Sternotomian huomiointi sydänleikkauksen jälkeen

Avosydänkirurgialla tarkoitetaan sydänleikkausta, jossa rintalasta halkaistaan, eli tehdään sternotomia. Näin rintakehä voidaan avata operaatiota varten. Ohitusleikkaukset tehdään useimmiten sternotomian kautta, mutta esimerkiksi aorttaläppäkirurgiasta jo iso osa tehdään ns. TAVI-toimenpiteenä eli läppä viedään paikoilleen verisuoniteitse ilman isoa rintakehän avausta. Sternotomiaa käytetään kuitenkin edelleen monissa läppäleikkauksissa, sydänsiirrossa sekä rintakehän alueen leikkauksissa.

Leikkauksen aikana sternumia joudutaan levittämään 10-15cm. Koska kylkiluut kiinnittyvät sternumiin, rintakehän laajeneminen aiheuttaa poikkeuksellisen liikkeen myös kylkiluiden ja rintarangan välisissä liitoksissa. Palleakin venyttyy toimenpiteen aikana jonkin verran.

Leikkauksen jälkeen rintalasta palautetaan entiseen malliinsa yhdistämällä puolikkaat metallilangoilla, tavallisesti 6-8 kohdasta. Metallilangat ovat vahvoja ja kestävät melko paljon rasitusta, voimakkaassa ponnistuksessa heikoksi kohdaksi voikin osoittautua luu, josta lanka saattaa leikkautua läpi. Tukevampia sulkumenetelmiä käytetään kirurgin harkinnan mukaan.

Sternumin luutuminen

TAYSin Sydänsairaalan sydänkirurgi Juha Hautalahti puhui Tampereen Sydänfysioterapiapäivillä sternotomian huomioinnista fysioterapiassa. Hänen mukaansa luutumisessa on kolme vaihetta:

1. Akuutti inflammaatio 0-(3)-7vrk
2. Proliferaatio, kesto 4 vrk-useita kuukausia
- sternotomialinjaan kehittyvä hento rusto korvautuu vähitellen kovalla kalluksella
3. Remodellaatio, kesto kuukausia-vuosia
- kallus mineralisoituu ja muovautuu alkuperäiseen lujuuteensa

Kiinnitettäessä sternumin puoliskoja toisiinsa, suurin sallittu etäisyys luunkappaleiden välillä on 0,2mm. Minimaalinen liike sallitaan, koska se kiihdyttää varhaisen rustosillan muodostumista. Täysin stabiili liitos hidastaa luutumista.

Sternumiin vaikuttavat erottavat voimat

Lateraalisesti suuntautuva voima pyrkii erottamaan sternumin puolikkaita toistaan. Tällaisia voimia ovat voimakas sisäänhengitys, olkavarsien abduktio, ja olkavarsien vaakasuuntainen ekstensio. Myös pectoralis major vaikuttaa supistuessaan liitosta avaavasti.

Rintaontelon voimakas paine vaikuttaa luuliitokseen, esimerkiksi yskiessä rintaontelon paine voi nousta n. 300mmHg tasolle ja tämä saattaa ylittää luun vetolujuuden. Suurin voima yskiessä kohdistuu sternumin alaosaan. Rintakehän muodolla on merkitystä: tynnyrinmallisessa rintaontelossa paineet ovat suuremmat kuin litteämmässä. Monissa keuhkosairauksissa rintakehä on lisäksi jäykkä, jolloin kylkiluiden liike ei ole tasaamassa painetta.

Toistuva tai yhtäkkinen kuormitus voi aiheuttaa metallilankojen leikkautumisen luuhun, jolloin sternumin liitoksesta tulee instabiili. Tämä puolestaan hidastaa luutumista, aiheuttaa kipua ja pahimmassa tapauksessa altistaa haavainfektiolle. Haavainfektion ja instabiliteetin kehittymiselle on lukuisia riskitekijöitä:
- diabetes
- ylipaino
- osteoporoosi
- tupakointi
- sydämen vajaatoiminta
- korkea ikä
- uusinta-avaus vuodon vuoksi
- molempien rintavaltimoiden käyttö
- pitkä perfuusioaika

Potilailla, joilla on riskitekijöitä, sternumin stabiliteettiin on kiinnitettävä erityisen tarkasti huomiota.

Pitkittyneet sternum-kivut

Pitkittyneistä kivuista puhutaan, kun kivut kestävät yli 3 kk. Tyypillisiä tuntemuksia ovat tunnottomuus ja kosketusarkuus ja nämä menevät tavallisesti itsestään ohi. Kuitenkin vielä vuoden päästä rintakehän kipuja on 11-56%:lla, lähteestä riippuen. Sternotomialiitoksen epävakaus voi olla yksi syy kivuille, muita mahdollisia syitä ovat häiriintynyt luutuminen, luun tulehdus, kylkirustojen ja
luiden vauriot, hermopinteet, kaulapunoksen venyttymävamma, yliherkkyys sulkuun käytetyille teräslenkeille, ym.

Infektio, liike luupuoliskoiden välillä sekä sydänperäinen syy kivulle on poissuljettava, jos rintalastan seudun kivut pitkittyvät! 

Tutkimustietoa aiheesta

Tutkimukseen perustuva tieto erilaisten ohjeistusten vaikutuksesta sternotomian paranemiseen on hyvin vähäistä. Nostorajoitteiden merkitystä on kyseenalaistettu, koska yskiminen tuottaa huomattavasti suurempia rintalastaliitosta kuormittavia voimia kuin tavanomaiset arkiaskareet.

Tanskalainen fysioterapeutti Brocki et al. julkaisivat 2010 kirjallisuuskatsaukseen perustuvat suositukset sternotomian jälkeen (Eur J Cardiovasc Nurs. 2010 Jun;9(2):77-84. Brocki BC, Thorup CB, Andreasen JJ.)

He eivät löytäneet mitään tukea painorajoituksille, kunhan yläraajat ovat lähellä vartaloa ja aktiviteetit tehdään alle kipurajan. 

Suositukset Brockin katsauksen perusteella

– vältä molempien käsien venyttämistä taakse yhtä aikaa (10 päivän ajan)

– käsien kuormittaminen on sallittu kun kyynärpäät ovat kiinni vartalossa (8 viikkoa) 

– yläraajojen käyttö on sallittu kivuttomalla liikeradalla  

– yskiessä risti yläraajat rintakehän ympäri halausasentoon

– tukiliiviä tai -vyötä suositellaan tukemaan rintakehää kun liivin kuppikoko on D tai enemmän, BMI on 35 tai enemmän tai potilaalla on krooninen yskä

Kipu rajoituksena

Katijjahbe MA, Granger CL, Denehy L, Royse A, Royse C, Bates R,Logie S, Nur Ayub MA, Clarke S, El-Ansary D. Standard restrictive sternal precautions and modified sternal precautions had

similar effects in people after cardiac surgery via median sternotomy ('SMART'Trial): a randomized trial. J Physiother. 2018 Apr;64(2):97-106.

Tutkimukseen osallistui 72 aikuista, joille tehty sydänleikkaus sternotomiateitse. Osallistujat satunnaistettiin kahteen ryhmään 4 päivän kuluttua leikkauksesta. Kontrolliryhmä sai tavanomaiset ohjeet rajoittaa yläraajojen käyttöä 4-6 viikkoa. Koeryhmää ohjeistettiin käyttämään yläraajoja kivun sallimissa rajoissa päivittäisissä toimissa. Muu hoito oli samanlaista molemmille ryhmille ja potilaille soitettiin viikottain 6 viikon ajan. 

