Sydänsiirto on sydämen asia

Sydämensiirto on hyvin vaikean sydämen vajaatoiminnan viimeinen hoitovaihtoehto. Kun siirtoon päädytään, sydämessä tapahtuneet muutokset ovat peruuttamattomia ja usein pahenevia. Siirtoajankohta olisi ihanteellisimmillaan sellainen, että sydämen heikentyneestä toiminnasta ei ole vielä aiheutunut muiden elinten pysyviä vaurioita.

Wikipedian piirroskuva siirtosydämestä

Sydänsiirtoja tehdään Suomessa vuosittain parisenkymmentä ja tähän mennessä niitä on tehty yli 500. Sydänsiirrot on keskitetty Helsinkiin Meilahden sairaalaan, mikä on tietysti ihan luonnollista niiden vähäisen määrän vuoksi. Ennen siirtolistalle päätymistä potilas käy Meilahdessa kattavat siirtoselvittelyt ja kun siirtolistalle on päädytty, alkaa lyhempi tai pidempi odotus. Kunnon ylläpito odotusaikana on tärkeää leikkauksen jälkeisen toipumisen edistämiseksi.

Meillä KYSissä oli sattumoisin vuonna 2015 kolme melko samanikäistä potilasta yhtä aikaa sydänsiirtolistalla. Emme tietenkään voineet kertoa heistä toisilleen, mutta sydänfysioterapeuttitiimissämme saimme ajatuksen perustaa "kunnonsäilytysryhmän" siirtoa odottaville, yhdessä sydämen vajaatoimintahoitajan kanssa. Kun sydänsiirtopotilaiden hoidosta vastaava kardiologi Anu Turpeinen näytti vihreää valoa, ryhmätoiminta aloitettiin. Aluksi kokoonnuimme milloin kenellekin sopi, mutta pian sovimme ryhmän kokoontumisajaksi kuukauden ensimmäisen keskiviikon.

Joku voi ihmetellä, miten sydänsiirtoa odottava voi enää harjoitella. Harjoittelun tarkoituksena on säilyttää lihasten kestävyys ja voima niin hyvin kuin mahdollista sairasta sydäntä liikaa rasittamatta. Toteuttamalla kuntoilu niin, että harjoitetaan yhtä lihasryhmää kerrallaan ja huolehditaan riittävästä palautumisesta, sydämen kuormittuminen jää kohtuulliseksi. Tärkeimmät lihasryhmät suorituskyvyn kannalta ovat alaraajojen isot lihakset, pohje-, reisi- ja pakaralihakset. Näiden lihasten voiman ja kestävyyden ylläpito on melko yksinkertaista, mutta joskus puuduttavaa. Ryhmän ideana on ollut antaa vinkkejä omatoimiseen harjoitteluun, joka voi tapahtua kotona tai kuntosalilla. Sydämensiirron jälkeen kunnon kohennus on helpompi aloittaa kun on edes vähän "pohjia".

Fyysisen harjoittelun ohjaaminen on yksi osa ryhmän sisältöä. Lisäksi mittaamme säännöllisesti suorituskykyä, jotta nähdään, missä mennään. Kiinnitämme huomiota myös rentoutumiseen ja turhan rasituksen keventämiseen. Hengityslihasten harjoittaminen etukäteen tehostaa keuhkotuuletusta myös leikkauksen jälkeen. Varaamme aina aikaa myös keskusteluun ja ajatusten vaihtoon. Uusi ryhmäläinen toivotetaan tervetulleeksi lyhyellä oman tarinan kertomisella. Vajaatoimintahoitaja arvioi osallistujien mahdollisia oireita ja huolehtii tarvittavista jatkotoimenpiteistä jos jotain poikkeavaa ilmenee. Oma osamme on olla rinnallakulkijoita, kuuntelijoita ja kannustajia äärimmäisen stressaavassa tilanteessa.

Ryhmä alkoi kolmella siirtoa odottavalla, mutta on kasvanut vähitellen uusilla osallistujilla. Vajaatoimintahoitaja kutsuu potilaan ryhmään kun siirtoselvittelyjen jälkeen tehdään päätös siirtolistalle ottamisesta. Näiden kolmen vuoden aikana uuden sydämen on saanut 8 ryhmäläistä. Uuden sydämen saaneet ovat jatkaneet ryhmässä toisten tärkeinä tsemppaajina.

Olemme pyrkineet huomioimaan tapaamisten sisällöissä ryhmäläisten toiveet ja niinpä mukana on ollut kardiologi, ravitsemusterapeutti ja toimintaterapeutti, jatkossa myös psykiatrinen sairaanhoitaja. Fysioterapeutti ja sydämen vajaatoimintahoitaja ovat mukana jokaisella tapaamisella. Olemme pikku hiljaa kehittäneet toimintaa ja osastomme fysioterapeutti Riina Lappi teki sydänfysioterapian Pro-opinnoissaan liikuntaohjekirjan fysioterapeutille ja sydänsiirtoa odottavalle potilaalle.

Olimme ajatelleet, että ryhmäläiset saisivat toisistaan vertaistukea, mutta emme arvanneet, miten iso merkitys sillä on. Ryhmä on muotoutunut tiiviiksi ja pitää yhteyttä muuallakin kuin sairaalatapaamisissa. Ryhmässä on tällä hetkellä 9-12 osallistujaa, välillä enemmänkin kun perheenjäsenet ovat mukana. Sydämensiirto on iso asia koko perheelle.

Sydämensiirtopotilaiden hoito Helsingissä on huippuammattitaitoista. Potilaat kuitenkin odottavat uutta sydäntä kotonaan ja palaavat siirron jälkeen kotipaikkakunnilleen, ja hoito siirtyy alkuseurannan jälkeen oman yliopisto- tai keskussairaalan vastuulle. Tällaista ryhmätoimintaa kuin meillä, ei ole toistaiseksi järjestetty muualla Suomessa. Ryhmäläiset ovat toivoneet asialle julkisuutta, että muuallakin huomattaisiin organisoida vastaavaa toimintaa.  

Nyt kun ryhmä on toiminut kolmen vuoden ajan, ihmettelemme, miksemme aloittaneet sitä aikaisemmin. Ison ja kalliin toimenpiteen yhteydessä pitäisi huolehtia kaikin keinoin parhaasta mahdollisesta lopputuloksesta. Tässä tapauksessa kyse on hyvin pienestä panostuksesta. Osallistujilta saamamme palautteen perusteella panostus on kuitenkin merkityksellistä ja kannustaa meitäkin toiminnan kehittämiseen.

