Tulossa mielenkiintoinen vuosi

Aika menee ihan hirveän nopeasti, kuulostaa kliseeltä mutta se on oikeasti totta. Sydänfysioterapeutit perustettiin Jyväskylässä terapeuttisen harjoittelun kurssin päätteksi, koska olimme huolissamme koulutuksen jatkuvuudesta. Koimme myös tarvetta kollegiaaliseen yhteistyöhön ja siihen yhdistys on ollut korvaamaton apu. Tästä on aikaa jo pian 19 vuotta!

Näiden vuosien aikana olemme järjestäneet 1-2 koulutuspäivää vuosittain sekä yrittäneet pysyä ajantasalla osallistumalla ulkomaiseen koulutukseen. Voi sanoa, että huimasti olemme menneet eteenpäin ammatillisessa osaamisessa, vaikka sydänkuntoutuksen asema on vielä Suomessa muuhun Eurooppaan verrattuna järjestäytymätöntä ja sattumanvaraista.

Yhdistyksen puheenjohtajana toimi ensimmäiset 10 vuotta Liisa Lumiaho ja sen jälkeen Heidi Mahrberg, joka jatkaa tehtävässä edelleen. Itse olen ollut jonkinlainen sihteerikkösäheltäjä koko yhdistyksen olemassaolon ajan.

Suomen Sydänfysioterapeutit on itsenäinen yhdistys, ei siis Suomen Fysioterapeuttien erikoisalayhdistys. Se olisikin hankalaa, koska osa jäsenistä kuuluu Tehyyn ja osa Suomen Fysioterapeutteihin, emmekä halua puuttua jäsentemme edunvalvontajärjestön valintaan. Toimintamme on puhtaasti ammatillista.

Vuoden ensimmäisen koulutuspäivän järjestelyistä viime perjantaina huolehti TAYS Sydänsairaalan aktiivinen fysioterapeuttitiimi. Aiheina oli TOS ja aorttakirurgia, joista saimme todella hyvät tietopaketit ja myös käytännön vinkkejä työpaikoille vietäväksi. Yritän pureutua aiheisiin vielä myöhemmin blogissani.

Seuraava tapahtuma on myös Tampereella, vähän toisenlainen, mutta vähintäänkin yhtä mielenkiintoinen kuin tämä ensimmäinen. Saamme Saksasta Heinz Lowisin ja Yarkin Rodriguezin vieraiksi ja opettajiksi. Koska olen tavannut molemmat miehet, tiedän, että varmasti saamme näyttöön perustuvaa, konkreettista, kokeiltua ja käytäntöön sovellettavaa tietoa roppakaupalla. Tarjoamme koulutuspäivän jäsenille kiitokseksi näistä vuosista. Jos nyt tunnet tarvetta liittyä joukkoomme, voit tehdä sen nettisivuilla www.sydanfysioterapeutit.fi.

Tänä keväänä valmistuu myös toinen SydänPro-kurssi, joka on elokuusta lähtien puurtanut sydänasioiden parissa lähijaksoilla ja kotona tehtävien parissa. Motivaatio näyttää loistavalta ja huhtikuussa saamme taas 12 uutta sydänfysioterapian ammattilaista.

Syksyn Sydänfysioterapiapäivien järjestämisvuorossa taitaa olla Kuopio. Päivämäärä on vielä auki, mutta tavallisesti ajankohta on ollut loka-marraskuu. Saimme Tampereen päiviltä vinkkejä asioista, joista kaivataan lisätietoa, joten siitä se homma lähtee käyntiin.

Summary

Finnish Cardiac Physiotherapy Association is soon 19 years old. Amazing how fast the years have gone. Our president is physiotherapist Heidi Mahrberg from TAYS Heart Hospital. Our goal is to offer education and collegial support to all cardiac physiotherapists.

We have organized 1-2 Cardiac Physiotherapy meetings per year but this year we'll have 3: the first was is Tampere on last Friday and we got very good information and practical tools to take care of TOS- and aortic patients. I hope I can write more later about those subjects.

The next meeting is also in Tampere 14.6., together with Fysioline company. Our teachers will be Heinz Lowis and Yarkin Rodriguez from Germany. They are exercise specialists and because I have met them both, I can guarantee that we'll get evidence based and practical information about exercising with cardiac patients.

Third meeting is in Kuopio on October or November. Follow our net pages for more information www.sydanfysioterapeutit.fi.

EuroHeartCare 2019 ja muita kongresseja

Kerroin jo aikaisemmin, että minut valittiin ACNAPin (Association on Cardiovascular Nursing and Allied Professions) ohjelmakomiteaan 2018-2020. Valmistelut päätapahtumaan, EuroHeartCare-kongressiin ovat täydessä vauhdissa ja ohjelma alkaa olla valmis.

EuroHeartCare on suunnattu sydänpotilaiden hoito- ja terapiahenkilöstölle. Vuosittainen osallistujamäärä on ollut noin 600.

Tämän vuoden EuroHeartCare-kongressi on Milanossa 2.-4.5., parhaaseen kevätaikaan.

Ohjelmassa on 2-3 rinnakkaista ohjelmaa joten jokaiselle löytyy jotain. Fysioterapeuteille on lopulta aika paljonkin seurattavaa, sillä komitean organisaattorina toiminut britti Jennifer Jones on fysioterapeutti ja toi todella aktiivisesti kuntoutuspuolta esiin.

