Tehokuntoutusta Seinäjoella

Maivi työnsä ääressä

Seinäjoen tehopakkaukseen Maiviin tutustuin jo vuosituhannen alkupuolella. Maivi on uskollisesti ilmaantunut vuosittaisille Sydänfysioterapiapäiville ja huolehtinut ammatissa kehittymisestä muutenkin. Luulin jo häntä täysin päteväksi mutta eikös vain Maivi ilmoittautunut enimmäiselle Pro-kurssille vielä syventämään osaamistaan. Maivi teki kurssin kehittämistyönään EKG-oppaan fysioterapeuteille ja siitä on ollut paljon iloa ainakin meille KYSiläisille.

Maivi on esimerkki fysioterapeutista, joka on rohkeasti vienyt tärkeinä pitämiään asioita eteenpäin ja kehittänyt fysioterapiaa sekä potilaan että fysioterapeutin eduksi. Tähän vaaditaan vahvaa osaamista, hyvää ammatillista itsetuntoa ja sitkeyttä, sillä sairaalamaailmassa asiat eivät yleensä tapahdu kovin nopeasti.


Antaapas nyt Maivin itse kertoa itsestään:



Olen Lepistön Maivi, Lapualainen sydänfysioterapeutti ja työskentelen Seinäjoen Keskussairaalassa. Vuosina 2004-2005 osallistuin ”Sydänpotilaan hoitoketju ” täydennyskoulutukseen ja siitä asti olen saanut työskennellä sydän – ja keuhkopotilaiden parissa osasto- ja poliklinikkatyössä. Näiden lisäksi työkuvaan kuuluu ryhmäohjaukset: Sepelvaltimotautiryhmät, sydänleikattujen ryhmät, kardiomyopatiapotilaiden ensitietopäivät, uniapnearyhmät.

Tiimissämme työskentelee 4 fysioterapeuttia ja 1 kuntohoitaja. Paljon tehdään yhteistyötä muiden sydänpotilaita hoitavien ammattilaisten kanssa. Tärkeänä motivaationlähteenä omaan kiinnostukseen sydänpotilaita kohtaan onkin ollut nimenomaan potilaslähtöinen yhteistyö sydänhoitajan ja kuntoutusohjaajan kanssa . Lisämotivaatiota ja uusinta tietoa olen hakenut Sydänfysioterapiapäiviltä ja viimeksi Sydänfysioterapia-Pro-opinnoista.

Osastokuntoutusta pienryhmissä

Seinäjoen keskussairaala tarjoaa ainutlaatuista sydänkuntoutusta pienryhmässä. Ryhmään valikoituu niitä vaikeasti sydänsairaitapotilaita, joilla on pelko liikkumiseen ja joille liikunta olisi tärkeä osa hoitoa. Kansainvälisten suositusten mukaan osastokuntoutukseen tulee ohjata vaikeat ja komplisoituneet tapaukset.

Pienryhmäharjoittelua kuntopyörillä

Yleisimmät diagnoosit näissä pienryhmissä ovat: vaikea sepelvaltimotauti, sydäninfarktin jälkitila, ohitus- ja tai läppäleikkauksen jälkitila, kardiomyopatia, sydänsarkoidoosi, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt ja tahdistimen asennuksen jälkitila. Ryhmään otetaan kerralla 4 sydänkuntoutujaa.

Ennen jakson alkua osallistujille tehdään kliininen rasituskoe, minkä perusteella laaditaan henkilökohtainen sykekortti. Fyysinen harjoittelu tehdään monitoroiden CorusCad-ohjelman mukaan. Sydänkuntoutujat harjoittelevat yksilöllisesti määritellyllä kuormitustasolla fysioterapeutin valvonnassa ja ohjauksessa. Harjoitellessa kuntoutuja käyttää älypaitaa ja lähetintä, joiden avulla fysioterapeutti voi seurata sydämen sykettä ja EKG-käyrää.

Kahden viikon sydänkuntoutusjakson ohjelmaan kuuluu fyysistä harjoittelua nousujohteisesti, kuusi kertaa jakson aikana, sekä lihasvoimaharjoittelua yksilöllisillä kuormilla. Lisäksi viikko-ohjelma sisältää ryhmäohjauksena allasvoimistelun, rentoutusharjoittelun ja yksilöllisen fysioterapiakäynnin. Se sisältää samoin ryhmäohjauksena psykologin, ravitsemusterapeutin, sydänhoitajan, tahdistinhoitajan, seksuaalineuvojan, lääkärin ja omahoitajan vetämät luennot. Sosiaalityöntekijälle järjestetään tarvittaessa yksilöaika. Sydänpotilaiden kuntoutusohjelma kokonaisuutena on hyvin monipuolinen ja räätälöidään aina ryhmän mukaan. Yksi erittäin tärkeä asia on ryhmältä saatava vertaistuki.

SYDÄNKUNTOUTUSKURSSI

Kahden viikon kuntoutusjakson ohjelma

Sydänfysioterapian opintoja on todella vähän fysioterapeutin peruskoulutuksessa. Olenkin saanut Sydänfysioterapia-Pro-opinnoista paljon tutkimusnäyttöön perustuvaa, syventävää tietoa ja ammattitaitoa sydänpotilaiden fysioterapiaan. Opinnäytetyönä tein EKG-tietopaketin fysioterapeuteille.  Olen saanut siitä omaan työhöni työvälineen, joka on tuonut varmuutta ohjata sydänpotilaita turvallisesti. Sydänkuntoutukseen vahvasti kuuluvat telemetria- ja EKG-laitteistot vaativat fysioterapeutilta osaamista EKG:n tulkinnassa sekä myös kykyä erottaa todelliset poikkeavuudet artefaktasta. Olen koulutuksen myötä oppinut tulkitsemaan sydänkäyriä eri harjoitusten välillä. Mielestäni fysioterapeutin on hyvä hallita EKG:n tulkinta niin, että osaa havaita tavallisimmat muutokset kuten eteisvärinän, eteis- ja kammiolisälyönnit, kammiotakyt ja merkitsevän iskemian sydämen sähköisessä toiminnassa.

Maivi elää niinkuin opettaa

Huolehdin omasta hyvinvoinnista tällä hetkellä käymällä 3 kertaa viikossa kuntosalilla, jossa ohjelma on laadittu itselleni sopivaksi. Koen, että lihasvoiman ylläpito on erittäin tärkeää. Nukun hyvät ja pitkät yöunet, niistä pidän kiinni. Ehkä yksi tärkeä muutos oman hyvinvoinnin eteen on terveellinen ruokavalio, jossa muutosta tullut: turhat sokerit ja napostelut pois.

Summary

Maivi is one of those physiotherapists who comes regularly to annual Cardiac Physiotherapy Meeting. It's always nice to meet so active and devoted cardiac physiotherapist. Maivi works in Seinäjoki central hospital, almost in the middle of Finland. In Seinäjoki hospital they have unique rehabilitation system to very severe cardiac patients: CHD, HF, cardiac sarcoidosis, complicated recovery after heart operations...

All patients make an exercise stress test before a 2 wks rehabilitation period. The intensity of exercise is individual, based on the exercise test, and it is monitored. Patients have intelligent shirts with EKG- electrodes.

Maivi has made an EKG-guide to physiotherapists during her Pro-education. It has been very useful to us in KUH and of course in Seinäjoki. Maivi thinks that physiotherapists have to know the most common EKG-abnormalities in EKG, like atrial fibrillation, extra systoles, ventricular tachycardias and ischemia.

Maivi lives like he told her patients to live: she has 3 exercises/wk in gym room. Maivi thinks that muscle strength is very important to all of us. She also gives a great value to good, enough long sleep. The latest healthy change is her life is that she has given away sugar and snacks.

KSKS:n sydänfysioterapeutit: onnistuminen on asenne!

Keski-Suomen keskussairaala on aina ollut KYSin tärkeä yhteistyökumppani. Näin myös fysioterapiassa ja aivan erityisesti sydänfysioterapiassa. Mutikaisen Arjaan tutustuin jo sydänfysioterapiaurani alkutaipaleella, Laura, Tiina ja Tommi tulivat tutuiksi heidän osallistuessaan ensimmäiselle Sydänfysioterapia-Pro-kurssille. Olemme tehneet keskisuomalaisten kanssa vuosikaudet yhteistyötä erilaisten projektien parissa ja kopioineet heidän parhaita ideoita tunnontuskitta. Kerrassaan mainiota porukkaa.

