Kuntoutusylilääkärin mietteitä sydänkuntoutuksesta

Pasin mielenkiintoinen esitys sydänpotilaan työkyvyn arvioinnista

Pian päättyvän Sydänfysioterapeutti Pro-kurssin yksi osallistujista oli kuntoutusylilääkäri Pasi Tiihonen Vetrea Terveys Oy:sta. Pasin aito kiinnostus sydänkuntoutukseen on lämmittänyt mieltä ja virittänyt mielenkiintoisia keskusteluja hänen tuodessa lääkärin näkökulmaa aiheisiin. Oppimista on tapahtunut puolin ja toisin. Annetaanpa Pasin kertoa:

Olen valmistunut lääkäriksi 1996 ja yleislääketieteen erikoislääkäriksi 2007. Alun perin minusta piti tulla anestesialääkäri, mutta suunnitelmat muuttuivat kesken kaiken. Olen työskennellyt sairaalapuolella ja perusterveydenhuollossa.

Kuntoutuksen parissa olen ollut vuodesta 2010 alkaen, jolloin minut valittiin Vetrea Terveys Oy.n ylilääkäriksi. Sitä samaan pestiä hoidan edelleen. Tosin Vetrea Terveys on nykyään konserni, jonka ylilääkäri olen. Pääasiallinen kliinisen työn tekemisen paikka on Iisalmi. Kuntouksen parissa työskentelen hyvin laaja-alaisesti eri sairausryhmäkuntoutuksista työelämään suuntautuneisiin kuntoutuksiin.

Vetreassa tehdään aktiivista kehittämistyötä kuntoutuksessa

Yhtiössämme mietitään jatkuvasti uusia kuntoutuksen malleja ja erityisesti sellaisia, mistä löytyy näyttöä vaikuttavuudesta sekä siihen liittyen sellaisia kuntoutusmalleja, joille voisi olla tilausta ja tarvetta ja joita ei vielä juurikaan tuoteta Suomessa erityisen laajasti. Lähdimme esittelemään liikunnallista sydänkuntoutusmallia mm. eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle ja Sydänliittoon. Kävi ilmi, että tarve on olemassa tämänkaltaiselle kuntoutukselle.

Vetrean sydänkuntoutuskonsepti on lyhyesti sanottuna turvallista, mutta tehokasta liikunnallispohjaista sydänkuntoutusta sydänsairauksia sairastaville ihmisille tai niille, joilla on riskitekijöitä ja tehokkaan liikkunnan aloittaminen on turvallisempaa ohjatusti ja seuratusti. Taustalla voi olla jo sairastettu sydäntapahtuma tai, että sitä ei ole ollut. 

Sydänpotilaan harjoittelun monitorointia teoriassa...

Kuntoutus pohjautuu Custo Cardio - ohjelmaan ja siihen, että kuntoutujalle on tehty maksimaalinen rasituskoe (yleensä polkupyörätesti). Sen perusteella pystytään kullekin kuntoutujalle räätälöimään sopivan tehokas, mutta turvallinen liikuntaohjelma. Harjoittelu myöskin tehdään EKG seurannassa. Jatkossa voidaan sitten myös etäseurannassa ja annettujen rasitustasojen mukaan harjoitella muuallakin kuin meidän kiinteissä paikoissamme.

... ja käytännössä

Tarpeen mukaan tähän liikkunnalliseen sydänkuntoutukseen yhdistetään sitten muutakin elintapaohjausta tai ravitsemusneuvontaa. Tämän pohjalle voidaan myös räätälöidä ammatillista kuntoutusta, jossa päämääränä on takaisin työhön palaaminen sydäntapahtuman tai diagnoosin jälkeen.

Pro-koulutuksessa mukana

Ankaraa opiskelua

Uuden sydänkuntoutuskonseptin kehittämisen myötä alkoi tuntua tarpeelliselta syventää omaa tietämystä sydänkuntoutuksesta. Nimittäin lääkärikoulutuksessa siitä ei juurikaan puhuta tai opeteta. Meiltä ilmoittautui tähän sydänfysioterapia pro - koulutukseen kaksi fysioterapeuttia ja niinpä ajattelin, josko minä voisin tulla mukaan koulutukseen myöskin ja saisin asiasta tietämystä. Mukava kun kuntoutusalan ylilääkärinä tietää mitä tehdään oikeasti kuntoutujien kanssa.

Ajatukset sydänfysioterapiasta ovat syventyneet tai oikeastaan ne ovat syntyneet koulutuksen myötä. Suosittelen lämpimästi koulutusta kaikille fysioterapeuteille, jotka työskentelevät tai tulevat työskentelemään sydänsairaiden ihmisten parissa. Sydänsairaita tai suuren riskitekijäkasauman omaavia ihmisiä löytyy myös muiden sairauksien takia kuntoutukseen tulevista ihmisistä ja siinä mielessä tämä tietämys olisi hyvä olla melkeinpä kaikilla fysioterapeuteilla, mutta kohdennetusti tietysti niillä, jotka toimivat sydänkuntoutujien parissa.

Olipa kyse sitten sairaalan akuutimmasta toiminnasta tai sairaalan jälkeisestä pitempikestoisesta sydänkuntoutuksesta työskentelipä sitten julkisessa terveydenhuollossa tai yksityisellä puolella, oleellista on osata tehdä oikealla tavalla "sydänihmisten" kanssa kuntoutusta.

Ja ps. ei lääkäreillekään sydänkuntoutuksen tietämyksen lisääminen ole huonosta. Osattaisiin sitten ohjata ihmisiä, jotka tarvitsevat, sydänkuntoukseen. Siinä onkin monesti puutosta.

Sydänkuntoutukselle sille kuuluva asema

Sydänkuntoutus pitää saada hoitoketjuun mukaan yhtä lailla kuin vaikka laadukas lääkehoito. Lääkehoito ei lopu kun sairaalasta päästään. Kalliitkaan toimenpiteet sairaalassa eivät tuota tulosta, jos jatkohoito ontuu. Sydänpotilas ei saa pudota oman onnensa nojaan päästyään sairaalasta tai sydänkuntouksen saaminen jäädä liikaa oman aktiivisuuden varaan. Sydänkuntoutus pitää ottaa terveydenhuollon kontrolloimaksi ja ohjaamaksi. Toiminnan tuottaja voi sitten olla vaikka yksityinen sektori, mutta niin, että siellä pitää olla myös osaamista asiaan.

Lääkärin rooli sydänkuntoutuksessa

Lääkärien täytyisi ottaa vahvempi rooli sydänkuntoutukseen ohjaamisessa. Ja lääkärien tarvitsisi tietää, mitä sydänkuntoutus on. Ja kun lääkäri ohjaa potilaan sydänkuntoutukseen, hänen on hyvä tietää, miten siellä ihmisellä menee ja fysioterapeutilla pitää olla helppo ja kevyt kanava kysyä lääkäriltä, jos tulee ongelmakohtia kuntoutuksen aikana. Joskus voi tulla esille esim. ongelmia lääkityksen suhteen tai vaikka tahdistimen toiminnan suhteen rasituksessa. Potilaan,lääkärin ja fysioterapeutin olisi hyvä pitää yhteinen "aloituskokous", jotta kaikki tietävät missä mennään ja mitä tavoitellaan. Tämä olisi ideaalitilanne.

Omankin sydämen huolto tärkeää

Minulla on kolme lasta ja nykyinen puolisoni on kohta valmistuva tuore sydänfysioterapeutti. Harrastuksina laskettelu, moottorikelkkailu ja moottoripyöräily. Myös kuntosali, retkeily, pyöräily ja melominen kuuluvat ohjelmistoon. Kahvakuula tällä hetkellä vähän tauolla, aiemmin varsin säännöllisesti.

Liikkumisen tavalla tai toisella pyrin pitämään säännöllisenä elämässä mukana ja sen ohessa terveellisen ravinnon. Seuraan myös verenpaineitani. Se kun on yksi oleellisimmista asioista, jonka pitää olla kunnossa valtimosairauksien ehkäisyssä. Nämä samat asiat suojaavat myös aivoterveyttä. Mutta minulla on taipumusta sallia itselle liian usein ns. huonon ruuan päiviä ja se näkyy esim. painossa. Ammatin myötä on oppinut huomaamaan, että itsestä huolehtiminen kannattaa. Siitä ei pidä tehdä vain liian vaikeaa.

Summary

Pasi Tiihonen is working in Vetrea Company as a chief doctor. Vetrea products rehabilitation services in different kind of diseases, among heart diseases. When developing the new cardiac rehabilitation concept in Vetrea, Pasi wanted to increase his knowledge in cardiac rehabilitation and came to the Cardiac Physiotherapy Pro-course.

