MET lyhyesti

Tämä MET-osio on tarkoitettu kertaukseksi. Sydänkuntoutujan liikuntaa suunniteltaessa MET on hyvin käyttökelpoinen työkalu.

Porraskävely, 6 METs. Kuva Shamia Casiano

MET= metabolinen ekvivalentti eli lepohapenkulutuksen kerrannainen.

1 MET=  hapenkulutuksena n. 3,5ml/kg/min eli tämä määrä happea kuluu levossa.

MET-lukema kuvaa hapenkulutusta lepohapenkulutukseen verrattuna eli fyysisen kuormituksen aiheuttamaa rasitusta. Se on käytännössä paljon kätevämpi käyttää kuin ml/kg/min-lukemat.

1MET vastaa energiankulutuksena noin 1 kcal/h painokiloa kohden eli levossa ihminen kuluttaa painonsa verran kilokaloreita tunnissa. Tämä luku on tietysti noin-arvo, koska samanpainoiset henkilöt kuluttavat kyllä eri määrän, jos lihasmassassa on suuri ero. Painavampi tietysti kuluttaa enemmän kuin hoikka, loogista. Eli jos minä lepäilisin koko päivän, kehoni kuluttaisi noin 1200kcal (tai jos paljastaisin todellisen painoni, 1560kcal).

Aerobisen suorituskyvyn suureeksi on vakiintunut hapenotto millilitroina kilogrammaa kohti minuutissa, lyhenne VO2max. Kliininen rasituskoe antaa suorituskyvyn ml/kg/min-lukemana ja MET-arvoksi tämä on helppo muuttaa jakamalla tulos 3,5:lla. Sain oman rasituskokeeni perusteella maksimaaliseksi hapenottokyvykseni 36ml/kg/min, mikä tarkoittaa siis n. 10METia. Minun pitäisi jaksaa siis tehdä vaikka mitä kuten jatkosta voit lukea.

Erilaisten työ- arki- ja liikuntarasitusten vaatimaa suorituskykyä kuvaillaan MET-taulukoissa. Näistä on hyvinkin kattavat luettelot, laitan tähän vain joitakin karkeita noin- esimerkkejä ja tarkemmat löytyvät linkkien takaa.

• 1 MET lepo, paikallaan istuminen
• 2MET autolla ajo, ruoan valmistaminen
• 3MET rauhallinen kävely n. 4km/h
• 4 MET reipas kävely n. 5 km/h
• 5 MET kävely n. 6km/h
• 6 MET kevyet pallopelit, hölkkä 7km/h
• 7 MET rakennustyöt, pallopelit
• 8 MET aerobinen voimistelu, juoksu 8km/h
• 9 MET painiharjoittelu, raskaat rakennustyöt
• 10 METjuoksu 10km/h
• 12 MET pyöräily 27-30km/h
• 15 MET juoksu 15km/h

Eli minun pitäisi jaksaa juosta 10km/h. Kyllä jaksankin, mutta aika lyhyen aikaa eli sitähän ei MET-arvo kerro, miten pitkään ko. rasitusta kestää.

MET ja energiankulutuksen arviointi

paino x liikunnan kuormittavuus (MET)= energiankulutus/h

MET-lukemia voi käyttää energiankulutuksen arvioinnissa. Tunnin kävelylenkin (5km/h) energiankulutukseni voin laskea helposti: painan 65kg, leponergiankulutukseni on siis 65kcal/h. Tämä kerrotaan liikunnan kuormittavuutta kuvaavalla MET-luvulla (4 MET), eli kulutan 260kcal. Jos hölkkäisin vaikkapa sen 7km/h (6MET), kulutus olisi 390kcal/h.

MET ja aerobisen liikunnan annostelu

40-80% maksimaalisesta suorituskyvystä

Aerobisen harjoittelun tehoksi suositellaan 40-80% maksimaalisesta hapenottokyvystä. Minulle sopivaa kestävyysharjoittelua olisi siis 4-8METia kuormittavat harjoitukset: reipas kävely, hölkkä ja juoksu. Olen menossa reippaan kävelyn tasolla, mutta minun pitäisi tehostaa liikuntaa hölkkä- ja juoksupätkillä jos haluan säilyttää kuntoni.

MET-arvio erilaisissa liikuntasuorituksissa ja arkiaskareissa

MET ja työn kuormittavuuden arviointi

Aerobinen 8 tunnin kuormitus max 30-40%
Lyhytaikainen aerobinen kuormitus max 60-80%

MET-arvoja voidaan käyttää työn kuormittavuuden arvioinnissa ja erityisesti suhteutettaessa sitä henkilön fyysiseen kuntoon. Kahdeksan tunnin työpäivänä työn fyysinen kuormittavuus saisi olla noin 30-40% ja hetkelliset raskaimmat aerobiset vaiheet noin 60-80% maksimaalisesta hapenottokyvystä. Omalla kohdallani ei siis pitäisi olla mitään valittamista työn fyysisestä kuormituksesta, arvioisin sen 3-4 METin tasolle ja raskaimmatkin aerobiset vaiheet jäävät 5 METin pintaan. Jos maksimaalinen suorituskyky alkaa olla alle 6 METin, on aika vaikea löytää enää työtehtäviä, jotka tällaiselle henkilölle eivät olisi liian kuormittavia.