Tommi, Tiina, Arja ja Laura, KSKS:n upeat sydänfysioterapeutit

Tommi, Tiina, Arja ja Laura vastailivat kiltisti kysymyksiini ja tällaista he kertoivat:

 1. Miten sydänfysioterapia toimii Keski-Suomen keskussairaalassa? Millainen porukka teillä on hoitamassa sydänpotilaita?

Keskussairaalassa on neljä sydänfysioterapiaan erikoistunutta fysioterapeuttia, joista kaksi työskentelee vakituisesti sydänyksikössä ja sisätautien poliklinikalla. Sydänfysioterapiaa pyritään jatkuvasti kehittämään ja kehitystyötä on tehty aktiivisesti etenkin 90-luvulta lähtien. Täydennyskoulutuksia on järjestetty JAMKilla (Jyväskylän ammattikorkeakoululla) ja siitä on ollut hyötyä myös keskussairaalan sydänfysioterapian kehittämisessä.

Sydänyksikön fysioterapeutit kuuluvat sisätautien työryhmään. Sydänpotilaita hoitavat tällä hetkellä Arja Mutikainen, Tommi Vuorimies, Laura Reinilä ja Tiina Hulkkonen.

2. Miten olette järjestäneet alueellisen sydänkuntoutujan hoitoketjunne ja miten pidätte sitä yllä?

Keski-Suomessa on kehitetty hoitoketjuja jo useiden vuosien ajan. Niistä yksi tuoreimmista on sydänpotilaan liikuntapolku (http://www.ksshp.fi/sydanpotilaanliikuntapolku/ ), joka on tarkoitettu niin sydänammattilaisten kuin sydänsairaidenkin käytettäväksi. Liikuntapolku sisältää mm. liikuntaohjeita sairauden eri vaiheisiin ja alueen sydänammattilaisten yhteystietoja. Tällä hetkellä liikuntapolusta löytyy sepelvaltimotautipotilaiden osuus. Ketjua pyritään lähitulevaisuudessa täydentämään tahdistinpotilaiden sekä sydämensiirtopotilaiden osuudella.

Hyödynnämme työssämme aktiivisesti myös sydämen vajaatoiminnan hoitoketjuun kuuluvaa liikuntaosiota, joka on tehty yhteistyössä Keski-Suomen keskussairaalan, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja TAYS Sydänsairaalan kanssa.

3. Viimeisimmät kehityskohteet ja kehitteillä olevat asiat?

Teemme aktiivista yhteistyötä Keskussairaalassa uutena toimintana alkaneen liikuntalääketieteen poliklinikan sekä Jyväskylän Yliopiston kanssa. Liikuntalääketieteen poliklinikan sydänpotilaat ohjataan sydänfysioterapeutin vastaanotolle.

Jyväskylään on valmistumassa uusi sairaala vuonna 2020. Uuden sairaala NOVA:n myötä kehitämme toimintaamme paremmin keskisuomalaisia sydänsairaita palvelevaksi sekä uuden sairaalan henkeen sopivaksi. http://www.ksshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Uusi_sairaala_projekti

4. Mistä löydätte imua työhönne?

Ryhmähenki on sydänfysioterapeuttien kesken dynaaminen ja innovatiivinen. Ryhmässä on pitkää kokemusta ja asiantuntijuutta, sekä tuoreempaa osaamista sydänfysioterapian osalta. Intoa työhön tuovat haastavat potilaat, motivoituneet kuntoutujat ja innostava, avoin sekä sopivasti huumoria sisältävä työryhmä.

5. Millaisia eväitä saitte Sydänfysioterapia Pro- koulutuksesta omaan työhönne?

Fysioterapian peruskoulutuksen anti sydänfysioterapiasta on suppeaa ja syventävän koulutuksen kautta olemme saaneet vahvan ammattitaidon. Koulutuksesta olemme saaneet uusinta tutkimustietoa, perusteita näyttöön perustuvalle fysioterapialle, perusteita sydänfysioterapian kustannustehokkuudelle ja vaikuttavuudelle. Koulutus antaa myös loistavan mahdollisuuden verkostoitua muiden sydänammattilaisten kanssa.

6. Miten tsemppaisitte uusia pro-opiskelijoita?

Syventävään koulutukseen osallistuminen antaa ainutlaatuisen tilaisuuden perehtyä ajantasaiseen sydänfysioterapiaan kokeneiden ja asiantuntemusta omaavien kouluttajien johdolla ja opastuksella. Ottakaa siitä siis kaikki irti!

7. Mottonne

”Onnistuminen on asenne.

Se on avoimuutta uusille ideoille, halukkuutta,

innokkuutta oppia, halua kasvaa ja joustavuutta muuttua.”

-BJ Gallagher

Sairaala Nova valmistuu 2020

Central Finland Central Hospital

Summary

Central Finland Central Hospital (CFCH) in Jyväskylä has 4 cardiac physiotherapists, who are Arja Mutikainen, Tommi Vuorimies, Laura Reinilä ja Tiina Hulkkonen. They have developed cardiac physiotherapy in Central Finland from hospital to home. Today their cardiac rehabilitation "exercise route" ((http://www.ksshp.fi/sydanpotilaanliikuntapolku/ ) is one of the most copied cardiac rehab system in Finland. The new hospital NOVA will be ready in 2020 and  there will be a new ideology about cardiac patients' care, we'll hear later about that.

In CFCH there is an Exercise Medicine Outpatient Clinic and the physiotherapists make also co-operation with Jyväskylä university's physiotherapy and exercise medicine departments. The environment is open for new ideas.

In the basic physiotherapy education cardiac physiotherapy has very small resources. In CFCH all 4 cardiac physiotherapists are specialized in cardiac rehabilitation and have got the Cardiac Physiotherapy Pro-education. From the education physiotherapists have got evidence based skills and knowledge about cardiac rehabilitation and exercise. The Pro- course has also been a great possibility to contact and form a cardiac physiotherapy network.

To the new students the cardiac physiotherapists greetings from CFCH are: The cardiac physiotherapy Pro-education gives you an unique opportunity to fresh your knowledge. Take the all benefits from it!

The cardiac physiotherapists from CFCH

Meidän ihana sydäntiimi

Kerron nyt tärkeästä porukasta, omasta sydänfysioterapeuttitiimistämme. Olen työskennellyt KYSin sydänosastoilla ja poliklinikalla yli 20 vuoden ajan. Näiden vuosien aikana sydänpotilaista huolehtivien fysioterapeuttien tiimi on kasvanut niin, että nykyisin meitä on 7. Tämä erilaisten ja erikoisten  persoonien kokoonpano vastaa fysioterapiasta sydänosaston lisäksi sydänkirurgialla, sydänvalvonnassa, sydäntutkimus- ja toimenpideosastoilla, sydänkeskuksen ja fysiatrian sydänpoliklinikoilla sekä teho-osastolla.


Sydäntiimistä paikalla Päivi, Eero, Matti, Renja, Riina ja Leena. Kuva Kalle Kosunen



Kuntosaliharjoittelu on osa sydänkuntoutusta

Vuosien myötä sairaalamme sydänfysioterapeuttien tiimi on muotoutunut tiiviiksi ja innostuneeksi ryhmäksi. Yhdessä on saatu kaikenlaista aikaan. Meillä on ollut onni saada tehdä työtä sellaisten kardiologien, kirurgien ja fysiatrien kanssa, jotka ovat arvostaneet fysioterapiaa ja kannustaneet meitä kehittämään toimintaamme. Fysioterapiakäytännöt ja painopistealueet ovat vuosien myötä muuttuneet, esimerkiksi ohitusleikkauksia tehdään enää noin viidennes siitä, mitä huippuvuosina. Toisaalta fysioterapian piiriin on tullut jatkuvasti uusia sydändiagnooseja, osa sellaisia, joista ei ole aikaisemmin tiedetty mitään ja osa sellaisia, joille liikunta on aikaisemmin ollut kontraindisoitua. Haasteita riittää.