Mittareina käytettiin SPPB-mittaria (Short Physical Performance Battery). Mittaukset tehtiin ennen kotiutumista, 4 ja 12 viikon kuluttua leikkauksesta. 

Tulosten mukaan ryhmien välillä ei ollut tilastollista eroa fyysisissä toiminnoissa 4 ja 12 viikon kuluttua leikkauksesta. Johtopäätöksenä tutkijat kyseenalaistavat liialliset rajoitukset sternotomian jälkeen

Posthorax-tukiliivi

Sternotomialiitosta tukemaan on kehitetty erilaisia tukia. Ongelmana on se, että rintakehä pitäisi stabiloida erityisesti kuormitustilanteissa, mutta rintakehän liikkeen pitäisi säilyä niin, että keuhkotuuletus ei kärsi. Fysioterapeutti Minna Berg-Saarinen kertoi Sydänfysioterapiapäivillä TAYSin Sydänsairaalan kokemuksia posthorax-tuesta.

Sydänsairaalassa posthorax-tukea on käytetty systemaattisesti vuodesta 2017 lähtien potilaille, joilla on lisääntynyt mediastiniittiriski. Kokemuksia tuesta kerättiin 69 potilaalta. Heistä 67% oli käyttänyt tukea säännöllisesti 6-8 viikon ajan, loput lyhyemmän ajan. Potilaista 87%  (60 potilasta) koki hyötyneensä tuesta: tuki vähensi kipua, antoi varmuutta arkitoimintoihin ja helpotti kipua. 13% (9 potilasta) ei kokenut tuesta olevan hyötyä. Kenellekään tukea käyttäneistä ei kehittynyt sternuminfektiota.

Tuki vaatii kokemusten perusteella vielä kehittämistä, sillä 33 henkilöä koki tuen käytön epämiellyttäväksi, 30:n mielestä tuki oli hankala pukea ja se haittasi 21 henkilön unta.

Lisää aiheesta
1. Michael Gorlitzer, Florian Wagner, Steffen Pfeiffer, Sandra Folkmann, Johann Meinhart, Theodor Fischlein, Hermann Reichenspurner and Martin Grabenwoeger. 2013. Prevention of sternal wound complications after sternotomy: results of a large prospective randomized multicentre trial
2. Philippe P. Caimmi . Maurizio Sabbatini M., Emmanouil I. Kapetanakis . Silvia Cantone . Marcus V. Ferraz . Mario Cannas . Ugo F. Tesler. 2016. A Randomized Trial to
 Assess the Contribution of a Novel Thorax Support Vest (Corset) in Preventing Mechanical Complications of Median Sternotomy
3. Tsang W, Modi A, Ahmed I, Ohri SK. Do external support devices reduce sternal wound complications after cardiac surgery? Interact CardioVasc Thorac Surg 2016; doi:10.1093/icvts/ivw270.
4. Tsang W, Modi A, Ahmed I, Ohri SK. Do external support devices reduce sternal
wound complications after cardiac surgery? Interact CardioVasc Thorac Surg 2016;
doi:10.1093/icvts/ivw270.

Summary

In open heart surgery, median sternotomy is the typical way to go into the chest wall. This procedure provides access to the heart and lungs for surgical procedures such as heart transplant, corrective surgery for congenital heart defects, or coronary artery bypass surgery.

Instability of the sternum is a rare but sometimes harmful condition. To avoid instability, there are some restrictions after the surgery:

• Avoid stretching both arms backward at the same time (10 days);
• Loaded activities should be done with the elbows close to the body (eight weeks);
• Only move arms within a pain-free range;
• Use leg rolling with counterweighing when getting in and out of bed;
• When coughing cross the arms in a "self-hugging" posture;
• Supportive bra or vest is recommended when breast cup>or=D, body mass index>or=35 or frequent cough.

Posthorax support vest has been in regular use since 2017 in Tampere Heart Hospital. The experience is mostly good but users have reported difficulties to dress the vest. 

Kuntoutusylilääkärin mietteitä sydänkuntoutuksesta

Pasin mielenkiintoinen esitys sydänpotilaan työkyvyn arvioinnista

Pian päättyvän Sydänfysioterapeutti Pro-kurssin yksi osallistujista oli kuntoutusylilääkäri Pasi Tiihonen Vetrea Terveys Oy:sta. Pasin aito kiinnostus sydänkuntoutukseen on lämmittänyt mieltä ja virittänyt mielenkiintoisia keskusteluja hänen tuodessa lääkärin näkökulmaa aiheisiin. Oppimista on tapahtunut puolin ja toisin. Annetaanpa Pasin kertoa:

Olen valmistunut lääkäriksi 1996 ja yleislääketieteen erikoislääkäriksi 2007. Alun perin minusta piti tulla anestesialääkäri, mutta suunnitelmat muuttuivat kesken kaiken. Olen työskennellyt sairaalapuolella ja perusterveydenhuollossa.

Kuntoutuksen parissa olen ollut vuodesta 2010 alkaen, jolloin minut valittiin Vetrea Terveys Oy.n ylilääkäriksi. Sitä samaan pestiä hoidan edelleen. Tosin Vetrea Terveys on nykyään konserni, jonka ylilääkäri olen. Pääasiallinen kliinisen työn tekemisen paikka on Iisalmi. Kuntouksen parissa työskentelen hyvin laaja-alaisesti eri sairausryhmäkuntoutuksista työelämään suuntautuneisiin kuntoutuksiin.

Vetreassa tehdään aktiivista kehittämistyötä kuntoutuksessa

Yhtiössämme mietitään jatkuvasti uusia kuntoutuksen malleja ja erityisesti sellaisia, mistä löytyy näyttöä vaikuttavuudesta sekä siihen liittyen sellaisia kuntoutusmalleja, joille voisi olla tilausta ja tarvetta ja joita ei vielä juurikaan tuoteta Suomessa erityisen laajasti. Lähdimme esittelemään liikunnallista sydänkuntoutusmallia mm. eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle ja Sydänliittoon. Kävi ilmi, että tarve on olemassa tämänkaltaiselle kuntoutukselle.

Vetrean sydänkuntoutuskonsepti on lyhyesti sanottuna turvallista, mutta tehokasta liikunnallispohjaista sydänkuntoutusta sydänsairauksia sairastaville ihmisille tai niille, joilla on riskitekijöitä ja tehokkaan liikkunnan aloittaminen on turvallisempaa ohjatusti ja seuratusti. Taustalla voi olla jo sairastettu sydäntapahtuma tai, että sitä ei ole ollut. 

Sydänpotilaan harjoittelun monitorointia teoriassa...

Kuntoutus pohjautuu Custo Cardio - ohjelmaan ja siihen, että kuntoutujalle on tehty maksimaalinen rasituskoe (yleensä polkupyörätesti). Sen perusteella pystytään kullekin kuntoutujalle räätälöimään sopivan tehokas, mutta turvallinen liikuntaohjelma. Harjoittelu myöskin tehdään EKG seurannassa. Jatkossa voidaan sitten myös etäseurannassa ja annettujen rasitustasojen mukaan harjoitella muuallakin kuin meidän kiinteissä paikoissamme.

... ja käytännössä

Tarpeen mukaan tähän liikkunnalliseen sydänkuntoutukseen yhdistetään sitten muutakin elintapaohjausta tai ravitsemusneuvontaa. Tämän pohjalle voidaan myös räätälöidä ammatillista kuntoutusta, jossa päämääränä on takaisin työhön palaaminen sydäntapahtuman tai diagnoosin jälkeen.