Pasi tells, that his thoughts about cardiac physiotherapy has increased and deepened during the education. He recommends the Pro-course to all physiotherapists who works or will work with heart disease people. And ,based on his own experience, he thinks that the education isn't bad to the physicians also.

The status of cardiac rehabilitation in Finland isn't now optimal. In future, rehabilitation must be a part of a treatment policy. The benefits of the expensive procedures could be higher with an optimal and professional rehabilitation.

Pasi takes care of his own health by exercising, eating healthy and listening to his spouse, who will soon be a new Cardiac Pro Physiotherapist.

EuroHeartCare 2019 ja muita kongresseja

Kerroin jo aikaisemmin, että minut valittiin ACNAPin (Association on Cardiovascular Nursing and Allied Professions) ohjelmakomiteaan 2018-2020. Valmistelut päätapahtumaan, EuroHeartCare-kongressiin ovat täydessä vauhdissa ja ohjelma alkaa olla valmis.

EuroHeartCare on suunnattu sydänpotilaiden hoito- ja terapiahenkilöstölle. Vuosittainen osallistujamäärä on ollut noin 600.

Tämän vuoden EuroHeartCare-kongressi on Milanossa 2.-4.5., parhaaseen kevätaikaan.

Ohjelmassa on 2-3 rinnakkaista ohjelmaa joten jokaiselle löytyy jotain. Fysioterapeuteille on lopulta aika paljonkin seurattavaa, sillä komitean organisaattorina toiminut britti Jennifer Jones on fysioterapeutti ja toi todella aktiivisesti kuntoutuspuolta esiin.

Meidän pikkuisen Suomen Sydänfysioterapeuttien edustus on Liisa Lumiahon harteilla. Hänellä on esitys Keski-Suomen elämäntaparyhmämallista lauantaiaamuna 4.5. Olemme Liisan kanssa Milanossa vappupäivästä lauantaihin. Nähdäänkös Milanossa?

Liisan esitys alkaa klo 9:10

CCNAP muutti nimensä tänä vuonna ACNAP:ksi

Viime vuoden keväällä osallistuin EuroHeartCare- kongressiin Ruotsissa ja olin todella yllättynyt, että suomalaisia osallistujia oli vain muutama, vaikka ihan naapurissa oli tarjolla niin korkeatasoista koulutusta. Minulla oli kongressissa posteriesitys pulmonaalihypertensiopotilaan liikuntaohjauksen organisoinnista ja sen perusteella rohkaisen muitakin mukaan. Ei tarvitse olla aina tutkimusta, jota esitellä; esimerkiksi potilastapaukset, toiminnan kehittäminen ja innovaatiot kiinnostavat.

Jöngköpingin kongressitalo, jossa tapahtuma järjestettiin

Toinen iso tapahtuma, johon ACNAP osallistuu, on ESCin vuosittainen pääkongressi, joka viime vuonna oli Munchenissa ja tänä vuonna Pariisissa. 

Euro Prevent-kongressi, jossa perinteisesti on ollut kuntoutus hyvin esillä, järjestetään puolestaan Lissabonissa huhtikuussa. 

EuroHeartCare 2019

Thursday 02 - Saturday 04 May 2019 
Milan - Italy

The event to attend for Cardiovascular Nurses and Allied Professionals.

EuroHeartCare is the annual meeting of the ESC Association on Cardiovascular Nursing and Allied Professions (ACNAP) aimed at helping support healthcare professionals deliver the best care possible to patients with cardiovascular disease.

Key Figures:

• 3 days, 20 sessions
• 50 international faculty members
• 200 abstracts, 500 delegates
• 40 countries represented
• Renowned International Faculty

More..

Annukka ja Pirjo Sydänliitosta

Annukka ja Pirjo ovat sydänfysioterapeuteille tuttuja toimijoita Sydänliitossa. Potilasjärjestö on aina tehnyt tiivistä yhteistyötä fysioterapeuttien kanssa liikuntaan liittyvissä. Tällaisia terveisiä Annukalta ja Pirjolta:

Annukka: Olen Annukka Alapappila ja olen työskennellyt Sydänliitossa liikunta-asiantuntijana jo 18 vuotta. Koulutukseltani olen fysioterapeutti ja TtM, pääaineenani liikuntalääketiede. Sydänliitossa vastuualueenani on sydänyhteisön liikuntatoiminnan tukeminen, ammattilaisten työn tukeminen ja valtakunnalliseen liikuntapolitiikkaan osallistuminen Sydänliitolle keskeisissä asioissa.

Lähiaikoina työni painottuu mm. sydänyhdistyksien vertaisohjaajakoulutuksiin, yhdistyksien liikuntavastaavien tehtävän kuvaukseen yhdessä yhdistyksien kanssa ja liikuntatoimintamme vaikutuksien arviointiin. Olen mukana Liikuntatieteellisen seuran, Kuopion terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiön ja SoveLi ry:n hallituksissa. Vapaa-aikaani kuuluu lähinnä tennis, padel ja aikuisbaletti sekä joutilaasta ajasta nauttiminen 8,5 vuoden kunnan luottamustehtävien jälkeen. Aikuiset lapsetkin ovat jo lentäneet pesästä.

Pirjo ja Annukka

Pirjo: Olen Pirjo Suomalainen ja tällä hetkellä työskentelen Sydänliitossa kuntoutukseen liittyvien asioiden parissa kuten Tulppa-kuntoutus ja verkkosopeutumisvalmennus. Mielenkiintoista on myös tehdä työtä Tulppakuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksen parissa. Uutena haasteena on verkkokuntoutuksen kehittäminen.

Ammatilliset juureni ja myös aikaisempi työkokemukseni ovat fysioterapian parista. Olen koulutukseltani fysioterapeutti ja TtM. Aikuiset lapseni ovat jo lentäneet pois kotoa ja minulla on enemmän kuin aikaisemmin aikaa omille harrastuksilleni. Harrastan monipuolisesti liikuntaa kuten tanssillista voimistelua ja aikuisbalettia. Pyöräilen työmatkat keväästä syksyyn. Pidän myös valokuvaamisesta.

      

Millaisten sydänpotilasryhmien kanssa Sydänliitto toimii?

Sydänliitto on kaikkien sydänsairauksia sairastavien yhteisö. Työ painottuu suurimpiin sydänsairausryhmiin kuten esimerkiksi sepelvaltimotautiin , sydämen vajaatoimintaan ja eteisvärinään. Yhdistyksistä Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry, Karpatiat ry ja Sydänlapset- ja aikuiset keskittyvät kyseistä sydänsairautta sairastavien tukemiseen. Sydänpiirit tekevät sydäntyötä alueellisesti ja sydänyhdistykset paikallisesti.

Millaisia työkaluja fysioterapeuteille Sydänliitosta löytyy?

Sydan.fi -sivusto tarjoaa ajankohtaista tietoa sydänsairauksista, niiden hoidosta ja kuntoutuksesta. Sydänliiton Ammattilaisnetti kokoaa tiiviin tietopaketin työvälineineen fysioterapeuteille ja muille liikuttajille. Se tarjoaa muun muassa lomakkeita, valtakunnallisia liikuntaohjeita, kaavioita, taulukoita ja videoita. Sivusto on koottu yhteistyössä alan ammattilaisten kuten esimerkiksi sydänfysioterapeuttien ja kardiologien kanssa. Sydänliiton kehittämä jo 13 sairaanhoitopiirille levinnyt Tulppa-kuntoutus sisältää työvälineitä myös fysioterapeuteille.

Millainen koulutuksellinen työnjako Sydänliitolla ja Sydänfysioterapeutilla on? 

Sydänliitto painottaa tällä hetkellä koulutuksissaan moniammatillista yhteistyötä liikunnan, omahoidon ja kuntoutuksen parissa. Tämä tarkoittaa muun muassa Tulppa-koulutuksia, kuntien kaikkien liikuntaohjausta antavien yhteisiä koulutuksia ja valtakunnallisia koulutuspäiviä. Näemme, että Sydänfysioterapeuttien perinteiset koulutuspäivät keskittyvät suunnitellusti juuri sydänfysioterapian erityiskysymyksiin ja ammattitaitoa vahvistaviin pitkiin koulutuskokonaisuuksiin.

Millaista yhteistyötä Sydänpiirien ja Sydänyhdistysten kanssa toivoisitte fysioterapeuttien tekevän?