Rytmin monitorointia varten asennetaan elektrodit rintakehälle

Tällä hetkellä sydänfysioterapeutin työhön KYSissä kuuluu

• potilastyö, tämä on tärkein, tapaamme potilaita sekä osastoilla että fysiatrian ja sydänpoliklinikoilla, yksilöllisesti ja ryhmissä (meillä toimivat sydänpotilaiden varhaiskuntoutusryhmät, sydänsiirtoa odottavien ryhmä, ASO-ryhmä, erityistä tukea tarvitsevien toipujien ryhmä ja osallistumme sepelvaltimo-, vajaatoiminta- ja flimmeriensitietopäiviin)
• potilasohjausmateriaalin tuottaminen
• alueellisen yhteistyön järjestäminen ja yhteistyöverkoston ylläpito
• hoitoketjutyöryhmiin osallistuminen ja niissä vastuualueena liikuntaohjauksen organisointi
• alueellisen sydänkoulutuksen järjestäminen
• Terveyskylän ja Terveysportin sisällöntuottamiseen osallistuminen
• tutkimuksiin osallistuminen

KYSin ohjeet ovat vapaasti käytettävissä ja löytyvät psshp.fi-sivuilta

Sydäntiimi. Kuva: Kalle Kosunen

Hoitoketju kaiken a ja o

Osastovaihe on nykyään todella lyhyt ja yleensä fysioterapeutti ehtii tavata potilaan korkeintaan muutamia kertoja, usein vain kerran. Hoitoketjun merkitys on aivan oleellinen ja sairaalassa se oikeastaan vain napsaistaan käyntiin. Täällä Pohjois-Savossa sydänpotilaan liikunnallinen hoitoketju toimii melko hyvin ja syynä on asiaan sitoutuneiden terveyskeskusfysioterapeuttien lisäksi se, että toimimme sovitun hoitokäytännön mukaan. Lääkärin lähetettä sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiaan ja jatko-ohjaukseen ei erikseen tarvita vaan käytäntö on sovittu palvelusopimuksella. Terveyskeskusfysioterapeutti myös kutsuu potilaan seurantakäynnille eli potilaan ei tarvitse itse yrittää tavoitella fysioterapeuttia. Harvinaiset ja vakavat sydänsairaudet jäävät KYSin seurantaan, myös fysioterapian osalta.

Tiimin jäsenistä 2 on saanut sydänfysioterapian erikoistumiskoulutuksen ja 2 on parasta aikaa koulutuksessa. Erikoistuminen lisää motivaatiota ja uskallusta tarttua haasteisiin. Hyvä yhteistyö ja mielenkiintoinen työn sisältö ovat avaintekijöitä työssä jaksamisessa.

Lue lisää
KYSin sydänkeskuksen kardiologian toiminta Terveyskylässä
KYSin kardiologia PSSHP:n sivuilla
KYSin kuntoutuksen potilasohjeet

PS. Tämä juttu oli pakko tehdä ennen kuin esittelen Keski-Suomen Keskussairaalan virkeät ja innovatiiviset sydänfysioterapeutit.

Summary

 I have worked in Kuopio University Hospital almost 30 years and over 20 of them with cardiac patients. When I started in the cardiac ward, there were no written policy about physiotherapy. So it was difficult to start but also offered a great possibility to create all systems from the beginning.

Today physiotherapist's work in Kuopio University hospital includes

• working with patients, the most important part of the job; we meet patients in the wards and on the outpatient clinics, personally and in groups (we have rehabilitation groups to patients after an acute event, waiting for heart transplantation, claudication and we also take part to the multidisciplinary education groups to CHD-, HF- and FA-patients)
• producing the education material to cardiac patients
• responsibility of regional physiotherapy co-operation and education
• working in national "Health Village"-project in a cardiac rehabilitation group
• assistance in medical research

Patients stays very short time in the hospital, so the co-operation with physiotherapists in community health center is important. In Kuopio area we have quite good system with cardiac patients' education and the important thing is, that there is no need for the doctor's referral.

In the "heart team" there are 2 physiotherapists who have got a special education in cardiac rehabilitation and 2 are on the pro-course. More knowledge, more motivation.

Ville Karhunen: Sydänkuntoutuksen merkityksiä

Ville Karhusen tänä vuonna 2018 hyväksytyn pro gradun aihe käsitteli sydänkuntoutuksen merkityksiä sydänkuntoutujille. Gradu on tehty Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksella ja on osa isompaa tutkimusta jonka KELA on rahoittanut. Villen työstä nousi esille seikkoja, jotka sydänkuntoutuksessa on tärkeää ottaa huomioon:

Kuntoutujalla on toivo terveydenmuutoksesta sekä toivo paremmasta hyvinvoinnista. Näiden taustalla on pelko sairaudesta ja huoli omasta terveydestä. Kuntoutujalla on halua kuntoutua, mutta hänellä saattaa olla myös ennakkoluuloja kuntoutusta kohtaan. Nämä ennakkoluulot johtuvat pelosta uuttaa kohtaan ja pelosta epäonnistua. Kuntoutuja saattaa kokea muutokset liian suurina ja ajatella, että vaikka yrittää muutosta niin paluu vanhaan on edessä. Nämä asenteet ja ennakkoluulot voivat heijastua varsinkin omatoimisen jakson aikana niin, että kuntoutusmotivaatiota on vaikeaa löytää itsestään ja kuntoutuja luovuttaa helpommin.

Kuntoutuja saa kuitenkin hyvän pohjan kuntoutukselle kuntoutusviikoilla, jolloin hän on vertaisryhmän kanssa osallistumassa kuntoutukseen. Kuntoutujalle vaikeinta on omatoiminen kuntoutusjakso. Silloin kuntoutujan tulisi löytää itsestään motivaatio tehdä suunnitellut asiat. Elämäntapojen muutos onkin kuntoutujalle suuri ja vaikea tavoite saavutettavaksi. Kuntoutujaa voidaan kuitenkin tukea monilla eri tavoilla. Teknologian avulla kuntoutujalle voidaan asettaa pienempiä tavoitteita, joita suorittamalla liikkuminen voi tulla osaksi hänen elämäntapaansa. Teknologian avulla kuntoutuja voi seurata omaa edistymistään ja samalla saada välittömän palautteen tekemisistään. 

Läheisten tuki on kuntoutujalle tärkeää. Läheisten osallistuessa kuntoutujan mukana toimintaan, kuntoutuja voi saada lisää motivaatiota kuntoutumista kohtaan. Kuntoutujan kannalta tärkeää on myös se, että tavoitteet ovat saavutettavissa olevia.

Merkityksellisimmiksi seikoiksi kuntoutumisen kannalta nousivat

• toivo terveyden muutoksesta
• ennakkoluulot kuntoutuksesta
• kuntoutusviikot
• omatoimisen kuntoutuksen haasteet
• teknologia kuntoutuksen apuna
• läheisten tuki

Minua tietysti alkoi kiinnostaa, mikäs mies tämä Ville Karhunen oikein on ja pakkohan sitä oli selvittää. Tällaisia asioita Ville kertoi:

Olen 34- vuotias mies Jyväskylästä ja harrastan pallopelejä, kuntosalia sekä lukemista. Aikaisemmalta koulutukseltani olen mm. fysioterapeutti sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja. Valmistuin juuri terveystieteiden maisteriksi, fysioterapia pääaineena. Sivuaineena suoritin opettajaopinnot ja tavoitteena olisikin saada työpaikka opettajana. Minua on kiinnostanut kouluaikana erityisesti kuntoutujien omat kokemukset kuntoutuksesta. Aiheena se oli ajatuksissa jo ennen gradun aloittamista ja aloitusvaiheessa se sitten tarkentui sydänpotilaisiin.

Gradun perusteella pelko uutta kohtaan voi vähentää halua osallistua kuntoutukseen. Saattaa olla, että kuntoutuja ei usko muutoksen mahdollisuuksiin ja halu osallistua vähenee. Mukana saattaa olla myös pelko siitä, että joutuu pettymään. Kuntoutujat haluavat kyllä tietoa ja ohjausta, mutta kun uutta tietoa tulee paljon niin sen sisäistäminen voi olla vaikeaa. Mielestäni näihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan riittävällä tuella ja ohjauksella.

