäisi olla pulaa.

Lue lisää

Alaraajojen tukkiva valtimotauti
ESCin suositus ASO-potilaan liikunnasta
Doppler-laitteen käyttö


Lane R, Harwood A, Watson L, Leng GC. Exercise for intermittent claudication. Cochrane Database of Systematic Reviews 2017, Issue 12. Art. No.: CD000990. DOI 10.1002/14651858.CD000990.pub4.

Ahimastos AA, Pappas EP, Buttner PG, Walker PJ, Kingwell BA, Golledge J. A meta-analysis of the outcome of endovascular and noninvasive therapies in the treatment of intermittent claudication. J Vasc Surg. 2011 Nov;54(5):1511-21. doi: 10.1016/j.jvs.2011.06.106. Epub 2011 Sep 29.

Pandey A, Banerjee S. Ngo C, Mody P, Marso SP, Brilakis ES, Armstrong EJ, Giri J, Bonaca MP, Pradhan A, Bavry AA, Kumbhani DJ.Comparative Efficacy of Endovascular Revascularization Versus Supervised Exercise Training in Patients With Intermittent Claudication: Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. JACC Cardiovasc Interv. 2017 Apr 10;10(7):712-724. doi: 10.1016/j.jcin.2017.01.027.

Murphy et al. Supervised Exercise, Stent Revascularization, or Medical Therapy for Claudication Due to Aortoiliac Peripheral Artery Disease: A Randomized Clinical Trial. J Am Coll Cardiol. 2015 March 17; 65(10): 999–1009. doi:10.1016/j.jacc.2014.12.043.

Summary

High-quality evidence shows that exercise programs provide important benefit compared with placebo or usual care in improving both pain-free and maximum walking distance in people with leg pain from IC who were considered to be fit for exercise intervention. This benefit appears to be sustained over two years. Exercise doesn't improve ABI, and there is no evidence of an effect of exercise on amputation or mortality. Exercise may improve quality of life when compared with placebo or usual care.

ESC Recommendations: Exercise therapy

	Grade	Level of evidence
We recommend as first-line therapy a supervised exercise program consisting of walking a minimum of three times per week (30-60 min/session) for at least 12 weeks to all suitable patients with IC.	1	A
We recommend home-based exercise, with a goal of at least 30 minutes of walking three to five times per week when a supervised exercise program is unavailable or for long-term benefit after a supervised exercise program is completed.	1	B
In patients who have undergone revascularization therapy for IC, we recommend exercise (either supervised or home based) for adjunctive functional benefits.	1	B
We recommend that patients with IC be followed up annually to assess compliance with lifestyle measures (smoking cessation, exercise) and medical therapies as well as to determine if there is evidence of progression in symptoms or signs of PAD. Yearly ABI testing may be of value to provide objective evidence of disease progression.	1	C

ABI: ankle-brachial index; IC: intermittent claudication; PAD: peripheral arterial disease

In our hospital (Kuopio University Hospital) we can offer a group rehabilitation to IC patients. Only about half of the eligible patients begins in the supervised exercise group. The participants are very committed to exercise, but we have seen that home-exercise is not so intensive as we have prescribed. The supervised exercise lasts 12 weeks and the pain-free and maximal walking distance is best just after 12 weeks. When measured after one year, a big part of the benefits has gone and the real problem is how to get the exercise as a part of the life style.

Tehokuntoutusta Seinäjoella

Maivi työnsä ääressä

Seinäjoen tehopakkaukseen Maiviin tutustuin jo vuosituhannen alkupuolella. Maivi on uskollisesti ilmaantunut vuosittaisille Sydänfysioterapiapäiville ja huolehtinut ammatissa kehittymisestä muutenkin. Luulin jo häntä täysin päteväksi mutta eikös vain Maivi ilmoittautunut enimmäiselle Pro-kurssille vielä syventämään osaamistaan. Maivi teki kurssin kehittämistyönään EKG-oppaan fysioterapeuteille ja siitä on ollut paljon iloa ainakin meille KYSiläisille.

Maivi on esimerkki fysioterapeutista, joka on rohkeasti vienyt tärkeinä pitämiään asioita eteenpäin ja kehittänyt fysioterapiaa sekä potilaan että fysioterapeutin eduksi. Tähän vaaditaan vahvaa osaamista, hyvää ammatillista itsetuntoa ja sitkeyttä, sillä sairaalamaailmassa asiat eivät yleensä tapahdu kovin nopeasti.