Pro-koulutuksessa mukana

Ankaraa opiskelua

Uuden sydänkuntoutuskonseptin kehittämisen myötä alkoi tuntua tarpeelliselta syventää omaa tietämystä sydänkuntoutuksesta. Nimittäin lääkärikoulutuksessa siitä ei juurikaan puhuta tai opeteta. Meiltä ilmoittautui tähän sydänfysioterapia pro - koulutukseen kaksi fysioterapeuttia ja niinpä ajattelin, josko minä voisin tulla mukaan koulutukseen myöskin ja saisin asiasta tietämystä. Mukava kun kuntoutusalan ylilääkärinä tietää mitä tehdään oikeasti kuntoutujien kanssa.

Ajatukset sydänfysioterapiasta ovat syventyneet tai oikeastaan ne ovat syntyneet koulutuksen myötä. Suosittelen lämpimästi koulutusta kaikille fysioterapeuteille, jotka työskentelevät tai tulevat työskentelemään sydänsairaiden ihmisten parissa. Sydänsairaita tai suuren riskitekijäkasauman omaavia ihmisiä löytyy myös muiden sairauksien takia kuntoutukseen tulevista ihmisistä ja siinä mielessä tämä tietämys olisi hyvä olla melkeinpä kaikilla fysioterapeuteilla, mutta kohdennetusti tietysti niillä, jotka toimivat sydänkuntoutujien parissa.

Olipa kyse sitten sairaalan akuutimmasta toiminnasta tai sairaalan jälkeisestä pitempikestoisesta sydänkuntoutuksesta työskentelipä sitten julkisessa terveydenhuollossa tai yksityisellä puolella, oleellista on osata tehdä oikealla tavalla "sydänihmisten" kanssa kuntoutusta.

Ja ps. ei lääkäreillekään sydänkuntoutuksen tietämyksen lisääminen ole huonosta. Osattaisiin sitten ohjata ihmisiä, jotka tarvitsevat, sydänkuntoukseen. Siinä onkin monesti puutosta.

Sydänkuntoutukselle sille kuuluva asema

Sydänkuntoutus pitää saada hoitoketjuun mukaan yhtä lailla kuin vaikka laadukas lääkehoito. Lääkehoito ei lopu kun sairaalasta päästään. Kalliitkaan toimenpiteet sairaalassa eivät tuota tulosta, jos jatkohoito ontuu. Sydänpotilas ei saa pudota oman onnensa nojaan päästyään sairaalasta tai sydänkuntouksen saaminen jäädä liikaa oman aktiivisuuden varaan. Sydänkuntoutus pitää ottaa terveydenhuollon kontrolloimaksi ja ohjaamaksi. Toiminnan tuottaja voi sitten olla vaikka yksityinen sektori, mutta niin, että siellä pitää olla myös osaamista asiaan.

Lääkärin rooli sydänkuntoutuksessa

Lääkärien täytyisi ottaa vahvempi rooli sydänkuntoutukseen ohjaamisessa. Ja lääkärien tarvitsisi tietää, mitä sydänkuntoutus on. Ja kun lääkäri ohjaa potilaan sydänkuntoutukseen, hänen on hyvä tietää, miten siellä ihmisellä menee ja fysioterapeutilla pitää olla helppo ja kevyt kanava kysyä lääkäriltä, jos tulee ongelmakohtia kuntoutuksen aikana. Joskus voi tulla esille esim. ongelmia lääkityksen suhteen tai vaikka tahdistimen toiminnan suhteen rasituksessa. Potilaan,lääkärin ja fysioterapeutin olisi hyvä pitää yhteinen "aloituskokous", jotta kaikki tietävät missä mennään ja mitä tavoitellaan. Tämä olisi ideaalitilanne.

Omankin sydämen huolto tärkeää

Minulla on kolme lasta ja nykyinen puolisoni on kohta valmistuva tuore sydänfysioterapeutti. Harrastuksina laskettelu, moottorikelkkailu ja moottoripyöräily. Myös kuntosali, retkeily, pyöräily ja melominen kuuluvat ohjelmistoon. Kahvakuula tällä hetkellä vähän tauolla, aiemmin varsin säännöllisesti.

Liikkumisen tavalla tai toisella pyrin pitämään säännöllisenä elämässä mukana ja sen ohessa terveellisen ravinnon. Seuraan myös verenpaineitani. Se kun on yksi oleellisimmista asioista, jonka pitää olla kunnossa valtimosairauksien ehkäisyssä. Nämä samat asiat suojaavat myös aivoterveyttä. Mutta minulla on taipumusta sallia itselle liian usein ns. huonon ruuan päiviä ja se näkyy esim. painossa. Ammatin myötä on oppinut huomaamaan, että itsestä huolehtiminen kannattaa. Siitä ei pidä tehdä vain liian vaikeaa.

Summary

Pasi Tiihonen is working in Vetrea Company as a chief doctor. Vetrea products rehabilitation services in different kind of diseases, among heart diseases. When developing the new cardiac rehabilitation concept in Vetrea, Pasi wanted to increase his knowledge in cardiac rehabilitation and came to the Cardiac Physiotherapy Pro-course.

Pasi tells, that his thoughts about cardiac physiotherapy has increased and deepened during the education. He recommends the Pro-course to all physiotherapists who works or will work with heart disease people. And ,based on his own experience, he thinks that the education isn't bad to the physicians also.

The status of cardiac rehabilitation in Finland isn't now optimal. In future, rehabilitation must be a part of a treatment policy. The benefits of the expensive procedures could be higher with an optimal and professional rehabilitation.

Pasi takes care of his own health by exercising, eating healthy and listening to his spouse, who will soon be a new Cardiac Pro Physiotherapist.

Missä mennään keuhkovaltimoiden verenpainetaudissa

Kohonnut keuhkovaltimoiden paine (pulmonaalihypertensio, PH)  voi johtua useista eri sairauksista, kuten esimerkiksi keuhkoembolioista tai esiintyä idiopaattisena (pulmonaaliarteriahypertensio, PAH). Diagnoosin varmistamiseksi keuhkovaltimoiden paine mitataan invasiisisesti ja keskipaineen ollessa 25mmHg tai enemmän, kyseessä on PH. Kyseessä on vakava sairaus, jonka lääkehoito on onneksi viime vuosina kehittynyt paljon, vaikkakaan lääkehoidolla ei vielä pystytä korjaamaan taudin aiheuttamia muutoksia keuhkovaltimoissa.

Sydämen vasemman kammion vajaatoiminnassa liikunnan hyödyt on tutkimuksin osoitettu ja sitä sen suositus Euroopan kardiologineuvoston suosituksissa on 1A-tasolla eli on ehdottomasti osa nykyaikaista hoitoa. PH kuormittaa puolestaan oikeaa kammiota ja liikunta oli sairaudessa pitkään kontraindisoitu, koska liiallisen rasituksen ajateltiin pahentavan tautia ja aiheuttavan ei-toivottuja muutoksia sydämessä, erityisesti oikeassa kammiossa. Kohonneesta keuhkovaltimopaineesta johtuen sydämen oikea kammio on diagnoosivaiheessa jo yleensä suurentunut ja liikunnan aiheuttama paineen kohoamisen on pelätty venyttävän kammiota entisestään.

Kehittyneen lääkehoidon myötä liikunnan positiivisia vaikutuksia on saatu aikaan myös PH-potilailla. Tutkimuksia liikunnan vaikutuksista alkoi ilmestyä n. 10 vuotta sitten ja sen jälkeen niitä on ilmestynyt lisääntyvällä vauhdilla. Viimeisimmissä suosituksissa ohjattua, monitoroitu liikunta- ja hengityslihasvoimaharjoittelua suositellaan stabiilissa aiheessa oleville PH-potilaille (näytön taso B, suosituksen vahvuus 2). Lisänäyttöä liikuntamuodoista, yksilöllisestä vasteesta ja ajoituksesta luonnollisesti tarvitaan.