Jos mahdollisuudet olisivat rajattomat, niin aiheesta tarvittaisiin lisää tutkimustietoa ja mielellään vielä monesta eri näkökulmasta. Haluaisin myös, että kuntoutusryhmät jatkaisivat toimintaa kuntoutusviikkojen jälkeen. Tämä vaatii tietenkin sen, että kaikki ovat samalta alueelta kotoisin ja heillä on jokin paikka missä jatkaa kuntoutumista. Rajattomilla mahdollisuuksilla, jokaisella ryhmällä olisi oma kuntouttajaryhmä avustamassa.

Gradussa omatoiminen kuntoutusaika näyttäytyi haasteellisimmalta, eli ihan jokaisen oma arki. Arjessa tulee kuitenkin ne omat päätökset ja haasteet eteen. Kuntoutuminen on pitkä prosessi ja varmasti kaikille tulee ne omat haasteet siinä, kuinka saada elämäntapoja muutettua.

Vertaistuen merkitys näyttäytyi suurena apuna kuntoutujille. Kuntoutujat pitivät siitä, että oman tarinan sai jakaa vertaisen kanssa, joka ymmärsi tilanteen. Vertaistuki vaikuttaisi olevan jaksamisen ja henkisen puolen kannalta tärkeä osa kuntoutumista.

Ryhmässä saadaan sosiaalisia kontakteja vertaisiin ja ohjaajiin. Ryhmätilanteet koettiin miellyttäviksi ja hauskoiksi tavoiksi kuntoutua. Yksilöohjausta kaivattiin oman tilanteen ohjaukseen ja kuntoutuksen henkilökohtaiseen suunnitteluun. Molemmille tavoille on siis paikkansa.

Virtuaalikuntoutus voi mielestäni olla uhka, jos se syrjäyttää täysin kasvokkain tapahtuvan ohjauksen. Virtuaalikuntoutuksessa on paljon mahdollisuuksia, joita pitäisi tutkia. Kuntoutuksen tukena virtuaalinen kuntoutus on suuri mahdollisuus.

Jos itse olisin potilaan asemassa, toivoisin, että minulle jaksettaisiin selittää asiat tarvittaessa moneen kertaan ja tehtäisiin suunnitelma juuri minulle ja minun tarpeisiini. Kuunneltaisiin potilasta.

Itse huolehdin hyvinvoinnista urheilemalla ja lepäämällä. Kun asiat ovat tasapainossa niin yleensä vointikin on parempi. Viimeisin teko oman hyvinvoinnin eteen on karkkilakko.

Lisää aiheesta voit kysellä Villeltä: villekarhunen@outlook.com

Karhunen, Ville 2018. Meanings of rehabilitation for cardio patient

Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, physiotherapy 23 p 1 appendices.

This work is part of a broader rehabilitation project for heart patients. The research framework for a wider study was a randomized controlled arrangement. Randomization is implemented at group level and in pairs of two consecutive groups.

The purpose of my graduate thesis was to find out what kind of meanings the heart rehabilitees give to rehabilitation. The subjects of the study were rehabilitation patients with coronary artery disease at the Peurungan Rehabilitation Center. As a material I had four group interviews with a total duration of 3 hours 2 minutes and 35 seconds. There were altogether 106 A4 pages of interviews. In my work, I used a phenomenological approach because I wanted to concentrate to the meaning of patients. In the analysis, I used Giorg's method, which is suitable, for meaning analysing.

As a result of my work, six key meanings emerged from cardiovascular health:

• hope for change in health
• prejudices about rehabilitation
• rehabilitation weeks
• challenges of independent rehabilitation
• technology for rehabilitation
• support from relatives 

The rehabilitees have hope for health change and hope for better well-being. They have also fears of illness and worry about their own health. The rehabilitees have a desire to rehabilitate, but he may also have prejudices about rehabilitation. These prejudices are due to fear of a new and fear of failure. Rehabilitation may be overwhelming and rehabilitees might go back to old habits. These attitudes and prejudices can be reflected, especially during the independent period, so that it is difficult to find rehabilitation motivation and give up of rehabilitation easier. However, the rehabilitator gets a good basis for rehabilitation during the rehabilitation weeks when he is participating in rehabilitation with a peer group.

The most difficult part of the rehabilitator is an independent rehabilitation period. Then a rehabilitator should find self-motivation to do the things which has been planned. The change of lifestyle is therefore a great and difficult goal for the rehabilitator to achieve. However, rehabilitation can be supported in many different ways. Technology allows the rehabilitator to set smaller goals so that movement can become a part of his or her lifestyle. Technology enables rehabilitees to track their own progress while gaining immediate feedback. Close-up support is important to the rehabilitees. In conclusion, it is important to support rehabilitees hope for change in health and make achievable goals.

Asiantuntemusta Oulusta, Arto Hautala

Tutustuin Artoon ensimmäisen sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuosituksen laatimisen yhteydessä vuonna 2010 (tai 2011). Ihastuin heti hänen aitoon innostukseen ja asiaan paneutumiseen.. Sen jälkeen yhteistyökuvioita on ollut useampiakin. Arto on ollut useissa Suomen Sydänfysioterapeuttien koulutuksissa luennoimassa sydänkuntoutujan liikunnasta, viimeisimmäksi Pro-kurssilla voimaharjoittelusta. Arto on tutkija, jolla on läheinen yhteys käytäntöön ja siksipä hänen luentonsa eivät ole pelkkiä tutkimustulosten esittelyjä vaan käytännön sovellukset ovat koko ajan esillä. Ihmisenä Arto on määrätietoinen mutta inhimillinen, keskusteleva gentleman, joka arvostaa myös eriäviä mielipiteitä. Ja onhan hän myös aika komea...

Arto vastaili kysymyksiini Kiinasta, ilmeisesti hänellä on vapaa-aikaa vain ollessaan jossain tarpeeksi kaukana!

Voimaharjoitteluluento käynnissä ensimmäisellä pro-kurssilla

Tarkkaavaiset kuulijat

Arton energia riittää

Kerro ensin jotain itsestäsi

Olen 20 vuoden ajan saanut työskennellä sydämen asialla. Aluksi väitöskirjahankkeessa terveiden tutkittavien kanssa kuvaten liikunnan ja sydämen säätelyä ohjaavan autonomisen hermoston toimintaa ja myöhemmin sydänpotilaiden, ja erityisesti sydänkuntoutuksen, parissa. Viimeisen noin kahden vuoden ajan päätyöni on ollut Suomalaisessa yrityksessä nimeltä HUR ja siellä vastuualueena kansallisesti ja kansainvälisesti tutkimus- ja koulutus. Rakennamme ja kehitämme älykuntosaleja ja liikunta-aktiivisuutta lisääviä ratkaisuja pääasiassa senioreille ja kuntoutuksen tarpeiseen. Jatkan edelleen myös tutkijana Oulun yliopistollisen sairaalan Kardiologian Sydäntoimenpiteiden tutkimusryhmässä.

Millaisena näet teknologian mahdollisuudet ja kehityssuunnat sydänkuntoutuksessa?

Minulle mielenkiintoinen tutkimustieto oli se, että jopa hyvin iäkkäät sydänpotilaat ilmoittivat olevansa kiinnostuneita älysovelluksien käytöstä kuntoutusprosessin aikana. Potentiaali teknologiasovellusten käytölle sydänkuntoutukselle on ilmeinen. Eikä pelkästään potilaan näkökulmasta vaan myös terveydenhuollon ammattilaisten. Vaikuttavuuden seuranta on eräs keskeisemmistä teemoista, jolla on painoarvoa esim. liikuntaan motivoinnissa sydänpotilaalle, kuten myös sydänfysioterapeutille ja tietysti päätöksentekijöille osoittamaan työn yhteiskunnallista ja inhimillistä merkitystä.

Millaisilla liikuntainnovaatioilla uskot olevan vaikutusta liikuntaan motivoitumiseen?

Tämä on hyvä kysymys ja problemaattinen. Ihmiset motivoituvat eri tavoin, jonka vuoksi yksilölliset ratkaisut ovat lähtökohta. Terveyden menettäminen tai sen huonontuminen ei motivoi kaikkia muutokseen, mutta toimii joillain henkilöillä. Jokaisen on löydettävä oma innovaation lähde ja siinä huippuammattilainen – fysioterapeutti – voi olla apuna ja tukena.