Antaapas nyt Maivin itse kertoa itsestään:



Olen Lepistön Maivi, Lapualainen sydänfysioterapeutti ja työskentelen Seinäjoen Keskussairaalassa. Vuosina 2004-2005 osallistuin ”Sydänpotilaan hoitoketju ” täydennyskoulutukseen ja siitä asti olen saanut työskennellä sydän – ja keuhkopotilaiden parissa osasto- ja poliklinikkatyössä. Näiden lisäksi työkuvaan kuuluu ryhmäohjaukset: Sepelvaltimotautiryhmät, sydänleikattujen ryhmät, kardiomyopatiapotilaiden ensitietopäivät, uniapnearyhmät.

Tiimissämme työskentelee 4 fysioterapeuttia ja 1 kuntohoitaja. Paljon tehdään yhteistyötä muiden sydänpotilaita hoitavien ammattilaisten kanssa. Tärkeänä motivaationlähteenä omaan kiinnostukseen sydänpotilaita kohtaan onkin ollut nimenomaan potilaslähtöinen yhteistyö sydänhoitajan ja kuntoutusohjaajan kanssa . Lisämotivaatiota ja uusinta tietoa olen hakenut Sydänfysioterapiapäiviltä ja viimeksi Sydänfysioterapia-Pro-opinnoista.

Osastokuntoutusta pienryhmissä

Seinäjoen keskussairaala tarjoaa ainutlaatuista sydänkuntoutusta pienryhmässä. Ryhmään valikoituu niitä vaikeasti sydänsairaitapotilaita, joilla on pelko liikkumiseen ja joille liikunta olisi tärkeä osa hoitoa. Kansainvälisten suositusten mukaan osastokuntoutukseen tulee ohjata vaikeat ja komplisoituneet tapaukset.

Pienryhmäharjoittelua kuntopyörillä

Yleisimmät diagnoosit näissä pienryhmissä ovat: vaikea sepelvaltimotauti, sydäninfarktin jälkitila, ohitus- ja tai läppäleikkauksen jälkitila, kardiomyopatia, sydänsarkoidoosi, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt ja tahdistimen asennuksen jälkitila. Ryhmään otetaan kerralla 4 sydänkuntoutujaa.

Ennen jakson alkua osallistujille tehdään kliininen rasituskoe, minkä perusteella laaditaan henkilökohtainen sykekortti. Fyysinen harjoittelu tehdään monitoroiden CorusCad-ohjelman mukaan. Sydänkuntoutujat harjoittelevat yksilöllisesti määritellyllä kuormitustasolla fysioterapeutin valvonnassa ja ohjauksessa. Harjoitellessa kuntoutuja käyttää älypaitaa ja lähetintä, joiden avulla fysioterapeutti voi seurata sydämen sykettä ja EKG-käyrää.

Kahden viikon sydänkuntoutusjakson ohjelmaan kuuluu fyysistä harjoittelua nousujohteisesti, kuusi kertaa jakson aikana, sekä lihasvoimaharjoittelua yksilöllisillä kuormilla. Lisäksi viikko-ohjelma sisältää ryhmäohjauksena allasvoimistelun, rentoutusharjoittelun ja yksilöllisen fysioterapiakäynnin. Se sisältää samoin ryhmäohjauksena psykologin, ravitsemusterapeutin, sydänhoitajan, tahdistinhoitajan, seksuaalineuvojan, lääkärin ja omahoitajan vetämät luennot. Sosiaalityöntekijälle järjestetään tarvittaessa yksilöaika. Sydänpotilaiden kuntoutusohjelma kokonaisuutena on hyvin monipuolinen ja räätälöidään aina ryhmän mukaan. Yksi erittäin tärkeä asia on ryhmältä saatava vertaistuki.

