Näytetään tekstit, joissa on tunniste sydänfysioterapeutti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sydänfysioterapeutti. Näytä kaikki tekstit

tiistai 31. maaliskuuta 2020

Pro-opiskelu menikin nettiin

Tälle viikolle suunniteltu SydänfysioterapiaPro-opintojen lähijakso jouduttiin perumaan samasta syystä kuin kaikki muutkin toiminnot Suomessa. Korona ei sallinut opiskelijoiden matkustamista koulutukseen, niinpä koulutus matkusti opiskelijoiden luo. Olemme joutuneet mukaan pakkokehitykseen.

Käytimme Zoom-videoneuvottelua ja se olisi sujunut erinomaisesti, jos olisimme huomanneet käyttää kunnollisia mikrofoneja. Kuului se ilmankin mutta äänen laatu ei ollut paras mahdollinen. Jos pitää etsiä koronatilanteesta jotain positiivista niin se voisi olla tämä mukavuusalueen rajojen ylittäminen.

Opiskelijat tekivät kysymyksiä luentojen aikana chatissa, mikä ehkä jopa helpotti kysymysten esittämistä ja kommentointia. Myös ohjauskeskustelut on siirretty nettiin ja toimivat samalla alustalla. Voi olla, että näiden kokemusten myötä entistä enemmän koulutuksia siirtyy verkkoon.

Sydänfysioterapiapäiviin marraskuussa on niin paljon aikaa, että uskomme koulutuksen toteutuvan. Päivillä on laaja kattaus asiantuntijaluentoja ja torstai-iltana vietämme yhdistyksen 20-vuotisjuhlaa. Koska päivien ohjelmaan on saatu myös käytännön harjoituksia, mukaan mahtuu vain 40 ensiksi ilmoittautunutta. Kannattaa siis varmistaa osallistuminen. 20-vuotisjuhlan illalliskortti on edullinen, sillä Suomen Sydänfysioterapeutit osallistuvat kustannuksiin. Katso ohjelma ja ilmoittaudu www.sydanfysioterapeutit.fi

EDIT: Sydänfysioterapiapäivät toteutetaan 1-päiväisenä webinaarina. Ohjelma löytyy www.sydanfysioterapeutit.fi koulutus-sivuilta. Vaikka ohjelmasta jää pois ne kaivatut käytännön osiot, olemme saaneet mielenkiintoisia ja toivottuja aiheita puristettua päivään. Ilmoittautuminen mahdollista 20.11. saakka.

sunnuntai 2. helmikuuta 2020

Sydänfysioterapian Pro-opinnot käynnistyivät kolmannen kerran

Tammikuun viimeisenä  perjantai-iltapäivänä kokoontuivat uudet SydänfysioterapiaPro-kurssilaiset Kuopioon aloittelemaan vuoden mittaista opiskelu-urakkaansa. Aikaisempiin kursseihin verrattuna nyt on tapahtunut melkoinen nuorennusleikkaus (mikä tarkoittaa myös, että itsensä tuntee entistä vanhemmaksi). Nuoruus ei ole kuitenkan mikään vika ja näiden kurssilaisten kohdalla ei varsinkaan, niin hyvällä energialla ja asenteella olivat fysioterapeutit lähteneet mukaan. Tästä porukasta vielä kuullaan!

Yleensä uuden oppiminen noudattaa kaavaa, jossa alkuvaiheessa tajuaa, että ei tiedäkään asiasta juuri mitään, mutta asioiden loksahtaessa vähitellen kohdalleen, saa tuntea oivaltamisen riemua. Olen kokenut tämän itse monta kertaa ja edellisten kurssien kanssa olemme Liisan kanssa nähneet huikeaa ammatillista kasvamista.

Kailla on painavaa asiaa

Sydänfysioterapiassa on hankala hypätä itse tekemiseen ennenkuin perusasiat sydämen toiminnasta ja liikunnan vaikutuksista ovat hallussa. Alussa onkin paljon työtä näiden selvittämiseksi. Sydänvalvonnan sairaanhoitaja Matti Olkkola, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Kai Savonen ja kardiologi Juhani Sneck tykittivät mega-annoksen pohjatietoa, jonka sulattamisessa menee todennäköisesti seuraavat viikot ennen uutta lähijaksoa. Lisäksi Bittiumin pojat tutustuttivat firmansa EKG-seurantalaitteistoon.
Juhani demonstroi sydämen toimintaa ultraäänen avulla

Bittiumin Santtu Remes kertoi EKG-seurannasta sydänpotilaan harjoittelussa
EKG-seurannan voi yhdistää polkupyöräharjoitteluun
Vuoden aikana perehdytään niin sydänpotilaan fyysisen kunnon arviointiin, sydänsairauksiin ja harjoittelun sunnitteluun kuin myös potilasohjauksen perusteisiin ja keinoihin sekä omasta jaksamisesta huolehtimiseen. Onneksemme olemme saaneet luotua loistavan asiantuntijaverkoston ja voi sanoa, että meillä on valtakunnalliset gurut koulutuksessa mukana.