Meidän pikkuisen Suomen Sydänfysioterapeuttien edustus on Liisa Lumiahon harteilla. Hänellä on esitys Keski-Suomen elämäntaparyhmämallista lauantaiaamuna 4.5. Olemme Liisan kanssa Milanossa vappupäivästä lauantaihin. Nähdäänkös Milanossa?

Liisan esitys alkaa klo 9:10

CCNAP muutti nimensä tänä vuonna ACNAP:ksi

Viime vuoden keväällä osallistuin EuroHeartCare- kongressiin Ruotsissa ja olin todella yllättynyt, että suomalaisia osallistujia oli vain muutama, vaikka ihan naapurissa oli tarjolla niin korkeatasoista koulutusta. Minulla oli kongressissa posteriesitys pulmonaalihypertensiopotilaan liikuntaohjauksen organisoinnista ja sen perusteella rohkaisen muitakin mukaan. Ei tarvitse olla aina tutkimusta, jota esitellä; esimerkiksi potilastapaukset, toiminnan kehittäminen ja innovaatiot kiinnostavat.

Jöngköpingin kongressitalo, jossa tapahtuma järjestettiin

Toinen iso tapahtuma, johon ACNAP osallistuu, on ESCin vuosittainen pääkongressi, joka viime vuonna oli Munchenissa ja tänä vuonna Pariisissa. 

Euro Prevent-kongressi, jossa perinteisesti on ollut kuntoutus hyvin esillä, järjestetään puolestaan Lissabonissa huhtikuussa. 

EuroHeartCare 2019

Thursday 02 - Saturday 04 May 2019 
Milan - Italy

The event to attend for Cardiovascular Nurses and Allied Professionals.

EuroHeartCare is the annual meeting of the ESC Association on Cardiovascular Nursing and Allied Professions (ACNAP) aimed at helping support healthcare professionals deliver the best care possible to patients with cardiovascular disease.

Key Figures:

• 3 days, 20 sessions
• 50 international faculty members
• 200 abstracts, 500 delegates
• 40 countries represented
• Renowned International Faculty

More..

Sydänfysioterapeutti esimiehenä

Niemen Riittaan tutustuin 1990-luvulla sydänpotilaan terapeuttisen harjoittelun täydennyskoulutuksessa. Olimme mukana perustamassa Suomen Sydänfysioterapeutit-yhdistystä, jossa Riitta on ollut aktiivisena toimijana jo siis parikymmentä vuotta. Tampereella sydänpotilaiden fysioterapia on erotettu fysiatrian osastosta, mikä taitaa olla Suomessa ainutlaatuista ja Riitta edelläkävijä tehtävässään. Annetaanpa Riitan itsensä kertoa:

Olen Riitta Niemi ja työskentelen tällä hetkellä Tays Sydänsairaalassa fysioterapia- ja kuntoutusohjauspalveluiden palvelupäällikkönä. Työhistoriani sydänpotilaiden parissa alkoi 1988, kun tulin töihin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Ensimmäinen osastoni oli sydän- ja rintaelinkirurginen vuodeosasto ja siitä se sitten lähti, mielenkiintoinen työsarka sydänpotilaiden parissa. Mitä enemmän asiasta oppi sitä enemmän työ vei mennessään ja halu syventää tietämystä lisääntyi. Hakeuduin Liisa Lumiahon vetämään Sydänpotilaiden terapeuttinen harjoittelu -täydennyskoulutukseen, josta sain paljon lihaa luiden ympärille ja todella tärkeitä eväitä oman työn kehittämiseen. Koulutuksen myötä pääsin myös osalliseksi mahtavaan sydänfysioterapeuttien verkostoon. Pulmatilanteissa löytyy aina kollega, jolta voi kysyä mielipidettä, neuvoa ja apua. 

Sydänpotilaiden hoitomuodot ovat kehittyneet voimakkaasti vuosien aikana. Fysioterapia on muuttunut aktiivisemmaksi heti sairaalavaiheen alusta alkaen. Tutkimustiedon lisääntyminen sydänpotilaiden liikunnallisen kuntoutuksen hyödyistä on tehnyt työtämme näkyvämmäksi ja arvostus ammattikuntaamme kohtaan on lisääntynyt.

Fysioterapeutit Sydänsairaalan työntekijöiksi

Sairaanhoitopiirissämme tapahtui merkittäviä muutoksia sydänpotilaiden hoidossa organisaatiotasolla, mitkä vaikuttivat myös fysioterapeuttien toimintaan. Fysioterapeuttien kannalta suurin niistä tapahtui 2009, kun silloinen Sydänkeskus liikelaitos palkkasi fysioterapeutit omaksi henkilökunnakseen ja meille muodostettiin oma yksikkö. Toinen iso muutos oli liikelaitoksen osakeyhtiöittäminen 2010. Tays Sydänsairaalan omistuspohja on 100 % julkinen.  Meidät omistaa 94 % Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja 6 % Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri. Tällä hetkellä meillä on toimipisteitä Tampereen lisäksi Valkeakoskella, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä tytäryhtiömme Helsingissä. Tärkein tehtävämme on taata asiakaslähtöinen, sujuva ja laadukas hoito potilaille. Toiminta-ajatuksemme on: ”Sydänsairaala hoitaa oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti oireista hyvään elämään”. Vuonna 2016 Sydänsairaalalle myönnettiin Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki. Meille yhteiskunnallinen yrittäjyys on toiminnan avoimuutta ja yhteiskunnallisten vaikutusten osoittamista.