Ihannetapauksessa fysioterapeutti tuntee potilaansa alueen sydänpiirin palvelut ja suosittelee niitä. Lisäksi fysioterapeutti tekee mahdollisuuksiensa mukaan yhteistyötä sydänpiirin kanssa muun muassa luennoimalla tai toimimalla ohjaajana kuntoutuskursseilla tai muilla kursseilla. Ensitietopäivät ovat luonteva yhteistyömahdollisuus sairaalan fysioterapeuttien ja sydänpiirien -ja yhdistyksien välillä. Sydänyhdistykset järjestävät erilaista liikuntatoimintaa, ja siksi onkin keskeistä, että jokainen fysioterapeutti ohjaa potilaansa yhdistyksen pariin. Kun fysioterapeutti kertoo potilaalle mahdollisuudesta keskustella vertaistukihenkilön kanssa, löytyy usein väylä myös sydänyhdistykseen.

Millaista kuntoutustoimintaa Sydänliitto järjestää ja miten sellaiseen on mahdollista päästä mukaan?

Sydänliitto on valtakunnan suurin sydänkuntouttaja. Sen sopeutumisvalmennuskursseihin osallistuu noin 1500 henkilöä vuosittain. Kurssit ovat eripituisia, kestoltaan puolesta päivästä viikkoon. Kurssit ovat joko kuntoutuskursseja tai lyhyempiä teemakursseja kuten esim. verenpaine. Uutuutena on mahdollista osallistua teemakurssiin myös verkossa. Kursseille voi hakeutua omatoimisesti ja hakuohjeet löytyvät Sydänliiton sivuilta. Sydänpiirit antavat lisätietoa.

Tulppa-kuntoutus on kunnan terveyskeskuksen omaa toimintaa, johon voi hakeutua terveyskeskuksen sydänhoitajan tai lääkärin kautta. Tulppa-kuntoutus koostuu 8 -10 tapaamisesta ja 2 seurantatapaamisesta puolen vuoden ja vuoden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä. Kuntoutus on osallistujalle maksutonta.

Miten Sydänliitossa on lähdetty mukaan digitalisaatioon?

Sydänliitto ottaa isoa digiloikkaa. Sydän-lehti on digitaalisena lehtenä saavuttanut suosiota ja sillä oli 185000 lukijaa 10/2018. Potilasoppaat ovat siirtymässä digitaalisiksi. Sairastuneiden on mahdollisuus keskustella vertaisten ja ammattilaisten kanssa Sydän-chatissa. Sopeutuskursseja ja painonhallintakursseja on tarjolla verkossa. Erilaisten videoiden määrä kasvaa kovaa vauhtia. Koulutuksien ja erilaisten tapaamisen striimaus on jo arkipäivää ja webinaarit lähitulevaisuutta. Jäsenemme käyttävät mobiilia jäsenkorttia ja järjestönne sisäinen viestintä on sähköistä. Sydänyhdistyksille on rakentumassa sähköinen palvelutarjotin, joka kokoaa erilasia työkaluja ja palveluita niiden käyttöön.

Millaisia tulevaisuuden visioita Sydänliitolla on toimintaansa liittyen?

Sydänliiton strategiassa painotetaan elinvoimaista sydänyhteisöä ja voimavarojen vahvistamista. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikessa toiminnassamme huomioimme sydänpiirien ja -yhdistyksien näkökulman. Keskeistä on tavoittaa myös 50-60-vuotiaat kaupunkilaiset ja olla samalla haja-asutusalueella asuvien sairastuneiden tuki. Voimavarojen vahvistamisen tulee näkyä ja kuulua toiminnassamme. Pyrimme, että sairastuneella ja korkean riskin henkilöllä on tilanteestaan huolimatta toivoa paremmasta. Samalla etsimme tapoja, kuinka innostaa ihmisiä vapaaehtoistyöhön ja tukea heidän jaksamistaan.

Millaisia terveisiä haluaisitte lähettää sydänfysioterapeuteille?

Sydänliitto arvostaa sydänfysioterapeuttien työtä ja ammattitaitoa. Olemme yhteistyöhaluisia ja otammekin innolla vastaa kaikenlaisia kehittämisideoita sydänsairaan liikkumiseen, liikuttamiseen ja kuntoutukseen liittyen. Tervetuloa mukaan sydänpiirien -ja yhdistyksien toimintaan. Ilahduttavan moni onkin jo mukana esim. sopeutumisvalmennuskursseilla ja yhdistystoiminnassa.

Millaisia liikunnan aloittamista helpottavia vinkkejä teillä olisi sohvaperunoille?

Ups, sen kun joku keksii, niin saisi Nobelin palkinnon . Tänä päivänä puhutaan paljon luontoliikunnasta ja sen vaikutuksesta terveyteen. Siispä ehkä sohvaperunakin voi innostua metsäretkestä ja luonnon havainnoimisesta. Maltillinen ja nautinnollinen tahti takaavat hyvän olon retken jälkeenkin. Mukava seura ei ole pahitteeksi. Eikä ole hassumpaa viedä kotiin maasta kerättyjä havuja joulutunnelman luomiseksi. Kaiken kruunaa maukkaat retkieväät.

Sydänfysioterapiapäivät 2018

Hyviä syitä liikkua

Tämän vuoden Sydänfysioterapiapäiville kokoontui salillinen aktiivisia sydänkuntouksesta kiinnostuneita fysioterapeutteja.

Kahden päivän aikana saimme kuulla upeat kokonaisuudet

• tahdistimista, niiden indikaatioista, tyypeistä ja liikunnasta erilaisten tahdistimien kanssa, asiantuntijoina Biotronicin tahdistinasiantuntija Marco Mara,  sydänfysioterapeutti Tommi Vuorimies ja tahdistinhoitaja  Maarit Salmelainen
• sydänsarkoidoosista, josta kertoivat  kardiologi Tuukka Joki ja sydänfysioterapeutti Hanna Baduel
• sykejohtoisesta harjoittelusta käytännössä, tähän Susanna Antikainen Fysio Centeristä ja Vesa Väänänen Fysiolinelta olivat järjestäneet demotilaisuuden

Pienempiä esityksiä saatiin seurata mm.

• palautumisen mittaamisesta, stressistä ja rentoutumiskeinoista, josta kertoi hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen (joka pitää myös blogia aiheesta)
• GAS-tavoitteen asettelusta sydänfysioterapeutti ja fysioterapianopettaja Pirjo Mäki-Natusen opastamana
• Diabeteksen ja erityisesti insuliiniresistenssin huomioimisesta fysioterapiassa Kalle Laineen asiantuntevan esityksen muodossa
• Sauna-asiasta terveisiä sydänfysioterapeuteille lähetti etäluennon kautta Jari Laukkanen

Vesa Väänänen ja Susanna Antikainen kertovat sykejohtoisesta harjoittelusta

Nyt kannattaa laittaa kalenteriin muistiin päivämäärä 25.1. 2019. Tuolloin kokoonnumme Tampereella TAYSin uudessa Sydänsairaalassa. Päivien teemoina on aamupäivällä TOS ja iltapäivällä läppäkirurgia ja fysioterapia. Kannattaa seurata Sydänfysioterapeuttien nettisivuja www.sydanfysioterapeutit.fi. Ohjelmaa päivitetään sinne ja sivujen kautta voit myös ilmoittautua mukaan.

Sydänfysioterapeutti yrittäjänä

Personal Fysio-yrittäjä Sari

Olen Sari Mikkola (os Weiland), nelikymppinen Helsinkiläinen fysioterapeutti. Työskentelen yrittäjänä perustamassani Personal Fysio nimisessä lämminhenkisessä fysikaalisessa hoitolaitoksessa Etu-Töölössä. Tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme löytämään terveyttä edistävä elämäntapa ja auttaa heitä löytämään liikunnan ilo yksilölliset tarpeet huomioiden. Joukostamme löytyy sydänfysioterapian lisäksi laajasti myös muuta osaamista (www.personalfysio.com)

Sari vetää useita sydänryhmiä viikossa

Vastaan myös Helsingin Sydänyhdistyksen kuntouttavien liikuntaryhmien toiminnasta ja toteuttamisesta. Sydäntiimissäni toimii 2 muuta fysioterapeuttia. Viikossa meillä on tarjolla 19 tuntia ryhmämuotoista kuntoutusta; vesijumppaa, sali- ja kuntosaliliikuntaa. Ryhmien koko on maksimissaan 12 henkilöä, mikä mahdollistaa hyvin yksilöllisen ohjauksen ryhmän sisällä. Ohjausta tukee myös kauden alussa ja lopussa tehtävät henkilökohtaiset mittaukset ja haastattelut.

