keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Sydänfysioterapeutti Nina Joutsen Hyvinkäältä


Sydänfysioterapeutti Nina. Kuva Vera Haarakangas
Ninaan sain tutustua hänen osallistuessaan ensimmäiselle sydänfysioterapia Pro-kurssille. Sittemmin olemme tehneet yhteistyötä Terveyskylän sydänliikuntaosioiden työstämisessä. Ninan hienoja valokuvia, taidevalokuvia suorastaan, seuraan Instagrammissa. Nina esittelee itsensä näin:

Olen helsinkiläissyntyinen fysioterapeutti YAMK Nurmijärveltä ja 4:n nyt jo aikuisen lapsen äiti. Ensimmäinen työpaikkani valmistuttuani 1991 lääkintävoimistelijaksi oli silloinen Peijas-Rekolan, nykyisin Peijaksen sairaala, mutta HUS Hyvinkään sairaalassa olen työskennellyt vuodesta 2001 lähtien. 

Urani aikana olen työskennellyt pääosin alusta lähtien sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosastolla, jossa työhön on aina kuulunut myös polikliinista potilaiden kohtaamista. Sydänpotilaat ovatkin tätä kautta tulleet vuosien varrella tutuiksi ja siksi lähdin aikanani kartuttamaan omaa osaamistani sydänpotilaiden fysioterapiassa. Erikoisalana se on aina ollut erittäin kiinnostava ja olen kokenut sen mielekkäänä, joskin myös haastavana. Uutta tietoa tulee jatkuvasti ja vahvaa näyttöähän liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta on ollut hyödynnettävissä jo pitkään.


Jossain vaiheessa lisäopinnot kiinnostivat ja veivät mukanaan. Suoritin 6 vuotta sitten työn ohella Kuntoutuksen YAMK-tutkinnon. Se toi syvyyttä ja lisäosaamista laajemminkin moniasiantuntijuuteen pohjautuvaan kuntoutuksen kehittämisosaamiseen.

Hallinnollisiin tehtäviin tutustumassa


Viime vuoden puolella loikkasin hetkeksi ihan muihin tehtäviin, kun otin vastaan osastonhoitajan sijaisuuden sairaalamme osastoryhmän keskitetyt palvelut-yksikössä. Puhtaasti johtamiseen ja hallinnollisiin tehtäviin tutustumista siis, mutta huomasin, että vaikka alaisenani ei ollut ainoatakaan fysioterapeuttia tai ns. kuntoutuksen työntekijää, oli yhdyspintaa kuntoutuksen kanssa runsaasti. Ja vaikka opeteltavia uusia asioita oli paljon, oli näkökulman vaihdos erittäin tervetullut ja antoisa ihan oman organisaation toiminnan tuntemisenkin kannalta.

Vertaistuki- ja asiakasraatitoiminta Hyvinkään sairaalassa


Oh- sijaisuuden päätyttyä jatkoin vielä esimieheni pyynnöstä "ekskursiotani" sairaalamme palvelupiste Sopessa toisena koordinaattorina sijaistaen pitkää poissaoloa. Soppi toimii matalan kynnyksen palvelu- ja informaatiopisteenä sairaalan asiakkaille; potilaille, heidän läheisilleen sekä myös henkilökunnalle. Sieltä käsin koordinoidaan myös vapaaehtoistoimintaa (aula-avustajat ja vertaistukihenkilöt) sekä asiakkaan osallisuuden lisäämiseen liittyviä toimintoja kuten kokemusasiantuntija- ja asiakasraatitoimintaa, joiden molempien tarkoituksena on kehittää prosesseja asiakaslähtöisemmiksi. 

Sydänpotilailla on sairaalassamme omat vertaistukihenkilönsä, jotka osallistuvat viikottain sydänpotilaille suunnattuille ryhmäluennoille vuodeosastolla ja tapaavat potilaita tarvittaessa myös sitten henkilökohtaisestikin. On ollut ihana huomata, miten innokkaita ja motivoituneita kaikki vapaaehtoiset ovat tehtävissään ja heitä todella tarvitaan! Myös asiakasraadin jäseniltä on tullut paljon arvokasta tietoa, mitä on voitu ja voidaan jatkossa hyödyntää palveluiden ja toimintojen kehittämisessä. Eli toistaiseksi nyt jonkin aikaa katselen sydänpotilaidenkin prosesseja hieman erilaisesta vinkkelistä.

Terveyskylässä mukana


Kuntoutumistalon sydäntyöryhmässä minulla on ollut ilo ja etuoikeus olla mukana kehittämässä virtuaalisia palveluita osana sydänpotilaiden kuntoutumisprosesseja jo useamman vuoden ajan. Kansallisen sydänfysioterapian ammattilaisista koostuvan työryhmän kanssa olemme koostaneet yleisluontoisia oppaita sydänkuntoutujille Terveyskylän kansalaisille avoimien palveluiden puolelle. Työtä on tehty ryhmänä kasvotusten sekä myös aina osin digitaalisia Skype-ryhmäverkkopuheluja hyödyntäen. Kokousten välillä vastuuta on jaettu myös osiin tekijöiden kesken ja kokouksissa sitten yhdessä hiottu materiaali lopulliseen versioonsa.
Työstämiämme liikunnallisia kuntoutumisoppaita on julkaistu tähän mennessä sydäninfarktista toipuvalle potilaalle, vajaatoimintaa sairastavalle potilaalle sekä potilaalle, jolla on sydämentahdistin. Lisäksi sydänpotilaalle löytyy myös opas, josta löytyy yleistä tietoa sydänkuntoutuksesta. Valmiina, mutta vielä julkaisemista vaille ovat lisäksi liikunta sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeen sekä liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa –oppaat.
Seuraavaksi työn alle otamme liikuntaoppaan sternotomian jälkeiseen kuntoutumiseen.
Materiaalia on syntynyt paljon ja sitä on usein jouduttu tiivistämään ja rajaamaankin. Mitään ei ole tarvinnut kuitenkaan hylätä lopullisesti, vaan sitä vodaan hyödyntää ammattilaisille rakentuvassa Terveyskylän osiossa.


Sydänfysioterapiaoppia hankkimassa


Olen osallistunut Suomen sydänfysioterapeuttien järjestämiin koulutuksiin yli 10 vuoden ajan. Ne ovat alusta alkaen aina olleet erittäin laadukkaita ja kattavia paketteja suoraan käytäntöön ja potilaan hyödyksi. Ihmisen kokonaisvaltainen huomioiminen myös sydänpotilaan kuntoutuksessa on nähty aina tärkeässä roolissa. 