Referoin tähän lyhyesti European Respiratory Journalissa joulukuussa 2018 julkaistun lausunnon PH-potilaiden liikuntaharjoittelusta ja kuntoutuksesta (1). Lausunto perustuu useisiin tutkimuksiin ja meta-analyyseihin. Olen kuitenkin lisännyt joitakin omia kommentteja väliin, oman sairaalamme hoitokäytännöstä ja omista kokemuksista tämän potilasryhmän terapiassa.

Liikunnan vaikutukset suorituskykyyn

• 6 minuutin kävelytestitulos paranee liikuntainterventiossa (yleensä 3 viikon kuntoutusjakso) 53-75m
• maksimaalisen hapenottokyvyn parantuminen liikuntainterventioissa 1,5-2,2ml/kg/min
• maksimaalinen kuorma paranee liikunnalla keskimäärin 14,9W

Liikunnan vaikutukset hemodynamiikkaan

• säännöllinen, kohtuukuormitteinen liikunta saattaa parantaa oikean kammion toiminta
• liikunta alentaa keuhkovaltimoiden lepopainetta keskimäärin 3,7mmHg

Liikunnan vaikutukset lihastoimintaan

• kestävyyden ja voiman lisääntyminen
• hengityslihasten vahvistuminen

Liikunnan toteuttaminen

Laitoskuntoutus

Koska lausunnon tekijät ovat saksalaisia, heillä kuntoutus alkaa 3 viikon laitoskuntoutusjaksolla. Meillä Suomessa laitoskuntoutusta PH-potilaille suunnattuna ei ole, joten ensikosketuksen harjoitteluun potilaat saavat joko osastolla diagnoosivaiheessa tai poliklinikalla diagnoosin varmistuttua. Potilaat ovat erikoissairaanhoidon seurannassa, joten on luontevaa, että seurantamittaukset tehdään siellä. Ohjattu harjoittelu voi kuitenkin tapahtua omalla paikkakunnalla. Alkuvaiheessa harjoittelun vaikutuksia on seurattava tarkemmin ja siksi ohjattua harjoittelua suositellaan.

Polikliininen harjoittelu

Ohjattu harjoittelu tarkoittaa tavallisesti 2-3 kertaa viikossa tapahtuvaa, vähintään 12 viikkoa kestävää tavoitteellista harjoittelua. Harjoittelu pitää sisällään sekä kestävyys- että voimaharjoittelua. Optimaalinen harjoittelu on toistaiseksi epäselvä, tutkimuksissa käytetyt ohjelmat vaihtelevat suuresti harjoituskerran keston, sisällön ja harjoitusjakson pituuden suhteen.

Moniammatillinen tiimi

Fysioterapeutin rooli tiimissä on tärkeä harjoitteluohjelman suunnittelussa, harjoittelun käytännön organisoinnissa ja toteutuksessa. Lääketieteellisestä hoidosta vastaa kardiologi ja tiimiin kuuluu erikoiskoulutettu hoitaja. Ihanteellista olisi, jos mukana olisi myös psykologi ja ravitsemusterapeutti, joskus tarvitaan myös keuhkolääkärin konsultaatiota.

Potilasvalinta

Liikuntaintervention aloittavalla potilaalla on oltava varmistettu pulmonaalihypertensio, johon on aloitettu lääkitys sekä kliinisesti stabiili tilanne. Ikähaitari on laaja, 18-80 vuotta. Liikuntaintervention optimaalinen ajoitus suhteessa muuhun hoitoon on toistaiseksi epäselvä. Grunigin tutkimuksissa sellaisilla PH-potilailla, joilla 6MWT tulos parani vähiten, jotka siis hyötyivät vähiten ohjatusta harjoitteluinterventiosta, oli useammin toistuvia hengitystieinfektioita, ortopedisia vaivoja, merkittävä tai hoitamaton depressio tai ahdistuneisuus,ja kävelytestitulos lähtötilanteessa yli 550m.  Vaikka ESCin vuonna 2015 julkaistussa ohjeessa suositellaan ohjattua harjoittelua PH-potilaille, monissa Euroopan maissa tätä ei ole tarjolla. Tulevat tutkimukset, joissa selvitetään ohjatun harjoittelun kustannusvaikuttavuutta, oletettavasti lisäävät kiinnostusta harjoittelun organisointiin PH-potilaille.

Harjoittelun komponentit

Aerobinen harjoittelu voidaan toteuttaa kävelymatolla, kuntopyörällä tai hyväkuntoisilla potilailla cross-trainingharjoitteluna. Harjoitteluintensiteetti asetetaan ainakin alkuun n. 50%:iin maksimaalisesta kuormasta tai 60-80% maksimisykkeestä. Ellei rasituskoetta ole tehty, maksimisyke  aloituksessa on korkeintaan120-130 lyöntiä/min ja happisaturaatio pyritään pitämään yli 85%. Vointi saattaa potilailla vaihdella päivittäin, joten harjoitteluintensiteetti täytyy asettaa joka kerta yksilöllisesti sen hetkisen kunnon mukaan. Koettuna kuormituksena tavoitellaan kevyttä-hieman rasittavaa kuormitustasoa. Tarvittaessa käytetään happilisää.

Voimaharjoittelu tehdään normaalien voimaharjoitteluperiaatteiden mukaan, mutta vaikeassa sairaudessa vain yksittäisillä lihasryhmillä kerrallaan. Maksimivastuksia vältetään, samoin staattista kuormitusta.

Voimaharjoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota quadricepsien ja hengityslihasten voimiin. Reisilihasten kestävyys- ja voimaharjoittelun on todettu lisäävän aerobista kapasiteettia, lihaksen kapillaaritiheyttä ja oksidatiivisten entsyymien aktiivisuutta. Hengityslihasharjoitusten on puolestaan todettu lisäävän sisäänhengityslihasten toimintaa ja vähentävän hengenahdistusta.

Seuranta

Monitorointi
happisaturaation, sykkeen ja koetun kuormittuneisuuden astetta ja oireita seurataan harjoittelun aikana. Myös rasituksesta palautumista kannattaa seurata ylirasituksen välttämiseksi.

Tulosmittarit
Tavallisin seurantatesti on 6 minuutin kävelytesti. Kliininen rasituskoe antaa kuitenkin tarkemman kuvan suorituskykystä ja sen perusteella on helpompi arvioida sopiva kuormitustaso harjoitteluun. Rasituskokeen käytöstä ei ole suosituksia, mutta näyttää siltä, että etenkin nuoremmilla potilailla sitä on alettu käyttää kävelytestin rinnalla esim. kerran vuodessa rasituskoe ja muilla seurantakerroilla kävelytesti. Rasituksen aikainen sydämen ultraääni kertoo oikean kammion kuormituksesta liikunnan aikana.

Kävelytestin aikana tärkeitä mitattavia suureita ovat

• sykereaktio rasituksessa ja sykkeen palautuminen
• verenpainereaktio

Lihasvoimatesteistä ei ole suosituksia. Me käytämme yksinkertaisesti puristusvoimamittausta ja reisilihastestinä istumasta seisomaannousutestiä (30 tai 60s). Pohkeen ympärysmitalla seurataan alaraajojen lihasmassan muutoksia. Kehonkoostumusmittaus tehdään, jos potilaalla ei ole tahdistinta.