Omatoiminen taukojumppa sujuu fysioterapeuteilta
Pro-opinnot huipentuvat kaikille avoimiin Sydänfysioterapiapäiviin 26.-27.11.2020 Kuopiossa. Päivillä on kiinnostavan ohjelman lisäksi opiskelijoiden, ja miksei muidenkin kehittämistöitä tehneiden, posterinäyttely. Päivien alustavan ohjelman löydät Sydänfysioterapeuttien nettisivuilta. Ohjelma tarkentuu esiintyjien kohdalta ihan lähipäivinä. Nähdään Kuopiossa!

tiistai 21. tammikuuta 2020

Heliltä homma hoituu

Heli Varkaudesta

Olen tehnyt Suhosen Helin kanssa yhteistyötä pitkään, tuskin muistan aikaa ennen häntä. Heli on meidän KYSin sydänihmisten luottofysioterapeutti Varkauden sairaalassa. Hän oli mukana myös ensimmäisellä SydänfysioterapiaPro-kurssilla. Viime vuosina Heli on nähty melko usein koiratouhuissa. Kyselin Heliltä kuulumisia ja tällaista hän jutteli:

Osastolla ja poliklinikalla

Työnkuvaani kuuluu osaston puolella ortopediset potilaat sekä kaikki hyvinkin erilaiset sisätautipotilaat sekä sydänpotilaat. Osastolle sydänpotilaita jatkohoitoon tulee lähinnä KYSista, viime vuosina sydänpotilaiden määrä osastolla on vähentynyt koska he kotiutuvat usein suoraan KYSista ja nämä potilaat tapaan sitten erikoispoliklinikalla.  TULPPA-ryhmä alkoi meillä vuonna 2006 ja olen siitä lähtien ollut siinä mukana, tänä keväänä aloittaa ryhmä numero 33!. Koen että työ sydänpotilaiden kanssa on palkitsevaa, sisältää paljon vuorovaikutusta. Työ ottaa mutta myös antaa.
Kävelytesti käynnissä

 Yhteistyö toimii

Alueellinen yhteistyö toimii meillä hyvin! Meillä on hyvin toimiva hoitoketju sydänpotilaiden kohdalla Kuopion yliopistosairaalan kanssa ja myös erittäin hyvin toimiva yhteistyö Varkauden sairaalan erikoispolin sydänhoitajan kanssa. KYSin fysioterapeutit lähettävät tiedon sydänpotilaista kirjeenä ja myös sydänhoitaja KYSistä on yhteydessä meidän pään sydänhoitajaan. Potilaat eivät pääse tipahtamaan hoitoketjusta.

Pro-koulutuksesta varmuutta ja verkostoja

SydänfysioterapiaPro-koulutus antoi minulle varmuutta työhön ja kollegoita joihin voi olla tarvittaessa yhteydessä <3 Henkilökohtaisesti pidän verkostoitumista ja yhteistyötä erittäin tärkeänä, sillä meillä täällä Varkaudessa ja varmaan monessa muussakin pienemmässä paikassa, sydänfysioterapia on yhden tai muutaman terapeutin varassa jolloin vertaistuki ja tiedonjakaminen on todella tärkeää!

Eläinmindfullnessia

Toinen "intohimoni" sydänasioiden lisäksi on koirat ja luonto<3. Ja nämä 2 asiaa, koirat+luonto, nivoutuvat hyvin yhteen tuon sydänfysioterapian kanssa; näistä asioista monesti potilaiden kanssa keskustelemme ja monelle nuo asiat ovatkin sitä arjen Mindfullnessia :) Valmistuin eläinfysioterapeutiksi 2011 ja olen tehnyt päivätyön ohella eläinfysioterapeutin töitä siitä saakka. Tämä työ antaa minulle valtavasti voimaa päivätyön tekemiseen.
Näiden kavereiden kanssa ei ole vapaa-ajan ongelmia

Koirasydänfysioterapiaa?

Vesijumppa käynnissä
Hau hau, tämmöinen temppu opittiin!

Rohkeasti eteenpäin

Nyt aloittavia sydänfysioterapiaPro-kurssin opiskelijoille toivotan onnea ja neuvoksi annan:  Ole avoin ja rohkea ja kysy! Minä ajattelen usein tiukoissa paikoissa että:"Kyllä tää tästä!" :)

Yhteystiedot: Heli Suhonen, Varkauden terveyskeskus/Varkauden sairaala p.040-5873766(työ) heli.suhonen @ varkaus.fi

maanantai 18. marraskuuta 2019

Tutkittu tieto kiinnostaa Ville Viléniä, samalla hän auttaa meitä muitakin

Olen tilannut jonkin aikaa Ville Vilenin tutkimuskoosteita, joita hän jakaa maksutta halukkaille. Koska kannatan henkeen ja vereen avointa tiedon vaihtoa, olen tosi iloinen tällaisesta toiminnasta. Kyselin Villeltä vinkkejä tiedonhakuun ja sen suodattamiseen. Lopussa on linkki, josta voit tilata Villen suomenkieliset lyhyet koosteet ja kommentit tutkimuksista, niiden perusteella on helppo valita, mitä tutkimusta/ katsausta lähtee tarkemmin lueskelemaan. Tässä Villen terveisiä:

Olen Ville Vilén, helpointa minua on luonnehtia paremman liikkumisen edistäjäksi ja näyttöön perustuvan toiminnan puolestapuhujaksi. Koulutustaustaltani löytyvät Liikunnanohjaajan (AMK) ja Fysioterapeutin tutkinnot, joita hyödynnän monipuolisesti arjessani. Arkeni pyörii vahvojen rutiinien ja tapojen voimalla, joka mahdollistaa monenlaista työtehtävää. Virallisesti päivätöissä olen Rovaniemellä kehitysvammaisten, lasten neurologisia sairauksia sairastavien ja autististen ihmisten toiminta- ja suorituskyvyn arviointi- ja kuntoutuspuolen fysioterapeuttina. Tehtäväni on pyrkiä parhaani mukaan moniammatillisen ryhmän kanssa edistämään asiakkaidemme arkielämää.

Siinä on kuitenkin vain osa arjestani. Lisäksi olen toiminut vuosia personal trainerina sekä fysiikkavalmentajana eri joukkuelajeissa. Olen Suomen Jalkapallofysioterapian Yhdistyksen kouluttajana ja teen asiantuntijatehtäviä muillekin järjestöille ja yrityksille. Olen julkaissut tänä vuonna e-oppaan nuoren urheilijan fyysiseen harjoitteluun sekä julkaisen kuukausittain ilmaisia tutkimuskoosteita kuntoutuksen ja urheiluvalmennuksen kentältä. Koosteissani siis luen tieteellisiä tutkimusartikkeleita ja avaan ne lyhyesti Suomeksi kertoen tutkimuksen päähuomiot mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla. Tutkimuskoosteen ovat tilanneet jo sadat kollegani, joten selvästi kysyntää tällaiselle näyttöön pohjautuvan tiedon jakamiselle on ja se on myös tämän artikkelin pääaiheena.

Google Scholar, Pubmed ja ResearchGate pääosissa


Käytän hyvin laajasti erilaisia tietolähteitä. Päätietokantoina käytän Google Scholaria, Pubmedia ja ResearchGatea, jos jotain tarvitsee vartavasten etsiä. Toisinaan saatan yleisemmissä aiheissa tarkastaa myös Iris.ai:n tekoälypohjaista tietokantaa, joka kehittyy jatkuvasti paremmaksi. Epävirallisina tietokantoina seuraan sosiaalisessa mediassa useita tutkijoita, julkaisualustoja sekä näyttöön perustuvan kuntoutuksen ja harjoittelun ryhmiä.

Älypuhelinsovelluksena suosittelen lämpimästi Read by QxMD -applikaatiota, josta saan suurimman osan tutkimuskoosteideni tutkimuksista. Kyseessä on helppokäyttöinen ja laajalti mukautettava tietokanta, joka hakee ja antaa nopeasti tarkastella tutkimuksia eri aiheista ja eri julkaisijoilta.

Suurin osa lukemistani tutkimuksista tulee tällä hetkellä seuraamiltani Facebook -sivustoilta, ResearchGatesta, applikaatioista ja journaleista ilman tarkempaa hakemista. Esimerkiksi Read by QxMD -applikaatiossa minulla on valmiiksi tallennettuna journaleita ja hakutermejä, joita applikaatio tarkastelee. Myös ResearchGate on oppinut melko hyvin käytöstäni ja seuraan siellä monia tutkijoita, jotka tarkastelevat itseäni kiinnostavia aiheita. Facebookissa kuulun myös erilaisiin tutkimusnäyttöä esiin tuoviin ryhmiin (Evidence-Based Training Finland, Kuntoutusalan ammattilaiset, Apply to Science - To Physical and Manual Therapy…). Myös kuntoutusalan tutkimuksien arviointiin erikoistunut PEDro sisältää mahdollisuuden tilata eriaiheisia tutkimussuosituksia sähköpostiisi (josta löytyy lista myös hengitys- ja verenkiertoelimistön asioihin!), joita hyödynnän. Lisäksi tiedän monien käyttävän esimerkiksi Google Alertsia, joka ilmoittaa kun sinua kiinnostavia artikkeleita on lisätty verkkoon.

Käytän lähinnä itseäni kiinnostavia hakutermejä harjoittelusta, ihmiskehosta ja kuntoutuksesta. Hakiessa jotain tiettyä, mikä on nykyään harvinaisempaa (tilaustyöt tai omat selvitykset), käytän useita tarkempia hakutermejä aiheen ympäriltä. Yksinkertaiset yleistermit Boolen operaattoreilla (AND, OR, NOT) ovat helpoin reitti mennä. Usein pyrin hakumenetelmissä rajaamaan julkaisuaikaa jollain tapaa tai keskityn vaikkapa vain katsauksiin tai RCT-tutkimuksiin jos mahdollista.