Arto kertoo oman tarinansa. Kuva Kalle Kosunen

Lue Arton kertomus

Lue lisää sydänsiirrosta

Read about heart transplantation

Summary

In Finland heart transplants are performed about 20 in year and from y 1985 over 500. All heart transplants are centralized in Helsinki University Hospital, where the patients stay few weeks. Heart transplants are performed when other treatments for heart problems haven't worked, leading to heart failure.

In 2015 we had three patients, same age, waiting for a transplant operation. We organized a "fit-saving-group" in our hospital (Kuopio University Hospital), the physiotherapist and heart failure nurse was supervising their exercise. The group has grown so that now we have 9-11 participants, 8 of them have got a new heart. When a new patient is accepted to the transplant list, we call him/her to the group.  Arto, who is in the photo, got a new heart in 2016 and after that he has won 3 gold medals in European Transplant and Dialysis Sports Championships (in basket ball, badminton and javelin). The great inspiration to the others.

The group has been important to patients but also to their spouses. We had no idea, how hard and full of stress the situation can be to the family members. It has also been amazing to see that it can be possible to save or even increase muscle strength with seriously ill heart. This group has educated and encouraged us in cardiac rehabilitation and humanity.

Ville Karhunen: Sydänkuntoutuksen merkityksiä

Ville Karhusen tänä vuonna 2018 hyväksytyn pro gradun aihe käsitteli sydänkuntoutuksen merkityksiä sydänkuntoutujille. Gradu on tehty Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksella ja on osa isompaa tutkimusta jonka KELA on rahoittanut. Villen työstä nousi esille seikkoja, jotka sydänkuntoutuksessa on tärkeää ottaa huomioon:

Kuntoutujalla on toivo terveydenmuutoksesta sekä toivo paremmasta hyvinvoinnista. Näiden taustalla on pelko sairaudesta ja huoli omasta terveydestä. Kuntoutujalla on halua kuntoutua, mutta hänellä saattaa olla myös ennakkoluuloja kuntoutusta kohtaan. Nämä ennakkoluulot johtuvat pelosta uuttaa kohtaan ja pelosta epäonnistua. Kuntoutuja saattaa kokea muutokset liian suurina ja ajatella, että vaikka yrittää muutosta niin paluu vanhaan on edessä. Nämä asenteet ja ennakkoluulot voivat heijastua varsinkin omatoimisen jakson aikana niin, että kuntoutusmotivaatiota on vaikeaa löytää itsestään ja kuntoutuja luovuttaa helpommin.

Kuntoutuja saa kuitenkin hyvän pohjan kuntoutukselle kuntoutusviikoilla, jolloin hän on vertaisryhmän kanssa osallistumassa kuntoutukseen. Kuntoutujalle vaikeinta on omatoiminen kuntoutusjakso. Silloin kuntoutujan tulisi löytää itsestään motivaatio tehdä suunnitellut asiat. Elämäntapojen muutos onkin kuntoutujalle suuri ja vaikea tavoite saavutettavaksi. Kuntoutujaa voidaan kuitenkin tukea monilla eri tavoilla. Teknologian avulla kuntoutujalle voidaan asettaa pienempiä tavoitteita, joita suorittamalla liikkuminen voi tulla osaksi hänen elämäntapaansa. Teknologian avulla kuntoutuja voi seurata omaa edistymistään ja samalla saada välittömän palautteen tekemisistään. 

Läheisten tuki on kuntoutujalle tärkeää. Läheisten osallistuessa kuntoutujan mukana toimintaan, kuntoutuja voi saada lisää motivaatiota kuntoutumista kohtaan. Kuntoutujan kannalta tärkeää on myös se, että tavoitteet ovat saavutettavissa olevia.

Merkityksellisimmiksi seikoiksi kuntoutumisen kannalta nousivat

• toivo terveyden muutoksesta
• ennakkoluulot kuntoutuksesta
• kuntoutusviikot
• omatoimisen kuntoutuksen haasteet
• teknologia kuntoutuksen apuna
• läheisten tuki

Minua tietysti alkoi kiinnostaa, mikäs mies tämä Ville Karhunen oikein on ja pakkohan sitä oli selvittää. Tällaisia asioita Ville kertoi:

Olen 34- vuotias mies Jyväskylästä ja harrastan pallopelejä, kuntosalia sekä lukemista. Aikaisemmalta koulutukseltani olen mm. fysioterapeutti sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja. Valmistuin juuri terveystieteiden maisteriksi, fysioterapia pääaineena. Sivuaineena suoritin opettajaopinnot ja tavoitteena olisikin saada työpaikka opettajana. Minua on kiinnostanut kouluaikana erityisesti kuntoutujien omat kokemukset kuntoutuksesta. Aiheena se oli ajatuksissa jo ennen gradun aloittamista ja aloitusvaiheessa se sitten tarkentui sydänpotilaisiin.

Gradun perusteella pelko uutta kohtaan voi vähentää halua osallistua kuntoutukseen. Saattaa olla, että kuntoutuja ei usko muutoksen mahdollisuuksiin ja halu osallistua vähenee. Mukana saattaa olla myös pelko siitä, että joutuu pettymään. Kuntoutujat haluavat kyllä tietoa ja ohjausta, mutta kun uutta tietoa tulee paljon niin sen sisäistäminen voi olla vaikeaa. Mielestäni näihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan riittävällä tuella ja ohjauksella.

Jos mahdollisuudet olisivat rajattomat, niin aiheesta tarvittaisiin lisää tutkimustietoa ja mielellään vielä monesta eri näkökulmasta. Haluaisin myös, että kuntoutusryhmät jatkaisivat toimintaa kuntoutusviikkojen jälkeen. Tämä vaatii tietenkin sen, että kaikki ovat samalta alueelta kotoisin ja heillä on jokin paikka missä jatkaa kuntoutumista. Rajattomilla mahdollisuuksilla, jokaisella ryhmällä olisi oma kuntouttajaryhmä avustamassa.

Gradussa omatoiminen kuntoutusaika näyttäytyi haasteellisimmalta, eli ihan jokaisen oma arki. Arjessa tulee kuitenkin ne omat päätökset ja haasteet eteen. Kuntoutuminen on pitkä prosessi ja varmasti kaikille tulee ne omat haasteet siinä, kuinka saada elämäntapoja muutettua.

Vertaistuen merkitys näyttäytyi suurena apuna kuntoutujille. Kuntoutujat pitivät siitä, että oman tarinan sai jakaa vertaisen kanssa, joka ymmärsi tilanteen. Vertaistuki vaikuttaisi olevan jaksamisen ja henkisen puolen kannalta tärkeä osa kuntoutumista.