Liikunnan turvallisuus
Hyvin kuormittava liikunta voi lisätä keuhkovaltimopainetta, aiheuttaen huimausta, hengenahdistusta, lihasten väsymistä, jopa pyörtymisestä. Osalla potilaista rasituksen aikana ilmenee hypoksiaa. Vakavia kovatehoisen liikunnan vaikutuksia ovat vaikeat rytmihäiriöt, keuhkovaltimoiden dissekaatio, vasemman koronaarivaltimon kompressio ja jopa äkkikuolema jos rasitus viedään äärimmäisyyksiin saakka. Huolellisesta alkukartoituksesta johtuen liikuntaohjelmiin liittyvät haittavaikutukset ovat kuitenkin minimaalisia, nekin usein vähäisiä kuten happisaturaation laskua tai huimaustuntemuksia. Oireiden  tai oikean kammion vajaatoiminnan pahentumista ei havaittu missään tutkimuksissa.


1. Grunig et al. ERS statement on exercise training and rehabilitation in patients with severe chronic pulmonary hypertension. ERJ Express. Published on December 21, 2018 as doi: 10.1183/13993003.00332-2018

Erittäin hyvän tietopaketin tarjoaa PAH-foorumi, jonka nettisivuille pääset tästä.

Tulossa mielenkiintoinen vuosi

Aika menee ihan hirveän nopeasti, kuulostaa kliseeltä mutta se on oikeasti totta. Sydänfysioterapeutit perustettiin Jyväskylässä terapeuttisen harjoittelun kurssin päätteksi, koska olimme huolissamme koulutuksen jatkuvuudesta. Koimme myös tarvetta kollegiaaliseen yhteistyöhön ja siihen yhdistys on ollut korvaamaton apu. Tästä on aikaa jo pian 19 vuotta!

Näiden vuosien aikana olemme järjestäneet 1-2 koulutuspäivää vuosittain sekä yrittäneet pysyä ajantasalla osallistumalla ulkomaiseen koulutukseen. Voi sanoa, että huimasti olemme menneet eteenpäin ammatillisessa osaamisessa, vaikka sydänkuntoutuksen asema on vielä Suomessa muuhun Eurooppaan verrattuna järjestäytymätöntä ja sattumanvaraista.

Yhdistyksen puheenjohtajana toimi ensimmäiset 10 vuotta Liisa Lumiaho ja sen jälkeen Heidi Mahrberg, joka jatkaa tehtävässä edelleen. Itse olen ollut jonkinlainen sihteerikkösäheltäjä koko yhdistyksen olemassaolon ajan.

Suomen Sydänfysioterapeutit on itsenäinen yhdistys, ei siis Suomen Fysioterapeuttien erikoisalayhdistys. Se olisikin hankalaa, koska osa jäsenistä kuuluu Tehyyn ja osa Suomen Fysioterapeutteihin, emmekä halua puuttua jäsentemme edunvalvontajärjestön valintaan. Toimintamme on puhtaasti ammatillista.

Vuoden ensimmäisen koulutuspäivän järjestelyistä viime perjantaina huolehti TAYS Sydänsairaalan aktiivinen fysioterapeuttitiimi. Aiheina oli TOS ja aorttakirurgia, joista saimme todella hyvät tietopaketit ja myös käytännön vinkkejä työpaikoille vietäväksi. Yritän pureutua aiheisiin vielä myöhemmin blogissani.

Seuraava tapahtuma on myös Tampereella, vähän toisenlainen, mutta vähintäänkin yhtä mielenkiintoinen kuin tämä ensimmäinen. Saamme Saksasta Heinz Lowisin ja Yarkin Rodriguezin vieraiksi ja opettajiksi. Koska olen tavannut molemmat miehet, tiedän, että varmasti saamme näyttöön perustuvaa, konkreettista, kokeiltua ja käytäntöön sovellettavaa tietoa roppakaupalla. Tarjoamme koulutuspäivän jäsenille kiitokseksi näistä vuosista. Jos nyt tunnet tarvetta liittyä joukkoomme, voit tehdä sen nettisivuilla www.sydanfysioterapeutit.fi.

Tänä keväänä valmistuu myös toinen SydänPro-kurssi, joka on elokuusta lähtien puurtanut sydänasioiden parissa lähijaksoilla ja kotona tehtävien parissa. Motivaatio näyttää loistavalta ja huhtikuussa saamme taas 12 uutta sydänfysioterapian ammattilaista.

Syksyn Sydänfysioterapiapäivien järjestämisvuorossa taitaa olla Kuopio. Päivämäärä on vielä auki, mutta tavallisesti ajankohta on ollut loka-marraskuu. Saimme Tampereen päiviltä vinkkejä asioista, joista kaivataan lisätietoa, joten siitä se homma lähtee käyntiin.

Summary

Finnish Cardiac Physiotherapy Association is soon 19 years old. Amazing how fast the years have gone. Our president is physiotherapist Heidi Mahrberg from TAYS Heart Hospital. Our goal is to offer education and collegial support to all cardiac physiotherapists.

We have organized 1-2 Cardiac Physiotherapy meetings per year but this year we'll have 3: the first was is Tampere on last Friday and we got very good information and practical tools to take care of TOS- and aortic patients. I hope I can write more later about those subjects.

The next meeting is also in Tampere 14.6., together with Fysioline company. Our teachers will be Heinz Lowis and Yarkin Rodriguez from Germany. They are exercise specialists and because I have met them both, I can guarantee that we'll get evidence based and practical information about exercising with cardiac patients.

Third meeting is in Kuopio on October or November. Follow our net pages for more information www.sydanfysioterapeutit.fi.

EuroHeartCare 2019 ja muita kongresseja

Kerroin jo aikaisemmin, että minut valittiin ACNAPin (Association on Cardiovascular Nursing and Allied Professions) ohjelmakomiteaan 2018-2020. Valmistelut päätapahtumaan, EuroHeartCare-kongressiin ovat täydessä vauhdissa ja ohjelma alkaa olla valmis.

EuroHeartCare on suunnattu sydänpotilaiden hoito- ja terapiahenkilöstölle. Vuosittainen osallistujamäärä on ollut noin 600.

Tämän vuoden EuroHeartCare-kongressi on Milanossa 2.-4.5., parhaaseen kevätaikaan.

Ohjelmassa on 2-3 rinnakkaista ohjelmaa joten jokaiselle löytyy jotain. Fysioterapeuteille on lopulta aika paljonkin seurattavaa, sillä komitean organisaattorina toiminut britti Jennifer Jones on fysioterapeutti ja toi todella aktiivisesti kuntoutuspuolta esiin.

Meidän pikkuisen Suomen Sydänfysioterapeuttien edustus on Liisa Lumiahon harteilla. Hänellä on esitys Keski-Suomen elämäntaparyhmämallista lauantaiaamuna 4.5. Olemme Liisan kanssa Milanossa vappupäivästä lauantaihin. Nähdäänkös Milanossa?

Liisan esitys alkaa klo 9:10

CCNAP muutti nimensä tänä vuonna ACNAP:ksi

Viime vuoden keväällä osallistuin EuroHeartCare- kongressiin Ruotsissa ja olin todella yllättynyt, että suomalaisia osallistujia oli vain muutama, vaikka ihan naapurissa oli tarjolla niin korkeatasoista koulutusta. Minulla oli kongressissa posteriesitys pulmonaalihypertensiopotilaan liikuntaohjauksen organisoinnista ja sen perusteella rohkaisen muitakin mukaan. Ei tarvitse olla aina tutkimusta, jota esitellä; esimerkiksi potilastapaukset, toiminnan kehittäminen ja innovaatiot kiinnostavat.

Jöngköpingin kongressitalo, jossa tapahtuma järjestettiin

Toinen iso tapahtuma, johon ACNAP osallistuu, on ESCin vuosittainen pääkongressi, joka viime vuonna oli Munchenissa ja tänä vuonna Pariisissa. 