METtunti ja METminuutti

suorituskerrat  x suoritusteho x suoritusaika

METtunti ja METminuutti kuvaavat fyysisen aktiivisuuden määrää ja ne saadaan kertomalla suorituskerrat, suoritusteho  ja  suoritusaika keskenään. Esimerkiksi kroatialainen Paolo kertoi, että heillä liikuntatavoite on 1000METminuuttia/vk. Tällaisen liikuntamäärän saa kerättyä esimerkiksi:

• päivittäisellä 30-40 min 4 METin tasoisella liikunnalla, esim. kävelyllä (7x30-40x4= 840-1120METmin)
• 4x viikossa 60min reippaalla kävelylenkillä (4x60x4= 960 METmin)
• tai 4x 45min 6 METin tasoisella liikunnalla (4x45x6= 1080METmin)

MET ja painonhallinta

Paino x MET x kertaliikunta-aika (h) x liikuntakerrat= tietyn ajanjakson kuluessa kulutettu energia

Jos halutaan tarkemmin määritellä liikunnan aikainen energankulutus, pitää ottaa huomioon henkilön paino. Jos minä haluaisin hävittää kehostani rasvaa (tietenkin haluaisin), minun olisi syytä liikkua melko paljon. On arvioitu, että yhden rasvakilon kuluttamiseen tarvitaan n. 7000kcal joko lisääntynyttä kulutusta tai vähentynyttä energiansaantia. Aikaisemmin arvioin, että painoiseni henkilö kuluttaa tunnin reippaalla kävelyllä (65kg, 4 MET) 260kcal. Kuluttaakseni tuon 7000kcal kuukaudessa minun pitäisi siis tehdä 26 tunnin reipasta kävelylenkkiä eli lähes joka päivä. Hö! Senhän teenkin, taidan syödä liikaa.

Kuva: https://themusclemechanicuk.com/what-are-metabolic-equivalents-mets/

Lue lisää

MET-energiankulutuksen ja fyysisen suorituskyvyn mittari
Maksimaalinen hapenottokyky kestävyyskunnon mittarina
Liikunta kuluttaa energiaa, UKK-instituutin sivut
Sydänpotilaan toimintakyvyn tutkiminen, Käypä hoito
Fyysinen aktiivisuus MET-yksikköinä, Sydänliitto
MET-taulukot eri liikuntamuodoista eri intensiteetillä, Sydänliitto
MET ja muut fyysistä kuormitusta kuvaavat mittarit, Sydänliitto
Watit MET-yksiköiksi, Sydänliitto
Metabolic equivalent

MET
The Metabolic Equivalent of Task (MET), or simply metabolic equivalent, is a physiological measure expressing the energy cost of physical activities and is defined as the ratio of metabolic rate (and therefore the rate of energy consumption) during a specific physical activity to a reference metabolic rate, set by convention to 3.5 ml O2·kg−1·min−1. Originally, 1 MET was considered as the Resting Metabolic Rate obtained during quiet sitting.

MET is used as a means of expressing the intensity and energy expenditure of activities in a way comparable among persons of different weight. When 1 MET is the rate of energy expenditure while at rest,  4 MET activity expends 4 times the energy used by the body at rest. If a person does a 4 MET activity for 30 minutes, he or she has done 4 x 30 = 120 MET-minutes (or 2.0 MET-hours) of physical activity. A person could also achieve 120 MET-minutes by doing an 8 MET activity for 15 minutes. In Croatia they have a goal to achieve 1000 METminutes/wk and this can be collected f.e. from

• daily walking (4MET, 5km/h) 30-40min (7x30-40x4= 840-1120 METmin)
• 4x 60min/wk walking (4MET, 5km/h) (4x60x4= 960 METmin)
• 4x 45min/wk 6 MET exercise (f.e.jogging 7km/h) (4x45x6= 1080 METmin)

During a working day MET should be under 30-40% from maximum and the short periods of aerobic stress 60-80% from max. It's difficult to find a suitable work to a person who's maximum MET is 6 or under. I work in hospital as a cardiac physiotherapist and for me my work is quite light when my maximum MET is 10. I have to exercise hard to keep this! I calculated also my energy expenditure during exercise and the result was about 1500kcal/wk. With this consumption I should lost my weight almost 1kg/month (not happening). I eat too much :)

Sydänkuntoutusta Kroatiassa

Osallistuimme Liisa Lumiahon kanssa Euro Prevent-kongressiin Ljubljanassa huhtikuussa. Olin käynyt Ljubljanassa ja tiesin, että se on sen verran pieni kaupunki, että uskallan vuokrata auton reissun ajaksi. Autoilusta tuli taas mieleen, että jos menisimme paikalle pari päivää aikaisemmin, matkaan voisi yhdistää jonkinlaisen tutustumiskäynnin. Krotialainen, meillä KYSissä väitöskirjansa tehnyt fysiatri Marinko Rade käytti kontaktejaan ja järjesti vierailun Opatijassa sijaitsevaan kuntoutuslaitokseen. Opatija on Kroatian puolella, lähellä Slovenian rajaa, joten ajomatkaa sinne tuli Ljubljanasta vain reilut 100km.