Kaikki lähtee omasta kiinnostuksesta


Olen aloittanut tutkimuskoosteiden tekemisen vuosia sitten itseäni varten ja pidän omaa kiinnostusta yhä tärkeimpänä tekijänä tutkimuksen valintaan: eli aiheen tulee kiinnostaa minua. Onnekseni olen hyvin kiinnostunut monista asioista. Tämä pitää yllä motivaatiota jatkaa koosteiden tekoa mahdollisimman pitkään. Koen kuitenkin myös tärkeäksi sen, että tutkimus on jollain tapaa relevantti ja tarjoaa pientä tai suurta hyödynnettävää tietoa muille kollegoilleni. Tutkimuksen tulisi herättää mielenkiintoa ja saada ajattelemaan tai tuoda ideoita meitä vaivaaviin kysymyksiin!

Minulle on tärkeää tutkimusten valinnassa laatu ja ymmärrettävyys: haluan pitää yllä riittävän korkeaa tasoa tutkimusten valinnassa ja tulkinnassa. Jos en ymmärrä tai pysty omin sanoin muotoilemaan tutkimuksien tuloksia, käytettyjä menetelmiä tai saavutettua johtopäätöstä, jää tutkimus yleensä koostamatta. Laadunarviointia avaan lisää alapuolella.

Tutkimuksen laadulla on merkitystä


Kirjoitan tutkimuskoosteideni alussa, että lopullinen vastuu on aina lukijalla. En ole akateemikko tai tilastotietelijä, joka luo välittömästi aukkoja tutkimusten koostamisen laatuun. Lisäksi selväksi varmasti on käynyt, että tutkimusten valinta ja haku on vinoutunutta omiin mieltymyksiini. Pyrin kuitenkin varmistamaan laatua parhaani mukaan.

Vaikken suorita virallista laadunarviointia lukemilleni tutkimuksille, käytän tukena PEDron, Cochranen ja AMSTARin laadunarviointimenetelmiä tutkimustyypistä riippuen. Sisäistämällä näiden menetelmien pääpointteja pystyn hieman siivilöimään kriittisimpiä virheitä ja huonolaatuisia tutkimuksia pois. Vaikka minulla ei mitään selkeää rajaa ole, niin jos koen tutkimuksen sisältävän jotain suurempia virheitä tai lukuisia pieniä virheitä prosessissa, en jatka lukemista. Pyrin aina tuomaan esille itse havaitsemani ja tutkijoiden mainitsemat puutteet ja avoimet kysymykset, jonka jälkeen lukija saa itse päättää onko tutkimukseen luottamista.

Laadunarviointini kehittyy jatkuvasti lukemani kirjallisuuden myötä, jolloin myös valikointikriteerit tarkentuvat. Tutkimuskoosteeni sisältää koosteita vuosien takaa, jolloin siellä varmasti on huonojakin tutkimuksia joukossa. Olen silti päättänyt ne jättää mukaan, mutta uudemmat koosteet ovat laajemmin avattuja ja tuovat paremmin tutkimuksien laatua esiin.

Tutkimustiedosta käytäntöön


Pyrin parhaani mukaan varmistamaan, että ymmärrän taustalla olevaa tutkimusnäyttöä eri aiheista. Tutkimustieto on toimintani perusta, mutta ei välttämättä suoraan muodosta käytännön rakenteita. Pyrin siis olemaan tietoinen tutkimusnäytöstä, mutta perustellusti myös tarpeen tullen poikkeamaan tai soveltamaan sitä, jotta pääsen tavoitteisiini.

Yksittäisen tutkimuksen lukeminen kerran kuukaudessa voi olla jo hieno askel työn kehittämiseen! Tai sitten välillä voi tarkastella jonkin itselle kiinnostavan tai relevantin aiheen yleisiä näyttöön perustuvia hoito-/kuntoutussuosituksia ja heijastaa miten se on yhteydessä omassa toiminnassa. Tiedän myös erilaisia lukupiirejä, jossa kollegat voivat toisilleen jakaa lukemiaan tutkimuksia sekä keskustella niiden löydöksistä.

Pienimuotoiseen arjen tutkimuksen tekoon suosittelen tietoista, tunnollista toimintaa ja kykyä olla kriittinen omaa toimintaa ja olemassa olevaa tutkimusnäyttöä kohtaan. Näyttöön pohjautuvan toiminnan (evidence-based practice) lisäksi ammattilaisten tulisi hakea näyttöä jokapäiväisestä työstään (practice-based evidence). Avaimena on tiedostaa aiheeseen liittyvä tutkimusnäyttö ja sitten soveltaa sitä käytäntöön. Vallitseva tutkimusnäyttö on siis hyvä lähtökohta. Seuraaviin askeleisiin liittyy kuitenkin myös mukautuksien teko tai nykynäyttöön pohjautuvien menetelmän hylkääminen tarpeen tullen. Olennaista on toteuttaa selkeitä menetelmiä ja käyttää selkeitä mittareita: mitä teet ja mitä siitä seuraa? Koen myös, että etenkin vastavalmistuneille ja opiskelijoille vallitseva tutkimusnäyttö on paras lähtökohta kaikkeen toimintaan, koska se on tukeva pohja, josta lähteä hakemaan käytännön kokemusta ja luomaan vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa.