Euro Prevent-kongressi, jossa perinteisesti on ollut kuntoutus hyvin esillä, järjestetään puolestaan Lissabonissa huhtikuussa. 

EuroHeartCare 2019

Thursday 02 - Saturday 04 May 2019 
Milan - Italy

The event to attend for Cardiovascular Nurses and Allied Professionals.

EuroHeartCare is the annual meeting of the ESC Association on Cardiovascular Nursing and Allied Professions (ACNAP) aimed at helping support healthcare professionals deliver the best care possible to patients with cardiovascular disease.

Key Figures:

• 3 days, 20 sessions
• 50 international faculty members
• 200 abstracts, 500 delegates
• 40 countries represented
• Renowned International Faculty

More..

Sydänfysioterapeutti esimiehenä

Niemen Riittaan tutustuin 1990-luvulla sydänpotilaan terapeuttisen harjoittelun täydennyskoulutuksessa. Olimme mukana perustamassa Suomen Sydänfysioterapeutit-yhdistystä, jossa Riitta on ollut aktiivisena toimijana jo siis parikymmentä vuotta. Tampereella sydänpotilaiden fysioterapia on erotettu fysiatrian osastosta, mikä taitaa olla Suomessa ainutlaatuista ja Riitta edelläkävijä tehtävässään. Annetaanpa Riitan itsensä kertoa:

Olen Riitta Niemi ja työskentelen tällä hetkellä Tays Sydänsairaalassa fysioterapia- ja kuntoutusohjauspalveluiden palvelupäällikkönä. Työhistoriani sydänpotilaiden parissa alkoi 1988, kun tulin töihin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Ensimmäinen osastoni oli sydän- ja rintaelinkirurginen vuodeosasto ja siitä se sitten lähti, mielenkiintoinen työsarka sydänpotilaiden parissa. Mitä enemmän asiasta oppi sitä enemmän työ vei mennessään ja halu syventää tietämystä lisääntyi. Hakeuduin Liisa Lumiahon vetämään Sydänpotilaiden terapeuttinen harjoittelu -täydennyskoulutukseen, josta sain paljon lihaa luiden ympärille ja todella tärkeitä eväitä oman työn kehittämiseen. Koulutuksen myötä pääsin myös osalliseksi mahtavaan sydänfysioterapeuttien verkostoon. Pulmatilanteissa löytyy aina kollega, jolta voi kysyä mielipidettä, neuvoa ja apua. 

Sydänpotilaiden hoitomuodot ovat kehittyneet voimakkaasti vuosien aikana. Fysioterapia on muuttunut aktiivisemmaksi heti sairaalavaiheen alusta alkaen. Tutkimustiedon lisääntyminen sydänpotilaiden liikunnallisen kuntoutuksen hyödyistä on tehnyt työtämme näkyvämmäksi ja arvostus ammattikuntaamme kohtaan on lisääntynyt.

Fysioterapeutit Sydänsairaalan työntekijöiksi

Sairaanhoitopiirissämme tapahtui merkittäviä muutoksia sydänpotilaiden hoidossa organisaatiotasolla, mitkä vaikuttivat myös fysioterapeuttien toimintaan. Fysioterapeuttien kannalta suurin niistä tapahtui 2009, kun silloinen Sydänkeskus liikelaitos palkkasi fysioterapeutit omaksi henkilökunnakseen ja meille muodostettiin oma yksikkö. Toinen iso muutos oli liikelaitoksen osakeyhtiöittäminen 2010. Tays Sydänsairaalan omistuspohja on 100 % julkinen.  Meidät omistaa 94 % Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja 6 % Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri. Tällä hetkellä meillä on toimipisteitä Tampereen lisäksi Valkeakoskella, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä tytäryhtiömme Helsingissä. Tärkein tehtävämme on taata asiakaslähtöinen, sujuva ja laadukas hoito potilaille. Toiminta-ajatuksemme on: ”Sydänsairaala hoitaa oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti oireista hyvään elämään”. Vuonna 2016 Sydänsairaalalle myönnettiin Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki. Meille yhteiskunnallinen yrittäjyys on toiminnan avoimuutta ja yhteiskunnallisten vaikutusten osoittamista.

Organisaation muutosten myötä oma tehtävänkuvani on muuttunut. Siirtyessämme Sydänkeskuksen henkilökunnaksi aloitin vastaavana fysioterapeuttina, mikä tarkoitti sitä, että potilastyön oheen tuli myös hallinnollisia tehtäviä. Vuosien myötä hallinnollisten tehtävien määrä on lisääntynyt ja potilastyö on jäänyt pois. Työnkuvan muuttuminen on motivoinut hakemaan johtamisen lisäkoulutusta. Eväitä esimiestyöhön olen saanut johtamisen erikoistumisopinnoista ja terveystieteen maisteriopinnoista. Tällä hetkellä toimin Tays Sydänsairaalassa fysioterapia- ja kuntoutusohjauspalveluiden palvelupäällikkönä ollen lähiesimies 12 fysioterapeutille ja kahdelle kuntoutussuunnittelijalle. Siirtyminen osaksi Sydänsairaalan henkilökuntaa 2009 ehkä hiukan ajattelutti itse kutakin, mutta ratkaisu on osoittautunut hyväksi. Olemme kokeneet, että fysioterapian kehittäminen osana Sydänsairaalan toimintaa on ollut mutkatonta. Toimintamme on monipuolistunut ja olemme pystyneet kehittämään uusia toimintamalleja, sillä olemme saaneet hienosti tarvitsemamme lisäresurssit. Muutto uuteen Sydänsairaalan rakennukseen viime toukokuussa toi meille kovasti kaivatun harjoitustilan, joskin pienen sellaisen. Se tuo kuitenkin ohjaukseen uusia elementtejä ja mahdollistaa pienimuotoisen ryhmätoiminnan aloittamisen. Lisäkoulutusten myötä joukostamme löytyy mm. psykofyysisen fysioterapian, faskiakäsittelyn ja kinestetiikan erikoisosaamista.

Fysioterapeutit toimivat sydänsairaalan kaikilla osastoilla

Sydänsairaalan fysioterapeutit työskentelevät kardiologisten ja kirurgisten potilaiden parissa teho-osastolla, sydänvalvonnassa, kardiologisella ja kirurgisella vuodeosastolla sekä poliklinikalla.  Kardiologisen potilaan fysioterapiaa toteutetaan teho-osastolla, sydänvalvonnassa, vuodeosastolla ja poliklinikalla. Tavallisimmat potilasryhmät ovat akuutit sepelvaltimotautikohtaus- ja sydämen vajaatoimintapotilaat sekä harvinaista sydänsairautta sairastavat potilaat. Kirurgisella vuodeosastolla pääpaino on ollut sydänleikattujen sydänpotilaiden fysioterapiassa, mutta lisääntyvästi osastolla hoidetaan erilaisissa keuhkotoimenpiteissä olleita potilaita. Lisäksi fysioterapian piirissä ovat erilaiset rintakehän alueen traumapotilaat ja TOS-leikatut potilaat. Myös nämä potilasryhmät käyvät poliklinikkallamme. Laaja-alaisen sydänfysioterapian osaamisen varmistamiseksi toteutamme systemaattista työkiertoa, sillä fysioterapeutit vaihtavat vastuuosastojaan noin kahden vuoden välein. Lauantaisin on töissä yksi fysioterapeutti koko Sydänsairaalassa. Keskeisintä työssä on potilasohjaus osastoilla ja poliklinikalla. Tärkeää on myös huolehtia tiedon siirtymisestä jatkofysioterapiasta vastaavalle taholle potilaan siirtyessä seuraavaan hoitopaikkaan. Olennainen osa työtä on myös potilaan läheisten ohjaaminen, jotta he voivat tukea omaa läheistään kuntoutumisessa sekä huolehtia omasta jaksamisestaan.