Ryhmässä saadaan sosiaalisia kontakteja vertaisiin ja ohjaajiin. Ryhmätilanteet koettiin miellyttäviksi ja hauskoiksi tavoiksi kuntoutua. Yksilöohjausta kaivattiin oman tilanteen ohjaukseen ja kuntoutuksen henkilökohtaiseen suunnitteluun. Molemmille tavoille on siis paikkansa.

Virtuaalikuntoutus voi mielestäni olla uhka, jos se syrjäyttää täysin kasvokkain tapahtuvan ohjauksen. Virtuaalikuntoutuksessa on paljon mahdollisuuksia, joita pitäisi tutkia. Kuntoutuksen tukena virtuaalinen kuntoutus on suuri mahdollisuus.

Jos itse olisin potilaan asemassa, toivoisin, että minulle jaksettaisiin selittää asiat tarvittaessa moneen kertaan ja tehtäisiin suunnitelma juuri minulle ja minun tarpeisiini. Kuunneltaisiin potilasta.

Itse huolehdin hyvinvoinnista urheilemalla ja lepäämällä. Kun asiat ovat tasapainossa niin yleensä vointikin on parempi. Viimeisin teko oman hyvinvoinnin eteen on karkkilakko.

Lisää aiheesta voit kysellä Villeltä: villekarhunen@outlook.com

Karhunen, Ville 2018. Meanings of rehabilitation for cardio patient

Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, physiotherapy 23 p 1 appendices.

This work is part of a broader rehabilitation project for heart patients. The research framework for a wider study was a randomized controlled arrangement. Randomization is implemented at group level and in pairs of two consecutive groups.

The purpose of my graduate thesis was to find out what kind of meanings the heart rehabilitees give to rehabilitation. The subjects of the study were rehabilitation patients with coronary artery disease at the Peurungan Rehabilitation Center. As a material I had four group interviews with a total duration of 3 hours 2 minutes and 35 seconds. There were altogether 106 A4 pages of interviews. In my work, I used a phenomenological approach because I wanted to concentrate to the meaning of patients. In the analysis, I used Giorg's method, which is suitable, for meaning analysing.

As a result of my work, six key meanings emerged from cardiovascular health:

• hope for change in health
• prejudices about rehabilitation
• rehabilitation weeks
• challenges of independent rehabilitation
• technology for rehabilitation
• support from relatives 

The rehabilitees have hope for health change and hope for better well-being. They have also fears of illness and worry about their own health. The rehabilitees have a desire to rehabilitate, but he may also have prejudices about rehabilitation. These prejudices are due to fear of a new and fear of failure. Rehabilitation may be overwhelming and rehabilitees might go back to old habits. These attitudes and prejudices can be reflected, especially during the independent period, so that it is difficult to find rehabilitation motivation and give up of rehabilitation easier. However, the rehabilitator gets a good basis for rehabilitation during the rehabilitation weeks when he is participating in rehabilitation with a peer group.

The most difficult part of the rehabilitator is an independent rehabilitation period. Then a rehabilitator should find self-motivation to do the things which has been planned. The change of lifestyle is therefore a great and difficult goal for the rehabilitator to achieve. However, rehabilitation can be supported in many different ways. Technology allows the rehabilitator to set smaller goals so that movement can become a part of his or her lifestyle. Technology enables rehabilitees to track their own progress while gaining immediate feedback. Close-up support is important to the rehabilitees. In conclusion, it is important to support rehabilitees hope for change in health and make achievable goals.

Maailman sydänpäivä 29.9. Pukeudu punaiseen!

Sydänsairaudet ja aivohalvaus ovat maailman mittakaavassa johtavat kuolinsyyt, 17,1 miljoonaa ihmistä/vuosi. Tämä määrä on paljon enemmän kuin syövät, HIV ja AIDS tai malaria.

Vuodesta 2009 lähtien Maailman sydänpäivää on vietetty 29. syyskuuta. Päivän tavoitteena on kiinnittää huomiota sydänsairauksien ja aivohalvausten ehkäisyyn. Parhaat lääkkeet näiden sairauksien ehkäisyyn ovat yksinkertaisia: tupakoinnin lopettaminen, liikunta ja sydänterveellinen, paljon kasviksia sisältävä ruoka.

Epäterveellinen ruokavalio, liikunnan puute, korkea verenpaine, korkeat veren rasva-arvot ja veren sokeri ovat tekijöitä, jotka uhkaavat terveyttä, mutta joihin pystyy myös vaikuttamaan. Erityisen tärkeää olisi antaa lapsille ja nuorille hyvän, terveellisen elämäntavan malli.

Monilla on halua edistää terveyttä elämäntavoilla, mutta siihen saatetaan kaivata tukea ja rohkaisua. Kyllä suomalaiset tietävät, että liikunta on terveellistä ja kohottaa kuntoa tai että kasvikset ovat hyvästä, silti toteutus ei aina onnistu. Elämäntavan muuttaminen ei ole kovin helppoa. Esimerkiksi pitemmän liikkumattomuusjakson jälkeen kroppa ei enää kaipaakaan liikuntaa, ei vaikka kuinka tietäisi, että liikkeelle pitäisi lähteä. Mobiiliaplikaatiokin on helppo sulkea ja unohtaa. Tämän johdattelun jälkeen voidaankin todeta, että me fysioterapeutit voimme olla aika hyvässä tilanteessa kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen tukijoina. Pukeudutaan punaiseen 29.9. tämän muistuttamiseksi.

Pukeudu punaiseen 29.9.

About Heart Day 29.9.

Heart Day is part of an international campaign to spread awareness about heart disease and stroke prevention. This is the perfect day to quit smoking, get exercising and start eating healthy – all in the name of keeping your ticker in good working order, and improving the health and well being of people the world over.

The World Heart Federation have found that heart disease and strokes are the world’s leading cause of death, killing 17.1 million people every year – that’s more than victims of cancer, HIV and AIDS and malaria.

Overeating, lack of exercise, unhealthy diets and high blood pressure, cholesterol and glucose levels are all factors which can trigger heart disease and threaten our own lives, and those of loved ones. Heart Day was set up to drive home the message that heart problems can be prevented.

The aim is to improve health globally by encouraging people to make lifestyle changes and promoting education internationally about ways to be good to your heart. This lesson is becoming increasingly relevant as reports of obesity, poor diet and physical inactivity in children and young people become more and more common.

Events take place to promote healthy hearts. So on Heart Day, get involved, eat your fruit and veg and get outside; both you and your heart will feel the benefits.