Organisaation muutosten myötä oma tehtävänkuvani on muuttunut. Siirtyessämme Sydänkeskuksen henkilökunnaksi aloitin vastaavana fysioterapeuttina, mikä tarkoitti sitä, että potilastyön oheen tuli myös hallinnollisia tehtäviä. Vuosien myötä hallinnollisten tehtävien määrä on lisääntynyt ja potilastyö on jäänyt pois. Työnkuvan muuttuminen on motivoinut hakemaan johtamisen lisäkoulutusta. Eväitä esimiestyöhön olen saanut johtamisen erikoistumisopinnoista ja terveystieteen maisteriopinnoista. Tällä hetkellä toimin Tays Sydänsairaalassa fysioterapia- ja kuntoutusohjauspalveluiden palvelupäällikkönä ollen lähiesimies 12 fysioterapeutille ja kahdelle kuntoutussuunnittelijalle. Siirtyminen osaksi Sydänsairaalan henkilökuntaa 2009 ehkä hiukan ajattelutti itse kutakin, mutta ratkaisu on osoittautunut hyväksi. Olemme kokeneet, että fysioterapian kehittäminen osana Sydänsairaalan toimintaa on ollut mutkatonta. Toimintamme on monipuolistunut ja olemme pystyneet kehittämään uusia toimintamalleja, sillä olemme saaneet hienosti tarvitsemamme lisäresurssit. Muutto uuteen Sydänsairaalan rakennukseen viime toukokuussa toi meille kovasti kaivatun harjoitustilan, joskin pienen sellaisen. Se tuo kuitenkin ohjaukseen uusia elementtejä ja mahdollistaa pienimuotoisen ryhmätoiminnan aloittamisen. Lisäkoulutusten myötä joukostamme löytyy mm. psykofyysisen fysioterapian, faskiakäsittelyn ja kinestetiikan erikoisosaamista.

Fysioterapeutit toimivat sydänsairaalan kaikilla osastoilla

Sydänsairaalan fysioterapeutit työskentelevät kardiologisten ja kirurgisten potilaiden parissa teho-osastolla, sydänvalvonnassa, kardiologisella ja kirurgisella vuodeosastolla sekä poliklinikalla.  Kardiologisen potilaan fysioterapiaa toteutetaan teho-osastolla, sydänvalvonnassa, vuodeosastolla ja poliklinikalla. Tavallisimmat potilasryhmät ovat akuutit sepelvaltimotautikohtaus- ja sydämen vajaatoimintapotilaat sekä harvinaista sydänsairautta sairastavat potilaat. Kirurgisella vuodeosastolla pääpaino on ollut sydänleikattujen sydänpotilaiden fysioterapiassa, mutta lisääntyvästi osastolla hoidetaan erilaisissa keuhkotoimenpiteissä olleita potilaita. Lisäksi fysioterapian piirissä ovat erilaiset rintakehän alueen traumapotilaat ja TOS-leikatut potilaat. Myös nämä potilasryhmät käyvät poliklinikkallamme. Laaja-alaisen sydänfysioterapian osaamisen varmistamiseksi toteutamme systemaattista työkiertoa, sillä fysioterapeutit vaihtavat vastuuosastojaan noin kahden vuoden välein. Lauantaisin on töissä yksi fysioterapeutti koko Sydänsairaalassa. Keskeisintä työssä on potilasohjaus osastoilla ja poliklinikalla. Tärkeää on myös huolehtia tiedon siirtymisestä jatkofysioterapiasta vastaavalle taholle potilaan siirtyessä seuraavaan hoitopaikkaan. Olennainen osa työtä on myös potilaan läheisten ohjaaminen, jotta he voivat tukea omaa läheistään kuntoutumisessa sekä huolehtia omasta jaksamisestaan.

Kuntoutussunnittelijat mukana sydänpotilaan hoidossa

Fysioterapeuttien lisäksi kuntoutuksen tiimiimme kuuluu kaksi kuntoutussuunnittelijaa, jotka tekevät potilaillemme kuntoutustarpeen arvioinnin, laativat kuntoutumissuunnitelman ja seuraavat kuntoutusprosessia. Keskeisimpiä potilasryhmiä ovat sepelvaltimotauti-, sydänlihassairastuneet sekä aortta- ja läppäpotilaat. Osan potilaista he voivat tavata jo osastovaiheessa, mutta pääosin potilaat tulevat vasta myöhemmin yksilövastaanotolle. Kuntoutussuunnittelijat järjestävät Sydänsairaalan ensitietoryhmät, joissa myös fysioterapeuttimme toimivat asiantuntijaluennoitsijoina. Ryhmiä järjestetään sepelvaltimotautipotilaille sekä sydänleikkaukseen tuleville ja siinä olleille potilaille.

Kuntoutuksen työntekijät tekevät tiivistä moniammatillista yhteistyötä osastolla eri ammattiryhmien ja erityistyöntekijöiden kanssa, mutta myös alueellista yhteistyötä sydänhoitajien ja fysioterapeuttien sekä kolmannen sektorin edustajien kanssa. 