Kuntoutussunnittelijat mukana sydänpotilaan hoidossa

Fysioterapeuttien lisäksi kuntoutuksen tiimiimme kuuluu kaksi kuntoutussuunnittelijaa, jotka tekevät potilaillemme kuntoutustarpeen arvioinnin, laativat kuntoutumissuunnitelman ja seuraavat kuntoutusprosessia. Keskeisimpiä potilasryhmiä ovat sepelvaltimotauti-, sydänlihassairastuneet sekä aortta- ja läppäpotilaat. Osan potilaista he voivat tavata jo osastovaiheessa, mutta pääosin potilaat tulevat vasta myöhemmin yksilövastaanotolle. Kuntoutussuunnittelijat järjestävät Sydänsairaalan ensitietoryhmät, joissa myös fysioterapeuttimme toimivat asiantuntijaluennoitsijoina. Ryhmiä järjestetään sepelvaltimotautipotilaille sekä sydänleikkaukseen tuleville ja siinä olleille potilaille.

Kuntoutuksen työntekijät tekevät tiivistä moniammatillista yhteistyötä osastolla eri ammattiryhmien ja erityistyöntekijöiden kanssa, mutta myös alueellista yhteistyötä sydänhoitajien ja fysioterapeuttien sekä kolmannen sektorin edustajien kanssa. 

Riitan tiimi TAYS Sydänsairaalassa

Hoitoketjuissa mukana

Sydänpotilaiden hoidot kehittyvät jatkuvasti ja terveydenhuollon rakenteet elävät jatkuvassa muutoksessa, mikä näkyy työssämme jatkuvana hoitoprosessien ja -polkujen kehittämisenä sekä osallistumisena erilaisiin tutkimuksiin tai selvitystöihin. Potilasohjeet muuttuvat hoitomuotojen kehittymisen myötä ja niiden laatiminen ja päivittäminen on arkipäiväämme.

Sydänsairaalassa toimii moniammatillinen kuntoutustyöryhmä, jonka tehtävänä on kehittää kuntoutusta alueellamme. Sen yksi merkittävä tehtävä on järjestää alueen toimijoille vuosittain koulutusta sydänpotilaan hoidosta. Tänä vuonna olemme järjestäneet kolme yhteistyöpäivää alueen sydänhoitajille ja fysioterapeuteille tavoitteena luoda sujuva hoitopolku erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja edelleen kolmannen sektorin toimintaan. Päivillä olemme miettineet mm. tiedonkulun haasteita ja ratkaisuja siinä esiin tulleisiin ongelmiin sekä ohjaus- ja kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämistä. Sydänsairaalan väki tekee tiivistä yhteistyötä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa paitsi opiskelijaohjauksen parissa myös koulutuksen alueella. Tällä hetkellä suunnittelemme yhdessä moniammatillista täydennyskoulutusta sydänpotilaiden parissa työskenteleville hoitajille ja fysioterapeuteille. Tavoitteenamme on aloittaa 30 opintopisteen koulutus syksyllä 2019. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa olemme tehneet yhteistyötä osallistumalla sepelvaltimotauti- ja sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketjujen kehittämiseen alueellamme. Kolmannella sektorilla keskeisimpiä yhteiskumppaneitamme ovat Sydänliitto ja Hämeenmaan Sydänpiiri. Osa fysioterapeuteistamme toimii vapaa-ajallaan luennoitsijoina ja vetäjinä Sydänliiton tai Sydänpiirin tuottamilla kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskursseilla.

Kirje joulupukille

Toivoisin, että Suomessa olisi säädöksillä turvattu jokaiselle sydänpotilaalle sydänkuntoutus. Tällä pystyttäisiin turvaamaan se, että kukaan ei putoa sydänpotilaan palvelupolulta. Meidän tulisi tiivistää yhteistyötä hoitopolun jokaisella tasolla, jotta potilaan hoito etenisi systemaattisesti ja saumattomasti. Kaikkialla perusterveydenhuollossa olisi hyvä olla hoitajia ja fysioterapeutteja, jotka ovat korvamerkattuja sydänpotilaiden jatkohoitoon. Tällä hetkellä Pirkanmaalla ei jokaisella paikkakunnalla ole sydänhoitajakäytäntöä tai jos onkin, heillä on vastuullaan monta muuta diagnoosiryhmää. Intoa ja halua sydänpotilaiden hoitoon on, kunhan vain saisimme riittävästi resursseja työn tekemiseen. Sydänpotilaiden hoito kehittyy jatkuvasti ja edellyttää tietojen päivittämistä erilaisissa erikoistumis- ja täydennyskoulutuksissa. Tämän mahdollistaminen edellyttäisi reipasta satsausta koulutusmäärärahoihin, mikä on monesti haasteellista kuntien ja organisaatioiden tiukassa taloudellisessa tilanteessa.

On ilo olla kehittämässä sydänfysioterapiaa kaikkien innokkaiden fysioterapeuttien kanssa ja näkemisiin tammikuussa Tampereella! Ilmoittaudu mukaan Tampereelle 25.1.2019

Terkuin Riitta

Annukka ja Pirjo Sydänliitosta

Annukka ja Pirjo ovat sydänfysioterapeuteille tuttuja toimijoita Sydänliitossa. Potilasjärjestö on aina tehnyt tiivistä yhteistyötä fysioterapeuttien kanssa liikuntaan liittyvissä. Tällaisia terveisiä Annukalta ja Pirjolta:

Annukka: Olen Annukka Alapappila ja olen työskennellyt Sydänliitossa liikunta-asiantuntijana jo 18 vuotta. Koulutukseltani olen fysioterapeutti ja TtM, pääaineenani liikuntalääketiede. Sydänliitossa vastuualueenani on sydänyhteisön liikuntatoiminnan tukeminen, ammattilaisten työn tukeminen ja valtakunnalliseen liikuntapolitiikkaan osallistuminen Sydänliitolle keskeisissä asioissa.

Lähiaikoina työni painottuu mm. sydänyhdistyksien vertaisohjaajakoulutuksiin, yhdistyksien liikuntavastaavien tehtävän kuvaukseen yhdessä yhdistyksien kanssa ja liikuntatoimintamme vaikutuksien arviointiin. Olen mukana Liikuntatieteellisen seuran, Kuopion terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiön ja SoveLi ry:n hallituksissa. Vapaa-aikaani kuuluu lähinnä tennis, padel ja aikuisbaletti sekä joutilaasta ajasta nauttiminen 8,5 vuoden kunnan luottamustehtävien jälkeen. Aikuiset lapsetkin ovat jo lentäneet pesästä.

Pirjo ja Annukka

Pirjo: Olen Pirjo Suomalainen ja tällä hetkellä työskentelen Sydänliitossa kuntoutukseen liittyvien asioiden parissa kuten Tulppa-kuntoutus ja verkkosopeutumisvalmennus. Mielenkiintoista on myös tehdä työtä Tulppakuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksen parissa. Uutena haasteena on verkkokuntoutuksen kehittäminen.

Ammatilliset juureni ja myös aikaisempi työkokemukseni ovat fysioterapian parista. Olen koulutukseltani fysioterapeutti ja TtM. Aikuiset lapseni ovat jo lentäneet pois kotoa ja minulla on enemmän kuin aikaisemmin aikaa omille harrastuksilleni. Harrastan monipuolisesti liikuntaa kuten tanssillista voimistelua ja aikuisbalettia. Pyöräilen työmatkat keväästä syksyyn. Pidän myös valokuvaamisesta.