Ravitsemus ja Ursula Schwab

Ursula Schwab

Ravitsemus on aina ollut oleellinen osa sydänsairauksien sekundääripreventiota. Se ei silti tarkoita, että ruokavalio toteutuisi optimaalisesti. Sepelvaltimotautipotilailla on käytettävä kaikki mahdolliset itsehoitokeinot (lääkehoidon ja sydäntoimenpiteiden lisäksi) taudin etenemisen pysäyttämiseksi ja siinä on ravitsemuksen ja liikunnan hyvällä kombinaatiolla iso merkitys. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi fysioterapeuttienkin on oltava selvillä, millaiset ruokavalinnat tukevat niin sydän- kuin muutakin terveyttä.

Median ravitsemusuutisointi hämmentää ihmisiä ja on saanut monet hylkäämään hyvät elämäntapamuutokset kohu-uutisen perusteella. Kaikilla meillä on tuttavapiirissä se isoisänserkunvaimonkummipojanentinentyökaveri joka on syönyt ikänsä voita ja läskiä, vetänyt viikonloppuisin pään täyteen ja mennä porskuttaa parempikuntoisena kuin kukaan meistä. Tällaiset poikkeukset eivät kumoa erittäin laajaa tutkimusnäyttöä esimerkiksi pehmeän rasvan ja kasvisten terveyshyödyistä.

Sepelvaltimotautipotilaille järjestettävässä ensitietopäivässä fysioterapeutin osuutta edeltää ravitsemusterapeutin tietopaketti ja olen usein mennyt etuajassa, jotta ehtisin kuunnella Ursula Schwabin huippuasiantuntevaa esitystä. Joko olen erityisen hidasoppinen tai muuten vain aina tuntuu tulevan uutta tai vanhaa tarkentavaa asiaa. Ursula joutuu lähes joka kerta melkoiseen ristikuulusteluun, ihmisillä kun on paljon ravitsemukseen liittyvää kysyttävää. Minäkin liityin kyselijöiden joukkoon ja tällaisiin kysymyksiin Ursula vastaili:

Kerro hiukan itsestäsi ja työstäsi sydänterveyden edistämiseksi
Toimin ravitsemusterapian professorina Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Työhöni kuuluu myös kliinistä työtä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Työni sydänterveyden edistämiskeksi on monitahoista: opiskelijoiden opettamista, potilaiden ohjaamista, ohjausmateriaalin tuottamista, sairaalan henkilökunnan kouluttamista, ravitsemussuositusten tekemistä ja päivittämistä sydänterveyden edistämiseksi. Käypä hoito –suositusten (dyslipidemiat) päivittämistä.

Kerro lyhyesti, mihin sydänpotilaan ruokavaliosuositukset perustuvat
Vankkaan tutkimusnäyttöön, jossa on huomioitu tutkimusten laatu ja sovellettavuus.

Mikä on mielestäsi ruovavaliosuosituksessa huonoimmin toteutuva osa?
Valitettavasti näitä on monta: rasvan laatu (liikaa kovaa ja liian vähän pehmeää), liian vähän kuitua, liikaa suolaa ja liian vähän kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Ihmiset ovat sekaisin ravintovalmentajien ym. asiantuntijoiden ammattinimikkeistä, selventäisitkö ravitsemusasiantuntijoiden nimikeviidakkoa
Vain ravitsemusterapeutin ammattinimike on laillistettu terveydenhuollon ammattinimike. Ravitsemusterapeutti on suorittanut maisterin tutkinnon ravitsemustieteessä. Ainoa suorituspaikka Suomessa on Itä-Suomen yliopistossa. Muita nimikkeitä, kuten ravintoterapeutti, ravintovalmentaja ja ravitsemusasiantuntija, voi käyttää kuka vain. Mitään tutkintoedellytyksiä muihin nimikkeisiin ei ole.

Miten lisäravinteet ja luontaistuotteet sopivat sydänpotilaalle?
Lisäravinteita ja luontaistuotteita ei tulisi omin päin käyttää. Jos jokin valmiste kiinnostaa, tulee sen yhteensopivuus lääkityksen kanssa tarkistaa hoitohenkilökunnalta. Esim. luontaistuotteiden ja sydänpotilaalle tyypillisten lääkkeiden välillä on varsin paljon yhteisvaikutuksia, jotka voivat olla vakaviakin. Kalaöljyvalmisteita käytetään paljon, mutta niistä voi olla haittaa lipidi- ja glukoosiaineenvaihdunnan kannalta. Hoitohenkilökunnan suosittelemia ravintolisiä tulee käyttää annosteluohjeiden mukaan, esim. kalsiumvalmiste, jos ruokavaliossa on vain vähän maitotuotteita.

Miten fysioterapeutit voisivat sydänpotilaita ohjatessaan huomioida ravitsemuksen?
Me kaikki potilasta hoitavat voimme omalta osaltamme motivoida kokonaisvaltaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Eli korostamalla ravitsemuksen merkitystä osana kokonaishoitoa ja -kuntoutusta.

Minkälaisissa asioissa näkisit fysioterapeuttien ja ravitsemusterapeuttien yhteistyön erityisen tärkeäksi?
Esim. vajaatoimintapotilailla, vajaaravitsemusriskipotilailla, vajaaravituilla.

Mitä muuta sydänpotilaan ravitsemukseen liittyvää haluaisit sanoa?
Meillä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia sydänpotilaiden ravitsemuksen edistämisessä. Tehdään kaikki töitä sen eteen.

Lue lisää
THL, ravitsemussuositukset
EVIRA, terveyttä edistävät ravitsemussuositukset eri ikäisille ja eri ruokavalioihin
Vegaanisen ruokavalion koostaminen

Ruokapyramidi

Summary

Nutrition has always been an important part of  secondary prevention in cardiac diseases. It doesn't still mean that cardiac patients' nutrition is on good level. There are also a lot of confusing news in media and usually they are against the official nutrition guidelines. This has made many people to reject the good life style modifications.

Ursula Schwab, the professor of nutrition science in Eastern Finland, has been working in the team of the Finnish national nutrition guidelines. She is working partly as a professor in University  of Eastern Finland and partly in Kuopio University Hospital. I have heard many times Ursula's lesson about heart healthy diet and every  time I get something new information.

The Finnish nutrition guidelines are based on large evidence and has applied to Finnish eating habits. There is still a lot to do: the quality of fat is not optimal (too much hard, too little soft fat), too little fiber, too much salt and too little vegetables and fruits.