Riitan tiimi TAYS Sydänsairaalassa

Hoitoketjuissa mukana

Sydänpotilaiden hoidot kehittyvät jatkuvasti ja terveydenhuollon rakenteet elävät jatkuvassa muutoksessa, mikä näkyy työssämme jatkuvana hoitoprosessien ja -polkujen kehittämisenä sekä osallistumisena erilaisiin tutkimuksiin tai selvitystöihin. Potilasohjeet muuttuvat hoitomuotojen kehittymisen myötä ja niiden laatiminen ja päivittäminen on arkipäiväämme.

Sydänsairaalassa toimii moniammatillinen kuntoutustyöryhmä, jonka tehtävänä on kehittää kuntoutusta alueellamme. Sen yksi merkittävä tehtävä on järjestää alueen toimijoille vuosittain koulutusta sydänpotilaan hoidosta. Tänä vuonna olemme järjestäneet kolme yhteistyöpäivää alueen sydänhoitajille ja fysioterapeuteille tavoitteena luoda sujuva hoitopolku erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja edelleen kolmannen sektorin toimintaan. Päivillä olemme miettineet mm. tiedonkulun haasteita ja ratkaisuja siinä esiin tulleisiin ongelmiin sekä ohjaus- ja kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämistä. Sydänsairaalan väki tekee tiivistä yhteistyötä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa paitsi opiskelijaohjauksen parissa myös koulutuksen alueella. Tällä hetkellä suunnittelemme yhdessä moniammatillista täydennyskoulutusta sydänpotilaiden parissa työskenteleville hoitajille ja fysioterapeuteille. Tavoitteenamme on aloittaa 30 opintopisteen koulutus syksyllä 2019. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa olemme tehneet yhteistyötä osallistumalla sepelvaltimotauti- ja sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketjujen kehittämiseen alueellamme. Kolmannella sektorilla keskeisimpiä yhteiskumppaneitamme ovat Sydänliitto ja Hämeenmaan Sydänpiiri. Osa fysioterapeuteistamme toimii vapaa-ajallaan luennoitsijoina ja vetäjinä Sydänliiton tai Sydänpiirin tuottamilla kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskursseilla.

Kirje joulupukille

Toivoisin, että Suomessa olisi säädöksillä turvattu jokaiselle sydänpotilaalle sydänkuntoutus. Tällä pystyttäisiin turvaamaan se, että kukaan ei putoa sydänpotilaan palvelupolulta. Meidän tulisi tiivistää yhteistyötä hoitopolun jokaisella tasolla, jotta potilaan hoito etenisi systemaattisesti ja saumattomasti. Kaikkialla perusterveydenhuollossa olisi hyvä olla hoitajia ja fysioterapeutteja, jotka ovat korvamerkattuja sydänpotilaiden jatkohoitoon. Tällä hetkellä Pirkanmaalla ei jokaisella paikkakunnalla ole sydänhoitajakäytäntöä tai jos onkin, heillä on vastuullaan monta muuta diagnoosiryhmää. Intoa ja halua sydänpotilaiden hoitoon on, kunhan vain saisimme riittävästi resursseja työn tekemiseen. Sydänpotilaiden hoito kehittyy jatkuvasti ja edellyttää tietojen päivittämistä erilaisissa erikoistumis- ja täydennyskoulutuksissa. Tämän mahdollistaminen edellyttäisi reipasta satsausta koulutusmäärärahoihin, mikä on monesti haasteellista kuntien ja organisaatioiden tiukassa taloudellisessa tilanteessa.

On ilo olla kehittämässä sydänfysioterapiaa kaikkien innokkaiden fysioterapeuttien kanssa ja näkemisiin tammikuussa Tampereella! Ilmoittaudu mukaan Tampereelle 25.1.2019

Terkuin Riitta

Annukka ja Pirjo Sydänliitosta

Annukka ja Pirjo ovat sydänfysioterapeuteille tuttuja toimijoita Sydänliitossa. Potilasjärjestö on aina tehnyt tiivistä yhteistyötä fysioterapeuttien kanssa liikuntaan liittyvissä. Tällaisia terveisiä Annukalta ja Pirjolta:

Annukka: Olen Annukka Alapappila ja olen työskennellyt Sydänliitossa liikunta-asiantuntijana jo 18 vuotta. Koulutukseltani olen fysioterapeutti ja TtM, pääaineenani liikuntalääketiede. Sydänliitossa vastuualueenani on sydänyhteisön liikuntatoiminnan tukeminen, ammattilaisten työn tukeminen ja valtakunnalliseen liikuntapolitiikkaan osallistuminen Sydänliitolle keskeisissä asioissa.

Lähiaikoina työni painottuu mm. sydänyhdistyksien vertaisohjaajakoulutuksiin, yhdistyksien liikuntavastaavien tehtävän kuvaukseen yhdessä yhdistyksien kanssa ja liikuntatoimintamme vaikutuksien arviointiin. Olen mukana Liikuntatieteellisen seuran, Kuopion terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiön ja SoveLi ry:n hallituksissa. Vapaa-aikaani kuuluu lähinnä tennis, padel ja aikuisbaletti sekä joutilaasta ajasta nauttiminen 8,5 vuoden kunnan luottamustehtävien jälkeen. Aikuiset lapsetkin ovat jo lentäneet pesästä.

Pirjo ja Annukka

Pirjo: Olen Pirjo Suomalainen ja tällä hetkellä työskentelen Sydänliitossa kuntoutukseen liittyvien asioiden parissa kuten Tulppa-kuntoutus ja verkkosopeutumisvalmennus. Mielenkiintoista on myös tehdä työtä Tulppakuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksen parissa. Uutena haasteena on verkkokuntoutuksen kehittäminen.