Kiinnostuksen kohteina lapset, nuoret, urheilufysiologia, kipu...


Olen yleisesti melko kiinnostunut ihminen. Suurimmat kiinnostuksenkohteeni työn ja koulutustaustan takia ovat urheiluvalmennuksessa, lasten ja nuorten urheilussa ja fysiologiassa, urheilufysioterapiassa, tuki- ja liikuntaelimistössä, kivussa, kuormitusfysiologiassa sekä tietynlaisessa arjen neurologiassa. Kiinnostukseni saattaa vaihdella silloin tällöin, jolloin etsin ja löydän enemmän tietoa tietyistä aihealueista enemmän kuin toisista.

En osaa sanoa, mistä löydän itseni kymmenen vuoden kuluttua! Olen näitä asioita pitkin vuosia miettinyt ja aina tarkempi arvio on mennyt täysin mönkään, vaikka suunta oikea onkin ollut. Olen siis löytänyt itseni jostain, mihin en kuvitellut päätyväni, mutta jonka silti koen oikeana. Sanottakoon siis, että kunhan pystyn auttamaan ihmisiä liikkumaan ja voimaan paremmin, olen oikealla polulla. Sitä saan onneksi tehdä jo tänäkin päivänä. 

Mottoni: Marcus Aurelius: “Waste no more time arguing what a good man should be. Be one.”


Terveiseni sydänfysioterapeuteille:


Kaikki työ on alallamme tärkeää ja toivon että jokainen tuntee ja osoittaa sen jokapäiväisellä toiminnallaan. Olkaa kiinnostuneita. Toivon myös, että jatkatte oman asiantuntemuksenne jakamista aiheen parista sekä pyritte auttamaan kollegoita toimimaan entistä paremmin.

Tutkimuskoosteideni ilmaiselle sähköpostilistalle pääsee mukaan tästä linkistä:

https://mailchi.mp/53d73222fcc1/suorituskykykeskus

torstai 31. lokakuuta 2019

Sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiakäytännöistä





Meillä Suomessa ei ole monien muiden maiden tapaan systemaattista kuntoutuskäytäntöä selpelvaltimotautipotilaille. Liikuntaa ja terveellistä ruokavaliota kyllä suositellaan, mutta edes ohjattua harjoittelua, saati sitten moniammatillista kuntoutusta ei usein ole tarjolla sairaalasta kotiutumisen jälkeen.


En kannata mallia, jossa kaikille tarjotaan kaikkea. Kannatan kuitenkin mallia, että kaikkia tarpeellisia tukitoimia olisi tarvittaessa mahdollista saada. Sepelvaltimotautipotilaalle ei sovi tietyn kaavan mukainen kuntoutus- tai fysioterapiamalli, sillä toipumiseen vaikuttaa niin moni tekijä: kunto ennen sydäntapahtumaa, infarktivaurion suuruus, muut sairaudet, omaan hoitoon sitoutuminen, mieliala, elämäntavat ja -tilanne...

Vaikka en nyt esitäkään, että KYSin malli olisi täydellinen, sellaiseen on kuitenkin pyrkimys :) Vuosien varrella olemme niukkojen resurssien puitteissa hioneet sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiakäytäntöä ja viime keväänä näppärä nuori sydänfysioterapeuttimme Renja Karhunen keräsi ohjeet yhteen, syntyi Sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiakäytännön pohjoissavolainen versio.


Renja työnsä äärellä


Koska Renja on niin hyvin kerännyt asiat yhteen, en käy niitä erikseen luettelemaan vaan suosittelen katsomaan kaikille avoimia sivuja. Laitan kuitenkin pari esimerkkiä:
Sisällysluettelo kertoo sivujen sisällön
Ensimmäisellä pkl-läynnille tehdään suunnitelma suosituskyvyn parantamiseksi/ ylläpidoksi


Huomaan, että kuvat ovat melko himmeitä, joten paremmin asia selviää itse sivuilta. Sivuilta löytyy kaikki käytössä oleva materiaali potilasohjauksen tueksi: testit viitearvoineen, harjoitusohjeet, ohjeet kirjaamiseen jne.


Liikuntapolkuja on tehty muuallakin Suomessa, omien resurssien puitteissa. Meidän fysioterapeuttien on oltava asiassa aktiivisia, sillä potilaita on paljon, liikuntapainotteisen kuntoutuksen tutkimusnäyttö on vakuuttava ja meiltä odotetaan kuntoutuksen asiantuntijuutta. Oma työ akuuttivaiheessa tuntuu paljon mielekkäämmältä kun tietää, että kuntoutuksella on jatkuvuutta ja toisaalta kun on saanut itse olla vaikuttamassa hoidon etenemiseen.