Many people use additional nutrient or natural supplements. Ursula said, that cardiac patients must be careful and not take them without asking doctor or cardiac nurse. Many supplements have synergy with typical heart disease medication and this synergy can be harmful. Fish oil products are widely used, but they can impair lipid- or glucose metabolic.

There are many kinds of "nutrition experts" in media, but only the nutrition therapist is a legal profession and they have graduated from Kuopio University ( of Eastern Finland). Who ever can call him-/herself a nutrition coach, nutrition expert etc., they have no official education or position.

It is important to take account nutrition in rehabilitation if we want to get good results. In cardiac rehabilitation it's particularly important with heart failure patients, patients who are in a risk of undernutrition and patients with  cachexia. We have very much unused potential to improve cardiac patients' nutrition. Let's work together to make it better.

Sydänlääkkeet ja liikunta

Sydänpotilaiden kanssa työskennellessä joutuu usein tilanteeseen, jossa joutuu pohtimaan, johtuvatko potilaan oireet huonosta kunnosta, sydänsairaudesta vai lääkityksestä.

Yleisesti sanotaan, että sydänlääkkeet eivät vaikuta liikuntakelpoisuuteen. Tämä pitää paikkansa ja lääkitys ylipäätään mahdollistaa monissa tapauksissa liikunnan harrastamisen. Kuitenkin itse liikuntasuorituksen aikana ne voivat joko parantaa tai heikentää suoritusta. Suurimmalla osalla lääkkeistä ei ole vaikutusta suorituskykyyn, mutta ne tulee silti ottaa huomioon liikunnassa.

Sepelvaltimotautipotilaan lääkityspaketti sisältää tavallisesti

- ASAn eli asetyylisalisyylihapon
- beetasasalpaajan
- pitkävaikutteisen nitron
- kolesterolia alentava lääkitys

Lisäksi tilanteen mukaan
- verenpainelääke
- antikoagulantti
- diureetti

Tämä taulukko ei  varmastikaan ole aivan täydellinen. Kauppanimiä en laittanut, koska niiden päivittäminen olisi liian työlästä.

Lääkeryhmä (kauppanimiä)	Toivottu vaikutus	Liikunnassa huomioitava
ASA (Primaspan)	Veritulppien esto	Ei vaikuta liikuntaan. Hidastaa jonkin verran veren hyytymistä, mutta ei merkitystä liikunnan kannalta
Betasalpaajat Luelisää	Sykkeen hidastuminen, verenpaineen lasku, sydämen työmäärän vähentyminen	Pienentää minuuttitilavuutta alentuneen sykkeen vuoksi ja sitä myötä heikentää jonkin verran maksimaalista suorituskykyä. Toisaalta hitaamman sykkeen aikana sepelvaltimoiden verenkierto pysyy parempana ja oireeton suorituskyky paranee. Jos syke jää liikkuessa kovin matalaksi, toimivat lihakset menevät herkästi ”hapoille”. Ellei ole mahdollista vähentää annosta, alaraajojen hapenottokyvyn parantamiseen tulee kiinnittää huomiota, esim. intervalliharjoittelulla ja erityisen huolellisella alkuverryttelyllä. Monilla beetasalpaajan käyttäjillä raajat palelevat herkästi, joten ne on varsinkin viileällä tai tuulisella säällä puettava lämpimästi. Astmaatikoilla beetasalpaajat lisäävät astmakohtauksen riskiä. Voivat alentaa potenssia.
Nitraatit Lue lisää	Verisuonten laajeneminen, sydämen työmäärän vähentyminen	Pikanitro/ Dinit-suihke otetaan sydänoireiden ilmaantuessa. Pääsääntöisesti liikunta tapahtuu oirekynnyksen alapuolella, mutta jos oireet ovat herkässä, nitrotabletin tai -suihkeen voi ottaa etukäteen. Ellei 2-3 suihkekertaa helpota oireita, on tilattava ambulanssi. Jos suihkeita on otettu useita, verenpaine voi laskea liikaa ja oireena on huimaus. Pitkävaikutteinen nitro otetaan ohjeen mukaan säännöllisesti ja se nostaa oireetonta suorituskykyä. Varsinkin alkuvaiheessa aiheuttaa monille päänsärkyä.
Statiinit Lue lisää	Veren rasva-profiilin parantaminen	Voivat aiheuttaa lihaskipuja. Hyvin harvinaisena haittavaikutuksena voi ilmetä statiinimyopatia, jolloin seerumin kreatiinikinaasiarvo suurentuu jopa kymmenkertaiseksi normaaliin nähden. Lihaskipuja voi aiheuttaa moni muukin vaiva, mutta jos syynä selkeästi on statiinit, annostusta tai valmistetta vaihtamalla usein löytyy sopiva lääkitys.
Antikoagulantit	Hidastavat veren hyytymistä. Käytetään yleensä eteisvärinässä, keuhko- ja laskimotulppien hoidossa, tekoläpän asentamisen jälkeen veritulppien ehkäisyyn	Lisäävät verenvuotoriskiä ja mustelmataipumusta. Vältettävä kontaktiurheilua, kaatumisia ja ruhjeita. Lue tarkemmin miten vaikuttaa fysioterapiaan.
Diureetit Lue lisää	Nesteenpoistolääkkeet poistavat nestettä elimistöstä. Ne vähentävät verivolyymia, laskevat verenpainetta ja vähentävät sydämen työmäärää. Käytetään sydämen vajaatoiminnan hoidossa.	Verivolyymi ja samalla laskimopaluu vähenee, tämä heikentää minuuttivolyymia. Toisaalta vajaatoimisessa sydämessä runsas verivolyymi aiheuttaa veren pakkaantumisen keuhkoihin ja laskimoihin. Jos diureetteja tulee otettua liikaa, kuivuminen altistaa eteisvärinälle. Liian voimakas nesteenpoistuminen saattaa myös häiritä suolatasapainoa. Saatavat aiheuttaa potenssiongelmia.
ACE-estäjät Lue lisää	Laajentavat verisuonia, alentavat verenpainetta ja vähentävät sydämen työmäärää. Käytetään kohonnen verenpaineen hoitoon, ison infarktin jälkeen.	Pienentävät minuuttitilavuutta. Yleensä eivät vaikuta liikuntaan ellei verenpaineen lasku ole aivan huomattava, jolloin on syytä jo neuvotella annostuksen muuttamisesta. Aiheuttavat herkästi kuivaa yskää
AT-reseptorin-salpaajat	Vaikutukset samat kuin ACE-estäjillä, mutta eivät yleensä aiheuta yskää	Katso edellä
Kalsium-salpaajat	Laajentavat verisuonia ja alentavat verenpainetta, osa kalsiumsalpaajista vaikuttaa myös sykettä alentavasti	Pienentävät minuuttitilavuutta. Osittain samat vaikutukset kuin betasalpaajilla, erityisesti jos sykettä alentava vaikutus. Voivat aiheuttaa punoitusta ja huimausta, joillekin päänsärkyä.
ADP-reseptorin-salpaajat (klopidogreeli, prasugreeli ja tikagrelori)	Verihiutaleiden takertumisen estäminen	Käytetään pallolaajennuksen ja stenttauksen jälkeen. Hidastavat veren hyytymistä ja lisäävät mustelmataipumusta. Näitä käytetään yleensä 6-12kk toimenpiteen jälkeen eikä niiden käyttöön saa tulla taukoja. Vältettävä lajeja, joissa voi tulla iskuja ja ruhjeita.
Kipulääkkeet	Muiden kuin sydänoireiden hoitamiseen	Ensisijaisesti kipulääkkeeksi suositellaan parasetamolia. Ei suositella tulehduskipulääkkeiden käyttöä, varsinkin pitkäaikaisessa käytössä heikentävät verenpainelääkkeiden tehoa. Antikoagulanttien kanssa ei suositella tulehduskipulääkkeitä, koska vaikuttavat veren hyytymiseen.