Kerro, millaisissa sydänkuntoutukseen liittyvissä projekteissa olet tai olet ollut ja mitä uutta ne ovat tuoneet sydänkuntoutukseen?

Minulla on ollut ilo ja kunnia työskennellä useissa sekä tutkimuksiin liittyvissä että tutkimustulosten jalkauttamiseen liittyvissä sydänkuntoutushankkeissa. Henkilökohtaisesti pidän tärkeän jokaisen yksittäisen sydänpotilaan kokemaa elämänlaatua. Jos siinä saadaan muutos parempaan päin, on onnistuttu. Yhteiskunnan näkökulmasta ja rationaalisen päätöksenteon tueksi olemme osoittaneet liikunnallisen sydänkuntoutuksen olevan kustannusvaikuttavaa ts. veroeuroja säästyy. Toivottavasti tämä puhuttelee päätöksentekijöitä myös SOTE myllerryksen keskellä hoitoketjun järjestelyissä potilaan parhaaksi.

Miten parantaisit suomalaista sydänkuntoutusjärjestelmää?

Järjestelmää ohjataan ylhäältäpäin. Päätöksentekijöiden vastuulla on toimintojen ohjaaminen siihen suuntaan, että palvelut ovat tarjolla sitä tarvitseville. Kuilun reunalta ei saa päästä putoamaan vahingossa. Joissain maissa, kuten esimerkiksi Saksassa, laki velvoittaa tarjoamaan sydänkuntouksen jokaiselle potilaalle. Suomessa lakia ei ole, mutta parempaan suuntaan mennään ja sydänfysioterapeutit tekevät arvokasta työtä yhdessä muun terveydenhuoltohenkilöstön kanssa.

Mitkä ovat mielestäsi oleellisimpia sydänfysioterapeuttien osaamisalueita?

Sydän ja siitä ymmärrys. Tarkoitan tällä sitä, että patofysiologian ja fysiologian lainalaisuuksien ymmärtämisen lisäksi, sydänfysioterapeutti ymmärtää ihmistä ja elämää, ja osoittaa esimerkillään ja osaamisellaan yksittäiselle ihmiselle suuntaa mitä päin mennä tavoitteena parempi elämänlaatu.

Miten huolehdit omasta sydänterveydestäsi?

Laulussa suosikkibändini laulaa: musta on tullu urheiluhullu. Minun kohdallani tämä ei päde, koska olen lapsesta saakka ollut urheiluhullu. Sanan positiivisessa merkityksessä se tarkoittaa minulle nykyisellään säännöllistä viikoittaista liikunnan harrastamista. Pidän kuitenkin äärimmäisen tärkeänä myös perhettä, riittävää lepoa ja hyvää punaviiniä.

Millaisia terveisiä lähettäisit sydänfysioterapeuteille (miten meidän pitäisi työtämme kehittää yms.)

Työ ja sen arvostus syntyy tekemällä. Minunkin korviin kantautuu Suomen kentältä iloisia uutisia sydänpotilaan hoito- ja kuntoutuspolkujen kehittämiseen liittyen. Pitäkää ääntä itsestänne, olette rakkaita ja tärkeitä, työtänne arvostetaan. Mutta työtä riittää edelleen. Väestö ikääntyy ja haasteita siihen liittyen syntyy enemmän, mutta olen varma, että olette valmiina vastaanottamaan niitä. Itsestä ja lähimmäisistä huolehtinen, ja ammattiosaamisen kehittäminen ovat avaintekijöitä arjen jaksamiseen.

Lue Arton selkokielisiä kirjoituksia
About HUR

Summary

Arto's greetings from China:"I have worked with cardiac patients over 20 years. At first I made reasearch with health people when making my doctoral thesis about autonomic control and exercise, and later with cardiac rehabilitation. Last 2 years my main job has been in the Finnish company HUR, where I have been in response on national and international research and education. We build and develop intelligent gym rooms mainly to seniors and rehabilitation centers.  I continue my working also as a researcher in Oulu University Hospital in the team of cardiac procedures.

For me it has been very interesting to see that even very old cardiac patients are interested in mobile applications during the rehabilitation process. The potential to use modern technology in cardiac rehabilitation is obvious.

It is important in cardiac rehabilitation to understand physiology and patophysiology of  the heart and circulation but at least as important is to understand human and life and show to single person how to reach the better quality of life. The respect of the work grows by doing. I have heard delightful news from different parts of Finland about development of cardiac treatment and rehabilitation. To cardiac physiotherapists I want to say that keep voice. You are loved and respected.

Taking care of yourselves and your family and improving your professional skills are the key elements to manage at work and home. In my favorite song they are singing "I have become a sport fanatic". In my case this is not true because I have always been a "sport fanatic", in the positive way, which means weekly and regular sport activities. My family, adequate rest/ sleep and a glass of good read wine are also extremely important elements for my well-being."

Mr. Sauna, Jari Laukkanen

Minulla on ilo ja kunnia esitellä: kardiologi Jari Laukkanen Jyväskylästä. Ennen Rovaniemen ja Jyväskylän kausiaan Jari on ollut töissä myös KYSissä, mutta tutustuin häneen oikeastaan vasta Suomen Fysioterapeuttien sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuosituksen laatimisen yhteydessä noin 2011.

Jari on ollut kiinnostunut sydänkuntoutuksesta pitkään ja puhunut paljon myös rasituskokeen merkityksestä, se kun on nykyisin melko vähän käytetty muussa kuin alkudiagnoosivaiheessa vaikka myös liikuntaohjelman suunnitteluun siitä olisi iso apu.

Viime aikoina Jari on ollut paljon esillä saunomisen terveysvaikutusten tutkimusten tiimoilta. Nässä tutkimuksissa on ollut mukana myös Jarin vaimo Tanja. Viime kevään Europrevent-kongressissa Jari oli kutsuttuna puhujana ja Liisan kanssa voimme todistaa, että oli kyllä pätevä esitys. Saunahan edistää  sydän- ja aivoterveyttä:  4-7 kertaa viikossa saunovilla on tutkimusten mukaan 66% pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin kuin kerran viikossa saunovilla. Eikö ole mukava, että meillä suomalaisilla on luonnostaan ainakin yksi terveellinen elämäntapa!

Tällaisia asioita Jari kertoili:

Toimin Keski-Suomen keskussairaalassa kardiologian erikoislääkärinä (oyl), painopiste

on invasiivisessa kardiologiassa. Professorina olen Jyväskylän yliopistossa.

Viime aikoina olet ollut kovasti esillä sauna-tutkimusten tiimoilta, mistä sait idean tähän?

Saimme siihen idean vaimoni kanssa saunassa;)

Miten syke verenpaine käyttäytyvät saunoessa?
Saunominen laskee verenpainetta: 30 minuutin saunomisen jälkeen systolinen verenpaine laski tutkittavilla (miehillä) keskimääräisestä 137:sta 130:een ja diastolinen 82:sta 75:een. Verenpaine säilyi alhaisempana ainakin 30 minuttia saunomisen jälkeen. Syke puolestaan nousi saunomisen aikana samalla tavalla kuin kohtalaisen kuormittavassa liikunnassa.

Sauna edistää sydänterveyttä. Kuva: Liisa Lumiaho

Suomalaiset kestävät hyvin saunaa ja 80C löylyjä, miksi valitamme jos ulkolämpötila on 30C?

Saunassa ollaan verrattain lyhyt aika. On tutkimuksia mm siitä, että lämpimissä maissa

asuvilla on matalampi verenpainetaso. Ja kaikki eivät suinkaan valita (suomalaiset ovat  ehkä

tottumattomia lämpöön?)

Kuinka pian akuutin sydäntapahtuman tai sydäntoimenpiteen jälkeen voi alkaa saunomaan?

Kun tauti/oireisto on stabiili vrt. kuten liikunta - saunasta ei ole näiltä osin tarkkaan tutkittua tietoa. Haavat pitää olla parantuneet (esim. CABG), muuten voi mennä jo varsin pian...

Mitä verenkiertoelimistössä tapahtuu kun kuumasta siirrytään nopeasti kylmään, vaikkapa

hankeen kieriskelemään?