Nähdessäni ilmoituksen sydänfysioterapian Pro-kurssista, oli itsestään selvää, että hakeutuisin sille mukaan. Kiitokset omalle työyksikölleni siitä, että se on aina pyrkinyt mahdollistamaan ammatillisen kehittymisen ja kouluttautumisen sekä nähnyt niiden tuoman lisäarvon niin potilaan, kuin fysioterapian ja kuntoutuksen laadunkin näkökulmasta.
Pro-kurssi oli vaativa, tiivis ja intensiivinen paketti sydänpotilaiden fysioterapiaa patofysiologiasta tieteelliseen tutkimukseen ja kaikkea siltä väliltä. Vaikka asia oli osin tuttuakin, sitä päästiin käsittelemään reilusti pintaa syvemmältä. Kurssilaiset olivat kaikki erittäin motivoituneita ja innostuneita ja koko kurssin ehkä parasta antia olivat ne kysymykset ja keskustelut, joita koulutuksen aikana saimme jakaa keskenämme. Koulutus vahvisti myös olemassa olevaa kollegiaalista verkostoa, minkä näen tärkeänä sydänfysioterapian jatkokehittymisenkin kannalta. Hyviä yhteisiä toimintatapoja ja käytänteitä jaettiin avoimesti ja niitä sai vapaasti luvan kanssa "varastaa ja parastaa". 

Eri puolella Suomea järjestetyt lähijaksot antoivat mahdollisuuden tutustua myös erilaisiin sydänfysioterapian yksikköihin, mikä toi uusia ideoita varmasti monelle meistä kurssilaisista.
Koulutuksen aikana saimme mahdollisuuden myös osallistua sisällöllisesti erittäin antoisaan kardiologisten hoitajien 25-vuotis juhlasymposiumiin Finlandiatalolla ja juhlistaa heidän kanssaan samalla omaa valmistumistamme huikeassa iltajuhlassa. Samassa juhlavassa tilaisuudessa saimme sitten myös upeat Sydänfysioterapeutti-merkkimme sekä kurssitodistuksemme.

Suosittelen koulutusta ehdottomasti kaikille fysioterapeuteille, jotka työssään kohtaavat sydänpotilaita. Oli ilo lukea 2. Pro- kurssilla olleen lääkärin kommentti siitä, että se soveltuisi myös sisällöllisesti erittäin hyvin lääkärien koulutusohjelmaan. Siitä olemme kaikki kurssin käyneet varmasti hänen kanssaan täysin samaa mieltä. 
Nina saa Pro-kurssitodistuksensa Liisa Lumiaholta


Verkostoituminen edistää ammatillista kehittymistä


Näen verkostoitumisen työkaluna ja taitona yhdistää ammattilaisia ja osaamista. Se tukee hyvien käytänteiden jakamista sekä mahdollistaa reflektoinnin kansallisesti ja miksei kansainvälisestikin. Lisäksi se brändää sydänfysioterapian osaajat ammatillisesti yhteen ja vahvistaa siten heidän ammatillista itsetuntoaan ja näkökulmaansa sydänfysioterapian ydinasioista. Kaikilla tavoin siis palvelee meitä sydänfysioterapeutteja. Suomen sydänfysioterapeutit yhdistyksenä on toiminut ja edelleen toimii mielestäni tässä merkittävänä perustana ja työrukkasena. Kiitos siitä!

Lasten liikuntaan pitää satsata


Jos minulla olisi valtaa edistää sydänterveyttä valtakunnallisesti, preventiivisessä mielessä aloittaisin satsaamalla päiväkotien ja koulujen liikuntaan ja terveyskasvatukseen sekä määrällisesti että laadullisesti. Palkkaisin sinne asiantuntevia koulufysioterapeutteja, jotka tukevat lasten liikunnallisia valmiuksia ja taitoja sekä ohjaavat ergonomiassa lapsia ja nuoria opettajien työparina. Tästähän toimintamallistahan meillä on jo hyviä kokemuksia. Liikunta taitaa myös olla niitä ainoita aineita, joihin ei säännönmukaisesti saa tukiopetusta. Siihen panostaisin. Liikunnallisen taidon oppiminen ja osaaminen motivoi myös tekemään sitä useammin jatkossakin.

Sydänkuntoutus kannattaa


Sydänpotilaiden liikunnallinen kuntoutus voisi olla myös vaikka ihan lakisääteistä; selkeän näytön ja kustannusvaikuttavuudenkin valossa kaikille sydänpotilaille tulisi tarjota mahdollisuus liikunnallisen kuntoutumispolun läpikäymiseen riippumatta siitä, missä kunnassa tai kaupungissa hän asuu. Tässäkin asiassa olemme jo oikealla tiellä. Sydänpotilaiden liikuntapolkuja on luotu jo useissa paikoissa. 
Varmasti myös uusien sydänfysioterapian ammattilaisten kouluttaminen sekä lisääntyvä keskustelu ja yhteistyöverkostojen rakentaminen niin eri ammattikuntien välillä kuin valtakunnallisestikin edesauttaa näitä tavoitteita.

Ajatuksia moniammatillisesta yhteistyöstä


Jos mietin nyt kliinistä potilastyötä vuodeosastolla, niin Lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, toimintaterapeutit, sosiaalityöntekijät, puheterapeutit, ravitsemusterapeutit, kotiutushoitajat ja sydänhoitaja ovat ehkä niitä lähimpiä yhteistyökumppaneita. Toki yhteyksiä otetaan usein organisaation rajojen ulkopuolellekin tarpeen mukaan. Tärkeä yhteistyökumppani on toki Kiljavan sairaala, joka on meidän sairaanhoitoalueemme sekä HUS: n yhdessä omistama kuntoutussairaala. Sinne ohjataan sydänpotilaita kaksivaiheiselle kuntoutusjaksolle. Jaksojen välillä potilas harjoittelee hänelle laaditun kuntoutussuunnitelman mukaisesti.

Moniammatillisuus ja etenkin moniasiantuntijuus, jossa eri alojen ammattilaiset tuovat osaamisensa keskiössä olevan potilaan käyttöön on hoidon ja kuntoutumisen onnistumisen kannalta oleellista. Se, että kaikki toimivat samaa tavoitellen, vaatii paljon yhteistä keskustelua ja yhteistä kieltä. 

Koulutukset, joihin osallistutaan moniammatillisin kokoonpanoin ja yhteiset koulutuspalautteet sekä moniammatillisuuden huomioiminen prosesseja kehitettäessä luovat varmasti hyvää pohjaa aiempaa paremman yhteistyön saavuttamiseksi ja ennen kaikkea potilaan parhaaksi. Kuntoutuksen alan työntekijöitä tulisi mielestäni myös johtaa kuntoutuksen näkökulmasta. Se luo yhtenäisyyttä ja fokusoi kuntoutustoimintaa yhdenmukaiseen suuntaan.

Harrastuksista sydänterveyttä


Tässä kohtaa suutarin lapsi kulkee jos ei kengittä niin hieman huonoissa kengissä :) Yritän kävellä ja käydä uimassa, kuntosalillakin epäsäännöllisen säännöllisesti. Lisäksi kuuntelen paljon musiikkia, neulon ja valokuvaan. Jonkinlainen kamera on mukana lähes aina. Nyt onkin ihanaa, kun valoa riittää taas aamusta iltaan asti ja kesää kohti mennään! 
Kesäilta Ninan ikuistamana

Summary

Nina Joutsen is a cardiac physiotherapist in HUS Hyvinkää hospital. Her working and education history is wide, she has always wanted to jump to unknown. In Nina's opinion, cardiac physiotherapy is an interesting and challenging area in physiotherapy. The base in evidence is strong and benefits of cardiac rehabilitation are well known. That's why Nina thinks, that cardiac rehabilitation should be an obligatory part of the treatment in heart diseases. Nina recommends Pro education to all physiotherapists who work with cardiac patients.