Meditaatiohetki rannalla

Urani alussa olin viiden vuoden ajan fysioterapeuttina erikoissairaanhoidossa, mutta yksityispuoli tuntui houkuttelevalta vaihtoehdolta 3-ja 6-vuotiaiden lasten äitinä. Isoa hyppyä en ole katunut, vaikka ajoittain yrittäjyys vaatii itse fysioterapiatyön lisäksi melkoisesti voimavaroja myös ns. byrokratian rattaissa. Onnekseni itse työ on niin antoisaa, että sen voimalla jaksaa myös ”pakolliset” muut asiat. Sydänryhmiä olen ohjannut lähes 10 vuotta. Tarve tämän kaltaisille ryhmille on ollut ilmeinen, sillä kysyntä kasvaa jatkuvasti ja tällä hetkellä tarjonta on kasvanut lähes 100%. Uutena tarjontana aloitamme 1/2019 MediYogan, joka on rauhallinen ja terapeuttinen joogamuoto soveltuen kaikille iästä ja liikuntakyvystä riippumatta.

Työ sydän- ja hengitysryhmien parissa on todella antoisaa. Voin sanoa, että rakastan työtäni ja sitä, että saan tehdä sitä omalla käsialallani. Tavoitteenani on kehittyä ja kehittää toimintatapojamme jatkuvasti asiakkaita paremmin palveleviksi. Vuosien varrella olen saanut paljon uutta tietoa ja tukea ajatuksilleni sydänfysioterapiapäiviltä. Viime vuoden sydän Pro-koulutus innosti minua entisestään uskomaan unelmiini, joista poiki mm. ensimmäinen sydänkuntoutusmatka Fuengirolaan 16 sydänkuntoutujan ja sydänfysioterapiakollegani kanssa sekä 33 sivuinen ”Sydän ja aktiivinen arki” -omaharjoitteluopas (jota saa tilata minulta). Syventävistä opinnoista sain valtavasti uutta tietoa, ihania kontakteja kollegoihin ja uskallusta haastaa itseäni yhä uudenlaisten toimintatapojen toteuttamiseksi.

Sydänkuntoutusta Fuengirolassa

Koulutuksen myötä olen myös saanut pyyntöjä luennoimaan sydän ja liikunta aiheesta mm. Helsingin ja Aurinkorannikon sydänyhdistyksiltä ja Etelä-Suomen sydänpiiriltä. Luennointi on terapiatyön rinnalla mukavaa vaihtelua.

Ryhmien ja luentojen lisäksi vastaanotollani käy säännöllisesti erilaisista sydänoireista kärsiviä yksilöasiakkaita, joiden kanssa käymme läpi heidän sydäntilanteensa ja siihen soveltuvat tavat kuntoutua. Työssäni vastaan tulevia sydändiagnooseja ovat mm.sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, Takotsubo, läppäviat, pallolaajennetut, ohitusleikatut, flimmeri, sydämen vajaatoiminta, sydänsarkoidoosi ja pulmonaalihypertensio.

Omastakin kunnosta on huolehdittava

Kymmenen vuotta sydänfysioterapian parissa on tietenkin antanut varmuutta työn tekemiseen. Tietotaidon kehittyminen ja kokemus sekä kontaktit alan huippuammattilaisiin luovat hienon mahdollisuuden kehittää tätä erikoisosaamisaluetta. Teen tätä työtä sydämelläni ja koen työni tärkeäksi ja erittäin palkitsevaksi. On hienoa, että ihmiset hymyilevät tullessaan ja vielä leveämmin lähtiessään.

Sydänfysioterapia on todella mielenkiintoista. Mitä enemmän siitä tietää sen enemmän haluaa tietää lisää. Lisäksi sydänfysioterapeutit porukkana ovat upea, iloinen ja kannustava ammattilaisten ryhmä. Tällainen joukko auttaa jaksamaan työssä ja innostaa kehittymään entisestään.

Oppimisen ja työni lisäksi minun sydämeni nauttii perheestä ja muista läheisistäni, monipuolisesta liikunnasta, luonnosta, mökkeilystä, kunnon unista ja hyvästä ruoasta.

Mottoni: Älä murehdi etukäteen, ajattele positiivisesti

Ystävällisin terveisin
Sari Mikkola
Personal Fysio
Caloniuksenkatu 7 B 21, 00100 Hki
www.personalfysio.com
040-5365409

Summary

Sari Mikkola is a cardiac physiotherapist who has an own physiotherapy clinic in Helsinki. She is specialized in cardiac rehabilitation and meets patients individually and in groups. She also educate cardiac patients and health care professionals and works as a teacher in heart association's rehabilitation journeys. Sari's clients have different kind of cardiac diagnosis: CHD, HF, valvular diseases, cardiac sarcoidosis and heart surgery. Sari thinks that the community of Finnish Cardiac Physiotherapists is a way to educate herself and discus with colleagues, which keeps the motivation high. Sari likes outside exercises, good sleep and delicious food. Her power sentence is: Don't worry too early, think positively.

Verkoistoissa on voimaa!

Olisi mukava osata asiat alusta loppuun ja olisi hienoa, jos olisi sen lisäksi aina aikaa perehtyä uuteen. Nykyisessä tietotulvassa se on kuitenkin mahdotonta ja nuppi hajoaa jos sitä ei usko. Onneksi on päteviä ja avomielisiä kolleegoja ja asiantuntijoita, joita voi hyödyntää ainakin sen selvittämiseen, mikä on edes tarpeellista tietää. Keskusteluista saa myös vertaistukea jos riittämättömyydentunne meinaa vallata mielen (joskus on mukava huomata, että on joku muukin yhtä pihalla).

Sydänkuntoutuksen verkostot ovat moninaiset

Tiimityö on joskus aika rasittavaa, mutta parhaimmillaan siinä kuitenkin oppii sellaisiakin asioita, joihin muuten ei viitsisi paneutua. Itse olen saanut toimia useammassakin työryhmässä, jossa on ollut mukana huippuasiantuntijoita ja yleensä he ovat olleet huipputyyppejä muutenkin. Olen tietysti oppinutkin jotain, mutta hienointa on ollut tutustuminen ihmisiin, joiden puoleen voi kääntyä kiperissä kysymyksissä (ja pyytää luennoimaan koulutuspäiville).

Some-verkostoitumista

Sosiaalinen media mahdollistaa helpon tavan verkostoitua samanhenkisten kanssa. Esimerkiksi "Fyssarit ja lekurit"-fb-ryhmässä  kysellään, vastaillaan ja jaetaan tietoa, ja vaikka ei itse olisi kovin aktiivinen, paljon mielenkiintoista asiaa on tarjolla. Sydänfysioterapeuteilla on oma fb-ryhmänsä, joka toistaiseksi on ollut lähinnä informaatiokanava, mutta mikään ei estä virittelemästä keskustelua aiheesta kuin aiheesta. Vaikka itse en ole kovin lämmennyt Twitterille, siellä on monia asiantuntijoita, jotka välittävät mielenkiintoisia uutisia ja tutkimustuloksia, niistä on nopeaa poimia kiinnostavat.

Kansainvälistä verkostoitumista

Sydänfysioterapia on meillä sen verran pienen piirin erikoisalaa, että mitään suuria kansainvälisiä tapahtumia emme ole järjestäneet. Ehkä vielä joskus tulevaisuudessa... Sydänfysioterapeutit ovat olleet muutamissa kansainvälisissä kongresseissa luennoimassa tai posteriesitysten kanssa ja tutustuneet eurooppalaisiin kolleegoihin. Itselleni on ollut mieleenpainuva tilaisuus kansainvälinen pulmonaalihypertensioforum Wienissä viime vuonna. Minulla oli siellä esitys pulmonaalihypertensiopotilaan fysioterapiasta/liikunnasta ja onnistuin sen kamalan jännittämisen jälkeen jotenkin viemään läpi. Ruotsalaiset osallistujat innostuivat tekemästäni (suomenkielisestä) oppaasta ja sain juuri pari viikkoa sitten ruotsiksi käännetyn oppaan käsiini (näytti aivan ihmeen pätevältä ulkomaankielisenä). Tänä vuonna minut valittiin ACNAPin (Association of Cardiovascular Nursing & Allied Profession) program committeen jäseneksi, katsotaan, millaista kansainvälistä verkostoitumista se tarkoittaa.

Tilaisuuksia verkostoitumiselle

Oikeastaan aloin kirjoittaa tätä juttua sen takia, että seuraavat Sydänfysioterapiapäivät, 22.-23.11.,  järjestetään Jyväskylässä. Sinne ehtii vielä ilmoittautua. Emme järjestä Jyväskylässä iltaohjelmaa, mutta ensimmäisen päivän päätteeksi verkostoidumme, onnittelemme itseämme ja toisiamme kuoharilla ja pikku purtavalla pienessä get-together-partyssa. Tulethan mukaan.

Jos Jyväskylään lähtö ei onnistu, heti tammikuussa Tampereen Sydänsairaalan fysioterapeutit järjestävät koulutuspäivän sydänkirurgisen potilaan fysioterapia-teemalla  ja esittelevät samalla upouutta sydänsairaalaa. Molemmat koulutustilaisuudet ovat oiva paikka verkostoitumiselle.