Verisuonet supistuvat, verenpaine nousee, stressihormonit muuttuvat elimistössä (Kukkonen-

Harjula K tutkinut tätä).

Miten lääkehoito tulisi huomioida saunoessa?

Verenpainetta alentava lääkitys on huomioitava: jos on jo matala verenpaine lääkkeiden jälkeen, se voi laskea saunassa liikaakin. Nitrolla voi olla sama vaikutus kuten tiedämme. Muuten ei juuri tarvitse huomioida.

Joko riittäisi saunasta, kerro vähän sydän ja liikunta-aiheista projekteista, joissa olet tai olet ollut

mukana

Jep, mediaa kiinnostaa nimenomaan se mikä kiinnostaa kansaa (esim. sauna). Kiinnostus toisaalta

mahdollistaa myös entistä paremman kansanterveystyön! Olen tutkinut liikuntaa ja

valtimotautien riskitekijöitä jo noin 20 vuoden ajan. Olen mukana kansallisten

liikuntasuositusten laadinnassa (Duodecim, käypä hoito, sydänfysioterapia, maakunta,

sydänkuntoutus maakunnassa/shp.ssä jne.)

Miten parantaisit suomalaista sydänkuntoutusjärjestelmää?

Ehdottomasti koskemaan kaikkia sitä tarvitsevia! Nykyään vain aktiivisimmat hakeutuvat kuntoutukseen ja liikunnan pariin!!! Kuntoutuksen kehitystyön laajempi ongelma on se, että tällä hetkellä tehdään erilaisia "pilotteja"; ympäri Suomea ja eri sairaaloissa eikä kehitetä kokonaisvaltaisesti koko Suomea koskevaa järjestelmää. Kokonaisvaltaisempaa otetta tarvittaisiin enemmän. Tutkimustyö on aivan keskeinen, jotta asiat tehdään oikein ja vaikuttavasti.

Mitä mieltä olet kliinisen rasituskokeen käytöstä, pitäisikö sitä hyödyntää enemmän myös

liikunnan suunnittelussa?

Kyllä, sitä tulee ilman muuta hyödyntää.

Millaisia terveisiä lähettäisit sydänfysioterapeuteille (miten meidän pitäisi työtämme kehittää

yms.)

Palautetta molempiin suuntiin (miten potilaan hoito/kuntoutuminen etenee ja mitä tulee

huomioida yms. oireet yms.)

Jari vastaili kysymyksiini hyvin asiallisesti, mutta kerron niiden ulkopuolelta, että hän harrastaa ragdoll-kissoja ja seuratansseja, jaksaa kantaa superpainavia matkalaukkuja ja jos luennon aihe on mindfulness niin homma hoituu. Jarilla on myös sellaista sydämen sivistystä, jota ei opita yliopistossa ja siksi hän on niin kovin tykätty ihminen (olen luonnollisesti hyvin kateellinen keskisuomalaisille, hävisimme tässä kisassa 10-0).

Ragdoll Kaneli eli Kantsu yrittää löytää makuupaikan kengästä

Watch and listen what Jari is discussing with Dr. Rhonda Patrick (video with Rhonda's authorization)

https://www.foundmyfitness.com/episodes/jari-laukkanen 

Read more about the health benefits of the sauna

Summary

Jari Laukkanen is a cardiologist, who works in Central Finland´s main hospital in Jyväskylä and also as a professor in Jyväskylä University. I have got to know Jari when we were collecting a national exercise guidelines to coronary artery disease patients in 2011. Jari has been interested in cardiac rehabilitation for a long time. He has also written and talked about a clinical exercise test and warmly recommends an exercise test before rehabilitation.

During the last years Jari has been in news because of the sauna-studies, which he has done with his wife Tanja. Maybe sauna is our only healthy life style habit in Finland... It's good to go to sauna 4-7 times per week: the blood pressure decreases and it is also very relaxing and good for autonomic nervous system. Jari tells, that he got the idea about sauna-research when he was in sauna with his wife. Sauna has some benefits to cardiac patients, but if the medication has decreased the blood pressure very low, sauna can cause dizziness if the person stays too long time in a hot temperature. After an acute cardiac event patients can go to sauna when the situation is stable and the wounds have healed. In Finland we can enjoy sauna's very high temperature but complain when the weather is hot outside in summer time (not all but many of us, for example me), we are very conflicting people :)

I asked Jari also, how he would make Finnish cardiac rehabilitation system better and the answer was: "rehabilitation mus definitely be offered to all the patients who need it. Today only the most active patients go to rehabilitation and take exercise regularly. The big problem is that today there are a lot of different kind of pilot projects in Finland and there is a lack of comprehension rehabilitation system. Research is very important that we can do things properly and effectively."

Outside the interview: Jari and Tanja have ragdolls, they are very good dancers, Jari can carry very heavy suitcases (he kindly helped me with my overweight luggage) and if the name of the presentation is mindfulness, it's a piece of cake for him. Jari is very liked person and I'm quite jealous when they got Jari in Jyväskylä, we lost the competition 10-0.

Read more about the health benefits of the sauna

Saanko esitellä: Kai Savonen

Sain tehdä ensimmäisen kerran yhteistyötä Kain kanssa vuonna 1 tai 2, jolloin olimme kertomassa KYSin kardiologeille liikunnan merkityksestä. Kain tuolloisen vakuuttavan esityksen jälkeen meidän työ on ollutkin arvossaan! Myöhemmin olen onnekseni saanut tehdä yhteistyötä Kain kanssa monessakin yhteydessä, yhtenä isona projektina Suomen Fysioterapeuttien sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuositus.

Kai Savonen on tullut tutuksi sydänfysioterapeuteille lukuisilla koulutuspäivillä ja sydänfysioterapia-pro-opinnoissa. Äärimmäisen huolellisesti valmistellut luennot ja selkeä esitystapa on antanut vastauksia moniin mielessä pyörineisiin kysymyksiin (tosin välillä saanut aikaan myös epätoivoa, kun on niin paljon asioita, joista vielä pitäisi tietää). Kai on suorapuheinen ja kriittinen, rehellinen ja luotettava. Hän osaa soveltaa tutkittua tietoa käytäntöön, mikä on meille potilastyötä tekeville tärkeää. Meille sydänfysioterapeuteille onkin muodostunut sellainen käsitys, että mitä Kai sanoo, siihen voi luottaa. Kyselin Kailta kaikenlaista, tällaisia juttuja hän kertoi:

Potilas on tutkittava huolellisesti ennen rasituskoetta

Kerro ensin itsestäsi

Työskentelen ylilääkärinä Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksella. Koulutukseltani olen liikuntafysiologi sekä liikuntalääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri. Tutkimustyötä olen tehnyt n. 20 vuotta liittyen laaja-alaisesti liikuntafysiologiaan ja liikuntalääketieteeseen. Eurooppalaisesta yhteistyöstä tärkeintä on ollut nyt kolme vuotta kestänyt jäsenyys Euroopan preventiivisen kardiologian yhdistyksen liikuntajaoksen johtokunnassa.

Mitkä ovat tärkeimmät suorituskyvyn parantumista selittävät tekijät kun sydän on sairas, eikä liikunnalla juurikaan pystytä vaikuttamaan sydänlihaksen pumppaustoimintaan?

Näissä tapauksissa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyky voi parantua työtä tekevässä lihaskudoksessa tapahtuvien muutosten avulla. Tällaisia ovat erityisesti lihasverisuonten endoteelitoiminnan paraneminen, uusien hiussuonten syntyminen ja mitokondrioiden määrän lisääntyminen. Lisäksi sydämessä on mahdollista aikaansaada suotuisia muutoksia sydämen diastolisessa toiminnassa, jolloin sydämen suorituskyky kokonaisuudessaan voi parantua, vaikka systolinen toiminta itsessään ei perussairauden takia paranisikaan.

Mihin perustuu liikunnan edullinen vaikutus sepelvaltimotaudin hoidossa? Mikä on vaaratekijöiden kannalta tärkein vaikutus?

Liikunnalla on lukuisia suotuisia vaikutuksia sepelvaltimotaudin hoidossa joko suoraan sepelvaltimoihin vaikuttamalla, tai toisaalta epäsuoraan taudin etenemiseen vaikuttaviin tekijöihin vaikuttamalla. Tärkein lienee sepelvaltimoiden endoteelin toimintaan kohdistuva vaikutus.