Sydänsairauksien hoidossa käytetyistä lääkkeistä on kattava kuvaus Sydänliiton sivuilla  Kattavasti lääketietoa on myös Kodin lääkeoppaassa.

Lisätietoa lääkkeistä ja liikunnasta

Verenpainelääkkeet, Duodecim

Heart rate and blood pressure responses to medication

Adapted from American College of Sport Medicine (2013). ACM's guidelines for exercise testing and prescription.

Asiantuntemusta Oulusta, Arto Hautala

Tutustuin Artoon ensimmäisen sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuosituksen laatimisen yhteydessä vuonna 2010 (tai 2011). Ihastuin heti hänen aitoon innostukseen ja asiaan paneutumiseen.. Sen jälkeen yhteistyökuvioita on ollut useampiakin. Arto on ollut useissa Suomen Sydänfysioterapeuttien koulutuksissa luennoimassa sydänkuntoutujan liikunnasta, viimeisimmäksi Pro-kurssilla voimaharjoittelusta. Arto on tutkija, jolla on läheinen yhteys käytäntöön ja siksipä hänen luentonsa eivät ole pelkkiä tutkimustulosten esittelyjä vaan käytännön sovellukset ovat koko ajan esillä. Ihmisenä Arto on määrätietoinen mutta inhimillinen, keskusteleva gentleman, joka arvostaa myös eriäviä mielipiteitä. Ja onhan hän myös aika komea...

Arto vastaili kysymyksiini Kiinasta, ilmeisesti hänellä on vapaa-aikaa vain ollessaan jossain tarpeeksi kaukana!

Voimaharjoitteluluento käynnissä ensimmäisellä pro-kurssilla

Tarkkaavaiset kuulijat

Arton energia riittää

Kerro ensin jotain itsestäsi

Olen 20 vuoden ajan saanut työskennellä sydämen asialla. Aluksi väitöskirjahankkeessa terveiden tutkittavien kanssa kuvaten liikunnan ja sydämen säätelyä ohjaavan autonomisen hermoston toimintaa ja myöhemmin sydänpotilaiden, ja erityisesti sydänkuntoutuksen, parissa. Viimeisen noin kahden vuoden ajan päätyöni on ollut Suomalaisessa yrityksessä nimeltä HUR ja siellä vastuualueena kansallisesti ja kansainvälisesti tutkimus- ja koulutus. Rakennamme ja kehitämme älykuntosaleja ja liikunta-aktiivisuutta lisääviä ratkaisuja pääasiassa senioreille ja kuntoutuksen tarpeiseen. Jatkan edelleen myös tutkijana Oulun yliopistollisen sairaalan Kardiologian Sydäntoimenpiteiden tutkimusryhmässä.

Millaisena näet teknologian mahdollisuudet ja kehityssuunnat sydänkuntoutuksessa?

Minulle mielenkiintoinen tutkimustieto oli se, että jopa hyvin iäkkäät sydänpotilaat ilmoittivat olevansa kiinnostuneita älysovelluksien käytöstä kuntoutusprosessin aikana. Potentiaali teknologiasovellusten käytölle sydänkuntoutukselle on ilmeinen. Eikä pelkästään potilaan näkökulmasta vaan myös terveydenhuollon ammattilaisten. Vaikuttavuuden seuranta on eräs keskeisemmistä teemoista, jolla on painoarvoa esim. liikuntaan motivoinnissa sydänpotilaalle, kuten myös sydänfysioterapeutille ja tietysti päätöksentekijöille osoittamaan työn yhteiskunnallista ja inhimillistä merkitystä.

Millaisilla liikuntainnovaatioilla uskot olevan vaikutusta liikuntaan motivoitumiseen?

Tämä on hyvä kysymys ja problemaattinen. Ihmiset motivoituvat eri tavoin, jonka vuoksi yksilölliset ratkaisut ovat lähtökohta. Terveyden menettäminen tai sen huonontuminen ei motivoi kaikkia muutokseen, mutta toimii joillain henkilöillä. Jokaisen on löydettävä oma innovaation lähde ja siinä huippuammattilainen – fysioterapeutti – voi olla apuna ja tukena.

Kerro, millaisissa sydänkuntoutukseen liittyvissä projekteissa olet tai olet ollut ja mitä uutta ne ovat tuoneet sydänkuntoutukseen?

Minulla on ollut ilo ja kunnia työskennellä useissa sekä tutkimuksiin liittyvissä että tutkimustulosten jalkauttamiseen liittyvissä sydänkuntoutushankkeissa. Henkilökohtaisesti pidän tärkeän jokaisen yksittäisen sydänpotilaan kokemaa elämänlaatua. Jos siinä saadaan muutos parempaan päin, on onnistuttu. Yhteiskunnan näkökulmasta ja rationaalisen päätöksenteon tueksi olemme osoittaneet liikunnallisen sydänkuntoutuksen olevan kustannusvaikuttavaa ts. veroeuroja säästyy. Toivottavasti tämä puhuttelee päätöksentekijöitä myös SOTE myllerryksen keskellä hoitoketjun järjestelyissä potilaan parhaaksi.

Miten parantaisit suomalaista sydänkuntoutusjärjestelmää?