      

Millaisten sydänpotilasryhmien kanssa Sydänliitto toimii?

Sydänliitto on kaikkien sydänsairauksia sairastavien yhteisö. Työ painottuu suurimpiin sydänsairausryhmiin kuten esimerkiksi sepelvaltimotautiin , sydämen vajaatoimintaan ja eteisvärinään. Yhdistyksistä Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry, Karpatiat ry ja Sydänlapset- ja aikuiset keskittyvät kyseistä sydänsairautta sairastavien tukemiseen. Sydänpiirit tekevät sydäntyötä alueellisesti ja sydänyhdistykset paikallisesti.

Millaisia työkaluja fysioterapeuteille Sydänliitosta löytyy?

Sydan.fi -sivusto tarjoaa ajankohtaista tietoa sydänsairauksista, niiden hoidosta ja kuntoutuksesta. Sydänliiton Ammattilaisnetti kokoaa tiiviin tietopaketin työvälineineen fysioterapeuteille ja muille liikuttajille. Se tarjoaa muun muassa lomakkeita, valtakunnallisia liikuntaohjeita, kaavioita, taulukoita ja videoita. Sivusto on koottu yhteistyössä alan ammattilaisten kuten esimerkiksi sydänfysioterapeuttien ja kardiologien kanssa. Sydänliiton kehittämä jo 13 sairaanhoitopiirille levinnyt Tulppa-kuntoutus sisältää työvälineitä myös fysioterapeuteille.

Millainen koulutuksellinen työnjako Sydänliitolla ja Sydänfysioterapeutilla on? 

Sydänliitto painottaa tällä hetkellä koulutuksissaan moniammatillista yhteistyötä liikunnan, omahoidon ja kuntoutuksen parissa. Tämä tarkoittaa muun muassa Tulppa-koulutuksia, kuntien kaikkien liikuntaohjausta antavien yhteisiä koulutuksia ja valtakunnallisia koulutuspäiviä. Näemme, että Sydänfysioterapeuttien perinteiset koulutuspäivät keskittyvät suunnitellusti juuri sydänfysioterapian erityiskysymyksiin ja ammattitaitoa vahvistaviin pitkiin koulutuskokonaisuuksiin.

Millaista yhteistyötä Sydänpiirien ja Sydänyhdistysten kanssa toivoisitte fysioterapeuttien tekevän?

Ihannetapauksessa fysioterapeutti tuntee potilaansa alueen sydänpiirin palvelut ja suosittelee niitä. Lisäksi fysioterapeutti tekee mahdollisuuksiensa mukaan yhteistyötä sydänpiirin kanssa muun muassa luennoimalla tai toimimalla ohjaajana kuntoutuskursseilla tai muilla kursseilla. Ensitietopäivät ovat luonteva yhteistyömahdollisuus sairaalan fysioterapeuttien ja sydänpiirien -ja yhdistyksien välillä. Sydänyhdistykset järjestävät erilaista liikuntatoimintaa, ja siksi onkin keskeistä, että jokainen fysioterapeutti ohjaa potilaansa yhdistyksen pariin. Kun fysioterapeutti kertoo potilaalle mahdollisuudesta keskustella vertaistukihenkilön kanssa, löytyy usein väylä myös sydänyhdistykseen.

Millaista kuntoutustoimintaa Sydänliitto järjestää ja miten sellaiseen on mahdollista päästä mukaan?

Sydänliitto on valtakunnan suurin sydänkuntouttaja. Sen sopeutumisvalmennuskursseihin osallistuu noin 1500 henkilöä vuosittain. Kurssit ovat eripituisia, kestoltaan puolesta päivästä viikkoon. Kurssit ovat joko kuntoutuskursseja tai lyhyempiä teemakursseja kuten esim. verenpaine. Uutuutena on mahdollista osallistua teemakurssiin myös verkossa. Kursseille voi hakeutua omatoimisesti ja hakuohjeet löytyvät Sydänliiton sivuilta. Sydänpiirit antavat lisätietoa.

Tulppa-kuntoutus on kunnan terveyskeskuksen omaa toimintaa, johon voi hakeutua terveyskeskuksen sydänhoitajan tai lääkärin kautta. Tulppa-kuntoutus koostuu 8 -10 tapaamisesta ja 2 seurantatapaamisesta puolen vuoden ja vuoden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä. Kuntoutus on osallistujalle maksutonta.

Miten Sydänliitossa on lähdetty mukaan digitalisaatioon?

Sydänliitto ottaa isoa digiloikkaa. Sydän-lehti on digitaalisena lehtenä saavuttanut suosiota ja sillä oli 185000 lukijaa 10/2018. Potilasoppaat ovat siirtymässä digitaalisiksi. Sairastuneiden on mahdollisuus keskustella vertaisten ja ammattilaisten kanssa Sydän-chatissa. Sopeutuskursseja ja painonhallintakursseja on tarjolla verkossa. Erilaisten videoiden määrä kasvaa kovaa vauhtia. Koulutuksien ja erilaisten tapaamisen striimaus on jo arkipäivää ja webinaarit lähitulevaisuutta. Jäsenemme käyttävät mobiilia jäsenkorttia ja järjestönne sisäinen viestintä on sähköistä. Sydänyhdistyksille on rakentumassa sähköinen palvelutarjotin, joka kokoaa erilasia työkaluja ja palveluita niiden käyttöön.

Millaisia tulevaisuuden visioita Sydänliitolla on toimintaansa liittyen?

Sydänliiton strategiassa painotetaan elinvoimaista sydänyhteisöä ja voimavarojen vahvistamista. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikessa toiminnassamme huomioimme sydänpiirien ja -yhdistyksien näkökulman. Keskeistä on tavoittaa myös 50-60-vuotiaat kaupunkilaiset ja olla samalla haja-asutusalueella asuvien sairastuneiden tuki. Voimavarojen vahvistamisen tulee näkyä ja kuulua toiminnassamme. Pyrimme, että sairastuneella ja korkean riskin henkilöllä on tilanteestaan huolimatta toivoa paremmasta. Samalla etsimme tapoja, kuinka innostaa ihmisiä vapaaehtoistyöhön ja tukea heidän jaksamistaan.

Millaisia terveisiä haluaisitte lähettää sydänfysioterapeuteille?

Sydänliitto arvostaa sydänfysioterapeuttien työtä ja ammattitaitoa. Olemme yhteistyöhaluisia ja otammekin innolla vastaa kaikenlaisia kehittämisideoita sydänsairaan liikkumiseen, liikuttamiseen ja kuntoutukseen liittyen. Tervetuloa mukaan sydänpiirien -ja yhdistyksien toimintaan. Ilahduttavan moni onkin jo mukana esim. sopeutumisvalmennuskursseilla ja yhdistystoiminnassa.

Millaisia liikunnan aloittamista helpottavia vinkkejä teillä olisi sohvaperunoille?

Ups, sen kun joku keksii, niin saisi Nobelin palkinnon . Tänä päivänä puhutaan paljon luontoliikunnasta ja sen vaikutuksesta terveyteen. Siispä ehkä sohvaperunakin voi innostua metsäretkestä ja luonnon havainnoimisesta. Maltillinen ja nautinnollinen tahti takaavat hyvän olon retken jälkeenkin. Mukava seura ei ole pahitteeksi. Eikä ole hassumpaa viedä kotiin maasta kerättyjä havuja joulutunnelman luomiseksi. Kaiken kruunaa maukkaat retkieväät.