Yksi Thalassotherapian sisäänkäynneistä

Kuntoutuslaitoksessa, Thalassotherapia Opatijassa, meidät otti vastaan laitoksen johtaja, professori Viktor Percic sekä fysioterapeutti Paolo Soric (joiden nimien heittomerkkejä en osaa laittaa oikeisiin paikkoihin). He esittelivät taloa, oikeammin taloja, ja kertoivat sekä Kroatian sydänkuntoutussysteemistä että omista kehitysideoistaan. Laitokseen kuuluu sekä vanhoja suojeltuja rakennuksia että uudempia osia. Laitoksen palvelutarjonta on laaja ja jostain syystä Viktor puhui meille kauneusleikkaus-mahdollisuuksista, joihin olisi mahdollista tulla itse maksaen (ja jotka ovat kuulemma edullisia), hän ihan melkein suositteli toimenpiteitä meille...

Kroatiassa on tällä hetkellä vain 2 sydänkuntoutuslaitosta. Se on ongelma, koska monet potilaat eivät halua matkustaa kauas kotoa, vaikka kuntoutus lakisääteisesti kuuluu akuutin sepelvaltimotapahtuman jälkeiseen hoitoon. Uusia systeemejä pohditaan kovasti. Ongelmana pidettiin myös sitä, että laitoskuntoutusjakso jää kovin irralliseksi, sillä paikallisia sydänkuntoutustoimijoita ei juurikaan ole.

Paolo ohjaa vesiliikuntaa matalan riskin potilaille. Osallistujia oli n. 35.

Thalassotherapiassa käy kuntoutuksessa paljon myös ulkomaalaisia asiakkaita. Kuntoutus on halvempaa ja ympäristö miellyttävä. En tiedä, missä paikkakunnalla Kalle Palander aikoinaan sai intensiivistä fysioterapiaa, Kroatiassa kuitenkin.

Sydänkuntoutus oli sisällöltään samantapainen kuin meillä ja muualla Euroopassa. Liikuntatavoitteena he pitivät 1000METminuuttia/vk. Tämä vastaa n. 1000kcal energiankulutusta, minkä taas 70kg painava henkilö kuluttaa 4 tunnin ripeällä (5km/h) kävelyllä. Ei mahdoton viikkotavoite.

Ruotsalainen rouva oli tullut kuntoutukseen Opatijaan

Kun olimme seuraamassa allasvoimistelua, yksi osallistujista halusi tulla juttelemaan kanssamme. Hän oli ruotsalainen nainen, joka kertoi saavansa kuntoutuksen huomattavasti halvemmalla Kroatiassa kuin kotimaassaan. Hän myös kritisoi voimakkaasti kotimaansa terveydenhuoltosysteemiä ja varoitteli Suomea kulkemasta samaa tietä.

Jos nyt rupesit pohtimaan kuntoutukseen lähtöä Opatijaan  niin tässä muutamia hintoja:

• EKG 11€
• lääkärin tarkastus 50€
• Ergospirometria määrittäen harjoittelualueen 103€
• Ravitsemusneuvonta: sisältää ruokavalio- suunnitelman 55€
• Kuntoutuspaketti: Lääkärintarkastus, lääk. (parafiini, vesijäähdytin tai IC-lamppu), sähköhoito (kymmeniä, DD, IFS, UZ, magneetti, galvaaninen virta jne.) 5 päivää 180€ ja 10 päivää 300€
• Trigger-pisteiden käsittely 17€
• Lipofiling huulet / posket alk. 350€
• Rintojen suurentaminen alk. 3000€

Hintoihin lisätään arvonlisävero

Viktorilla ja Paololla oli mielessä idea, johon he toivoivat innostusta myös Suomesta. He olivat kuvanneet pyöräilyreittejä, joita sitten hyödynnettiin sydänpotilaiden kuntoutuksessa.

Paolo esittelee ideaa virtuaalipyöräretkestä

Video ei ole pelkkä liikkuva kuva vaan se on yhdistetty kuntopyörään niin, että vauhtia lisätessä tai ylämäessä vastus kasvaa ja alamäessä vastaavasti kevenee, harjoitteluun liittyy sykeseuranta. Ideana on, että kuntoutuja voisi harjoitella oman kuntonsa mukaisessa maastossa ja kun reittejä on kuvattu riittävästi, voisi kokeilla vaikka kotiseudun pyöräreittiä, aluksi turvallisissa olosuhteissa ennen maastoon lähtemistä. Ideaan liittyi lisäksi nettialusta, jonne potilaat voisivat tuoda liikuntatietojaan ja keskustella muiden harjoittelijoiden kanssa. Viktorin mielestä kilpailuhenkisyyttä kannattaisi hyödyntää, häntä itseään kun kilpailu motivoi aivan erityisesti. 

Ajattelin heti, miten mukava olisi Suomessa lähteä virtuaalipyöräretkelle Kroatiaan tai muuhun mukavaan maisemaan, vaikka jonkun toisen kanssa virtuaalisesti (kai siinä voi kuulumisia vaihtaa). Jos joku nyt kiinnostui aiheesta enemmän tai tietää vastaavista hankkeista, voin antaa Viktorin ja Paolon yhteystiedot, heillä oli kova halu tehdä yhteistyötä ja kehittää ajatusta eteenpäin.