Nina's favorite hobbies are music listening, handicraft and photography; some kind of camera is always with her. You can see Nina's beautiful photos on Instagram.

tiistai 9. huhtikuuta 2019

Ihana Hanna Savonlinnasta


Hanna Baduel on tullut tutuksi sekä Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivillä, KYS-piirin yhteistyöpäivillä että monissa muissa yhteistyökuvioissa. Hanna on kehittänyt sydänpotilaan alueellista fysioterapiapolkua Itä-Savon alueella niin, että uskallan sanoa sen olevan aivan parhaiten toimivia Suomessa. Hanna on aina tehnyt aktiivista yhteistyötä alueen terveyskeskusten kanssa, joten hoitokäytännöt eivät ole missään vaiheessa päässeet rapautumaan. 

Vaikka kokemusta ja osaamista on kertynyt paljon, Hanna osallistui ensimmäiselle sydänfysioterapian Pro-kurssille täynnä intoa oppia uutta. Mahtava kolleega!

Hannalla on kokemusta myös muualta maailmasta: hän on työskennellyt Pariisissa sairaalassa sydän- keuhkoteho-osastolla. Kotipaikka veti kuitenkin puoleensa ja Hanna perheineen osti Hannan kotitilan, jossa aviomies hoitaa maatilaa. Perheellä on myös lomamökkien vuokraustoimintaa, siitä kannattaa kysyä Hannalta lisää.


Savonlinnassa sairaala sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä

Mitä minä teen

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri tarjoaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluja. Työni Savonlinnan keskussairaalassa sisältää pienen sydänyksikön osaston sekä sydän pkl:n potilaaiden fysioterapian. Toimin lisäksi sepelvaltimotautipotilaiden hoitopolun työryhmässä.

Hoitoketjut kunnossa

Meillä sydänpotilaan hoitoketju toimii hyvin sairaalan, terveyskeskuksen ja kotikuntoutuksen välillä. Sosterissa fysioterapiatekstit kirjoitetaan samaan järjestelmään ja samalle fyster lehdelle. Potilaista lähtee tieto suojatussa sähköisessä järjestelmässä jatkokuntoutukseen joko kotikuntoutukseen tai terveyskeskuksen fysioterapiaan.  


Terveyskeskukset avainasemassa

Meillä toimii sydän-keuhkoryhmät terveyskeskuksissa.  Ne on tarkoitettu heikompikuntoisille sydänpotilaille, jotka eivät voi vielä siirtyä kolmannen sektorin ryhmiin. Ryhmän osallistujat ovat pääasiassa kardimyopatiapotilaita ja keuhkopuolen potilaista copd-potilaita. Lisäksi meillä toimii Tulppa-ryhmät, joita nyt on kehitetty, jotta ne olisivat oikea-aikaisempia. Tämän vuoksi ryhmän nimi oli muutettava,  ryhmän nimeksi tuli Sykettä elämään-ryhmä.

Säännöllliset tapaamiset pitävät käytännöt kunnossa

Toiminnan takaamiseksi ja kehittämiseksi järjestämme tapaamisia terveyskeskusten ja kotikuntoutuksen kanssa säännöllisesti vuosittain ja tarvittaessa useamminkin. Oleellista on myös sähköisen järjestelmän jatkuminen, tämä on nimittäin vaarassa kun Effica-järjestelmä on päättymässä eikä meillä ole tietoa kuinka uusi järjestelmä toimii.

Lisäoppia Pro-kurssilta

Kokonaisuudessaan tietämys sydänasioista syveni entisestään Pro-opinnoissa. Pidin hyvänä verkostojen lisääntymistä ja tietämystä muualla Suomessa tapahtuvasta sydänfysioterapiasta. Erittäin antoisana koin lisätiedon EKG:n hyödyntämisen sydänfysioterapiassa: nyt tämän seurauksena voin tehdä 6 minuutin kävelytestejä EKG-seurannassa, aiemmin oli vain telemetriamahdollisuus osastolla.

Pro-kurssin jälkeen olen toiminut asiantuntijana vieden tietoa sydänkuntoutuksesta sairaalan eri osastoille, kotihoitoon ja terveyskeskuksiin. Olen myös pitänyt koulutuksia toimintakyky-yksikössämme. Olen käynyt  ammattikorkeakoululla luennoimassa ja heidän kanssaan on kehitetty/kehitetään opetuksen menetelmiä ja sisältöjä.

Työ kehittyy koko ajan

Työni parhaimpia puolia on työn monipuolisuus (pkl, osasto ja työryhmät) sekä se, että itse voin vaikuttaa työn sisältöön ja päivittämiseen. Potilaiden ikäjakauma on suuri, vaikkakin pääpaino alueellamme on ikääntyneet sydänpotilaat. Tulppa-ryhmien sisällön edelleen kehittäminen on meneillään. 

Harvinaisia sydänsairauksia sairastaville olemme kokeilleet sydämen vajaatoimintahoitajan kanssa vertaistukiryhmää. Aloitimme vertaistukiryhmän syksyllä ja nyt keväällä tapasimme kerran. Teemat on valittu ryhmän toiveiden mukaisesti, esimerkiksi viime kerran teemana oli rentoutuminen ja palautuminen.  Osallistujat ovat tykänneet ja kokeneet ryhmän hyödyllisenä ja rohkaisevana.

Toiveita SOTE-uudistusta aloittaville

Sydänkuntoutus olisi hyvä olla lakisääteistä. Tavoitteena olisi ohjata kaikki jatkokuntoutukseen, jotta ihmiset uskaltaisivat liikkua reippaammin ja ymmärtäisivät, ettei sairaus parane pelkällä pallolaajennuksella. Liikunnan mieltäminen osaksi hoitoa on kaikkien hoitoon osallistuvien asia, mutta erityisesti meidän fysioterapeuttien.

Omastakin kunnosta täytyy huolehtia

Itse harrastan liikuntaa monipuolisesti. Talvisin hiihdän, lumikenkäilen, lenkkeilen koiran kanssa, käyn kuntosalilla ja jumpissa.

Summary

Hanna Baduel is a cardiac physiotherapist, who works in Savonlinna Central Hospital. Hanna has improved cardiac rehabilitation in Savonlinna area. She emphasizes co-work between physiotherapists and rehabilitation team. Cardiac Physiotherapy Pro-course gave to Hanna a lot of knowledge, ideas and collegial connections. She mentions that one practical example of new skills is the 6MWT in EKG-control.

Hanna lives like she teaches: her sports activities include skiing, snowshoe walking, jogging with her dog and gym room exercises.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Paljon onnea uusille Sydänfysioterapeuteille

Todistukset jaettu!