Ammatilliset juureni ja myös aikaisempi työkokemukseni ovat fysioterapian parista. Olen koulutukseltani fysioterapeutti ja TtM. Aikuiset lapseni ovat jo lentäneet pois kotoa ja minulla on enemmän kuin aikaisemmin aikaa omille harrastuksilleni. Harrastan monipuolisesti liikuntaa kuten tanssillista voimistelua ja aikuisbalettia. Pyöräilen työmatkat keväästä syksyyn. Pidän myös valokuvaamisesta.

      

Millaisten sydänpotilasryhmien kanssa Sydänliitto toimii?

Sydänliitto on kaikkien sydänsairauksia sairastavien yhteisö. Työ painottuu suurimpiin sydänsairausryhmiin kuten esimerkiksi sepelvaltimotautiin , sydämen vajaatoimintaan ja eteisvärinään. Yhdistyksistä Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry, Karpatiat ry ja Sydänlapset- ja aikuiset keskittyvät kyseistä sydänsairautta sairastavien tukemiseen. Sydänpiirit tekevät sydäntyötä alueellisesti ja sydänyhdistykset paikallisesti.

Millaisia työkaluja fysioterapeuteille Sydänliitosta löytyy?

Sydan.fi -sivusto tarjoaa ajankohtaista tietoa sydänsairauksista, niiden hoidosta ja kuntoutuksesta. Sydänliiton Ammattilaisnetti kokoaa tiiviin tietopaketin työvälineineen fysioterapeuteille ja muille liikuttajille. Se tarjoaa muun muassa lomakkeita, valtakunnallisia liikuntaohjeita, kaavioita, taulukoita ja videoita. Sivusto on koottu yhteistyössä alan ammattilaisten kuten esimerkiksi sydänfysioterapeuttien ja kardiologien kanssa. Sydänliiton kehittämä jo 13 sairaanhoitopiirille levinnyt Tulppa-kuntoutus sisältää työvälineitä myös fysioterapeuteille.

Millainen koulutuksellinen työnjako Sydänliitolla ja Sydänfysioterapeutilla on? 

Sydänliitto painottaa tällä hetkellä koulutuksissaan moniammatillista yhteistyötä liikunnan, omahoidon ja kuntoutuksen parissa. Tämä tarkoittaa muun muassa Tulppa-koulutuksia, kuntien kaikkien liikuntaohjausta antavien yhteisiä koulutuksia ja valtakunnallisia koulutuspäiviä. Näemme, että Sydänfysioterapeuttien perinteiset koulutuspäivät keskittyvät suunnitellusti juuri sydänfysioterapian erityiskysymyksiin ja ammattitaitoa vahvistaviin pitkiin koulutuskokonaisuuksiin.

Millaista yhteistyötä Sydänpiirien ja Sydänyhdistysten kanssa toivoisitte fysioterapeuttien tekevän?

Ihannetapauksessa fysioterapeutti tuntee potilaansa alueen sydänpiirin palvelut ja suosittelee niitä. Lisäksi fysioterapeutti tekee mahdollisuuksiensa mukaan yhteistyötä sydänpiirin kanssa muun muassa luennoimalla tai toimimalla ohjaajana kuntoutuskursseilla tai muilla kursseilla. Ensitietopäivät ovat luonteva yhteistyömahdollisuus sairaalan fysioterapeuttien ja sydänpiirien -ja yhdistyksien välillä. Sydänyhdistykset järjestävät erilaista liikuntatoimintaa, ja siksi onkin keskeistä, että jokainen fysioterapeutti ohjaa potilaansa yhdistyksen pariin. Kun fysioterapeutti kertoo potilaalle mahdollisuudesta keskustella vertaistukihenkilön kanssa, löytyy usein väylä myös sydänyhdistykseen.

Millaista kuntoutustoimintaa Sydänliitto järjestää ja miten sellaiseen on mahdollista päästä mukaan?

Sydänliitto on valtakunnan suurin sydänkuntouttaja. Sen sopeutumisvalmennuskursseihin osallistuu noin 1500 henkilöä vuosittain. Kurssit ovat eripituisia, kestoltaan puolesta päivästä viikkoon. Kurssit ovat joko kuntoutuskursseja tai lyhyempiä teemakursseja kuten esim. verenpaine. Uutuutena on mahdollista osallistua teemakurssiin myös verkossa. Kursseille voi hakeutua omatoimisesti ja hakuohjeet löytyvät Sydänliiton sivuilta. Sydänpiirit antavat lisätietoa.

Tulppa-kuntoutus on kunnan terveyskeskuksen omaa toimintaa, johon voi hakeutua terveyskeskuksen sydänhoitajan tai lääkärin kautta. Tulppa-kuntoutus koostuu 8 -10 tapaamisesta ja 2 seurantatapaamisesta puolen vuoden ja vuoden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä. Kuntoutus on osallistujalle maksutonta.

Miten Sydänliitossa on lähdetty mukaan digitalisaatioon?