Paolo kertoi vielä Kroatian fysioterapeuttikoulutuksesta ja se poikkesi aika tavalla suomalaisesta. Ensin suoritetaan 3 vuoden teoriajakso, jolloin ei ole käytännön harjoittelua. Allasvoimistelussa oli mukana kolme tällaista opiskelijaa ja tarkoituksena oli, että he saisivat kokemuksen potilaana olosta, he eivät siis ohjanneet ryhmää vaan harjoittelivat mukana. Perusjakson jälkeen mennään vielä yliopistoon pariksi vuodeksi täydentämään tutkinto, tähän sitten sisältyy jo käytännön harjoittelua. Valmistumisen jälkeen työskennellään kokeneen fysioterapeutin työparina ennen itsenäiseen työhön siirtymistä.

Paolo, Liisa ja minä

Kävelytie Adrianmeren rantaviivalla kuntoutuslaitoksen tuntumassa

Lopuksi pitää vielä vinkata, että Opatija on upea lomakohde!

Lue lisää

Thalassotherapia Opatija
Visit Opatija

Summary

We, Liisa Lumiaho and I, visited Croatian in April 2018. We had a possibility to make a 2-days trip to  Opatija. Professor Viktor Percic and physiotherapist Paolo Soric were our wonderful hosts in Thalassotherapia Opatija, which is the other of two cardiac rehabilitation institutes in Croatian.

In Croatian, cardiac rehabilitation belongs to all coronary artery patients, but the long distance is a big barrier to many patients. The repertory of rehabilitation and medical treatment services in Thalassotherapia is large. There is also possibility to come to rehabilitation by self paying. Viktor told us that there is also possibility to beauty surgery in his center (why this came into his mind when he was talking with us...) In the rehabilitation center we met a Swedish woman , who told that it's much cheaper to get rehabilitation in Croatian than in Sweden and she visits Thalassotherapia annually . 

Paolo and Viktor hope that they will get help in developing a virtual exercise system. In the photo Paolo is making a virtual exercise by bike but the exercise modality can be walking, jogging, hiking, skiing... If you are interested to co-operate with Viktor and Paolo or have some ideas about virtual exercise, please tell me and I can forward the contact information.

By the way, Opatija is a great destination of a holiday.

Saanko esitellä: Kai Savonen

Sain tehdä ensimmäisen kerran yhteistyötä Kain kanssa vuonna 1 tai 2, jolloin olimme kertomassa KYSin kardiologeille liikunnan merkityksestä. Kain tuolloisen vakuuttavan esityksen jälkeen meidän työ on ollutkin arvossaan! Myöhemmin olen onnekseni saanut tehdä yhteistyötä Kain kanssa monessakin yhteydessä, yhtenä isona projektina Suomen Fysioterapeuttien sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuositus.

Kai Savonen on tullut tutuksi sydänfysioterapeuteille lukuisilla koulutuspäivillä ja sydänfysioterapia-pro-opinnoissa. Äärimmäisen huolellisesti valmistellut luennot ja selkeä esitystapa on antanut vastauksia moniin mielessä pyörineisiin kysymyksiin (tosin välillä saanut aikaan myös epätoivoa, kun on niin paljon asioita, joista vielä pitäisi tietää). Kai on suorapuheinen ja kriittinen, rehellinen ja luotettava. Hän osaa soveltaa tutkittua tietoa käytäntöön, mikä on meille potilastyötä tekeville tärkeää. Meille sydänfysioterapeuteille onkin muodostunut sellainen käsitys, että mitä Kai sanoo, siihen voi luottaa. Kyselin Kailta kaikenlaista, tällaisia juttuja hän kertoi:

Potilas on tutkittava huolellisesti ennen rasituskoetta

Kerro ensin itsestäsi

Työskentelen ylilääkärinä Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksella. Koulutukseltani olen liikuntafysiologi sekä liikuntalääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri. Tutkimustyötä olen tehnyt n. 20 vuotta liittyen laaja-alaisesti liikuntafysiologiaan ja liikuntalääketieteeseen. Eurooppalaisesta yhteistyöstä tärkeintä on ollut nyt kolme vuotta kestänyt jäsenyys Euroopan preventiivisen kardiologian yhdistyksen liikuntajaoksen johtokunnassa.

Mitkä ovat tärkeimmät suorituskyvyn parantumista selittävät tekijät kun sydän on sairas, eikä liikunnalla juurikaan pystytä vaikuttamaan sydänlihaksen pumppaustoimintaan?

Näissä tapauksissa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyky voi parantua työtä tekevässä lihaskudoksessa tapahtuvien muutosten avulla. Tällaisia ovat erityisesti lihasverisuonten endoteelitoiminnan paraneminen, uusien hiussuonten syntyminen ja mitokondrioiden määrän lisääntyminen. Lisäksi sydämessä on mahdollista aikaansaada suotuisia muutoksia sydämen diastolisessa toiminnassa, jolloin sydämen suorituskyky kokonaisuudessaan voi parantua, vaikka systolinen toiminta itsessään ei perussairauden takia paranisikaan.

Mihin perustuu liikunnan edullinen vaikutus sepelvaltimotaudin hoidossa? Mikä on vaaratekijöiden kannalta tärkein vaikutus?