Moni harvinaista sydänsairautta sairastava tarvitsee tukea uudessa elämäntilanteessa, jossa maalaisjärki ei ehkä enää riitä. Sepelvaltimotautipotilaan fysioterapiamalli on hyvä pohja myös muiden sydänpotilaiden fysioterapian suunnitteluksi.


Kun käyt katsomassa fysioterapiakäytäntöämme, kerro mitä ajattelet siitä!


Mukavaa marraskuuta!







keskiviikko 21. elokuuta 2019

Sydän ja kipulääkkeet

Sydänpotilaiden kanssa työskennellessä ei pääse vähällä; harvoin potilaalla on vain se sydänongelma. Aika usein tulee vastaan tilanne, missä potilas kertoo syövänsä käsikaupan kipulääkkeitä TULE-vaivoihin, päänsärkyyn ym. ja tarkennettaessa määrät saattavat olla hurjankin kuuloisia.


Koska kipulääkkeistä kysytään aika usein, käännyin kardiologi Raimo Kettusen puoleen, joka ystävällisesti taas kerran auttoi selventämään asiaa. Raimo on kertonut itsestään jo aikaisemmin blogissani. Raimo on myös kirjoittanut hyvän artikkelin sydänpotilaan kipulääkkeistä.

Artikkeli sydänpotilaan kipulääkkeistä

Millaisia asioita on huomioitava sydänpotilaan kipulääkityksessä?
  • Tulehduskipulääkkeet voivat nostaa verenpainetta ja aiheuttaa turvotuksia, ja pahentaa sydämen vajaatoimintaa
  • Pitkäaikaisessa käytössä voivat aiheuttaa "terveellekin" sydäninfarktin! 
  • Aina kannattaa ensin kokeilla Panadolia. Jos se ei auta tarpeeksi, sitten varovasti lisäksi tulehduskipulääkettä, ensin voiteena jos on pinnallinen nivelkipu.
  • Naprometin on jonkin verran turvallisempi kuin Burana 
Miten sydänpotilaan muu läkitys vaikuttaa kipulääkkeen valintaan?
  • Jos potilaalla on Marevan-lääkitys tai Primaspanin lisäksi Plavix, Brilique tms., muut kuin Panadol voivat aiheuttaa edellisten haittojen lisäksi (suolisto) vuotoriskin
Miksi tulehduskipulääkkeitä ei suositella sydänpotilaille? Millaisia haittavaikutuksia niillä voi olla?
  • Ks. edellä: verenpaineen nousu, turvotukset, infarktiriski, vajaatoiminnan paheneminen, suolistoverenvuoto
Mitä käsikaupan kipulääkkeitä sydänpotilas voi turvallisesti käyttää?
  • Panadolin käytöstä voi olla haittaa vain maksa-potilaille. Mutta toki Buranaakin voi ja pitääkin käyttää muutama päivä, jos ei esim. saa kivulta nukuttua. Sillä valvominen ja kivusta johtuva muu stressi ja verenpaineen nousu se vasta haitallista sydämelle on 
Onko eri sydändiagnooseissa huomioitava erilaisia asioita kipulääkkeen valinnassa?
  • Vajaatoimintapotilailla ja Marevania ja Primaspania yhdessä Plavixin ja/tai Briliquen kanssa käyttävillä on varottava verenvuotovaaraa, ja jos Panadol ei riitä, vain pienellä annoksella Buranaa tms.
Esimerkki elävästä elämästä: sepelvaltimotautipotilaani kertoo kärsivänsä nivelrikkokivusta, johon käyttää päivittäin tulehduskipulääkkeitä (400g Buranax3), miten ohjeista häntä?
  • Jos Panadol ei riitä, verenpainetta ja mahdollista hemoglobiinin laskua (mustia ulosteita?) on tarkkailtava.
Toinen esimerkki: sydämen vajaatoimintapotilaallani on nesteenpoistolääkkeen myötä alkanut isovarpaan tyvinivel turvotella ja kipuilla, mitä kipulääkkeitä hänelle suosittelisit?
  • Taitaa olla kihtiä, joten Panadol fortea ensin, ja jos ei riitä, voiteena Feldeniä tms., ja jos s-uraatti on koholla, Apurinia tai Adenuricia (jotka vain estävät uutta kipukohtausta)
Missä vaiheessa kipulääkitys olisi syytä tarkistaa lääkärin kanssa? 
  • Jos lisäksi munuaisten toiminta on alentunut (krea koholla), ja/tai jos on edellä mainittuja vuotoriskiä lisääviä lääkkeitä, kannattaa keskustella lääkärin kanssa