Sydänliitto ottaa isoa digiloikkaa. Sydän-lehti on digitaalisena lehtenä saavuttanut suosiota ja sillä oli 185000 lukijaa 10/2018. Potilasoppaat ovat siirtymässä digitaalisiksi. Sairastuneiden on mahdollisuus keskustella vertaisten ja ammattilaisten kanssa Sydän-chatissa. Sopeutuskursseja ja painonhallintakursseja on tarjolla verkossa. Erilaisten videoiden määrä kasvaa kovaa vauhtia. Koulutuksien ja erilaisten tapaamisen striimaus on jo arkipäivää ja webinaarit lähitulevaisuutta. Jäsenemme käyttävät mobiilia jäsenkorttia ja järjestönne sisäinen viestintä on sähköistä. Sydänyhdistyksille on rakentumassa sähköinen palvelutarjotin, joka kokoaa erilasia työkaluja ja palveluita niiden käyttöön.

Millaisia tulevaisuuden visioita Sydänliitolla on toimintaansa liittyen?

Sydänliiton strategiassa painotetaan elinvoimaista sydänyhteisöä ja voimavarojen vahvistamista. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikessa toiminnassamme huomioimme sydänpiirien ja -yhdistyksien näkökulman. Keskeistä on tavoittaa myös 50-60-vuotiaat kaupunkilaiset ja olla samalla haja-asutusalueella asuvien sairastuneiden tuki. Voimavarojen vahvistamisen tulee näkyä ja kuulua toiminnassamme. Pyrimme, että sairastuneella ja korkean riskin henkilöllä on tilanteestaan huolimatta toivoa paremmasta. Samalla etsimme tapoja, kuinka innostaa ihmisiä vapaaehtoistyöhön ja tukea heidän jaksamistaan.

Millaisia terveisiä haluaisitte lähettää sydänfysioterapeuteille?

Sydänliitto arvostaa sydänfysioterapeuttien työtä ja ammattitaitoa. Olemme yhteistyöhaluisia ja otammekin innolla vastaa kaikenlaisia kehittämisideoita sydänsairaan liikkumiseen, liikuttamiseen ja kuntoutukseen liittyen. Tervetuloa mukaan sydänpiirien -ja yhdistyksien toimintaan. Ilahduttavan moni onkin jo mukana esim. sopeutumisvalmennuskursseilla ja yhdistystoiminnassa.

Millaisia liikunnan aloittamista helpottavia vinkkejä teillä olisi sohvaperunoille?

Ups, sen kun joku keksii, niin saisi Nobelin palkinnon . Tänä päivänä puhutaan paljon luontoliikunnasta ja sen vaikutuksesta terveyteen. Siispä ehkä sohvaperunakin voi innostua metsäretkestä ja luonnon havainnoimisesta. Maltillinen ja nautinnollinen tahti takaavat hyvän olon retken jälkeenkin. Mukava seura ei ole pahitteeksi. Eikä ole hassumpaa viedä kotiin maasta kerättyjä havuja joulutunnelman luomiseksi. Kaiken kruunaa maukkaat retkieväät.

Antikoagulanteista ja varsinkin Marevanista

Kiitoksia blogini lukijoille mukavista ja välillä haastavistakin sähköposteista. Marko Mahkonen, fysioterapiaopiskelija TAMKista kyseli Marevanista ja manuaalisesta käsittelystä. Koska tietoni aiheesta ovat olleet lähinnä "perinnetietoa", yritin etsiä jotain vähän eksaktimpaa. En onnistunut kovin hyvin, ihan joitakin aihetta sivuavia artikkeleita osui silmään.

Markolla oli opintoihin liittyen tehtävänä arvioida Marevanin vaikutusta fysioterapiaan ja hän ystävällisesti antoi raporttinsa meidän yhteiseen käyttöön. Kiitokset Markolle.

Marko Mahkonen:

Käsittelin tässä raportissa Marevania, koska se voi olla kontraindikaatio tiettyjen manuaalisten terapioiden suhteen (Petty 2011). Marevanin vaikuttava aine on varfariininatrium ja se kuuluu antitromboottisiin lääkkeisiin (Mustonen & Puurunen 2012) (Lääketietokeskus 2018). Käyttötarkoitus on estää veritulppien muodostumista. Varfariini vaikuttaa veren hyytymiseen epäsuorasti estämällä kaikkien K-vitamiinista riippuvaisten hyytymistekijöiden synteesiä. On hyvä huomata, että antikoagulantit eivät liuota jo olemassa olevia tulppia, vaan estävät uusien syntymisen (Mustonen & Puuronen 2012).

Manuaalisessa terapiassa on useita mahdollisia kontraindikaatioita. Tässä tapauksessa tutkimusta vaati lääkkeenä oleva antikoagulantti Marevan. Manuaalinen terapia voidaan jakaa mm. manipulaatioon ja mobilisaatioon. Mobilisaatio ei sisällä äkkinäisiä liikkeitä. Manipulaatio taas tarkoittaa äkillistä liikettä tai työntöä (Maitland 2001).

Kirjallisuuskatsauksen mukaan (Tuzon 2009) antikoagulanttien vaikuttavuutta mittaavaa arvoa INR (International Normalized Ratio) ei ole määritelty tarkasti suhteessa annettuun terapiaan. Suositusarvot perustuvat nykyään saman lähteen mukaan enemmän käytäntöön kuin tutkimukseen. Normaalisti, ilman lääkitystä, INR-arvo on 0,7-1,2. Lääkkeen vaikutuksesta INR-arvo nousee. Tavallinen tavoiteltu hoitotaso on 2,0-3,0. Eräillä tekoläppäpotilailla voidaan vaatia korkeampaa tasoa (2,5-3,5). Jos INR-arvo on alle 2,0, potilas on tukosvaarassa ja lääkkeen annosta täytyy nostaa. Jos INR nousee yli hoitotavoitteen, potilas on vastaavasti verenvuotovarassa, ja annosta on pienennettävä. Vuotovaara lisääntyy merkittävästi kuitenkin vasta INR-arvon ylittäessä tason 4,0-4,8.