Liikunnalla on lukuisia suotuisia vaikutuksia sepelvaltimotaudin hoidossa joko suoraan sepelvaltimoihin vaikuttamalla, tai toisaalta epäsuoraan taudin etenemiseen vaikuttaviin tekijöihin vaikuttamalla. Tärkein lienee sepelvaltimoiden endoteelin toimintaan kohdistuva vaikutus.

Kuinka paljon ja millä teholla pitää liikkua, että sepelvaltimotaudin eteneminen pysähtyy?​

Saksalaistutkimuksessa sepelvaltimotaudin etenemisen havaittiin pysähtyvän silloin, kun sydänterveellisen ruokavalion lisäksi pitkällä aikavälillä liikuntaa kertyi säännöllisesti vähintään 1600 kilokaloria viikossa. 70-kiloisella henkilöllä se tarkoittaa reipasta kävelyä (6 km/h) n. 5 tuntia viikossa. Potilaiden sepelvaltimotautilääkitys toki jatkui ennallaan elämäntapahoidon ohella.

Dynaamisen ja staattisen harjoittelun hemodynaamiset vaikutukset on hyvä kerrata

Olet väläytellyt ajatusta, että fysioterapeutit tekisivät kliinisiä rasituskokeita. Onko sinulla mielessä joku potilasryhmä?

Mielestäni fysioterapeutit voisivat tehdä kuormituskokeita kaikilla potilasryhmillä. Toki se edellyttää, että koetta tekevä fysioterapeutti osaa suorittaa kokeen oikein ja turvallisesti, ja että hoitovastuussa oleva lääkäri toteaa potilaan tilanteen olevan sellaisen, että koetta valvomaan ei tarvita lääkäriä.

Kuinka tarkka monitorointi sydänkuntoutusryhmissä pitäisi mielestäsi olla kun ajatellaan nykyistä tilannetta, että rasituskokeita ei ole tehty ennen harjoittelun aloittamista?

Jos kyseessä on korkean riskin potilas, kuntoutuksen alkuvaiheissa pitäisi olla mahdollisuus telemetriseen EKG-seurantaan. Jos kyseessä ei ole korkean riskin potilas, potilaan omiin tuntemuksiin ja terapeutin omaan havainnointiin perustuva tarkkailu riittää-

Kai johtamassa puhetta Europreventissä Ljubljanassa

Vakavailmeinen puheenjohtaja

Millaisia ohjeita, terveisiä tai palautetta haluaisit antaa sydänfysioterapeuteille

Fysioterapeuttien peruskoulutus antaa jo hyvät valmiudet. Sen jälkeen pitää vain kehittää ammattitaitoaan koulutuksissa käymisen, kirjallisuuteen perehtymisen ja muiden erilaisten koulutuskanavien hyödyntämisen kautta sinnikkäästi koko työuran ajan.

Miten itse ylläpidät fyysistä kuntoasi? 

Yritän liikkua sen minkä työltä ehdin. Työ vie valitettavasti aikaa omalta liikkumiselta, mutta yritän löytää käytettävissä olevalla vapaa-ajalla aikaa myös omaan liikkumiseen.

Summary

Kai Savonen M.D, the leader of Kuopio Research Institute of Exercise Medicine, has become familiar to cardiac physiotherapists in many seminars. Kai is very popular as an excellent lecturer. He has also made research during 20 years in exercise physiology and medicine. I had some questions about cardiac patients' exercise and this is what Kai answered:

"In cases where the heart muscle is seriously ill, the possibilities to increase exercise performance are in the body muscles, like endothelium function, capillary density and multiplication of mitochondrions . In addition exercise can cause some benefits in the heart´s diastolic function. Exercise has many benefits in coronary artery disease: it can affect coronary arteries directly or risk factors indirectly. The most important effect is probably the impact to endothelium of the coronary arteries.

German researchers have shown that when the patient takes the optimal medication, follows  the heart health diet and exercises regularly at least 1600kcal/wk (70kg person walks about 5h/wk, speed 6km/h), coronary artery disease's progression can stop.

In my opinion, the clinical exercise test can be made by physiotherapists when they have good education and the doctor has ensured that there is no need for doctor's supervision. 

About telemetric control: it's very good in the beginning of rehabilitation, at least in case of a high risk patient. If the patient is classified to a low risk group, I think that you can trust the patient's subjective feelings and the therapist's observations."

Opintomatkalla Saksassa

Huhtikuussa 2018 olimme TAYSin Sydänsairaalan sydänfysioterapeutin Päivi Tiilikaisen kanssa tutustumismatkalla Saksassa. Tavoitteena oli tutustua toimintaan ja saada uusia virikkeitä oman toiminnan kehittämiseksi. Ajatuksia ainakin heräsi kun päät punaisina yritimme keskittyä ymmärtämään kuulemaamme ja saamaan omat ajatukset muotoiltua sanoiksi.

Drei-Burgen-Klinik

Heiz selvittää harjoitusprotokollaa

Tutustumiskohteena oli Drei-Burgen-klinikka, joka on yksi maan 270:sta sydänkuntoutuslaitoksessa. Klinikka sijaitsi erittäin kauniissa ympäristössä, Nahe-viinin viljelyalueiden tuntumassa Bad Kreuznachissa. Majoituimme klinikan lähistöllä sijaitsevaan pieneen Bad Munster am Stein-Ebernburgin kylään, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi: matkoihin ei mennyt aikaa, auton sai ilmaiseen parkkiin ja kylässä oli useita kodikkaita viinitupia (joihin tietenkin vain kurkistimme ovelta).