SYDÄNKUNTOUTUSKURSSI

Kahden viikon kuntoutusjakson ohjelma

Sydänfysioterapian opintoja on todella vähän fysioterapeutin peruskoulutuksessa. Olenkin saanut Sydänfysioterapia-Pro-opinnoista paljon tutkimusnäyttöön perustuvaa, syventävää tietoa ja ammattitaitoa sydänpotilaiden fysioterapiaan. Opinnäytetyönä tein EKG-tietopaketin fysioterapeuteille.  Olen saanut siitä omaan työhöni työvälineen, joka on tuonut varmuutta ohjata sydänpotilaita turvallisesti. Sydänkuntoutukseen vahvasti kuuluvat telemetria- ja EKG-laitteistot vaativat fysioterapeutilta osaamista EKG:n tulkinnassa sekä myös kykyä erottaa todelliset poikkeavuudet artefaktasta. Olen koulutuksen myötä oppinut tulkitsemaan sydänkäyriä eri harjoitusten välillä. Mielestäni fysioterapeutin on hyvä hallita EKG:n tulkinta niin, että osaa havaita tavallisimmat muutokset kuten eteisvärinän, eteis- ja kammiolisälyönnit, kammiotakyt ja merkitsevän iskemian sydämen sähköisessä toiminnassa.

Maivi elää niinkuin opettaa

Huolehdin omasta hyvinvoinnista tällä hetkellä käymällä 3 kertaa viikossa kuntosalilla, jossa ohjelma on laadittu itselleni sopivaksi. Koen, että lihasvoiman ylläpito on erittäin tärkeää. Nukun hyvät ja pitkät yöunet, niistä pidän kiinni. Ehkä yksi tärkeä muutos oman hyvinvoinnin eteen on terveellinen ruokavalio, jossa muutosta tullut: turhat sokerit ja napostelut pois.

Summary

Maivi is one of those physiotherapists who comes regularly to annual Cardiac Physiotherapy Meeting. It's always nice to meet so active and devoted cardiac physiotherapist. Maivi works in Seinäjoki central hospital, almost in the middle of Finland. In Seinäjoki hospital they have unique rehabilitation system to very severe cardiac patients: CHD, HF, cardiac sarcoidosis, complicated recovery after heart operations...

All patients make an exercise stress test before a 2 wks rehabilitation period. The intensity of exercise is individual, based on the exercise test, and it is monitored. Patients have intelligent shirts with EKG- electrodes.

Maivi has made an EKG-guide to physiotherapists during her Pro-education. It has been very useful to us in KUH and of course in Seinäjoki. Maivi thinks that physiotherapists have to know the most common EKG-abnormalities in EKG, like atrial fibrillation, extra systoles, ventricular tachycardias and ischemia.

Maivi lives like he told her patients to live: she has 3 exercises/wk in gym room. Maivi thinks that muscle strength is very important to all of us. She also gives a great value to good, enough long sleep. The latest healthy change is her life is that she has given away sugar and snacks.

Verkoistoissa on voimaa!

Olisi mukava osata asiat alusta loppuun ja olisi hienoa, jos olisi sen lisäksi aina aikaa perehtyä uuteen. Nykyisessä tietotulvassa se on kuitenkin mahdotonta ja nuppi hajoaa jos sitä ei usko. Onneksi on päteviä ja avomielisiä kolleegoja ja asiantuntijoita, joita voi hyödyntää ainakin sen selvittämiseen, mikä on edes tarpeellista tietää. Keskusteluista saa myös vertaistukea jos riittämättömyydentunne meinaa vallata mielen (joskus on mukava huomata, että on joku muukin yhtä pihalla).

Sydänkuntoutuksen verkostot ovat moninaiset

Tiimityö on joskus aika rasittavaa, mutta parhaimmillaan siinä kuitenkin oppii sellaisiakin asioita, joihin muuten ei viitsisi paneutua. Itse olen saanut toimia useammassakin työryhmässä, jossa on ollut mukana huippuasiantuntijoita ja yleensä he ovat olleet huipputyyppejä muutenkin. Olen tietysti oppinutkin jotain, mutta hienointa on ollut tutustuminen ihmisiin, joiden puoleen voi kääntyä kiperissä kysymyksissä (ja pyytää luennoimaan koulutuspäiville).

Some-verkostoitumista

Sosiaalinen media mahdollistaa helpon tavan verkostoitua samanhenkisten kanssa. Esimerkiksi "Fyssarit ja lekurit"-fb-ryhmässä  kysellään, vastaillaan ja jaetaan tietoa, ja vaikka ei itse olisi kovin aktiivinen, paljon mielenkiintoista asiaa on tarjolla. Sydänfysioterapeuteilla on oma fb-ryhmänsä, joka toistaiseksi on ollut lähinnä informaatiokanava, mutta mikään ei estä virittelemästä keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Vaikka itse en ole kovin lämmennyt Twitterille, siellä on monia asiantuntijoita, jotka välittävät mielenkiintoisia uutisia ja tutkimustuloksia, niistä on nopeaa poimia kiinnostavat.