Muissa tutkimuksissa mm. Dabbert 1970 ja Michaeli 1993 esitetään, että antikoagulanttihoidon aikana olisi syytä olla tekemättä manipulatiivisia hoitoja, mutta toisaalta mobilisaatio katsotaan turvalliseksi yleisesti. Tuzson 2009 koostamassa katsauksessa päädyttiin seuraaviin suosituksiin:

• Jos INR on alle 4.0, asiakkaan tulisi saada osallistua terapiaan ja omaan säännölliseen harjoitteluohjelmaansa.

Jos INR on välillä 4.0 ja 5.0, vastusharjoittelua olisi syytä välttää ja tehdä vain kevyempiä harjoituksia.

• Jos INR on suurempi kuin 5.0, harjoituksia tulisi välttää tai pitäytyä vain asiakkaan liikkuvuuden arvioinnissa.

• Jos INR on suurempi kuin 6.0, suositellaan vuodelepoa tai aktiviteetin selvää laskua, kunnes INR arvo on saatu korjattua.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lähteet:

Petty, N. J. Ed. 2011. Neuromusculoskeletal Examination and Assessment, A Handbook for Therapists, Elsevier Health Sciences.

Tuzson, A. 2009. How high is too high? INR and acute care physical therapy. 2009. The Free Library. Luettu 7.12.2018.

Dabbert, O. Freeman, D.G..; Weis, A.J. 1970. Spinal meningeal hematoma, warfarin therapy, and chiropractic adjustment. Jama, 1970, 214.11: 2058-2058.

Maitland, G. D. 2001. Vertebral manipulation. Butterworth-Heinemann.

Michaeli, A. 1993. Reported occurrence and nature of complications following manipu-lative physiotherapy in South Africa. Australian Journal of Physiotherapy, 1993, 39(4), 309-315.

Mustonen, P. Puurunen, M. 2012. Mitä jokaisen lääkärin olisi hyvä tietää uusista antitromboottisista lääkkeistä. Duodecim 2012;128:707–18.

MAREVAN tabletti 3 mg, MAREVAN FORTE tabletti 5 mg. 2018. Lääketietokeskus. Luettu 7.12.2018.

Kun potilaalla/ asiakkaalla on tahdistin

Sydänfysioterapiapäivillä saimme tuhdin tietopaketin sydämen tahdistimista, useammasta näkökulmasta. Tahdistin ei tee sydänpotilaasta "tahdistinpotilasta" vaan joko parantaa sydämen sähköistä toimintaa ja sitä kautta yleistä toimintakykyä tai palauttaa sydämen rytmin äkillisessä, henkeä uhkaavassa rytmihäiriössä. En käy läpi kaikkia mahdollisia tahdistustapoja vaan hyvin karkeasti käyttöaiheet.

Tahdistin asennetaan solisluun alle paikallispuudutuksessa. Potilas kotiutuu yleensä samana tai seuraavana päivänä. Tahdistinjohtojen paikallaanpysymisen varmistamiseksi tahdistinpuolen olkaniveltä ei nosteta yli vaakatason 3 viikkoon, hartiajumppa on sallittu. Kolmen viikon jälkeen yläraajaa voi käyttää vapaasti.

Bradykardiatahdistimet

 Tavallisimmin tahdistin asennetaan hidaslyöntisyyden, bradykardian vuoksi. Etenkin iäkkäillä sinussolmukkeen rappeutuminen hidastaa sykettä ja laskee suorituskykyä. Hidaslyöntisyyttä voi aiheuttaa periaatteessa mikä tahansa tilanne, jossa impulssi ei siirry sinussolmukkeesta kammioihin, tavallisimmin vika on eteis-kammiosolmukkeessa (AV-solmuke). Tahdistin korjaa sykettä tarpeen mukaan, kun impulssin ei saavuta kammioita riittävän nopeasti. Tahdistimen säädöillä voidaan vaikuttaa sykkeen nousuun rasituksessa sekä myös sykkeen palautumisnopeuteen rasituksen jälkeen, näin rytmi mukailee mahdollisimman hyvin luontaista sykkeen vaihtelua. Tällainen tahdistin on ns. fysiologinen tahdistin ja se koodataan DDD-merkinnällä.

CRT (Cardiac Resynchronization Therapy) 

Sydämen vajaatoiminnassa kammioiden supistumisen synkronointi parantaa pumppauksen tehoa ja potilaan suorituskykyä. Etenkin vasen haarakatkos aiheuttaa kammioiden eriaikaisen supistumisen, jonka biventrikulaarinen CRT-tahdistin korjaa. CRT-tahdistimessa on usein myös defibrillaatio-ominaisuus, jolloin tahdistin on CRT-D muotoa.

ICD (Implantable Cardioverter Defibrillator)

Kun potilaalla on todettu lisääntynyt kammiovärinäriski tai hänellä on sellaisia jo ollut, rytmihäiriötahdistin (ICD) toimii defibrillaattorin tavoin palauttaen normaalin rytmin.