Heiz, minä, Rodrigo ja Päivi

Heinz Lowis, joka on vieraillut muutamaan otteeseen Suomessakin, otti meidät vastaan ja oli järjestänyt intensiivisen ja saksalaisen täsmällisen ohjelman. Hänen seuranaan oli Rodrigo (viralliselta nimeltään Yarkin Rodriguez Feraud), joka työskentelee sydänkuntoutuksen välineistöäkin valmistavassa Customed-firmassa. Rodrigo piti huolen, että hetkeäkään ei ollut tylsää. Molemmat isäntämme olivat koulutukseltaan sports therapisteja, mikä käsitykseni mukaan vastaa liikuntafysiologia. Fysioterapeutit kyseisessä laitoksessa antoivat perinteisiä fysikaalisia hoitoja, yksilöfysioterapiaa ja ohjasivat esimerkiksi sauvakävelyryhmiä. Harjoittelu rytminseurannassa kuului sportsterapeuteille.

Saksassa sydänkuntoutus kuuluu automaattisesti akuutin sydäntapahtuman jälkeiseen hoitoon. Kolmen viikon laitoskuntoutusjaksolle tullaan joko suoraan sairaalasta tai lyhyen kotijakson jälkeen. Sairausvakuutus korvaa kuntoutuksen ja se on potilaalle ilmaista.

Sydänkuntoutuksen sisältö on melko samanlainen kuin meillä Suomessasin KELAn kuntoutusjaksolla eli moniammatillista. Kiertäessämme klinikalla, tuntui, että fysikaaliset hoidot ovat paljon laajemmin vielä käytössä siellä kuin meillä.

Kestävyysharjoittelu

Sydänkuntoutuksen keskeisin osa oli kestävyysharjoittelu kuntopyörällä rytminseurannassa. Käytössä ollut laitteisto mahdollisti 10-15 potilaan yhtäaikaisen harjoittelun yhden terapeutin valvonnassa.

Harjoitus aloitettiin kuormalla, joka oli 40% rasituskokeessa saavutetusta maksimikuormasta ja lisättiin tuntemuksia seuraten vähitellen 60%:iin max:sta. Tämä vastaa arvioitua aerobisen kynnyksen tasoa. Mikäli rasituskokeessa oli ilmennyt iskemiaa, käytettiin sykereserviä rasitustason määrittelyyn eli harjoitus tapahtui sykereservin 50-70% tasolla (leposykkeeseen lisättynä). Kuntopyöräharjoittelua oli 5 päivänä viikossa, 30 minuuttia kerrallaan.

Subjektiivisen kuormituksen arvioinnissa Heinz piti Borgin/ RPE-asteikkoa potilaalle turhan moninumeroisena ja olikin kehittänyt oman systeemin, joka tuntui hyvin järkeenkäyvältä. Asteikolla 1-7 potilas arvioi erikseen hengästyneisyyttä ja lihasten väsymistä (1-2 liian vähäinen, 3-5 sopiva harjoittelutaso, 6-7 liian voimakas). Arvion tulkinta oli hyvin simppeli:

• jos molemmat arviot matalat, lisätään kuormaa ja jos liian korkeat, vähennetään, jos tasolla 3-5, kuormitus sopiva
• jos hengästymisen ja lihasten väsymisen välillä epäsuhta, yhtäjaksoinen harjoittelu vaihdetaan intervalliharjoitteluksi ja siinäkin kuorma määritettiin matemaattisen tarkasti. Tätä käymme koulutuspäivillä läpi.
• intervalliharjoittelussa Heinz suosi pääsääntöisesti rytmitystä, jossa kuormitusvaihe on puolet lepoajan pituudesta
• jos hengästymisen ja lihasten väsymisen välillä ei ole epäsuhtaa, mutta laskennallinen kuormitustaso tuntuu potilaasta silti matalalta tai hän haluaisi harjoitella kovemmalla teholla, mitataan ennen kuorman lisäämistä laktaatti. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että 30 minuutin harjoituksessa mitataan laktaatti korvalehdestä 20 ja 30 harjoitusminuutin kohdalla ja jos näiden ero on alle 0,5mmol/l, kuormaa voidaan lisätä

Sydänkuntoutujat kestävyysharjoittelussa

Rytminseurantamonitori

Voimaharjoittelu puolestaan ei ollut näin tarkkaan määriteltyä. Potilaat kävivät toki kuntosalilla, mutta pääpaino oli kestävyysharjoittelussa.

Seuratessamme potilaita, huomiota kiinnitti heidän ikä: iso osa potilaista vaikutti varsin nuorilta. Osittain tätä selitti se, että sairausvakuutus maksaa kuntoutuslaitokselle vähemmän yli 65-vuotiaista, joten kuntoutuslaitoksilla on houkutus tarjota palveluja tätä nuoremmille.

Vierailu oli antoisa ja olimme hyvin vaikuttuneita saksalaisesta vieraanvaraisuudesta, Heinz ja Rodrigo olivat jopa varanneet huoneen hotellistamme voidakseen viedä meidät aamulla klinikalle. Vaikka ohjelma oli virallisenoloinen, tapaaminen oli rento ja kaikin puolin mukava. Luulen, että tulemme kuulemaan näistä pojista jatkossakin.