Kansainvälistä verkostoitumista

Sydänfysioterapia on meillä sen verran pienen piirin erikoisalaa, että mitään suuria kansainvälisiä tapahtumia emme ole järjestäneet. Ehkä vielä joskus tulevaisuudessa... Sydänfysioterapeutit ovat olleet muutamissa kansainvälisissä kongresseissa luennoimassa tai posteriesitysten kanssa ja tutustuneet eurooppalaisiin kolleegoihin. Itselleni on ollut mieleenpainuva tilaisuus kansainvälinen pulmonaalihypertensioforum Wienissä viime vuonna. Minulla oli siellä esitys pulmonaalihypertensiopotilaan fysioterapiasta/liikunnasta ja onnistuin sen kamalan jännittämisen jälkeen jotenkin viemään läpi. Ruotsalaiset osallistujat innostuivat tekemästäni (suomenkielisestä) oppaasta ja sain juuri pari viikkoa sitten ruotsiksi käännetyn oppaan käsiini (näytti aivan ihmeen pätevältä ulkomaankielisenä). Tänä vuonna minut valittiin ACNAPin (Association of Cardiovascular Nursing & Allied Profession) program committeen jäseneksi, katsotaan, millaista kansainvälistä verkostoitumista se tarkoittaa.

Tilaisuuksia verkostoitumiselle

Oikeastaan aloin kirjoittaa tätä juttua sen takia, että seuraavat Sydänfysioterapiapäivät, 22.-23.11.,  järjestetään Jyväskylässä. Sinne ehtii vielä ilmoittautua. Emme järjestä Jyväskylässä iltaohjelmaa, mutta ensimmäisen päivän päätteeksi verkostoidumme, onnittelemme itseämme ja toisiamme kuoharilla ja pikku purtavalla pienessä get-together-partyssa. Tulethan mukaan.

Jos Jyväskylään lähtö ei onnistu, heti tammikuussa Tampereen Sydänsairaalan fysioterapeutit järjestävät koulutuspäivän sydänkirurgisen potilaan fysioterapia-teemalla  ja esittelevät samalla upouutta sydänsairaalaa. Molemmat koulutustilaisuudet ovat oiva paikka verkostoitumiselle.

Suomen Sydänfysioterapeutit

Vielä mainostan sydänfysioterapeuttien omaa yhteisöä Suomen Sydänfysioterapeutit ry:tä. Yhdistys on perustettu v. 2000 eli on jo 18-vuotias, täysi-ikäinen.



Meitä on useita perustajajäseniä edelleen toimimassa erilaisissa rooleissa ja nopealla laskutoimituksella voitte päätellä, että nuorennusleikkaus saattaisi olla paikallaan. Emme ole toimineet tiukkapipoisen määrätietoisesti vaan voimavarojen ja innostuksen mukaan, oikeasti suurella sydämellä.

Sydänfysioterapeuttien kantavina ajatuksina koko yhdistyksen olemassolon ajan on ollut näyttöön perustuvuuden lisäksi avoin tiedonjako ja yhteisöllisyys. Ei ole mitään järkeä pihdata ideoita ja ajatuksia, jotka voivat hyödyttää muitakin tai parhaassa tapauksessa jalostua vielä paremmiksi. Koulutuspäivien järjestämisessä olemme hyödyntäneet jäsenten erilaista osaamista niin, että tilaisuudet ovat yleensä tulleet ja menneet ilman valtavaa stressiä (ja tietysti olemme häikäilemättä hyödyntäneet omia verkostojamme asiantuntijaluennoitsijoita haaliessa).

Tervetuloa mukaan. Nyt erityisesti kannattaa liittyä yhdistykseen, sillä ensi vuonna meillä on jäsenille ihana yllätys. Pitää jo lopettaa, etten vain paljasta sitä.

KSKS:n sydänfysioterapeutit: onnistuminen on asenne!