Kuinka paljon ja millä teholla pitää liikkua, että sepelvaltimotaudin eteneminen pysähtyy?​

Saksalaistutkimuksessa sepelvaltimotaudin etenemisen havaittiin pysähtyvän silloin, kun sydänterveellisen ruokavalion lisäksi pitkällä aikavälillä liikuntaa kertyi säännöllisesti vähintään 1600 kilokaloria viikossa. 70-kiloisella henkilöllä se tarkoittaa reipasta kävelyä (6 km/h) n. 5 tuntia viikossa. Potilaiden sepelvaltimotautilääkitys toki jatkui ennallaan elämäntapahoidon ohella.

Dynaamisen ja staattisen harjoittelun hemodynaamiset vaikutukset on hyvä kerrata

Olet väläytellyt ajatusta, että fysioterapeutit tekisivät kliinisiä rasituskokeita. Onko sinulla mielessä joku potilasryhmä?

Mielestäni fysioterapeutit voisivat tehdä kuormituskokeita kaikilla potilasryhmillä. Toki se edellyttää, että koetta tekevä fysioterapeutti osaa suorittaa kokeen oikein ja turvallisesti, ja että hoitovastuussa oleva lääkäri toteaa potilaan tilanteen olevan sellaisen, että koetta valvomaan ei tarvita lääkäriä.

Kuinka tarkka monitorointi sydänkuntoutusryhmissä pitäisi mielestäsi olla kun ajatellaan nykyistä tilannetta, että rasituskokeita ei ole tehty ennen harjoittelun aloittamista?

Jos kyseessä on korkean riskin potilas, kuntoutuksen alkuvaiheissa pitäisi olla mahdollisuus telemetriseen EKG-seurantaan. Jos kyseessä ei ole korkean riskin potilas, potilaan omiin tuntemuksiin ja terapeutin omaan havainnointiin perustuva tarkkailu riittää-

Kai johtamassa puhetta Europreventissä Ljubljanassa

Vakavailmeinen puheenjohtaja

Millaisia ohjeita, terveisiä tai palautetta haluaisit antaa sydänfysioterapeuteille

Fysioterapeuttien peruskoulutus antaa jo hyvät valmiudet. Sen jälkeen pitää vain kehittää ammattitaitoaan koulutuksissa käymisen, kirjallisuuteen perehtymisen ja muiden erilaisten koulutuskanavien hyödyntämisen kautta sinnikkäästi koko työuran ajan.

Miten itse ylläpidät fyysistä kuntoasi? 

Yritän liikkua sen minkä työltä ehdin. Työ vie valitettavasti aikaa omalta liikkumiselta, mutta yritän löytää käytettävissä olevalla vapaa-ajalla aikaa myös omaan liikkumiseen.

Summary

Kai Savonen M.D, the leader of Kuopio Research Institute of Exercise Medicine, has become familiar to cardiac physiotherapists in many seminars. Kai is very popular as an excellent lecturer. He has also made research during 20 years in exercise physiology and medicine. I had some questions about cardiac patients' exercise and this is what Kai answered:

"In cases where the heart muscle is seriously ill, the possibilities to increase exercise performance are in the body muscles, like endothelium function, capillary density and multiplication of mitochondrions . In addition exercise can cause some benefits in the heart´s diastolic function. Exercise has many benefits in coronary artery disease: it can affect coronary arteries directly or risk factors indirectly. The most important effect is probably the impact to endothelium of the coronary arteries.

German researchers have shown that when the patient takes the optimal medication, follows  the heart health diet and exercises regularly at least 1600kcal/wk (70kg person walks about 5h/wk, speed 6km/h), coronary artery disease's progression can stop.

In my opinion, the clinical exercise test can be made by physiotherapists when they have good education and the doctor has ensured that there is no need for doctor's supervision. 

About telemetric control: it's very good in the beginning of rehabilitation, at least in case of a high risk patient. If the patient is classified to a low risk group, I think that you can trust the patient's subjective feelings and the therapist's observations."

Sydänystävä, sydänfysioterapeutti Liisa Lumiaho

Liisa Lumiahon tuntevat kaikki, jotka ovat vähänkään pitempään tehneet työtä sydänpotilaiden kanssa ja osallistuneet sydänfysioterapiakoulutuksiin. Itse en voi liikaa korostaa Liisan osuutta oman ammatillisen "kotini" löytämisessä; osuin 1995 juuri oikeaan saumaan Liisan vetämälle sydänpotilaan terapeuttisen harjoittelun kurssille ja jäin heti koukkuun. Yhteistyömme alkoi silloin ja on jatkunut keskeytyksettä eikä loppua näy (no jaa, eihän me enää mitään lapsukaisia olla...).

Ljubljanassa kongressimatkalla 2018

Liisa on yksi Suomen Sydänfysioterapeuttien perustajajäsenistä ja hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana ensimmäiset 10 vuotta, sen jälkeen hän on ollut hallituksen jäsenenä ja yhdistyksen PR-vastaavana.

Työurallaan Liisa ajautui sydänfysioterapian pariin ollessaan opettajana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Nykyinen työ KSKS:n perusterveydenhuollon yksikön liikuntasuunnittelijana liittyy hyvin pitkälti elämäntapamuutoksiin, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja toimivien hoitoketjujen rakentamiseen. Keski-Suomella onkin kadehdittavan lajaat ja upeasti visualisoidut hoitoketjut. Ison osan työstä on vienyt elämäntaparyhmien käynnistäminen Keski-Suomen kunnissa. Näistä varmasti kuullaan vielä lisää.

Kun Suomen Sydänfysioterapeutit ry päätti aloittaa syventävän opintokokonaisuuden järjestämisen, Liisa oli paitsi itseoikeutetusti, myös innolla mukana. On ollut mahtavaa työskennellä noin idearikkaan, aktiivisen ja taitavan henkilön kanssa, voi luottaa siihen, että mahdolliset ongelmat aina ratkeavat.
Keväällä 2018 teimme Liisan kanssa opintomatkan Sloveniaan ja Kroatiaan. Sloveniassa osallistuimme Euro Prevent-kongressiin, jossa sydänkuntoutus on vahvasti esillä. Kroatiassa tutustuimme Opatijassa sijaitsevaan kuntoutuslaitokseen ja erityisesti sen sydänkuntoutuskonseptiin, siitä myöhemmin enemmän. Matkailu avartaa!

Lue lisää

KSKS:n hoitoketjut
Sydänpotilaan liikuntapolku
Sydämen vajaatoiminta-liikunnan ohjaus

Summary

Liisa Lumiaho is the "mother" of modern Finnish Cardiac Physiotherapy. She has inspired physiotherapists over 20 years to create cardiac rehabilitation systems in Finland. I'm personally one of those who have become addicted to cardiac physiotherapy, thanks to Liisa.

Liisa is one of the promotors of Finnish Cardiac Physiotherapy Association (FCPA) and was the chairman of the association for over 10 years, today she is the PR-person of FCPA.

Liisa is working in Jyväskylä Hospital as a rehabilitation planner. Her working area is the whole Central Finland. She has developed "life style"-groups and helped physiotherapists in the local health centers to start the groups.

I have had wonderful cooperation with Liisa during these 20 years. The next big co-project is the advanced special studies for physiotherapists in cardiac rehabilitation. The photo is taken in April 2018 in Ljubljana, where we took part in Euro Prevent Congress and also made a visit to Opatija in Croatia, but that is a subject of another story.

Saanko esitellä: Raimo Kettunen

Raimo Kettunen, monen tuntema huippukardiologi ja upea ihminen on vaikuttanut monen sydänfysioterapeutin työhön ja innostukseen. Siksi hän ansaitsee tulla esitellyksi ensimmäisenä työhömme vaikuttaneista ammattilaisista.

Kun olin suorittamassa vanhamuotoista erikoislääkintävoimistelijan tutkintoa Oulussa vuonna 1990, erikoistumisalana sisätautien fysioterapia, kukapas se muukaan oli  sydänsairauksia opettamassa kuin Raimo Kettunen, liekö itsellekin kipinä jäänyt kytemään jo silloin. Raimo oli onnekseni töissä KYSissä silloin kun aloittelin työtäni sydänosastoilla, hänen kanssaan oli helppo tehdä yhteistyötä.