Suomen Sydänfysioterapeutit

Vielä mainostan sydänfysioterapeuttien omaa yhteisöä Suomen Sydänfysioterapeutit ry:tä. Yhdistys on perustettu v. 2000 eli on jo 18-vuotias, täysi-ikäinen.



Meitä on useita perustajajäseniä edelleen toimimassa erilaisissa rooleissa ja nopealla laskutoimituksella voitte päätellä, että nuorennusleikkaus saattaisi olla paikallaan. Emme ole toimineet tiukkapipoisen määrätietoisesti vaan voimavarojen ja innostuksen mukaan, oikeasti suurella sydämellä.

Sydänfysioterapeuttien kantavina ajatuksina koko yhdistyksen olemassolon ajan on ollut näyttöön perustuvuuden lisäksi avoin tiedonjako ja yhteisöllisyys. Ei ole mitään järkeä pihdata ideoita ja ajatuksia, jotka voivat hyödyttää muitakin tai parhaassa tapauksessa jalostua vielä paremmiksi. Koulutuspäivien järjestämisessä olemme hyödyntäneet jäsenten erilaista osaamista niin, että tilaisuudet ovat yleensä tulleet ja menneet ilman valtavaa stressiä (ja tietysti olemme häikäilemättä hyödyntäneet omia verkostojamme asiantuntijaluennoitsijoita haaliessa).

Tervetuloa mukaan. Nyt erityisesti kannattaa liittyä yhdistykseen, sillä ensi vuonna meillä on jäsenille ihana yllätys. Pitää jo lopettaa, etten vain paljasta sitä.

Meidän ihana sydäntiimi

Kerron nyt tärkeästä porukasta, omasta sydänfysioterapeuttitiimistämme. Olen työskennellyt KYSin sydänosastoilla ja poliklinikalla yli 20 vuoden ajan. Näiden vuosien aikana sydänpotilaista huolehtivien fysioterapeuttien tiimi on kasvanut niin, että nykyisin meitä on 7. Tämä erilaisten ja erikoisten  persoonien kokoonpano vastaa fysioterapiasta sydänosaston lisäksi sydänkirurgialla, sydänvalvonnassa, sydäntutkimus- ja toimenpideosastoilla, sydänkeskuksen ja fysiatrian sydänpoliklinikoilla sekä teho-osastolla.


Sydäntiimistä paikalla Päivi, Eero, Matti, Renja, Riina ja Leena. Kuva Kalle Kosunen



Kuntosaliharjoittelu on osa sydänkuntoutusta

Vuosien myötä sairaalamme sydänfysioterapeuttien tiimi on muotoutunut tiiviiksi ja innostuneeksi ryhmäksi. Yhdessä on saatu kaikenlaista aikaan. Meillä on ollut onni saada tehdä työtä sellaisten kardiologien, kirurgien ja fysiatrien kanssa, jotka ovat arvostaneet fysioterapiaa ja kannustaneet meitä kehittämään toimintaamme. Fysioterapiakäytännöt ja painopistealueet ovat vuosien myötä muuttuneet, esimerkiksi ohitusleikkauksia tehdään enää noin viidennes siitä, mitä huippuvuosina. Toisaalta fysioterapian piiriin on tullut jatkuvasti uusia sydändiagnooseja, osa sellaisia, joista ei ole aikaisemmin tiedetty mitään ja osa sellaisia, joille liikunta on aikaisemmin ollut kontraindisoitua. Haasteita riittää.



Rytmin monitorointia varten asennetaan elektrodit rintakehälle

Tällä hetkellä sydänfysioterapeutin työhön KYSissä kuuluu

• potilastyö, tämä on tärkein, tapaamme potilaita sekä osastoilla että fysiatrian ja sydänpoliklinikoilla, yksilöllisesti ja ryhmissä (meillä toimivat sydänpotilaiden varhaiskuntoutusryhmät, sydänsiirtoa odottavien ryhmä, ASO-ryhmä, erityistä tukea tarvitsevien toipujien ryhmä ja osallistumme sepelvaltimo-, vajaatoiminta- ja flimmeriensitietopäiviin)
• potilasohjausmateriaalin tuottaminen
• alueellisen yhteistyön järjestäminen ja yhteistyöverkoston ylläpito
• hoitoketjutyöryhmiin osallistuminen ja niissä vastuualueena liikuntaohjauksen organisointi
• alueellisen sydänkoulutuksen järjestäminen
• Terveyskylän ja Terveysportin sisällöntuottamiseen osallistuminen
• tutkimuksiin osallistuminen

KYSin ohjeet ovat vapaasti käytettävissä ja löytyvät psshp.fi-sivuilta

Sydäntiimi. Kuva: Kalle Kosunen

Hoitoketju kaiken a ja o

Osastovaihe on nykyään todella lyhyt ja yleensä fysioterapeutti ehtii tavata potilaan korkeintaan muutamia kertoja, usein vain kerran. Hoitoketjun merkitys on aivan oleellinen ja sairaalassa se oikeastaan vain napsaistaan käyntiin. Täällä Pohjois-Savossa sydänpotilaan liikunnallinen hoitoketju toimii melko hyvin ja syynä on asiaan sitoutuneiden terveyskeskusfysioterapeuttien lisäksi se, että toimimme sovitun hoitokäytännön mukaan. Lääkärin lähetettä sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiaan ja jatko-ohjaukseen ei erikseen tarvita vaan käytäntö on sovittu palvelusopimuksella. Terveyskeskusfysioterapeutti myös kutsuu potilaan seurantakäynnille eli potilaan ei tarvitse itse yrittää tavoitella fysioterapeuttia. Harvinaiset ja vakavat sydänsairaudet jäävät KYSin seurantaan, myös fysioterapian osalta.

Tiimin jäsenistä 2 on saanut sydänfysioterapian erikoistumiskoulutuksen ja 2 on parasta aikaa koulutuksessa. Erikoistuminen lisää motivaatiota ja uskallusta tarttua haasteisiin. Hyvä yhteistyö ja mielenkiintoinen työn sisältö ovat avaintekijöitä työssä jaksamisessa.

Lue lisää
KYSin sydänkeskuksen kardiologian toiminta Terveyskylässä
KYSin kardiologia PSSHP:n sivuilla
KYSin kuntoutuksen potilasohjeet

PS. Tämä juttu oli pakko tehdä ennen kuin esittelen Keski-Suomen Keskussairaalan virkeät ja innovatiiviset sydänfysioterapeutit.

Summary

 I have worked in Kuopio University Hospital almost 30 years and over 20 of them with cardiac patients. When I started in the cardiac ward, there were no written policy about physiotherapy. So it was difficult to start but also offered a great possibility to create all systems from the beginning.

Today physiotherapist's work in Kuopio University hospital includes

• working with patients, the most important part of the job; we meet patients in the wards and on the outpatient clinics, personally and in groups (we have rehabilitation groups to patients after an acute event, waiting for heart transplantation, claudication and we also take part to the multidisciplinary education groups to CHD-, HF- and FA-patients)
• producing the education material to cardiac patients
• responsibility of regional physiotherapy co-operation and education
• working in national "Health Village"-project in a cardiac rehabilitation group
• assistance in medical research

Patients stays very short time in the hospital, so the co-operation with physiotherapists in community health center is important. In Kuopio area we have quite good system with cardiac patients' education and the important thing is, that there is no need for the doctor's referral.

In the "heart team" there are 2 physiotherapists who have got a special education in cardiac rehabilitation and 2 are on the pro-course. More knowledge, more motivation.

Sydänsiirto on sydämen asia

Sydämensiirto on hyvin vaikean sydämen vajaatoiminnan viimeinen hoitovaihtoehto. Kun siirtoon päädytään, sydämessä tapahtuneet muutokset ovat peruuttamattomia ja usein pahenevia. Siirtoajankohta olisi ihanteellisimmillaan sellainen, että sydämen heikentyneestä toiminnasta ei ole vielä aiheutunut muiden elinten pysyviä vaurioita.

Wikipedian piirroskuva siirtosydämestä

Sydänsiirtoja tehdään Suomessa vuosittain parisenkymmentä ja tähän mennessä niitä on tehty yli 500. Sydänsiirrot on keskitetty Helsinkiin Meilahden sairaalaan, mikä on tietysti ihan luonnollista niiden vähäisen määrän vuoksi. Ennen siirtolistalle päätymistä potilas käy Meilahdessa kattavat siirtoselvittelyt ja kun siirtolistalle on päädytty, alkaa lyhempi tai pidempi odotus. Kunnon ylläpito odotusaikana on tärkeää leikkauksen jälkeisen toipumisen edistämiseksi.