Viiniviljelmiä Reinin rannalla

Lue lisää

Drei-Burgen-Klinik
Cardiac Rehabilitation in Germany

Summary

In April 2018 I visited Germany with Päivi Tiilikainen, who works in Tampere Heart Hospital as a cardiac physiotherapist. I had met Heinz Lowis earlier in Finland and he kindly accepted our request to visit his clinic. Heinz works in Drei-Burgen-Klinik, which is one of  Germany's about 270 Cardiac Rehabilitation Institutes. Our hotel was near the rehabilitation center, in Bad Munster am Stein-Ebernburg, a very nice little town.

In German, cardiac rehabilitation is paid by health insurance company and is offered to all patients after an acute cardiac event. The normal rehabilitation period takes 3 wks and contents the same elements as Finnish multiprofessional cardiac rehabilitation.

Endurance training is the basic of exercise based rehabilitation. Heinz thinks that Borg's scale is too large to patients to evaluate the subjective stress and he has developed his own, very reasonable scale. Heinz's scale is from 1 to 7 and he evaluates separately breathing and muscle fatiguing. Based on this evaluation, he decides if the exercise load is suitable or if he has to modify the exercise modality.

We were very satisfied with our visit. As a bonus we met also Rodrigo, the sport therapist from Munich. Rodrigo was full of life, joy, humor and had salsa in his blood, we really enjoyed our time in Bad Kreuznach. We thank our hosts and hope to meet them again.

A snapshot from Europrevent 2018

Euro Prevent on Euroopan kardiologineuvoston (ESC) alajaoksen EAPC:n ( European Association of Preventive Cardiology) vuosittain järjestämä tapahtuma, jossa aiheena ovat sydänsairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus. Tällä kertaa tapahtuma oli Ljubljanassa Sloveniassa. Meitä suomalaisia sydänfysioterapeutteja taisi olla mukana vain Liisa Lumiaho ja minä, lääkäreitä näkyi enemmänkin. Yhteensä päivillä oli n. 1200 osallistujaa.

Sydänystävällinen lounas

Perusteos, suosittelen

Slovenialainen sydämerkki...kai

Ohjelmassa oli useita rinnakkaisia luentoja ja jonkin verran jouduimme seilaamaan luentosalista toiseen mielenkiintoisten aiheiden perässä. Olimme huippuylpeitä Jari Laukkasen ja Kai Savosen esiintymisistä.

Kadulla harjoiteltiin peruselvytystä

Kirjoitan mielenkiintoisimmista aiheista erikseen, mutta tässä ihan muutamia pikku poimintoja päivien aiheista

• sydäninfarktin jälkeistä hyvää toipumista ennakoi alhainen ikä ja miessukupuoli (Marco Novacovic, Slovenia)
• kohtuukuormitteinen (40% max MIP:sta) sisäänhengityslihasvoimien harjoittaminen sydämen vajaatoiminnassa, jossa pumppausteho on alentunut, parantaa merkitsevästi paitsi sisäänhengityslihasten voimaa, myös vähentää hengenahdistusta, parantaa hapenottokykyä ja elämänlaatua (Arpa Srinuttisopak, Thaimaa)
• telekuntoutustutkimuksessa ikääntyneillä todettiin, että n. 28% yli 65-vuotiaista hyväksyy mobiilikuntoutuksen laitoskuntoutuksen sijaan ja mobiilikuntoutuksen valinneet olivat keskimäärin nuorempia, koulutetumpia, aluperin liikunnallisesti aktiivisia ja useimmiten miehiä (Matthias Wilhelm, Sveitsi)
• sydänkuntoutujan verkko-oppiminen on toteutettavissa ja se voi parantaa potilaan tietotasoa, mutta sillä ei näytä olevan vaikutusta elämänlaatuun, eniten potilaat hakivat tietoa lääkehoidosta, liikunnasta ja sydäntapahtuman riskitekijöistä (Ines Frederix, Belgia)
• ESCiltä on tilattavissa maksullinen (mutta ei mitenkään kallis) expert tool liikuntaohjelman suunnitteluun, sopii parhaiten sellaisille, jotka eivät suunnittele päivittäin sydänkuntoutujille liikuntaohjelmia







vain hetkeksi ummistin silmäni





• Jarin aiheena oli saunominen, kuten arvata saattaa. Aiheesta sen verran, että saunominen tekee sydämelle hyvää. Aiheesta kirjoitan lisää ja siihen saan aiheen tutkijalta apuja.
• esityksistä ja postereista on diat ja abstraktit ESCin sivuilla https://www.escardio.org/ 

Lue lisää

Europrevent 2019 Lissabonissa

Summary

EuroPrevent is an annual congress of the European Association of Preventive Cardiology (EAPC), where leading experts get together in an international forum to present their research and share knowledge. The three day program consists of practical 'hands-on' educational courses and scientific symposia covering the spectrum of cardiovascular prevention and rehabilitation for cardiologists, allied health professionals, general practitioners, basic scientists, young researchers and policymakers. In April 2018 I was in Europrevent congress in Ljubljana with my colleague Liisa Lumiaho. I didn't sleep the whole time, but it's very difficult to write about the presentations so it's better to read about them on ESC web page https://www.escardio.org/ . We were very proud of the Finnish performers Kai Savonen and Jari Laukkanen. The next annual congress will be held in Lisbon in April 2019.