Laitoin Raimon tiukkaan tenttiin ja tällaisia ajatuksia sain hänestä nyhdettyä (ei tarvinnut nyhtää, hän oli hyvin avulias ja kiitän siitä kovasti).

1. Olet ollut mukana monessa sydänfysioterapiaa sivuavassa tehtävässä ja myös monissa sairaaloissa sydänfysioterapeuttien innoittajana. Voisitko kertoa vähän urastasi.

valmistunut Hgistä 1974
fysiologian tutkijana Oulun yliopistossa 1976-1984
erikoistuminen sisätauteihin ja kardiologiaan OYS:ssa 1984-1992
kardiologina KYS:ssa 1992-1999
kardiologina MKS:ssa 1999-2001
ylilääkärinä PHKS:ssa 2001-2011
fysiologian ja kardiologian dosentti, professori h.c.

2. Joskus varsinkin sairaalassa työskennellessä tulee mieleen, että mitenkähän paljon sydänpotilaan liikunnasta ja kuntoutuksesta lääkäreille opetetaan, tuntuu, etteivät nuoret lääkärit osaa käyttää osaamistamme riittävästi. Olenko oikeassa?

- ikävä tosiasia on, että sekä nuoret että vanhat lääkärit unohtavat liikunnan ja muidenkin elämäntapojen ratkaisevan merkityksen (varsinkin sydänterveydelle), nuoret lääkärit keskittyvät lääkityksen toteuttamiseen ja vanhemmat lääkärit keskittyvät toimenpidehoitoihin ja olettavat nuorempien hoitavan ”kaiken muun”

3. Edelliseen kysymykseen liittyen, miten fysioterapeutit voisivat edistää yhteistyötä muun sydänpotilasta hoitavan henkilökunnan kanssa, erityisesti lääkäreiden?

- potilaita kannattaa muistuttaa liikunnan merkityksestä ja tarjolla olevista kuntoutuskursseista, joille lääkärit useinkaan eivät muista potilaita lähettää
- fysioterapeuttien ja lääkäreiden yhteiset koulutustilaisuudet ovat hyödyllisiä
- heart team-ideaa pitäisi laajentaa niin, että fysioterapeutit tulevat niihin mukaan
- liikunta on vähintään yhtä oleellinen osa sydänpotilaan elämäntapamuutoksessa kuin esim. ravinto
yhdessä ravinnon kanssa liikunnalla on suuri merkitys myös painon hallinnassa, tämän takia yhteistyö ravitsemusammattilaisten kanssa on myös tärkeä

4. Kun mietitään sydänpotilaan hoitoa ja liikunnallisen kuntoutuksen tutkimusnäyttöä, voisiko kuntoutukseen panostaa enemmän ja mitenköhän tämä sote-uudistuksessa on huomioitu vai unohtuuko kokonaan?

- tutkimusnäyttöä liikunnan vaikutuksesta sydänpotilaiden ennusteeseenkin – saatikka elämänlaatuun – on jo sen verran, että liikunnallinen kuntoutus on oleellinen osa sekä sepelvaltimotauti- että vajaatoimintapotilaan kuntoutusta. Suomessakin on tehty väitöskirja (Kai Kiilavuori) liikunnan vaikutuksesta vajaatoimintaan: kuntoutus kannattaa ehdottomasti, mutta kovasti alikäytössä
- uutena fysioterapiamuotona on mm. tulossa ns. high intensity training akuuteille sepelpotilaille
- jos sotessa ei puututa erikoissairaanhoitoon aiottua enemmän, sydänkuntoutuksen resurssien pitäisi säilyä kunhan erikoissairaanhoito pitää sydänkuntoutuksen suunnittelun ja ohjauksen omissa käsissään

5. Sydänfysioterapeutin osaaminen perustuu liikuntafysiologian ja sydänsairauksien patofysiologian tuntemiseen. Mitä muuta kuuluu mielestäsi sydänfysioterapiaan erikoistuvan fysioterapeutin osaamiseen?

- näiden lisäksi pitäisi tietää mm. miten 1-suonen, 2-suonen tai 3-suonen tauti vaikuttaa kuntoutuksen suunnitteluun sepelpotilailla
- miten sydämen pumppauskyky (vasemman kammion kunto ja ejektiofraktio) rajoittavat eri liikuntamuotoja
- miten rytmihäiriöalttius on huomioitava suunnittelussa ja ohjaamisessa
- miten lääkitys vaikuttaa kuntoutukseen
- sopivat rasitustestit antavat tärkeätä informaatiota paitsi suoritus- ja työkyvyn arviointiin, myös kuntoutuksen suunnitteluun

6. Sepelvaltimotautiin sairastuvuus on siirtynyt iäkkäämpiin ikäluokkiin, miten tämä näkyy kardiologiassa?

- toipuminen hidastuu, tarvitaan enemmän lääkitystä
- kuntoutuksen tarve kasvaa
- toimintakyvyn rajoitukset vaikeuttavat liikunnallisen kuntoutuksen suunnittelua ja toteutusta
- tarvitaan monipuolisempia ja teknisesti vaativampia ja kalliimpiakin kuntoutusmenetelmiä

7. Tulevaisuuden kardiologia, mihin suuntaan menossa?

- toivottavasti yhä enemmän preventiiviseen suuntaan eli elämäntapamuutoksiin jo ennen sairastumista
hoidot kehittyvät nopean toipumisen ja sydämen pumppauskyvyn säilyttävään suuntaan

8. Sydäntoimenpiteiden ja -tapahtumien jälkeinen sairaala-aika on puristettu aina vain lyhyemmäksi. Millä tavalla potilasohjausta pitäisi kehittää, että oikea-aikaisuus oikeille potilaille toteutuisi?

- on ikävää että Suomessa on luovuttu akuuttien sepelpotilaiden erikoissairaanhoidon kontrollikäynneistä ja siirretty suuri osa potilaista suoraan terveyskeskusten seurantaan, tästä on seurannut väistämättä kuntoutuksen laiminlyöntiä
- kaikille sydänpotilaille pitäisi tehdä liikunta- ja toimintakyvyn sallima rasitustesti ennen kotiuttamista tai hyvin pian sen jälkeen

9. Millaisia terveisiä haluaisit lähettää meille sydänfysioterapeuteille ja sydänfysioterapeuteiksi erikoistuville?

- olkaa aktiivisia ja oma-aloitteisia
- pyytäkää lääkäreiltä tietoja sairaudesta ja sydämen toimintakyvystä
- pyytäkää lääkäreiltä mielipidettä kuntoutuksen tarpeesta

Lue lisää:

Raimon artikkeleita Terveysportissa on paljon. Tässä linkki niihin. Artikkeleista ensimmäisenä voisi lukaista
- Sepelvaltimotauti
- Sydäninfarkti
- Sydämen vajaatoiminta
Kai Kiilavuoren artikkeli sydämen vajaatoiminnasta Terveysportissa

Summary

In Finland Raimo Kettunen is a well-known cardiologist and a wonderful person, who has affected many physiotherapist´s work. When I had my specialization studies in Oulu 1990, Raimo was teaching cardiology and maybe that was the first time I became interested in cardiac physiotherapy. When I started to work in the cardiac ward in Kuopio University Hospital, Raimo was there and it was so easy to co-operate with him.

I asked some questions from him and here is the summary of the answers:

• the doctors are very concentrated on medical treatment and procedures and they often forget the importance of life style changes and exercise. Cardiac physiotherapists are important!
• we have to remember, that cardiac patients are becoming older and need more and different rehabilitation than earlier
• physiotherapists have to make close co-work with nutritional therapists to get best results
• physiotherapists need to know:

1. what it means in rehabilitation when the patient has 1-, 2- or 3 vessels disease
2. how the heart´s ability to pump (left chamber´s condition and ejectionfraction) is limiting exercise 
3. how the chance to arhytmias has to be taken into account in rehabilitation
4. what the effect of medication is in exercise and rehabilitation
5. how to read and use exercise tests when planning an exercise prescription

Raimo´s greetings to cardiac physiotherapists

• stay active and self- imposed
• ask for advice and  information about the disease and cardiac function from doctors 
• ask and inform doctors about the need of rehabilitation