Meillä KYSissä oli sattumoisin vuonna 2015 kolme melko samanikäistä potilasta yhtä aikaa sydänsiirtolistalla. Emme tietenkään voineet kertoa heistä toisilleen, mutta sydänfysioterapeuttitiimissämme saimme ajatuksen perustaa "kunnonsäilytysryhmän" siirtoa odottaville, yhdessä sydämen vajaatoimintahoitajan kanssa. Kun sydänsiirtopotilaiden hoidosta vastaava kardiologi Anu Turpeinen näytti vihreää valoa, ryhmätoiminta aloitettiin. Aluksi kokoonnuimme milloin kenellekin sopi, mutta pian sovimme ryhmän kokoontumisajaksi kuukauden ensimmäisen keskiviikon.

Joku voi ihmetellä, miten sydänsiirtoa odottava voi enää harjoitella. Harjoittelun tarkoituksena on säilyttää lihasten kestävyys ja voima niin hyvin kuin mahdollista sairasta sydäntä liikaa rasittamatta. Toteuttamalla kuntoilu niin, että harjoitetaan yhtä lihasryhmää kerrallaan ja huolehditaan riittävästä palautumisesta, sydämen kuormittuminen jää kohtuulliseksi. Tärkeimmät lihasryhmät suorituskyvyn kannalta ovat alaraajojen isot lihakset, pohje-, reisi- ja pakaralihakset. Näiden lihasten voiman ja kestävyyden ylläpito on melko yksinkertaista, mutta joskus puuduttavaa. Ryhmän ideana on ollut antaa vinkkejä omatoimiseen harjoitteluun, joka voi tapahtua kotona tai kuntosalilla. Sydämensiirron jälkeen kunnon kohennus on helpompi aloittaa kun on edes vähän "pohjia".

Fyysisen harjoittelun ohjaaminen on yksi osa ryhmän sisältöä. Lisäksi mittaamme säännöllisesti suorituskykyä, jotta nähdään, missä mennään. Kiinnitämme huomiota myös rentoutumiseen ja turhan rasituksen keventämiseen. Hengityslihasten harjoittaminen etukäteen tehostaa keuhkotuuletusta myös leikkauksen jälkeen. Varaamme aina aikaa myös keskusteluun ja ajatusten vaihtoon. Uusi ryhmäläinen toivotetaan tervetulleeksi lyhyellä oman tarinan kertomisella. Vajaatoimintahoitaja arvioi osallistujien mahdollisia oireita ja huolehtii tarvittavista jatkotoimenpiteistä jos jotain poikkeavaa ilmenee. Oma osamme on olla rinnallakulkijoita, kuuntelijoita ja kannustajia äärimmäisen stressaavassa tilanteessa.

Ryhmä alkoi kolmella siirtoa odottavalla, mutta on kasvanut vähitellen uusilla osallistujilla. Vajaatoimintahoitaja kutsuu potilaan ryhmään kun siirtoselvittelyjen jälkeen tehdään päätös siirtolistalle ottamisesta. Näiden kolmen vuoden aikana uuden sydämen on saanut 8 ryhmäläistä. Uuden sydämen saaneet ovat jatkaneet ryhmässä toisten tärkeinä tsemppaajina.

Olemme pyrkineet huomioimaan tapaamisten sisällöissä ryhmäläisten toiveet ja niinpä mukana on ollut kardiologi, ravitsemusterapeutti ja toimintaterapeutti, jatkossa myös psykiatrinen sairaanhoitaja. Fysioterapeutti ja sydämen vajaatoimintahoitaja ovat mukana jokaisella tapaamisella. Olemme pikku hiljaa kehittäneet toimintaa ja osastomme fysioterapeutti Riina Lappi teki sydänfysioterapian Pro-opinnoissaan liikuntaohjekirjan fysioterapeutille ja sydänsiirtoa odottavalle potilaalle.

Olimme ajatelleet, että ryhmäläiset saisivat toisistaan vertaistukea, mutta emme arvanneet, miten iso merkitys sillä on. Ryhmä on muotoutunut tiiviiksi ja pitää yhteyttä muuallakin kuin sairaalatapaamisissa. Ryhmässä on tällä hetkellä 9-12 osallistujaa, välillä enemmänkin kun perheenjäsenet ovat mukana. Sydämensiirto on iso asia koko perheelle.

Sydämensiirtopotilaiden hoito Helsingissä on huippuammattitaitoista. Potilaat kuitenkin odottavat uutta sydäntä kotonaan ja palaavat siirron jälkeen kotipaikkakunnilleen, ja hoito siirtyy alkuseurannan jälkeen oman yliopisto- tai keskussairaalan vastuulle. Tällaista ryhmätoimintaa kuin meillä, ei ole toistaiseksi järjestetty muualla Suomessa. Ryhmäläiset ovat toivoneet asialle julkisuutta, että muuallakin huomattaisiin organisoida vastaavaa toimintaa.  

Nyt kun ryhmä on toiminut kolmen vuoden ajan, ihmettelemme, miksemme aloittaneet sitä aikaisemmin. Ison ja kalliin toimenpiteen yhteydessä pitäisi huolehtia kaikin keinoin parhaasta mahdollisesta lopputuloksesta. Tässä tapauksessa kyse on hyvin pienestä panostuksesta. Osallistujilta saamamme palautteen perusteella panostus on kuitenkin merkityksellistä ja kannustaa meitäkin toiminnan kehittämiseen.

Arto kertoo oman tarinansa. Kuva Kalle Kosunen

Lue Arton kertomus

Lue lisää sydänsiirrosta

Read about heart transplantation

Summary

In Finland heart transplants are performed about 20 in year and from y 1985 over 500. All heart transplants are centralized in Helsinki University Hospital, where the patients stay few weeks. Heart transplants are performed when other treatments for heart problems haven't worked, leading to heart failure.

In 2015 we had three patients, same age, waiting for a transplant operation. We organized a "fit-saving-group" in our hospital (Kuopio University Hospital), the physiotherapist and heart failure nurse was supervising their exercise. The group has grown so that now we have 9-11 participants, 8 of them have got a new heart. When a new patient is accepted to the transplant list, we call him/her to the group.  Arto, who is in the photo, got a new heart in 2016 and after that he has won 3 gold medals in European Transplant and Dialysis Sports Championships (in basket ball, badminton and javelin). The great inspiration to the others.

The group has been important to patients but also to their spouses. We had no idea, how hard and full of stress the situation can be to the family members. It has also been amazing to see that it can be possible to save or even increase muscle strength with seriously ill heart. This group has educated and encouraged us in cardiac rehabilitation and humanity.

Ville Karhunen: Sydänkuntoutuksen merkityksiä

Ville Karhusen tänä vuonna 2018 hyväksytyn pro gradun aihe käsitteli sydänkuntoutuksen merkityksiä sydänkuntoutujille. Gradu on tehty Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksella ja on osa isompaa tutkimusta jonka KELA on rahoittanut. Villen työstä nousi esille seikkoja, jotka sydänkuntoutuksessa on tärkeää ottaa huomioon:

Kuntoutujalla on toivo terveydenmuutoksesta sekä toivo paremmasta hyvinvoinnista. Näiden taustalla on pelko sairaudesta ja huoli omasta terveydestä. Kuntoutujalla on halua kuntoutua, mutta hänellä saattaa olla myös ennakkoluuloja kuntoutusta kohtaan. Nämä ennakkoluulot johtuvat pelosta uuttaa kohtaan ja pelosta epäonnistua. Kuntoutuja saattaa kokea muutokset liian suurina ja ajatella, että vaikka yrittää muutosta niin paluu vanhaan on edessä. Nämä asenteet ja ennakkoluulot voivat heijastua varsinkin omatoimisen jakson aikana niin, että kuntoutusmotivaatiota on vaikeaa löytää itsestään ja kuntoutuja luovuttaa helpommin.

Kuntoutuja saa kuitenkin hyvän pohjan kuntoutukselle kuntoutusviikoilla, jolloin hän on vertaisryhmän kanssa osallistumassa kuntoutukseen. Kuntoutujalle vaikeinta on omatoiminen kuntoutusjakso. Silloin kuntoutujan tulisi löytää itsestään motivaatio tehdä suunnitellut asiat. Elämäntapojen muutos onkin kuntoutujalle suuri ja vaikea tavoite saavutettavaksi. Kuntoutujaa voidaan kuitenkin tukea monilla eri tavoilla. Teknologian avulla kuntoutujalle voidaan asettaa pienempiä tavoitteita, joita suorittamalla liikkuminen voi tulla osaksi hänen elämäntapaansa. Teknologian avulla kuntoutuja voi seurata omaa edistymistään ja samalla saada välittömän palautteen tekemisistään. 