Uudet Sydänfysioterapeutit saivat Pro-opintonsa päätökseen ja todistukset kouraan lauantaina 6.4.2019. Tiukka opiskelurutistus jatkui lähes viimeisille minuuteille. Tieto lisää tuskaa, tämä havaittiin todeksi, sillä tiedon lisääntyessä alkaa vasta tajuta, mitä kaikkea pitäisi tietää ja miten paljon on asioita vielä opittavana. Nyt meillä on kuitenkin taas hieno lisä sydänosaajien verkostoon, aina on kaveri, jolle kilauttaa.

Uudet Sydänfysioterapeutit (järjestys täysin satunnainen)



Jaana Törne
Johanna Toivola
Jonna Heimonen
Liisa Sulkakoski
Robin Blomberg
Henri Alm
Mari Halkola
Renja Karhunen
Kirsi Rajasalo
Päivi Tanner-Nieminen
Jane Sissonen
Maria Luukkanen
Kurssin suoritti myös onnistuneesti Vetrean kuntoutusylilääkäri Pasi Tiihonen :)

Jatkossa tulen hyödyntämään tätä asiantuntijajoukkoa myös blogissani. On ollut hienoa tutustus sydänpotilaan fysioterapiaan eri näkökulmista ja nähdä, että hyvien hoitoketjujen rakentamiseen on intoa, osaamista ja myös resursseja kun ne oikein hyödynnetään.





keskiviikko 3. huhtikuuta 2019

Haluatko sydänfysioterapeutiksi

Toinen Sydänfysioterapia-Pro®️-kurssi on valmistumassa. Sen jälkeen Sydänfysioterapeutteja on Suomessa noin 40. Jos kiinnostusta riittää, seuraava kurssi starttaa vuoden 2020 alussa. Tästä ja muistakin ajankohtaisista asioista ilmoitellaan sydänfysioterapettien nettisivuilla www.sydanfysioterapeutit.fi.


Voit aloittaa tästä


Kliinisen rasituskokeen hyödyntäminen sydänpotilaan liikuntaohjelman suunnittelussa parantaa harjoittelun tehokkuutta ja turvallisuutta. Vaikka rasituskokeita ei tehdä enää rutiinisti kuten ennen, sen arvo ei ole hävinnyt minnekään. Ainakin sairaalaympyröissä kardiologi tekee lähetteen rasituskokeeseen jos sitä heiltä pyytää.



Rasituskokeen soveltamista ja sydänpotilaan harjoittelun ohjelmointia saamme opiskella saksalaisten sydänkuntoutusasiantuntijoiden opastuksella kesäkuussa UKK-instituutin tiloissa Tampereella. Heinz ja Rodrigo ovat luvanneet teorian lisäksi myös käytännön demonstraatioita. Koulutuspäivä järjestetään yhteistyössä Suomen Sydänfysioterapeuttien ja Fysiolinen kanssa. Tämän tasokkaan koulutuspäivän Suomen Sydänfysioterapeuttien jäsenet saavat jäsenetuna. Ei-jäsenillekin päivä on edullinen, 80e sisältäen ruokailut. Katso ohjelma ja ilmoittaudu www.sydänfysioterapeutit.fi. Jos olet pohtinut liittymistä yhdistykseen, nyt on hyvä hetki, sillä koulutus on maksuton kaikille 20.4. mennessä jäsenmaksun maksaneille. Nähdään Tampereella 14.6.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Sternotomian huomiointi sydänleikkauksen jälkeen

Avosydänkirurgialla tarkoitetaan sydänleikkausta, jossa rintalasta halkaistaan, eli tehdään sternotomia. Näin rintakehä voidaan avata operaatiota varten. Ohitusleikkaukset tehdään useimmiten sternotomian kautta, mutta esimerkiksi aorttaläppäkirurgiasta jo iso osa tehdään ns. TAVI-toimenpiteenä eli läppä viedään paikoilleen verisuoniteitse ilman isoa rintakehän avausta. Sternotomiaa käytetään kuitenkin edelleen monissa läppäleikkauksissa, sydänsiirrossa sekä rintakehän alueen leikkauksissa.





Leikkauksen aikana sternumia joudutaan levittämään 10-15cm. Koska kylkiluut kiinnittyvät sternumiin, rintakehän laajeneminen aiheuttaa poikkeuksellisen liikkeen myös kylkiluiden ja rintarangan välisissä liitoksissa. Palleakin venyttyy toimenpiteen aikana jonkin verran.

Leikkauksen jälkeen rintalasta palautetaan entiseen malliinsa yhdistämällä puolikkaat metallilangoilla, tavallisesti 6-8 kohdasta. Metallilangat ovat vahvoja ja kestävät melko paljon rasitusta, voimakkaassa ponnistuksessa heikoksi kohdaksi voikin osoittautua luu, josta lanka saattaa leikkautua läpi. Tukevampia sulkumenetelmiä käytetään kirurgin harkinnan mukaan.

Sternumin luutuminen


TAYSin Sydänsairaalan sydänkirurgi Juha Hautalahti puhui Tampereen Sydänfysioterapiapäivillä sternotomian huomioinnista fysioterapiassa. Hänen mukaansa luutumisessa on kolme vaihetta:

1. Akuutti inflammaatio 0-(3)-7vrk
2. Proliferaatio, kesto 4 vrk-useita kuukausia
- sternotomialinjaan kehittyvä hento rusto korvautuu vähitellen kovalla kalluksella
3. Remodellaatio, kesto kuukausia-vuosia
- kallus mineralisoituu ja muovautuu alkuperäiseen lujuuteensa

Kiinnitettäessä sternumin puoliskoja toisiinsa, suurin sallittu etäisyys luunkappaleiden välillä on 0,2mm. Minimaalinen liike sallitaan, koska se kiihdyttää varhaisen rustosillan muodostumista. Täysin stabiili liitos hidastaa luutumista.

Sternumiin vaikuttavat erottavat voimat


Lateraalisesti suuntautuva voima pyrkii erottamaan sternumin puolikkaita toistaan. Tällaisia voimia ovat voimakas sisäänhengitys, olkavarsien abduktio, ja olkavarsien vaakasuuntainen ekstensio. Myös pectoralis major vaikuttaa supistuessaan liitosta avaavasti.

Rintaontelon voimakas paine vaikuttaa luuliitokseen, esimerkiksi yskiessä rintaontelon paine voi nousta n. 300mmHg tasolle ja tämä saattaa ylittää luun vetolujuuden. Suurin voima yskiessä kohdistuu sternumin alaosaan. Rintakehän muodolla on merkitystä: tynnyrinmallisessa rintaontelossa paineet ovat suuremmat kuin litteämmässä. Monissa keuhkosairauksissa rintakehä on lisäksi jäykkä, jolloin kylkiluiden liike ei ole tasaamassa painetta.