Järjestelmää ohjataan ylhäältäpäin. Päätöksentekijöiden vastuulla on toimintojen ohjaaminen siihen suuntaan, että palvelut ovat tarjolla sitä tarvitseville. Kuilun reunalta ei saa päästä putoamaan vahingossa. Joissain maissa, kuten esimerkiksi Saksassa, laki velvoittaa tarjoamaan sydänkuntouksen jokaiselle potilaalle. Suomessa lakia ei ole, mutta parempaan suuntaan mennään ja sydänfysioterapeutit tekevät arvokasta työtä yhdessä muun terveydenhuoltohenkilöstön kanssa.

Mitkä ovat mielestäsi oleellisimpia sydänfysioterapeuttien osaamisalueita?

Sydän ja siitä ymmärrys. Tarkoitan tällä sitä, että patofysiologian ja fysiologian lainalaisuuksien ymmärtämisen lisäksi, sydänfysioterapeutti ymmärtää ihmistä ja elämää, ja osoittaa esimerkillään ja osaamisellaan yksittäiselle ihmiselle suuntaa mitä päin mennä tavoitteena parempi elämänlaatu.

Miten huolehdit omasta sydänterveydestäsi?

Laulussa suosikkibändini laulaa: musta on tullu urheiluhullu. Minun kohdallani tämä ei päde, koska olen lapsesta saakka ollut urheiluhullu. Sanan positiivisessa merkityksessä se tarkoittaa minulle nykyisellään säännöllistä viikoittaista liikunnan harrastamista. Pidän kuitenkin äärimmäisen tärkeänä myös perhettä, riittävää lepoa ja hyvää punaviiniä.

Millaisia terveisiä lähettäisit sydänfysioterapeuteille (miten meidän pitäisi työtämme kehittää yms.)

Työ ja sen arvostus syntyy tekemällä. Minunkin korviin kantautuu Suomen kentältä iloisia uutisia sydänpotilaan hoito- ja kuntoutuspolkujen kehittämiseen liittyen. Pitäkää ääntä itsestänne, olette rakkaita ja tärkeitä, työtänne arvostetaan. Mutta työtä riittää edelleen. Väestö ikääntyy ja haasteita siihen liittyen syntyy enemmän, mutta olen varma, että olette valmiina vastaanottamaan niitä. Itsestä ja lähimmäisistä huolehtinen, ja ammattiosaamisen kehittäminen ovat avaintekijöitä arjen jaksamiseen.

Lue Arton selkokielisiä kirjoituksia
About HUR

Summary

Arto's greetings from China:"I have worked with cardiac patients over 20 years. At first I made reasearch with health people when making my doctoral thesis about autonomic control and exercise, and later with cardiac rehabilitation. Last 2 years my main job has been in the Finnish company HUR, where I have been in response on national and international research and education. We build and develop intelligent gym rooms mainly to seniors and rehabilitation centers.  I continue my working also as a researcher in Oulu University Hospital in the team of cardiac procedures.

For me it has been very interesting to see that even very old cardiac patients are interested in mobile applications during the rehabilitation process. The potential to use modern technology in cardiac rehabilitation is obvious.

It is important in cardiac rehabilitation to understand physiology and patophysiology of  the heart and circulation but at least as important is to understand human and life and show to single person how to reach the better quality of life. The respect of the work grows by doing. I have heard delightful news from different parts of Finland about development of cardiac treatment and rehabilitation. To cardiac physiotherapists I want to say that keep voice. You are loved and respected.

Taking care of yourselves and your family and improving your professional skills are the key elements to manage at work and home. In my favorite song they are singing "I have become a sport fanatic". In my case this is not true because I have always been a "sport fanatic", in the positive way, which means weekly and regular sport activities. My family, adequate rest/ sleep and a glass of good read wine are also extremely important elements for my well-being."

MET lyhyesti

Tämä MET-osio on tarkoitettu kertaukseksi. Sydänkuntoutujan liikuntaa suunniteltaessa MET on hyvin käyttökelpoinen työkalu.

Porraskävely, 6 METs. Kuva Shamia Casiano

MET= metabolinen ekvivalentti eli lepohapenkulutuksen kerrannainen.

1 MET=  hapenkulutuksena n. 3,5ml/kg/min eli tämä määrä happea kuluu levossa.

MET-lukema kuvaa hapenkulutusta lepohapenkulutukseen verrattuna eli fyysisen kuormituksen aiheuttamaa rasitusta. Se on käytännössä paljon kätevämpi käyttää kuin ml/kg/min-lukemat.

1MET vastaa energiankulutuksena noin 1 kcal/h painokiloa kohden eli levossa ihminen kuluttaa painonsa verran kilokaloreita tunnissa. Tämä luku on tietysti noin-arvo, koska samanpainoiset henkilöt kuluttavat kyllä eri määrän, jos lihasmassassa on suuri ero. Painavampi tietysti kuluttaa enemmän kuin hoikka, loogista. Eli jos minä lepäilisin koko päivän, kehoni kuluttaisi noin 1200kcal (tai jos paljastaisin todellisen painoni, 1560kcal).

Aerobisen suorituskyvyn suureeksi on vakiintunut hapenotto millilitroina kilogrammaa kohti minuutissa, lyhenne VO2max. Kliininen rasituskoe antaa suorituskyvyn ml/kg/min-lukemana ja MET-arvoksi tämä on helppo muuttaa jakamalla tulos 3,5:lla. Sain oman rasituskokeeni perusteella maksimaaliseksi hapenottokyvykseni 36ml/kg/min, mikä tarkoittaa siis n. 10METia. Minun pitäisi jaksaa siis tehdä vaikka mitä kuten jatkosta voit lukea.

Erilaisten työ- arki- ja liikuntarasitusten vaatimaa suorituskykyä kuvaillaan MET-taulukoissa. Näistä on hyvinkin kattavat luettelot, laitan tähän vain joitakin karkeita noin- esimerkkejä ja tarkemmat löytyvät linkkien takaa.

• 1 MET lepo, paikallaan istuminen
• 2MET autolla ajo, ruoan valmistaminen
• 3MET rauhallinen kävely n. 4km/h
• 4 MET reipas kävely n. 5 km/h
• 5 MET kävely n. 6km/h
• 6 MET kevyet pallopelit, hölkkä 7km/h
• 7 MET rakennustyöt, pallopelit
• 8 MET aerobinen voimistelu, juoksu 8km/h
• 9 MET painiharjoittelu, raskaat rakennustyöt
• 10 METjuoksu 10km/h
• 12 MET pyöräily 27-30km/h
• 15 MET juoksu 15km/h

Eli minun pitäisi jaksaa juosta 10km/h. Kyllä jaksankin, mutta aika lyhyen aikaa eli sitähän ei MET-arvo kerro, miten pitkään ko. rasitusta kestää.