Keski-Suomen keskussairaala on aina ollut KYSin tärkeä yhteistyökumppani. Näin myös fysioterapiassa ja aivan erityisesti sydänfysioterapiassa. Mutikaisen Arjaan tutustuin jo sydänfysioterapiaurani alkutaipaleella, Laura, Tiina ja Tommi tulivat tutuiksi heidän osallistuessaan ensimmäiselle Sydänfysioterapia-Pro-kurssille. Olemme tehneet keskisuomalaisten kanssa vuosikaudet yhteistyötä erilaisten projektien parissa ja kopioineet heidän parhaita ideoita tunnontuskitta. Kerrassaan mainiota porukkaa.

Tommi, Tiina, Arja ja Laura, KSKS:n upeat sydänfysioterapeutit

Tommi, Tiina, Arja ja Laura vastailivat kiltisti kysymyksiini ja tällaista he kertoivat:

 1. Miten sydänfysioterapia toimii Keski-Suomen keskussairaalassa? Millainen porukka teillä on hoitamassa sydänpotilaita?

Keskussairaalassa on neljä sydänfysioterapiaan erikoistunutta fysioterapeuttia, joista kaksi työskentelee vakituisesti sydänyksikössä ja sisätautien poliklinikalla. Sydänfysioterapiaa pyritään jatkuvasti kehittämään ja kehitystyötä on tehty aktiivisesti etenkin 90-luvulta lähtien. Täydennyskoulutuksia on järjestetty JAMKilla (Jyväskylän ammattikorkeakoululla) ja siitä on ollut hyötyä myös keskussairaalan sydänfysioterapian kehittämisessä.

Sydänyksikön fysioterapeutit kuuluvat sisätautien työryhmään. Sydänpotilaita hoitavat tällä hetkellä Arja Mutikainen, Tommi Vuorimies, Laura Reinilä ja Tiina Hulkkonen.

2. Miten olette järjestäneet alueellisen sydänkuntoutujan hoitoketjunne ja miten pidätte sitä yllä?

Keski-Suomessa on kehitetty hoitoketjuja jo useiden vuosien ajan. Niistä yksi tuoreimmista on sydänpotilaan liikuntapolku (http://www.ksshp.fi/sydanpotilaanliikuntapolku/ ), joka on tarkoitettu niin sydänammattilaisten kuin sydänsairaidenkin käytettäväksi. Liikuntapolku sisältää mm. liikuntaohjeita sairauden eri vaiheisiin ja alueen sydänammattilaisten yhteystietoja. Tällä hetkellä liikuntapolusta löytyy sepelvaltimotautipotilaiden osuus. Ketjua pyritään lähitulevaisuudessa täydentämään tahdistinpotilaiden sekä sydämensiirtopotilaiden osuudella.

Hyödynnämme työssämme aktiivisesti myös sydämen vajaatoiminnan hoitoketjuun kuuluvaa liikuntaosiota, joka on tehty yhteistyössä Keski-Suomen keskussairaalan, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja TAYS Sydänsairaalan kanssa.

3. Viimeisimmät kehityskohteet ja kehitteillä olevat asiat?

Teemme aktiivista yhteistyötä Keskussairaalassa uutena toimintana alkaneen liikuntalääketieteen poliklinikan sekä Jyväskylän Yliopiston kanssa. Liikuntalääketieteen poliklinikan sydänpotilaat ohjataan sydänfysioterapeutin vastaanotolle.

Jyväskylään on valmistumassa uusi sairaala vuonna 2020. Uuden sairaala NOVA:n myötä kehitämme toimintaamme paremmin keskisuomalaisia sydänsairaita palvelevaksi sekä uuden sairaalan henkeen sopivaksi. http://www.ksshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Uusi_sairaala_projekti

4. Mistä löydätte imua työhönne?

Ryhmähenki on sydänfysioterapeuttien kesken dynaaminen ja innovatiivinen. Ryhmässä on pitkää kokemusta ja asiantuntijuutta, sekä tuoreempaa osaamista sydänfysioterapian osalta. Intoa työhön tuovat haastavat potilaat, motivoituneet kuntoutujat ja innostava, avoin sekä sopivasti huumoria sisältävä työryhmä.