Toistuva tai yhtäkkinen kuormitus voi aiheuttaa metallilankojen leikkautumisen luuhun, jolloin sternumin liitoksesta tulee instabiili. Tämä puolestaan hidastaa luutumista, aiheuttaa kipua ja pahimmassa tapauksessa altistaa haavainfektiolle. Haavainfektion ja instabiliteetin kehittymiselle on lukuisia riskitekijöitä:
- diabetes
- ylipaino
- osteoporoosi
- tupakointi
- sydämen vajaatoiminta
- korkea ikä
- uusinta-avaus vuodon vuoksi
- molempien rintavaltimoiden käyttö
- pitkä perfuusioaika

Potilailla, joilla on riskitekijöitä, sternumin stabiliteettiin on kiinnitettävä erityisen tarkasti huomiota.

Pitkittyneet sternum-kivut


Pitkittyneistä kivuista puhutaan, kun kivut kestävät yli 3 kk. Tyypillisiä tuntemuksia ovat tunnottomuus ja kosketusarkuus ja nämä menevät tavallisesti itsestään ohi. Kuitenkin vielä vuoden päästä rintakehän kipuja on 11-56%:lla, lähteestä riippuen. Sternotomialiitoksen epävakaus voi olla yksi syy kivuille, muita mahdollisia syitä ovat häiriintynyt luutuminen, luun tulehdus, kylkirustojen ja
luiden vauriot, hermopinteet, kaulapunoksen venyttymävamma, yliherkkyys sulkuun käytetyille teräslenkeille, ym.

Infektio, liike luupuoliskoiden välillä sekä sydänperäinen syy kivulle on poissuljettava, jos rintalastan seudun kivut pitkittyvät! 


Tutkimustietoa aiheesta


Tutkimukseen perustuva tieto erilaisten ohjeistusten vaikutuksesta sternotomian paranemiseen on hyvin vähäistä. Nostorajoitteiden merkitystä on kyseenalaistettu, koska yskiminen tuottaa huomattavasti suurempia rintalastaliitosta kuormittavia voimia kuin tavanomaiset arkiaskareet.

Tanskalainen fysioterapeutti Brocki et al. julkaisivat 2010 kirjallisuuskatsaukseen perustuvat suositukset sternotomian jälkeen (Eur J Cardiovasc Nurs. 2010 Jun;9(2):77-84. Brocki BC, Thorup CB, Andreasen JJ.)

He eivät löytäneet mitään tukea painorajoituksille, kunhan yläraajat ovat lähellä vartaloa ja aktiviteetit tehdään alle kipurajan. 

Suositukset Brockin katsauksen perusteella
– vältä molempien käsien venyttämistä taakse yhtä aikaa (10 päivän ajan)
– käsien kuormittaminen on sallittu kun kyynärpäät ovat kiinni vartalossa (8 viikkoa) 
– yläraajojen käyttö on sallittu kivuttomalla liikeradalla  
– yskiessä risti yläraajat rintakehän ympäri halausasentoon
– tukiliiviä tai -vyötä suositellaan tukemaan rintakehää kun liivin kuppikoko on D tai enemmän, BMI on 35 tai enemmän tai potilaalla on krooninen yskä

Kipu rajoituksena

Katijjahbe MA, Granger CL, Denehy L, Royse A, Royse C, Bates R,Logie S, Nur Ayub MA, Clarke S, El-Ansary D. Standard restrictive sternal precautions and modified sternal precautions had
similar effects in people after cardiac surgery via median sternotomy ('SMART'Trial): a randomized trial. J Physiother. 2018 Apr;64(2):97-106.

Tutkimukseen osallistui 72 aikuista, joille tehty sydänleikkaus sternotomiateitse. Osallistujat satunnaistettiin kahteen ryhmään 4 päivän kuluttua leikkauksesta. Kontrolliryhmä sai tavanomaiset ohjeet rajoittaa yläraajojen käyttöä 4-6 viikkoa. Koeryhmää ohjeistettiin käyttämään yläraajoja kivun sallimissa rajoissa päivittäisissä toimissa. Muu hoito oli samanlaista molemmille ryhmille ja potilaille soitettiin viikottain 6 viikon ajan. 

Mittareina käytettiin SPPB-mittaria (Short Physical Performance Battery). Mittaukset tehtiin ennen kotiutumista, 4 ja 12 viikon kuluttua leikkauksesta. 

Tulosten mukaan ryhmien välillä ei ollut tilastollista eroa fyysisissä toiminnoissa 4 ja 12 viikon kuluttua leikkauksesta. Johtopäätöksenä tutkijat kyseenalaistavat liialliset rajoitukset sternotomian jälkeen

Posthorax-tukiliivi


Sternotomialiitosta tukemaan on kehitetty erilaisia tukia. Ongelmana on se, että rintakehä pitäisi stabiloida erityisesti kuormitustilanteissa, mutta rintakehän liikkeen pitäisi säilyä niin, että keuhkotuuletus ei kärsi. Fysioterapeutti Minna Berg-Saarinen kertoi Sydänfysioterapiapäivillä TAYSin Sydänsairaalan kokemuksia posthorax-tuesta.



Sydänsairaalassa posthorax-tukea on käytetty systemaattisesti vuodesta 2017 lähtien potilaille, joilla on lisääntynyt mediastiniittiriski. Kokemuksia tuesta kerättiin 69 potilaalta. Heistä 67% oli käyttänyt tukea säännöllisesti 6-8 viikon ajan, loput lyhyemmän ajan. Potilaista 87%  (60 potilasta) koki hyötyneensä tuesta: tuki vähensi kipua, antoi varmuutta arkitoimintoihin ja helpotti kipua. 13% (9 potilasta) ei kokenut tuesta olevan hyötyä. Kenellekään tukea käyttäneistä ei kehittynyt sternuminfektiota.

Tuki vaatii kokemusten perusteella vielä kehittämistä, sillä 33 henkilöä koki tuen käytön epämiellyttäväksi, 30:n mielestä tuki oli hankala pukea ja se haittasi 21 henkilön unta.

Lisää aiheesta
1. Michael Gorlitzer, Florian Wagner, Steffen Pfeiffer, Sandra Folkmann, Johann Meinhart, Theodor Fischlein, Hermann Reichenspurner and Martin Grabenwoeger. 2013. Prevention of sternal wound complications after sternotomy: results of a large prospective randomized multicentre trial
2. Philippe P. Caimmi . Maurizio Sabbatini M., Emmanouil I. Kapetanakis . Silvia Cantone . Marcus V. Ferraz . Mario Cannas . Ugo F. Tesler. 2016. A Randomized Trial to
 Assess the Contribution of a Novel Thorax Support Vest (Corset) in Preventing Mechanical Complications of Median Sternotomy
3. Tsang W, Modi A, Ahmed I, Ohri SK. Do external support devices reduce sternal wound complications after cardiac surgery? Interact CardioVasc Thorac Surg 2016; doi:10.1093/icvts/ivw270.
4. Tsang W, Modi A, Ahmed I, Ohri SK. Do external support devices reduce sternal
wound complications after cardiac surgery? Interact CardioVasc Thorac Surg 2016;
doi:10.1093/icvts/ivw270.