MET ja energiankulutuksen arviointi

paino x liikunnan kuormittavuus (MET)= energiankulutus/h

MET-lukemia voi käyttää energiankulutuksen arvioinnissa. Tunnin kävelylenkin (5km/h) energiankulutukseni voin laskea helposti: painan 65kg, leponergiankulutukseni on siis 65kcal/h. Tämä kerrotaan liikunnan kuormittavuutta kuvaavalla MET-luvulla (4 MET), eli kulutan 260kcal. Jos hölkkäisin vaikkapa sen 7km/h (6MET), kulutus olisi 390kcal/h.

MET ja aerobisen liikunnan annostelu

40-80% maksimaalisesta suorituskyvystä

Aerobisen harjoittelun tehoksi suositellaan 40-80% maksimaalisesta hapenottokyvystä. Minulle sopivaa kestävyysharjoittelua olisi siis 4-8METia kuormittavat harjoitukset: reipas kävely, hölkkä ja juoksu. Olen menossa reippaan kävelyn tasolla, mutta minun pitäisi tehostaa liikuntaa hölkkä- ja juoksupätkillä jos haluan säilyttää kuntoni.

MET-arvio erilaisissa liikuntasuorituksissa ja arkiaskareissa

MET ja työn kuormittavuuden arviointi

Aerobinen 8 tunnin kuormitus max 30-40%
Lyhytaikainen aerobinen kuormitus max 60-80%

MET-arvoja voidaan käyttää työn kuormittavuuden arvioinnissa ja erityisesti suhteutettaessa sitä henkilön fyysiseen kuntoon. Kahdeksan tunnin työpäivänä työn fyysinen kuormittavuus saisi olla noin 30-40% ja hetkelliset raskaimmat aerobiset vaiheet noin 60-80% maksimaalisesta hapenottokyvystä. Omalla kohdallani ei siis pitäisi olla mitään valittamista työn fyysisestä kuormituksesta, arvioisin sen 3-4 METin tasolle ja raskaimmatkin aerobiset vaiheet jäävät 5 METin pintaan. Jos maksimaalinen suorituskyky alkaa olla alle 6 METin, on aika vaikea löytää enää työtehtäviä, jotka tällaiselle henkilölle eivät olisi liian kuormittavia.

METtunti ja METminuutti

suorituskerrat  x suoritusteho x suoritusaika

METtunti ja METminuutti kuvaavat fyysisen aktiivisuuden määrää ja ne saadaan kertomalla suorituskerrat, suoritusteho  ja  suoritusaika keskenään. Esimerkiksi kroatialainen Paolo kertoi, että heillä liikuntatavoite on 1000METminuuttia/vk. Tällaisen liikuntamäärän saa kerättyä esimerkiksi:

• päivittäisellä 30-40 min 4 METin tasoisella liikunnalla, esim. kävelyllä (7x30-40x4= 840-1120METmin)
• 4x viikossa 60min reippaalla kävelylenkillä (4x60x4= 960 METmin)
• tai 4x 45min 6 METin tasoisella liikunnalla (4x45x6= 1080METmin)

MET ja painonhallinta

Paino x MET x kertaliikunta-aika (h) x liikuntakerrat= tietyn ajanjakson kuluessa kulutettu energia

Jos halutaan tarkemmin määritellä liikunnan aikainen energankulutus, pitää ottaa huomioon henkilön paino. Jos minä haluaisin hävittää kehostani rasvaa (tietenkin haluaisin), minun olisi syytä liikkua melko paljon. On arvioitu, että yhden rasvakilon kuluttamiseen tarvitaan n. 7000kcal joko lisääntynyttä kulutusta tai vähentynyttä energiansaantia. Aikaisemmin arvioin, että painoiseni henkilö kuluttaa tunnin reippaalla kävelyllä (65kg, 4 MET) 260kcal. Kuluttaakseni tuon 7000kcal kuukaudessa minun pitäisi siis tehdä 26 tunnin reipasta kävelylenkkiä eli lähes joka päivä. Hö! Senhän teenkin, taidan syödä liikaa.

Kuva: https://themusclemechanicuk.com/what-are-metabolic-equivalents-mets/

Lue lisää

MET-energiankulutuksen ja fyysisen suorituskyvyn mittari
Maksimaalinen hapenottokyky kestävyyskunnon mittarina
Liikunta kuluttaa energiaa, UKK-instituutin sivut
Sydänpotilaan toimintakyvyn tutkiminen, Käypä hoito
Fyysinen aktiivisuus MET-yksikköinä, Sydänliitto
MET-taulukot eri liikuntamuodoista eri intensiteetillä, Sydänliitto
MET ja muut fyysistä kuormitusta kuvaavat mittarit, Sydänliitto
Watit MET-yksiköiksi, Sydänliitto
Metabolic equivalent

MET
The Metabolic Equivalent of Task (MET), or simply metabolic equivalent, is a physiological measure expressing the energy cost of physical activities and is defined as the ratio of metabolic rate (and therefore the rate of energy consumption) during a specific physical activity to a reference metabolic rate, set by convention to 3.5 ml O2·kg−1·min−1. Originally, 1 MET was considered as the Resting Metabolic Rate obtained during quiet sitting.

MET is used as a means of expressing the intensity and energy expenditure of activities in a way comparable among persons of different weight. When 1 MET is the rate of energy expenditure while at rest,  4 MET activity expends 4 times the energy used by the body at rest. If a person does a 4 MET activity for 30 minutes, he or she has done 4 x 30 = 120 MET-minutes (or 2.0 MET-hours) of physical activity. A person could also achieve 120 MET-minutes by doing an 8 MET activity for 15 minutes. In Croatia they have a goal to achieve 1000 METminutes/wk and this can be collected f.e. from

• daily walking (4MET, 5km/h) 30-40min (7x30-40x4= 840-1120 METmin)
• 4x 60min/wk walking (4MET, 5km/h) (4x60x4= 960 METmin)
• 4x 45min/wk 6 MET exercise (f.e.jogging 7km/h) (4x45x6= 1080 METmin)

During a working day MET should be under 30-40% from maximum and the short periods of aerobic stress 60-80% from max. It's difficult to find a suitable work to a person who's maximum MET is 6 or under. I work in hospital as a cardiac physiotherapist and for me my work is quite light when my maximum MET is 10. I have to exercise hard to keep this! I calculated also my energy expenditure during exercise and the result was about 1500kcal/wk. With this consumption I should lost my weight almost 1kg/month (not happening). I eat too much :)