5. Millaisia eväitä saitte Sydänfysioterapia Pro- koulutuksesta omaan työhönne?

Fysioterapian peruskoulutuksen anti sydänfysioterapiasta on suppeaa ja syventävän koulutuksen kautta olemme saaneet vahvan ammattitaidon. Koulutuksesta olemme saaneet uusinta tutkimustietoa, perusteita näyttöön perustuvalle fysioterapialle, perusteita sydänfysioterapian kustannustehokkuudelle ja vaikuttavuudelle. Koulutus antaa myös loistavan mahdollisuuden verkostoitua muiden sydänammattilaisten kanssa.

6. Miten tsemppaisitte uusia pro-opiskelijoita?

Syventävään koulutukseen osallistuminen antaa ainutlaatuisen tilaisuuden perehtyä ajantasaiseen sydänfysioterapiaan kokeneiden ja asiantuntemusta omaavien kouluttajien johdolla ja opastuksella. Ottakaa siitä siis kaikki irti!

7. Mottonne

”Onnistuminen on asenne.

Se on avoimuutta uusille ideoille, halukkuutta,

innokkuutta oppia, halua kasvaa ja joustavuutta muuttua.”

-BJ Gallagher

Sairaala Nova valmistuu 2020

Central Finland Central Hospital

Summary

Central Finland Central Hospital (CFCH) in Jyväskylä has 4 cardiac physiotherapists, who are Arja Mutikainen, Tommi Vuorimies, Laura Reinilä ja Tiina Hulkkonen. They have developed cardiac physiotherapy in Central Finland from hospital to home. Today their cardiac rehabilitation "exercise route" ((http://www.ksshp.fi/sydanpotilaanliikuntapolku/ ) is one of the most copied cardiac rehab system in Finland. The new hospital NOVA will be ready in 2020 and  there will be a new ideology about cardiac patients' care, we'll hear later about that.

In CFCH there is an Exercise Medicine Outpatient Clinic and the physiotherapists make also co-operation with Jyväskylä university's physiotherapy and exercise medicine departments. The environment is open for new ideas.

In the basic physiotherapy education cardiac physiotherapy has very small resources. In CFCH all 4 cardiac physiotherapists are specialized in cardiac rehabilitation and have got the Cardiac Physiotherapy Pro-education. From the education physiotherapists have got evidence based skills and knowledge about cardiac rehabilitation and exercise. The Pro- course has also been a great possibility to contact and form a cardiac physiotherapy network.

To the new students the cardiac physiotherapists greetings from CFCH are: The cardiac physiotherapy Pro-education gives you an unique opportunity to fresh your knowledge. Take the all benefits from it!

The cardiac physiotherapists from CFCH

Meidän ihana sydäntiimi

Kerron nyt tärkeästä porukasta, omasta sydänfysioterapeuttitiimistämme. Olen työskennellyt KYSin sydänosastoilla ja poliklinikalla yli 20 vuoden ajan. Näiden vuosien aikana sydänpotilaista huolehtivien fysioterapeuttien tiimi on kasvanut niin, että nykyisin meitä on 7. Tämä erilaisten ja erikoisten  persoonien kokoonpano vastaa fysioterapiasta sydänosaston lisäksi sydänkirurgialla, sydänvalvonnassa, sydäntutkimus- ja toimenpideosastoilla, sydänkeskuksen ja fysiatrian sydänpoliklinikoilla sekä teho-osastolla.


Sydäntiimistä paikalla Päivi, Eero, Matti, Renja, Riina ja Leena. Kuva Kalle Kosunen



Kuntosaliharjoittelu on osa sydänkuntoutusta

Vuosien myötä sairaalamme sydänfysioterapeuttien tiimi on muotoutunut tiiviiksi ja innostuneeksi ryhmäksi. Yhdessä on saatu kaikenlaista aikaan. Meillä on ollut onni saada tehdä työtä sellaisten kardiologien, kirurgien ja fysiatrien kanssa, jotka ovat arvostaneet fysioterapiaa ja kannustaneet meitä kehittämään toimintaamme. Fysioterapiakäytännöt ja painopistealueet ovat vuosien myötä muuttuneet, esimerkiksi ohitusleikkauksia tehdään enää noin viidennes siitä, mitä huippuvuosina. Toisaalta fysioterapian piiriin on tullut jatkuvasti uusia sydändiagnooseja, osa sellaisia, joista ei ole aikaisemmin tiedetty mitään ja osa sellaisia, joille liikunta on aikaisemmin ollut kontraindisoitua. Haasteita riittää.