Läheisten tuki on kuntoutujalle tärkeää. Läheisten osallistuessa kuntoutujan mukana toimintaan, kuntoutuja voi saada lisää motivaatiota kuntoutumista kohtaan. Kuntoutujan kannalta tärkeää on myös se, että tavoitteet ovat saavutettavissa olevia.

Merkityksellisimmiksi seikoiksi kuntoutumisen kannalta nousivat

• toivo terveyden muutoksesta
• ennakkoluulot kuntoutuksesta
• kuntoutusviikot
• omatoimisen kuntoutuksen haasteet
• teknologia kuntoutuksen apuna
• läheisten tuki

Minua tietysti alkoi kiinnostaa, mikäs mies tämä Ville Karhunen oikein on ja pakkohan sitä oli selvittää. Tällaisia asioita Ville kertoi:

Olen 34- vuotias mies Jyväskylästä ja harrastan pallopelejä, kuntosalia sekä lukemista. Aikaisemmalta koulutukseltani olen mm. fysioterapeutti sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja. Valmistuin juuri terveystieteiden maisteriksi, fysioterapia pääaineena. Sivuaineena suoritin opettajaopinnot ja tavoitteena olisikin saada työpaikka opettajana. Minua on kiinnostanut kouluaikana erityisesti kuntoutujien omat kokemukset kuntoutuksesta. Aiheena se oli ajatuksissa jo ennen gradun aloittamista ja aloitusvaiheessa se sitten tarkentui sydänpotilaisiin.

Gradun perusteella pelko uutta kohtaan voi vähentää halua osallistua kuntoutukseen. Saattaa olla, että kuntoutuja ei usko muutoksen mahdollisuuksiin ja halu osallistua vähenee. Mukana saattaa olla myös pelko siitä, että joutuu pettymään. Kuntoutujat haluavat kyllä tietoa ja ohjausta, mutta kun uutta tietoa tulee paljon niin sen sisäistäminen voi olla vaikeaa. Mielestäni näihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan riittävällä tuella ja ohjauksella.

Jos mahdollisuudet olisivat rajattomat, niin aiheesta tarvittaisiin lisää tutkimustietoa ja mielellään vielä monesta eri näkökulmasta. Haluaisin myös, että kuntoutusryhmät jatkaisivat toimintaa kuntoutusviikkojen jälkeen. Tämä vaatii tietenkin sen, että kaikki ovat samalta alueelta kotoisin ja heillä on jokin paikka missä jatkaa kuntoutumista. Rajattomilla mahdollisuuksilla, jokaisella ryhmällä olisi oma kuntouttajaryhmä avustamassa.

Gradussa omatoiminen kuntoutusaika näyttäytyi haasteellisimmalta, eli ihan jokaisen oma arki. Arjessa tulee kuitenkin ne omat päätökset ja haasteet eteen. Kuntoutuminen on pitkä prosessi ja varmasti kaikille tulee ne omat haasteet siinä, kuinka saada elämäntapoja muutettua.

Vertaistuen merkitys näyttäytyi suurena apuna kuntoutujille. Kuntoutujat pitivät siitä, että oman tarinan sai jakaa vertaisen kanssa, joka ymmärsi tilanteen. Vertaistuki vaikuttaisi olevan jaksamisen ja henkisen puolen kannalta tärkeä osa kuntoutumista.

Ryhmässä saadaan sosiaalisia kontakteja vertaisiin ja ohjaajiin. Ryhmätilanteet koettiin miellyttäviksi ja hauskoiksi tavoiksi kuntoutua. Yksilöohjausta kaivattiin oman tilanteen ohjaukseen ja kuntoutuksen henkilökohtaiseen suunnitteluun. Molemmille tavoille on siis paikkansa.

Virtuaalikuntoutus voi mielestäni olla uhka, jos se syrjäyttää täysin kasvokkain tapahtuvan ohjauksen. Virtuaalikuntoutuksessa on paljon mahdollisuuksia, joita pitäisi tutkia. Kuntoutuksen tukena virtuaalinen kuntoutus on suuri mahdollisuus.

Jos itse olisin potilaan asemassa, toivoisin, että minulle jaksettaisiin selittää asiat tarvittaessa moneen kertaan ja tehtäisiin suunnitelma juuri minulle ja minun tarpeisiini. Kuunneltaisiin potilasta.

Itse huolehdin hyvinvoinnista urheilemalla ja lepäämällä. Kun asiat ovat tasapainossa niin yleensä vointikin on parempi. Viimeisin teko oman hyvinvoinnin eteen on karkkilakko.

Lisää aiheesta voit kysellä Villeltä: villekarhunen@outlook.com

Karhunen, Ville 2018. Meanings of rehabilitation for cardio patient

Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, physiotherapy 23 p 1 appendices.

This work is part of a broader rehabilitation project for heart patients. The research framework for a wider study was a randomized controlled arrangement. Randomization is implemented at group level and in pairs of two consecutive groups.

The purpose of my graduate thesis was to find out what kind of meanings the heart rehabilitees give to rehabilitation. The subjects of the study were rehabilitation patients with coronary artery disease at the Peurungan Rehabilitation Center. As a material I had four group interviews with a total duration of 3 hours 2 minutes and 35 seconds. There were altogether 106 A4 pages of interviews. In my work, I used a phenomenological approach because I wanted to concentrate to the meaning of patients. In the analysis, I used Giorg's method, which is suitable, for meaning analysing.

As a result of my work, six key meanings emerged from cardiovascular health:

• hope for change in health
• prejudices about rehabilitation
• rehabilitation weeks
• challenges of independent rehabilitation
• technology for rehabilitation
• support from relatives 

The rehabilitees have hope for health change and hope for better well-being. They have also fears of illness and worry about their own health. The rehabilitees have a desire to rehabilitate, but he may also have prejudices about rehabilitation. These prejudices are due to fear of a new and fear of failure. Rehabilitation may be overwhelming and rehabilitees might go back to old habits. These attitudes and prejudices can be reflected, especially during the independent period, so that it is difficult to find rehabilitation motivation and give up of rehabilitation easier. However, the rehabilitator gets a good basis for rehabilitation during the rehabilitation weeks when he is participating in rehabilitation with a peer group.

The most difficult part of the rehabilitator is an independent rehabilitation period. Then a rehabilitator should find self-motivation to do the things which has been planned. The change of lifestyle is therefore a great and difficult goal for the rehabilitator to achieve. However, rehabilitation can be supported in many different ways. Technology allows the rehabilitator to set smaller goals so that movement can become a part of his or her lifestyle. Technology enables rehabilitees to track their own progress while gaining immediate feedback. Close-up support is important to the rehabilitees. In conclusion, it is important to support rehabilitees hope for change in health and make achievable goals.

Maailman sydänpäivä 29.9. Pukeudu punaiseen!

Sydänsairaudet ja aivohalvaus ovat maailman mittakaavassa johtavat kuolinsyyt, 17,1 miljoonaa ihmistä/vuosi. Tämä määrä on paljon enemmän kuin syövät, HIV ja AIDS tai malaria.

Vuodesta 2009 lähtien Maailman sydänpäivää on vietetty 29. syyskuuta. Päivän tavoitteena on kiinnittää huomiota sydänsairauksien ja aivohalvausten ehkäisyyn. Parhaat lääkkeet näiden sairauksien ehkäisyyn ovat yksinkertaisia: tupakoinnin lopettaminen, liikunta ja sydänterveellinen, paljon kasviksia sisältävä ruoka.

Epäterveellinen ruokavalio, liikunnan puute, korkea verenpaine, korkeat veren rasva-arvot ja veren sokeri ovat tekijöitä, jotka uhkaavat terveyttä, mutta joihin pystyy myös vaikuttamaan. Erityisen tärkeää olisi antaa lapsille ja nuorille hyvän, terveellisen elämäntavan malli.

Monilla on halua edistää terveyttä elämäntavoilla, mutta siihen saatetaan kaivata tukea ja rohkaisua. Kyllä suomalaiset tietävät, että liikunta on terveellistä ja kohottaa kuntoa tai että kasvikset ovat hyvästä, silti toteutus ei aina onnistu. Elämäntavan muuttaminen ei ole kovin helppoa. Esimerkiksi pitemmän liikkumattomuusjakson jälkeen kroppa ei enää kaipaakaan liikuntaa, ei vaikka kuinka tietäisi, että liikkeelle pitäisi lähteä. Mobiiliaplikaatiokin on helppo sulkea ja unohtaa. Tämän johdattelun jälkeen voidaankin todeta, että me fysioterapeutit voimme olla aika hyvässä tilanteessa kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen tukijoina. Pukeudutaan punaiseen 29.9. tämän muistuttamiseksi.