Summary


Mild painkillers and the heart

The use of NSAIDs (nonsteroidal anti-inflammatory drugs) can increase blood pressure, cause swelling and worsen heart failure
Long time use if NSAIDs can be a reason to heart attack, even in the healthy heart!
If the patient has Marevan-medication or Primaspan+ Plavix/ Brilique, NSAIDs can cause intestine bleeding
Paracetamol is the safe mild painkiller and can be harmful only in liver diseases. Burana can be used randomly if the pain insist it or the patient can't sleep because of the pain. Insomnia and stress can also increase the blood pressure.
If the patient has kidney failure or creatine is increased, the pain medication must be planned with the doctor

perjantai 5. heinäkuuta 2019

Sydänkuntoutustutkimuksen huippuasiantuntija Josef Niebauer

Josef Niebauer on itävatalainen kardiologi, jonka on antanut sydämensä sydänkuntoutuksen tutkimukselle ja siitä tiedottamiselle. Hän on paitsi julkaissut useita merkittäviä tutkimuksia, ollut mm. mukana kehittämässä ESCin "Exercise tool"-sydäkuntoutustyövälinettä, koonnut Cardiac Rehab Manual-ohjekirjan sydänkuntoutuksen ammattilaisille (joka muuten on jo käännetty venäjäksi ja kiinaksi) sekä toimii aktiivisesti ESCissa sydänkuntoutuksen kehittämiseksi.


Josef on urheilija itsekin ja harrastanut liikuntaa ikänsä, mistä kumpuaa hänen intonsa tuoda liikunnan loistavat terveysvaikutukset myös potilaiden hyödyksi. Hänen keskeisiä tutkimuskohteitaan ovat liikunnan antiaterogeeniset ja endoteelivaikutukset, sydämen sopeutuminen liikuntaharjoitteluun ja eri ikäisten urheilijoiden liikuntakelpoisuuden arviointi.


Itävaltalaisesta sydänkuntoutuksesta

Itävallassa sydänkuntoutus on perinteisesti ollut laitoskuntoutusta, jonne lähetteen tekee kardiologi sairaalavaiheessa, joskus oma lääkäri akuuttivaiheen jälkeen. Kuntoutuksen maksaa sairausvakuutus. Kaikki kuntoutuslaitokset tarjoavat moniammatillista sydänkuntoutusta ja kuntoutushenkilökuntaan voi kuulua kardiologi, sisätautilääkäri, urheilulääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, liikuntafysiologi, psykologi, ravitsemusterapeutti.


Kolmea lukuunottamatta (yhteensä 24 kuntoutuslaitoksesta) kuntoutuslaitokset on akreditoinut Austrian Working Group on Outpatient Cardiac Rehabilitation (AGAKAR), joka määrittelee pakolliset laatustandardit kuntoutukselle. Esimerkiksi fysioterapeutilta vaaditaan lisäkoulutus (diplomi, 150h) sydänpotilaan kuntoutuksessa. Josef on kirjoittanut kriittisen kirjoituksen itävaltalaisesta sydänkuntoutuksesta, tässä kriitikissä on paljon sellaista, johon me suomalaisetkin voimme yhtyä. Lisään artikkelin yhdistyksen nettisivuille www.sydanfysioterapeutit.fi.

Sydänkuntoutukseen lähettämisen indikaatiot ovat Itävallassa laajat:
  • Akuutti koronaairyndrooma (STEMI ja NSTEMI)
  • Pallolaajennus (PCI)
  • Stabiili sepelvaltimotauti
  • Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus (CABG)
  • Muut sydän- ja suurten verisuonten leikkaukset
  • Sydän- ja keuhkosiirrot
  • Krooninen sydämen vajaatoiminta (NYHA II ja III)
  • Pulmonaalihypertensio
  • Perifeerinen valtimotauti
  • Ennaltaehkäisy korkean riskin potilaille
  • Elekrofysiologiset interventiot
  • Tahdistin
  • Hemodynaamisesti stabiilit rytmihäiriöt
  • Hoidettu ventrikulaarinen takykardia tai sydänpysähdys

Sydänfysioterapeuttien ja kuntoutuksesta innostuneille lääkäreille Josef suosittelee yhdeksi työkaluksi Exercise toolia, joka valmistui pari vuotta sitten. Tämän nettityökalun etuina on nopea, yksilöllinen liikuntasuunnitelma. Haittapuolena meille suomalaisille on se, että työkalun pohjana on maksimaalinen kliininen rasituskoe, joka valitettavan harvoin meillä on käytössä. Josefin mukaan maksimaalinen rasituskoe on kuitenkin oleellinen ennen kuntoutusta ja kuntoutuksen tulosten seuraamisessa, joten työsarkaa käytäntöjen muuttamisessa meillä riittää.
Lue lisää Expert toolista


Liikunnan tavoitteet sydänkuntoutuksessa on kirjattu seuraavasti:
  • Energiankulutus 2000kcal/vk
  • Päivittäin 30 minuuttia fyysistä aktiivisuutta (työliikunta, kävely, portaiden nousu, pihatyöt jne.), n. 1000kcal/vk yhteensä
  • Viikottain 2 tuntia ohjelmoitua liikuntaharjoittelua (3x40 minuuttia), noin 800kcal/vk tavoitteena lisätä maksimaalista hapenottokykyä 20% ja rasituskokeessa mitattua suorituskykyä 100-120%:iin iänmukaisesta viitearvosta
  • Viikottain 1h voimaharjoittelua (2x30min), 200kcal/vk

Lopuksi saksankielen harjoitusta. Puhetta golfista.