Summary


In open heart surgery, median sternotomy is the typical way to go into the chest wall. This procedure provides access to the heart and lungs for surgical procedures such as heart transplant, corrective surgery for congenital heart defects, or coronary artery bypass surgery.

Instability of the sternum is a rare but sometimes harmful condition. To avoid instability, there are some restrictions after the surgery:

  • Avoid stretching both arms backward at the same time (10 days);
  • Loaded activities should be done with the elbows close to the body (eight weeks);
  • Only move arms within a pain-free range;
  • Use leg rolling with counterweighing when getting in and out of bed;
  • When coughing cross the arms in a "self-hugging" posture;
  • Supportive bra or vest is recommended when breast cup>or=D, body mass index>or=35 or frequent cough.
Posthorax support vest has been in regular use since 2017 in Tampere Heart Hospital. The experience is mostly good but users have reported difficulties to dress the vest. 



maanantai 11. maaliskuuta 2019

Kuntoutusylilääkärin mietteitä sydänkuntoutuksesta

Pasin mielenkiintoinen esitys sydänpotilaan työkyvyn arvioinnista
Pian päättyvän Sydänfysioterapeutti Pro-kurssin yksi osallistujista oli kuntoutusylilääkäri Pasi Tiihonen Vetrea Terveys Oy:sta. Pasin aito kiinnostus sydänkuntoutukseen on lämmittänyt mieltä ja virittänyt mielenkiintoisia keskusteluja hänen tuodessa lääkärin näkökulmaa aiheisiin. Oppimista on tapahtunut puolin ja toisin. Annetaanpa Pasin kertoa:

Olen valmistunut lääkäriksi 1996 ja yleislääketieteen erikoislääkäriksi 2007. Alun perin minusta piti tulla anestesialääkäri, mutta suunnitelmat muuttuivat kesken kaiken. Olen työskennellyt sairaalapuolella ja perusterveydenhuollossa.

Kuntoutuksen parissa olen ollut vuodesta 2010 alkaen, jolloin minut valittiin Vetrea Terveys Oy.n ylilääkäriksi. Sitä samaan pestiä hoidan edelleen. Tosin Vetrea Terveys on nykyään konserni, jonka ylilääkäri olen. Pääasiallinen kliinisen työn tekemisen paikka on Iisalmi. Kuntouksen parissa työskentelen hyvin laaja-alaisesti eri sairausryhmäkuntoutuksista työelämään suuntautuneisiin kuntoutuksiin.

Vetreassa tehdään aktiivista kehittämistyötä kuntoutuksessa

Yhtiössämme mietitään jatkuvasti uusia kuntoutuksen malleja ja erityisesti sellaisia, mistä löytyy näyttöä vaikuttavuudesta sekä siihen liittyen sellaisia kuntoutusmalleja, joille voisi olla tilausta ja tarvetta ja joita ei vielä juurikaan tuoteta Suomessa erityisen laajasti. Lähdimme esittelemään liikunnallista sydänkuntoutusmallia mm. eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle ja Sydänliittoon. Kävi ilmi, että tarve on olemassa tämänkaltaiselle kuntoutukselle.

Vetrean sydänkuntoutuskonsepti on lyhyesti sanottuna turvallista, mutta tehokasta liikunnallispohjaista sydänkuntoutusta sydänsairauksia sairastaville ihmisille tai niille, joilla on riskitekijöitä ja tehokkaan liikkunnan aloittaminen on turvallisempaa ohjatusti ja seuratusti. Taustalla voi olla jo sairastettu sydäntapahtuma tai, että sitä ei ole ollut. 

Sydänpotilaan harjoittelun monitorointia teoriassa...

Kuntoutus pohjautuu Custo Cardio - ohjelmaan ja siihen, että kuntoutujalle on tehty maksimaalinen rasituskoe (yleensä polkupyörätesti). Sen perusteella pystytään kullekin kuntoutujalle räätälöimään sopivan tehokas, mutta turvallinen liikuntaohjelma. Harjoittelu myöskin tehdään EKG seurannassa. Jatkossa voidaan sitten myös etäseurannassa ja annettujen rasitustasojen mukaan harjoitella muuallakin kuin meidän kiinteissä paikoissamme.
... ja käytännössä

Tarpeen mukaan tähän liikkunnalliseen sydänkuntoutukseen yhdistetään sitten muutakin elintapaohjausta tai ravitsemusneuvontaa. Tämän pohjalle voidaan myös räätälöidä ammatillista kuntoutusta, jossa päämääränä on takaisin työhön palaaminen sydäntapahtuman tai diagnoosin jälkeen.

Pro-koulutuksessa mukana

Ankaraa opiskelua
Uuden sydänkuntoutuskonseptin kehittämisen myötä alkoi tuntua tarpeelliselta syventää omaa tietämystä sydänkuntoutuksesta. Nimittäin lääkärikoulutuksessa siitä ei juurikaan puhuta tai opeteta. Meiltä ilmoittautui tähän sydänfysioterapia pro - koulutukseen kaksi fysioterapeuttia ja niinpä ajattelin, josko minä voisin tulla mukaan koulutukseen myöskin ja saisin asiasta tietämystä. Mukava kun kuntoutusalan ylilääkärinä tietää mitä tehdään oikeasti kuntoutujien kanssa.

Ajatukset sydänfysioterapiasta ovat syventyneet tai oikeastaan ne ovat syntyneet koulutuksen myötä. Suosittelen lämpimästi koulutusta kaikille fysioterapeuteille, jotka työskentelevät tai tulevat työskentelemään sydänsairaiden ihmisten parissa. Sydänsairaita tai suuren riskitekijäkasauman omaavia ihmisiä löytyy myös muiden sairauksien takia kuntoutukseen tulevista ihmisistä ja siinä mielessä tämä tietämys olisi hyvä olla melkeinpä kaikilla fysioterapeuteilla, mutta kohdennetusti tietysti niillä, jotka toimivat sydänkuntoutujien parissa.

Olipa kyse sitten sairaalan akuutimmasta toiminnasta tai sairaalan jälkeisestä pitempikestoisesta sydänkuntoutuksesta työskentelipä sitten julkisessa terveydenhuollossa tai yksityisellä puolella, oleellista on osata tehdä oikealla tavalla "sydänihmisten" kanssa kuntoutusta.

Ja ps. ei lääkäreillekään sydänkuntoutuksen tietämyksen lisääminen ole huonosta. Osattaisiin sitten ohjata ihmisiä, jotka tarvitsevat, sydänkuntoukseen. Siinä onkin monesti puutosta.

Sydänkuntoutukselle sille kuuluva asema

Sydänkuntoutus pitää saada hoitoketjuun mukaan yhtä lailla kuin vaikka laadukas lääkehoito. Lääkehoito ei lopu kun sairaalasta päästään. Kalliitkaan toimenpiteet sairaalassa eivät tuota tulosta, jos jatkohoito ontuu. Sydänpotilas ei saa pudota oman onnensa nojaan päästyään sairaalasta tai sydänkuntouksen saaminen jäädä liikaa oman aktiivisuuden varaan. Sydänkuntoutus pitää ottaa terveydenhuollon kontrolloimaksi ja ohjaamaksi. Toiminnan tuottaja voi sitten olla vaikka yksityinen sektori, mutta niin, että siellä pitää olla myös osaamista asiaan.