Pukeudu punaiseen 29.9.

About Heart Day 29.9.

Heart Day is part of an international campaign to spread awareness about heart disease and stroke prevention. This is the perfect day to quit smoking, get exercising and start eating healthy – all in the name of keeping your ticker in good working order, and improving the health and well being of people the world over.

The World Heart Federation have found that heart disease and strokes are the world’s leading cause of death, killing 17.1 million people every year – that’s more than victims of cancer, HIV and AIDS and malaria.

Overeating, lack of exercise, unhealthy diets and high blood pressure, cholesterol and glucose levels are all factors which can trigger heart disease and threaten our own lives, and those of loved ones. Heart Day was set up to drive home the message that heart problems can be prevented.

The aim is to improve health globally by encouraging people to make lifestyle changes and promoting education internationally about ways to be good to your heart. This lesson is becoming increasingly relevant as reports of obesity, poor diet and physical inactivity in children and young people become more and more common.

Events take place to promote healthy hearts. So on Heart Day, get involved, eat your fruit and veg and get outside; both you and your heart will feel the benefits.

Sydänlääkkeet ja liikunta

Sydänpotilaiden kanssa työskennellessä joutuu usein tilanteeseen, jossa joutuu pohtimaan, johtuvatko potilaan oireet huonosta kunnosta, sydänsairaudesta vai lääkityksestä.

Yleisesti sanotaan, että sydänlääkkeet eivät vaikuta liikuntakelpoisuuteen. Tämä pitää paikkansa ja lääkitys ylipäätään mahdollistaa monissa tapauksissa liikunnan harrastamisen. Kuitenkin itse liikuntasuorituksen aikana ne voivat joko parantaa tai heikentää suoritusta. Suurimmalla osalla lääkkeistä ei ole vaikutusta suorituskykyyn, mutta ne tulee silti ottaa huomioon liikunnassa.

Sepelvaltimotautipotilaan lääkityspaketti sisältää tavallisesti

- ASAn eli asetyylisalisyylihapon
- beetasasalpaajan
- pitkävaikutteisen nitron
- kolesterolia alentava lääkitys

Lisäksi tilanteen mukaan
- verenpainelääke
- antikoagulantti
- diureetti

Tämä taulukko ei  varmastikaan ole aivan täydellinen. Kauppanimiä en laittanut, koska niiden päivittäminen olisi liian työlästä.

Lääkeryhmä (kauppanimiä)	Toivottu vaikutus	Liikunnassa huomioitava
ASA (Primaspan)	Veritulppien esto	Ei vaikuta liikuntaan. Hidastaa jonkin verran veren hyytymistä, mutta ei merkitystä liikunnan kannalta
Betasalpaajat Luelisää	Sykkeen hidastuminen, verenpaineen lasku, sydämen työmäärän vähentyminen	Pienentää minuuttitilavuutta alentuneen sykkeen vuoksi ja sitä myötä heikentää jonkin verran maksimaalista suorituskykyä. Toisaalta hitaamman sykkeen aikana sepelvaltimoiden verenkierto pysyy parempana ja oireeton suorituskyky paranee. Jos syke jää liikkuessa kovin matalaksi, toimivat lihakset menevät herkästi ”hapoille”. Ellei ole mahdollista vähentää annosta, alaraajojen hapenottokyvyn parantamiseen tulee kiinnittää huomiota, esim. intervalliharjoittelulla ja erityisen huolellisella alkuverryttelyllä. Monilla beetasalpaajan käyttäjillä raajat palelevat herkästi, joten ne on varsinkin viileällä tai tuulisella säällä puettava lämpimästi. Astmaatikoilla beetasalpaajat lisäävät astmakohtauksen riskiä. Voivat alentaa potenssia.
Nitraatit Lue lisää	Verisuonten laajeneminen, sydämen työmäärän vähentyminen	Pikanitro/ Dinit-suihke otetaan sydänoireiden ilmaantuessa. Pääsääntöisesti liikunta tapahtuu oirekynnyksen alapuolella, mutta jos oireet ovat herkässä, nitrotabletin tai -suihkeen voi ottaa etukäteen. Ellei 2-3 suihkekertaa helpota oireita, on tilattava ambulanssi. Jos suihkeita on otettu useita, verenpaine voi laskea liikaa ja oireena on huimaus. Pitkävaikutteinen nitro otetaan ohjeen mukaan säännöllisesti ja se nostaa oireetonta suorituskykyä. Varsinkin alkuvaiheessa aiheuttaa monille päänsärkyä.
Statiinit Lue lisää	Veren rasva-profiilin parantaminen	Voivat aiheuttaa lihaskipuja. Hyvin harvinaisena haittavaikutuksena voi ilmetä statiinimyopatia, jolloin seerumin kreatiinikinaasiarvo suurentuu jopa kymmenkertaiseksi normaaliin nähden. Lihaskipuja voi aiheuttaa moni muukin vaiva, mutta jos syynä selkeästi on statiinit, annostusta tai valmistetta vaihtamalla usein löytyy sopiva lääkitys.
Antikoagulantit	Hidastavat veren hyytymistä. Käytetään yleensä eteisvärinässä, keuhko- ja laskimotulppien hoidossa, tekoläpän asentamisen jälkeen veritulppien ehkäisyyn	Lisäävät verenvuotoriskiä ja mustelmataipumusta. Vältettävä kontaktiurheilua, kaatumisia ja ruhjeita. Lue tarkemmin miten vaikuttaa fysioterapiaan.
Diureetit Lue lisää	Nesteenpoistolääkkeet poistavat nestettä elimistöstä. Ne vähentävät verivolyymia, laskevat verenpainetta ja vähentävät sydämen työmäärää. Käytetään sydämen vajaatoiminnan hoidossa.	Verivolyymi ja samalla laskimopaluu vähenee, tämä heikentää minuuttivolyymia. Toisaalta vajaatoimisessa sydämessä runsas verivolyymi aiheuttaa veren pakkaantumisen keuhkoihin ja laskimoihin. Jos diureetteja tulee otettua liikaa, kuivuminen altistaa eteisvärinälle. Liian voimakas nesteenpoistuminen saattaa myös häiritä suolatasapainoa. Saatavat aiheuttaa potenssiongelmia.
ACE-estäjät Lue lisää	Laajentavat verisuonia, alentavat verenpainetta ja vähentävät sydämen työmäärää. Käytetään kohonnen verenpaineen hoitoon, ison infarktin jälkeen.	Pienentävät minuuttitilavuutta. Yleensä eivät vaikuta liikuntaan ellei verenpaineen lasku ole aivan huomattava, jolloin on syytä jo neuvotella annostuksen muuttamisesta. Aiheuttavat herkästi kuivaa yskää
AT-reseptorin-salpaajat	Vaikutukset samat kuin ACE-estäjillä, mutta eivät yleensä aiheuta yskää	Katso edellä
Kalsium-salpaajat	Laajentavat verisuonia ja alentavat verenpainetta, osa kalsiumsalpaajista vaikuttaa myös sykettä alentavasti	Pienentävät minuuttitilavuutta. Osittain samat vaikutukset kuin betasalpaajilla, erityisesti jos sykettä alentava vaikutus. Voivat aiheuttaa punoitusta ja huimausta, joillekin päänsärkyä.
ADP-reseptorin-salpaajat (klopidogreeli, prasugreeli ja tikagrelori)	Verihiutaleiden takertumisen estäminen	Käytetään pallolaajennuksen ja stenttauksen jälkeen. Hidastavat veren hyytymistä ja lisäävät mustelmataipumusta. Näitä käytetään yleensä 6-12kk toimenpiteen jälkeen eikä niiden käyttöön saa tulla taukoja. Vältettävä lajeja, joissa voi tulla iskuja ja ruhjeita.
Kipulääkkeet	Muiden kuin sydänoireiden hoitamiseen	Ensisijaisesti kipulääkkeeksi suositellaan parasetamolia. Ei suositella tulehduskipulääkkeiden käyttöä, varsinkin pitkäaikaisessa käytössä heikentävät verenpainelääkkeiden tehoa. Antikoagulanttien kanssa ei suositella tulehduskipulääkkeitä, koska vaikuttavat veren hyytymiseen.

Sydänsairauksien hoidossa käytetyistä lääkkeistä on kattava kuvaus Sydänliiton sivuilla  Kattavasti lääketietoa on myös Kodin lääkeoppaassa.

Lisätietoa lääkkeistä ja liikunnasta

Verenpainelääkkeet, Duodecim

Heart rate and blood pressure responses to medication

Adapted from American College of Sport Medicine (2013). ACM's guidelines for exercise testing and prescription.