Rytmin monitorointia varten asennetaan elektrodit rintakehälle

Tällä hetkellä sydänfysioterapeutin työhön KYSissä kuuluu

• potilastyö, tämä on tärkein, tapaamme potilaita sekä osastoilla että fysiatrian ja sydänpoliklinikoilla, yksilöllisesti ja ryhmissä (meillä toimivat sydänpotilaiden varhaiskuntoutusryhmät, sydänsiirtoa odottavien ryhmä, ASO-ryhmä, erityistä tukea tarvitsevien toipujien ryhmä ja osallistumme sepelvaltimo-, vajaatoiminta- ja flimmeriensitietopäiviin)
• potilasohjausmateriaalin tuottaminen
• alueellisen yhteistyön järjestäminen ja yhteistyöverkoston ylläpito
• hoitoketjutyöryhmiin osallistuminen ja niissä vastuualueena liikuntaohjauksen organisointi
• alueellisen sydänkoulutuksen järjestäminen
• Terveyskylän ja Terveysportin sisällöntuottamiseen osallistuminen
• tutkimuksiin osallistuminen

KYSin ohjeet ovat vapaasti käytettävissä ja löytyvät psshp.fi-sivuilta

Sydäntiimi. Kuva: Kalle Kosunen

Hoitoketju kaiken a ja o

Osastovaihe on nykyään todella lyhyt ja yleensä fysioterapeutti ehtii tavata potilaan korkeintaan muutamia kertoja, usein vain kerran. Hoitoketjun merkitys on aivan oleellinen ja sairaalassa se oikeastaan vain napsaistaan käyntiin. Täällä Pohjois-Savossa sydänpotilaan liikunnallinen hoitoketju toimii melko hyvin ja syynä on asiaan sitoutuneiden terveyskeskusfysioterapeuttien lisäksi se, että toimimme sovitun hoitokäytännön mukaan. Lääkärin lähetettä sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiaan ja jatko-ohjaukseen ei erikseen tarvita vaan käytäntö on sovittu palvelusopimuksella. Terveyskeskusfysioterapeutti myös kutsuu potilaan seurantakäynnille eli potilaan ei tarvitse itse yrittää tavoitella fysioterapeuttia. Harvinaiset ja vakavat sydänsairaudet jäävät KYSin seurantaan, myös fysioterapian osalta.

Tiimin jäsenistä 2 on saanut sydänfysioterapian erikoistumiskoulutuksen ja 2 on parasta aikaa koulutuksessa. Erikoistuminen lisää motivaatiota ja uskallusta tarttua haasteisiin. Hyvä yhteistyö ja mielenkiintoinen työn sisältö ovat avaintekijöitä työssä jaksamisessa.

Lue lisää
KYSin sydänkeskuksen kardiologian toiminta Terveyskylässä
KYSin kardiologia PSSHP:n sivuilla
KYSin kuntoutuksen potilasohjeet

PS. Tämä juttu oli pakko tehdä ennen kuin esittelen Keski-Suomen Keskussairaalan virkeät ja innovatiiviset sydänfysioterapeutit.

Summary

 I have worked in Kuopio University Hospital almost 30 years and over 20 of them with cardiac patients. When I started in the cardiac ward, there were no written policy about physiotherapy. So it was difficult to start but also offered a great possibility to create all systems from the beginning.

Today physiotherapist's work in Kuopio University hospital includes

• working with patients, the most important part of the job; we meet patients in the wards and on the outpatient clinics, personally and in groups (we have rehabilitation groups to patients after an acute event, waiting for heart transplantation, claudication and we also take part to the multidisciplinary education groups to CHD-, HF- and FA-patients)
• producing the education material to cardiac patients
• responsibility of regional physiotherapy co-operation and education
• working in national "Health Village"-project in a cardiac rehabilitation group
• assistance in medical research

Patients stays very short time in the hospital, so the co-operation with physiotherapists in community health center is important. In Kuopio area we have quite good system with cardiac patients' education and the important thing is, that there is no need for the doctor's referral.

In the "heart team" there are 2 physiotherapists who have got a special education in cardiac rehabilitation and 2 are on the pro-course. More knowledge, more motivation.