Exercise based cardiac rehabilitation

Otsikon mukainen liikuntapainotteinen kuntoutus tulee esille lähes aina kun etsitään tietoa sydänpotilaan liikunnasta. Sydänkuntoutuksella, nimenomaan liikuntapainotteisella, on vahva tutkimusnäyttö sekä kokonaiskuolleisuuden että sydänkuolleisuuden suhteen. Kaikki suositukset puhuvat sen puolesta, että kuntoutus kuuluu ainakin akuutin sydäntapahtuman jälkeiseen hoitoon ja entistä enemmän on näyttöä siitä, että myös sellaisissa sydänsairauksissa, jotka aikaisemmin on rajattu kuntoutuksen ulkopuolelle, kuntoutus/ liikunta jollakin tavalla järjestettynä on oleellinen osa hoitoa.

Kolleegani Kimmo testipotilaana

Itse sydänkuntoutus onkin sitten vähän kirjavampi käsite. Kun lukee tutkimuksia, viitataan usein vain "comprehensive cardiac rehabilitation" ja siitä pitäisi sitten ymmärtää mitä se pitää sisällään. Jollain tavalla ehkä ymmärtääkin, mutta näyttää siltä, että painotukset eri maissa vaihtelevat paljon. Tavallisin versio on kolmen viikon laitoskuntoutusjakso hyvin pian akuutin sydäntapahtuman jälkeen tai jopa suoraan sairaalajakson jälkeen. Tämä malli on laajasti käytössä Keski-Euroopassa. Laitoskuntoutusjaksoa on tarjottava kaikille ja se on potilaalle maksuton, maksajana on sairausvakuutus.

Meillä Suomessakin on KELAn järjestämää kolmen viikon laitoskuntoutusta sydänpotilaille, mutta ajoitus on aivan toinen. Kuntoutus on harkinnanvaraista eikä millään tavalla automaattinen ja lisäksi siihen voi mennä useita kuukausia akuutista tapahtumasta, jolloin suurin motivaatio elämänmuutoksille on saattanut jo laimentua. Kuntoutus on harkinnanvaraista eivätkä kaikki pääse kuntoutusjaksolle, toisaalta kursseja on jouduttu perumaankin vähäisen osallistujamäärän takia. Viimeinen KELAn innovaatio on kuntoutuslaitoksissa järjestetty avokuntoutus. Tämä sopii hyvin niille, jotka sattuvat asumaan kuntoutuslaitoksen vierellä, mutta kauempana asuvalle melko mahdoton, esimerkiksi kuopiolaisen pitäisi matkailla 150 kilometrin päähän Peurunkaan 18 kertaa (yksi avokuntoutuskäynti on puolen päivän mittainen). Avokuntoutuksen idea on mielestäni se, että se on helposti kuntoutujan saavutettavissa eli kuntoutuspaikkoja pitäisi olla ympäri Suomen, siellä missä ovat kuntoutujat. Toivottavasti tähän suuntaan ollaan menossakin.

Tietysti voi myös kritisoida sitä, riittääkö kolmen viikon kuntoutujakso antamaan eväät pysyville elämäntapamuutoksille. Ainakin pitäisi olla mahdollista tsemppausjaksoille ja tätä kannattaisi yksityisten fysioterapialaitosten pohtia, ihan kaikkihan ei voi olla kuntoutujallekaan ilmaista. Minusta tässä olisi paljon mahdolisuuksia ideoida puhtaalta pöydältä, jotain etua siitäkin, että valmista sabluunaa ei ole olemassa.

Perusteita sydänpotilaan liikuntaan ja kuntoutukseen riittää. Suomen Fysioterapeuttien Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus-suositukseen on koottu näitä perusteita, mutta varsinaiseen käytännön toteuttamiseen se ei anna ohjetta. Me fysioterapeutit olemme näiden käytäntöjen luomisessa avainasemassa eikä kannata odottaa, että joku muu sitä ensin ehdottaa. Terveydenhuollon uudistus tuo uhkia kuntoutukselle, mutta toisaalta myös mahdollisuuksia käytäntöjen muuttamiseen positiiviseen suuntaan, tässä tapauksessa on kysymys myös kustannussäästöistä.

Lue lisää

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus-suositus

Cochrane-katsaus sydänkuntoutuksesta
Arto Hautalan esitys sydänkuntoutuksen kustannusvaikuttavuudesta
Kuntoutussäätiö: Onko sydänkuntoutuksen saaminen sattumanvaraista

Summary

Exercise based cardiac rehabilitation is a part of cardiac patient´s treatment. In Finland, however, there is no systematic cardiac rehabilitation after an acute cardiac event or invasive procedure; patient has to make an application, ask the statement from the doctor and then Health Insurance Institute decide, who is eligible to rehabilitation. Timing is usually not the best; it takes months after the acute phase when the rehabilitation session finally begins. That´s why there are various local systems to offer rehabilitation or follow up after hospitalization. When the payment goes from the one pocket and the saving comes to another, there is no interest to take account the cost-effectiveness (which has shown in studies). The big renovation of the health care system in Finland brings possibilities to change policy also in cardiac rehabilitation, hopefully to the positive direction. So stay alert!