KSKS:n sydänfysioterapeutti Tommi Vuorimies, joka puhui Sydänfysioterapiapäivillä aiheesta tahdistin ja liikunta, oli kerännyt mielenkiintoisia tutkimuksia aiheesta. Esimerkiksi kilpaurheilijoilla (joilla oli ICD-tahdistin) tehdyssä seurannassa 376 osallistujan joukossa, 2 vuoden seurannassa, 51 urheilijaa sai yhteensä 67 iskua kilpailun aikana. Samassa joukossa 42 urheilijaa sai yhteensä 55 iskua levossa. Ryhmässä oli 77 huippu-urheilijaa, joilla oli ICD-tahdistin; heillä 8:lla tapahtui kilpailun aikana yhteensä 9 iskua, levossa 12. Yhtään kuolemaanjohtanutta rytmihäiriötä liikunnan tai kilpailun aikana ei sattunut.(lähde)

Jotta asia ei vaikuttaisi yksinkertaiselta, tahdistimessa voi olla useita em. ominaisuuksia ja niiden toiminnan säätely on oma erikoisalansa. Fysioterapeutin on tärkeä tietää, miksi tahdistin on asennettu ja mikä on taustalla oleva sydänsairaus. Tahdistin ei ole este liikunnalle.

Huomioitava fysioterapiassa

• Tahdistin mahdollistaa liikunnan, ei rajoita sitä. Taustalla oleva sydänsairaus ja lähtökunto määräävät liikunnan annostelun ja mahdolliset rajoitukset
• Tahdistimen puolen yläraajaa ei saa pitää liikkumattomana, vaikka yli vaakatason nostoa ensimmäiset kolme viikkoa vältetäänkin
• Jos syke nousee heikosti liikunnan aikana ja siitä on haittaa potilaalle, ole yhteydessä hoitavaan kardiologiin. Tahdistimen säädöillä voidaan helpottaa kunnon ylläpitoa.
• ICD-tahdistimeen on ohjelmoitu sykeraja, milloin tahdistin valmistautuu iskemään. Liikunnan intensiteetti pidetään tämän rajan alapuolella. Tosin raja on sen verran korkea, että normaali, reipaskaan liikunta ei saa sykettä nousemaan näin korkealle
• Kehonkoostumusmittaus ei tämän hetkisen käsityksen mukaan sovi, jos potilaalla on tahdistin.
• Sykemittarin käytöstä ei ole haittaa. Jos tahdistus toimii koko ajan, sykemittari saattaa häiriintyä ja näyttää virheellistä sykelukemaa
• Fysikaalisia hoitoja esim. lämpöhoitoja ja hierontaa voi antaa, jos hoito ei kohdistu tahdistinalueelle
• Solariumissa saa käydä
• Kontaktilajit kilpaurheiluna voivat vahingoittaa tahdistinta eikä siksi suositella
• Laitesukeltamista ei suositella

Lisätietoa

Tahdistintyypit hidaslyöntisyyden korjaamisessa
Tahdistimen asennus
Tahdistimen käytön aikana ilmenevät ongelmat
Tahdistinhoito- Terveyskylä
Tahdistin ja liikunta-Terveyskylä
Tahdistin ja liikunta- KSKS
Tahdistimen säädöistäSydämen rytmihäiriöt ja liikunta- Sydänliitto
Pacemakers

Sydänfysioterapiapäivät 2018

Hyviä syitä liikkua

Tämän vuoden Sydänfysioterapiapäiville kokoontui salillinen aktiivisia sydänkuntouksesta kiinnostuneita fysioterapeutteja.

Kahden päivän aikana saimme kuulla upeat kokonaisuudet

• tahdistimista, niiden indikaatioista, tyypeistä ja liikunnasta erilaisten tahdistimien kanssa, asiantuntijoina Biotronicin tahdistinasiantuntija Marco Mara,  sydänfysioterapeutti Tommi Vuorimies ja tahdistinhoitaja  Maarit Salmelainen
• sydänsarkoidoosista, josta kertoivat  kardiologi Tuukka Joki ja sydänfysioterapeutti Hanna Baduel
• sykejohtoisesta harjoittelusta käytännössä, tähän Susanna Antikainen Fysio Centeristä ja Vesa Väänänen Fysiolinelta olivat järjestäneet demotilaisuuden

Pienempiä esityksiä saatiin seurata mm.

• palautumisen mittaamisesta, stressistä ja rentoutumiskeinoista, josta kertoi hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen (joka pitää myös blogia aiheesta)
• GAS-tavoitteen asettelusta sydänfysioterapeutti ja fysioterapianopettaja Pirjo Mäki-Natusen opastamana
• Diabeteksen ja erityisesti insuliiniresistenssin huomioimisesta fysioterapiassa Kalle Laineen asiantuntevan esityksen muodossa
• Sauna-asiasta terveisiä sydänfysioterapeuteille lähetti etäluennon kautta Jari Laukkanen

Vesa Väänänen ja Susanna Antikainen kertovat sykejohtoisesta harjoittelusta

Nyt kannattaa laittaa kalenteriin muistiin päivämäärä 25.1. 2019. Tuolloin kokoonnumme Tampereella TAYSin uudessa Sydänsairaalassa. Päivien teemoina on aamupäivällä TOS ja iltapäivällä läppäkirurgia ja fysioterapia. Kannattaa seurata Sydänfysioterapeuttien nettisivuja www.sydanfysioterapeutit.fi. Ohjelmaa päivitetään sinne ja sivujen kautta voit myös ilmoittautua mukaan.