Lääkärin rooli sydänkuntoutuksessa

Lääkärien täytyisi ottaa vahvempi rooli sydänkuntoutukseen ohjaamisessa. Ja lääkärien tarvitsisi tietää, mitä sydänkuntoutus on. Ja kun lääkäri ohjaa potilaan sydänkuntoutukseen, hänen on hyvä tietää, miten siellä ihmisellä menee ja fysioterapeutilla pitää olla helppo ja kevyt kanava kysyä lääkäriltä, jos tulee ongelmakohtia kuntoutuksen aikana. Joskus voi tulla esille esim. ongelmia lääkityksen suhteen tai vaikka tahdistimen toiminnan suhteen rasituksessa. Potilaan,lääkärin ja fysioterapeutin olisi hyvä pitää yhteinen "aloituskokous", jotta kaikki tietävät missä mennään ja mitä tavoitellaan. Tämä olisi ideaalitilanne.


Omankin sydämen huolto tärkeää


Minulla on kolme lasta ja nykyinen puolisoni on kohta valmistuva tuore sydänfysioterapeutti. Harrastuksina laskettelu, moottorikelkkailu ja moottoripyöräily. Myös kuntosali, retkeily, pyöräily ja melominen kuuluvat ohjelmistoon. Kahvakuula tällä hetkellä vähän tauolla, aiemmin varsin säännöllisesti.

Liikkumisen tavalla tai toisella pyrin pitämään säännöllisenä elämässä mukana ja sen ohessa terveellisen ravinnon. Seuraan myös verenpaineitani. Se kun on yksi oleellisimmista asioista, jonka pitää olla kunnossa valtimosairauksien ehkäisyssä. Nämä samat asiat suojaavat myös aivoterveyttä. Mutta minulla on taipumusta sallia itselle liian usein ns. huonon ruuan päiviä ja se näkyy esim. painossa. Ammatin myötä on oppinut huomaamaan, että itsestä huolehtiminen kannattaa. Siitä ei pidä tehdä vain liian vaikeaa.

Summary


Pasi Tiihonen is working in Vetrea Company as a chief doctor. Vetrea products rehabilitation services in different kind of diseases, among heart diseases. When developing the new cardiac rehabilitation concept in Vetrea, Pasi wanted to increase his knowledge in cardiac rehabilitation and came to the Cardiac Physiotherapy Pro-course.

Pasi tells, that his thoughts about cardiac physiotherapy has increased and deepened during the education. He recommends the Pro-course to all physiotherapists who works or will work with heart disease people. And ,based on his own experience, he thinks that the education isn't bad to the physicians also.

The status of cardiac rehabilitation in Finland isn't now optimal. In future, rehabilitation must be a part of a treatment policy. The benefits of the expensive procedures could be higher with an optimal and professional rehabilitation.

Pasi takes care of his own health by exercising, eating healthy and listening to his spouse, who will soon be a new Cardiac Pro Physiotherapist.

perjantai 1. maaliskuuta 2019

Missä mennään keuhkovaltimoiden verenpainetaudissa

Kohonnut keuhkovaltimoiden paine (pulmonaalihypertensio, PH)  voi johtua useista eri sairauksista, kuten esimerkiksi keuhkoembolioista tai esiintyä idiopaattisena (pulmonaaliarteriahypertensio, PAH). Diagnoosin varmistamiseksi keuhkovaltimoiden paine mitataan invasiisisesti ja keskipaineen ollessa 25mmHg tai enemmän, kyseessä on PH. Kyseessä on vakava sairaus, jonka lääkehoito on onneksi viime vuosina kehittynyt paljon, vaikkakaan lääkehoidolla ei vielä pystytä korjaamaan taudin aiheuttamia muutoksia keuhkovaltimoissa.



Sydämen vasemman kammion vajaatoiminnassa liikunnan hyödyt on tutkimuksin osoitettu ja sitä sen suositus Euroopan kardiologineuvoston suosituksissa on 1A-tasolla eli on ehdottomasti osa nykyaikaista hoitoa. PH kuormittaa puolestaan oikeaa kammiota ja liikunta oli sairaudessa pitkään kontraindisoitu, koska liiallisen rasituksen ajateltiin pahentavan tautia ja aiheuttavan ei-toivottuja muutoksia sydämessä, erityisesti oikeassa kammiossa. Kohonneesta keuhkovaltimopaineesta johtuen sydämen oikea kammio on diagnoosivaiheessa jo yleensä suurentunut ja liikunnan aiheuttama paineen kohoamisen on pelätty venyttävän kammiota entisestään.

Kehittyneen lääkehoidon myötä liikunnan positiivisia vaikutuksia on saatu aikaan myös PH-potilailla. Tutkimuksia liikunnan vaikutuksista alkoi ilmestyä n. 10 vuotta sitten ja sen jälkeen niitä on ilmestynyt lisääntyvällä vauhdilla. Viimeisimmissä suosituksissa ohjattua, monitoroitu liikunta- ja hengityslihasvoimaharjoittelua suositellaan stabiilissa aiheessa oleville PH-potilaille (näytön taso B, suosituksen vahvuus 2). Lisänäyttöä liikuntamuodoista, yksilöllisestä vasteesta ja ajoituksesta luonnollisesti tarvitaan.

Referoin tähän lyhyesti European Respiratory Journalissa joulukuussa 2018 julkaistun lausunnon PH-potilaiden liikuntaharjoittelusta ja kuntoutuksesta (1). Lausunto perustuu useisiin tutkimuksiin ja meta-analyyseihin. Olen kuitenkin lisännyt joitakin omia kommentteja väliin, oman sairaalamme hoitokäytännöstä ja omista kokemuksista tämän potilasryhmän terapiassa.

Liikunnan vaikutukset suorituskykyyn

  • 6 minuutin kävelytestitulos paranee liikuntainterventiossa (yleensä 3 viikon kuntoutusjakso) 53-75m
  • maksimaalisen hapenottokyvyn parantuminen liikuntainterventioissa 1,5-2,2ml/kg/min
  • maksimaalinen kuorma paranee liikunnalla keskimäärin 14,9W


Liikunnan vaikutukset hemodynamiikkaan

  • säännöllinen, kohtuukuormitteinen liikunta saattaa parantaa oikean kammion toiminta
  • liikunta alentaa keuhkovaltimoiden lepopainetta keskimäärin 3,7mmHg


Liikunnan vaikutukset lihastoimintaan

  • kestävyyden ja voiman lisääntyminen
  • hengityslihasten vahvistuminen


Liikunnan toteuttaminen

Laitoskuntoutus

Koska lausunnon tekijät ovat saksalaisia, heillä kuntoutus alkaa 3 viikon laitoskuntoutusjaksolla. Meillä Suomessa laitoskuntoutusta PH-potilaille suunnattuna ei ole, joten ensikosketuksen harjoitteluun potilaat saavat joko osastolla diagnoosivaiheessa tai poliklinikalla diagnoosin varmistuttua. Potilaat ovat erikoissairaanhoidon seurannassa, joten on luontevaa, että seurantamittaukset tehdään siellä. Ohjattu harjoittelu voi kuitenkin tapahtua omalla paikkakunnalla. Alkuvaiheessa harjoittelun vaikutuksia on seurattava tarkemmin ja siksi ohjattua harjoittelua suositellaan.

Polikliininen harjoittelu

Ohjattu harjoittelu tarkoittaa tavallisesti 2-3 kertaa viikossa tapahtuvaa, vähintään 12 viikkoa kestävää tavoitteellista harjoittelua. Harjoittelu pitää sisällään sekä kestävyys- että voimaharjoittelua. Optimaalinen harjoittelu on toistaiseksi epäselvä, tutkimuksissa käytetyt ohjelmat vaihtelevat suuresti harjoituskerran keston, sisällön ja harjoitusjakson pituuden suhteen.

Moniammatillinen tiimi

Fysioterapeutin rooli tiimissä on tärkeä harjoitteluohjelman suunnittelussa, harjoittelun käytännön organisoinnissa ja toteutuksessa. Lääketieteellisestä hoidosta vastaa kardiologi ja tiimiin kuuluu erikoiskoulutettu hoitaja. Ihanteellista olisi, jos mukana olisi myös psykologi ja ravitsemusterapeutti, joskus tarvitaan myös keuhkolääkärin konsultaatiota.

Potilasvalinta

Liikuntaintervention aloittavalla potilaalla on oltava varmistettu pulmonaalihypertensio, johon on aloitettu lääkitys sekä kliinisesti stabiili tilanne. Ikähaitari on laaja, 18-80 vuotta. Liikuntaintervention optimaalinen ajoitus suhteessa muuhun hoitoon on toistaiseksi epäselvä. Grunigin tutkimuksissa sellaisilla PH-potilailla, joilla 6MWT tulos parani vähiten, jotka siis hyötyivät vähiten ohjatusta harjoitteluinterventiosta, oli useammin toistuvia hengitystieinfektioita, ortopedisia vaivoja, merkittävä tai hoitamaton depressio tai ahdistuneisuus,ja kävelytestitulos lähtötilanteessa yli 550m.  Vaikka ESCin vuonna 2015 julkaistussa ohjeessa suositellaan ohjattua harjoittelua PH-potilaille, monissa Euroopan maissa tätä ei ole tarjolla. Tulevat tutkimukset, joissa selvitetään ohjatun harjoittelun kustannusvaikuttavuutta, oletettavasti lisäävät kiinnostusta harjoittelun organisointiin PH-potilaille.

Harjoittelun komponentit

Aerobinen harjoittelu voidaan toteuttaa kävelymatolla, kuntopyörällä tai hyväkuntoisilla potilailla cross-trainingharjoitteluna. Harjoitteluintensiteetti asetetaan ainakin alkuun n. 50%:iin maksimaalisesta kuormasta tai 60-80% maksimisykkeestä. Ellei rasituskoetta ole tehty, maksimisyke  aloituksessa on korkeintaan120-130 lyöntiä/min ja happisaturaatio pyritään pitämään yli 85%. Vointi saattaa potilailla vaihdella päivittäin, joten harjoitteluintensiteetti täytyy asettaa joka kerta yksilöllisesti sen hetkisen kunnon mukaan. Koettuna kuormituksena tavoitellaan kevyttä-hieman rasittavaa kuormitustasoa. Tarvittaessa käytetään happilisää.

Voimaharjoittelu tehdään normaalien voimaharjoitteluperiaatteiden mukaan, mutta vaikeassa sairaudessa vain yksittäisillä lihasryhmillä kerrallaan. Maksimivastuksia vältetään, samoin staattista kuormitusta.

Voimaharjoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota quadricepsien ja hengityslihasten voimiin. Reisilihasten kestävyys- ja voimaharjoittelun on todettu lisäävän aerobista kapasiteettia, lihaksen kapillaaritiheyttä ja oksidatiivisten entsyymien aktiivisuutta. Hengityslihasharjoitusten on puolestaan todettu lisäävän sisäänhengityslihasten toimintaa ja vähentävän hengenahdistusta.

Seuranta

Monitorointi
happisaturaation, sykkeen ja koetun kuormittuneisuuden astetta ja oireita seurataan harjoittelun aikana. Myös rasituksesta palautumista kannattaa seurata ylirasituksen välttämiseksi.

Tulosmittarit
Tavallisin seurantatesti on 6 minuutin kävelytesti. Kliininen rasituskoe antaa kuitenkin tarkemman kuvan suorituskykystä ja sen perusteella on helpompi arvioida sopiva kuormitustaso harjoitteluun. Rasituskokeen käytöstä ei ole suosituksia, mutta näyttää siltä, että etenkin nuoremmilla potilailla sitä on alettu käyttää kävelytestin rinnalla esim. kerran vuodessa rasituskoe ja muilla seurantakerroilla kävelytesti. Rasituksen aikainen sydämen ultraääni kertoo oikean kammion kuormituksesta liikunnan aikana.

Kävelytestin aikana tärkeitä mitattavia suureita ovat

  • sykereaktio rasituksessa ja sykkeen palautuminen
  • verenpainereaktio


Lihasvoimatesteistä ei ole suosituksia. Me käytämme yksinkertaisesti puristusvoimamittausta ja reisilihastestinä istumasta seisomaannousutestiä (30 tai 60s). Pohkeen ympärysmitalla seurataan alaraajojen lihasmassan muutoksia. Kehonkoostumusmittaus tehdään, jos potilaalla ei ole tahdistinta.

Liikunnan turvallisuus
Hyvin kuormittava liikunta voi lisätä keuhkovaltimopainetta, aiheuttaen huimausta, hengenahdistusta, lihasten väsymistä, jopa pyörtymisestä. Osalla potilaista rasituksen aikana ilmenee hypoksiaa. Vakavia kovatehoisen liikunnan vaikutuksia ovat vaikeat rytmihäiriöt, keuhkovaltimoiden dissekaatio, vasemman koronaarivaltimon kompressio ja jopa äkkikuolema jos rasitus viedään äärimmäisyyksiin saakka. Huolellisesta alkukartoituksesta johtuen liikuntaohjelmiin liittyvät haittavaikutukset ovat kuitenkin minimaalisia, nekin usein vähäisiä kuten happisaturaation laskua tai huimaustuntemuksia. Oireiden  tai oikean kammion vajaatoiminnan pahentumista ei havaittu missään tutkimuksissa.


1. Grunig et al. ERS statement on exercise training and rehabilitation in patients with severe chronic pulmonary hypertension. ERJ Express. Published on December 21, 2018 as doi: 10.1183/13993003.00332-2018

Erittäin hyvän tietopaketin tarjoaa PAH-foorumi, jonka nettisivuille pääset tästä.