Josefin yhteystiedot:

Professor Josef Niebauer MD PhD MBA
Specialist in Internal Medicine, Cardiology, Sports Medicine
President, Austrian Association of Prevention and Rehabilitation
Vice-President, Austrian Society of Sports Medicine and Prevention
Chairman, Austrian Working Group of Outpatient Cardiac Rehabilitation

Chair of the Institute of Sports Medicine, Prevention and Rehabilitation and
Research Institute of Molecular Sports Medicine and Rehabilitation
Paracelsus Medical University Salzburg
Institute of Sports Medicine of the State of Salzburg
Sports Medicine of the Olympic Center Salzburg-Rif
Lindhofstr. 20
5020 Salzburg
Austria
email: j.niebauer@salk.at

www.salk.at/sportmedizin


Summary

I asked Joseph to answer some questions and he kindly accepted my request:

1. How did you become interested in cardiac rehabilitation and exercise?
– I’ve been an athlete and trainer all my life and wanted to help patients benefit from this poly-pill
2. What is the research area you are most interested in? Have you any special favourites in research? – antiatherogenic effects of exercise training; effects on the endothelium; pre-participation screening of athletes of all levels and ages; cardiac adaptation to exercise training
3. Have you been developing ESC’s toolkit to exercise prescription? Do you think it’s usable in daily clinical practice?
- Yes and yes. Read about Expert tool
4. What do you think about maximal ergometry test before CR?
- Maximal ergometry prior and during CR is a must in order to individually tailor exercise training, to document success/failure, to modify (increase or decrease) exercise volume and intensity e.g. in response to changes in medication or as a result of training effects – see attached e.g. maximal ergometry during clinical routine;
5. Endurance exercise in the traditional exercise form but strength exercise is also recommended. What is your opinion about the most important muscle groups to exercise?
– all major muscle groups have to be exercised
6. I was so delighted about Cardiac Rehab Manual. Thank you! Can you tell something about the book?
– thank you. All I can say is that I am most grateful to all authors who have made this book possible. It has been translated also into Chinese and Russian and has been read and distributed widely
7. Have you studied cost-benefits in CR?
– no, not me. But others have and we all know it is cost-effective.
8. Do you have special education to health care professionals in CR in Austria?
- Yes. Allied health professionals, as well as doctors, can obtain a diploma in cardiac and pulmonary rehabilitation from our Austrian Association of Prevention and Rehabilitation in conjunction with the Austrian Society of Cardiology and the Austrian Society of Pulmonary Medicine.
9. Are you interested to come to next EuroHeartCare in Seville to speak about CR?
- yes, it would be my pleasure.

keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Guests from Germany

Sydänfysioterapeuttien ja Fysiolinen yhteistyössä organisoima sydänfysioterapian kesäkoulu saatiin toteutettua suunnitelmien mukaan UKK-instituutilla Tampereella. Tilaisuus oli ensimmäinen tämänkaltainen, toivottavasti ei jää viimeiseksi. Kouluttaja, master of sports scientist,  Heinz Lowis toimii Drei Burgen sydänkuntoutuslaitoksessa Bad Kreuznachissa ja Yarkin Rodrigues, jolla on sama koulutus kuin Heinzilla, liikunta-asiantuntijana Customed-yhtiössä. Customed myy mm. sydänkuntoutuksessa käytettäviä EKG-laitteistoja.

Heinz kuvaili Saksan sydänkuntoutusjärjestelmää. Jo lähtökohtaisesti olemme Suomessa täysin eri asemassa, sillä sydänkuntoutukseen on Saksassa lain edellyttämä oikeus kaikilla potilailla akuutin sepelvaltimotapahtuman, pallolaajennuksen ja sydänleikkauksen jälkeen. Lailla on turvattu myös mm. sydämen vajaatoimintapotilaiden oikeus kuntoutukseen. Lisäksi kuntoutus alkaa mahdollisimman varhain, tavallisesti noin viikon kuluttua sydäntapahtumasta jossakin Saksan 125:sta sydänkuntoutuslaitoksesta. Meidän systeemi näyttää saksalaisesta näkökulmasta hyvin sattumanvaraiselta, alueellisesti eriarvoiselta ja sekin, mikä toimii, on ajoitukseltaan varsin myöhäistä.

Sydänkuntoutuksen perusta on perinteisesti kestävyysharjoittelu ja sen toteuttamiseen myös päivän aikana keskityttiin. Intensiteetin määrittelyn perusteena on kliininen rasituskoe, jossa pyritään määrittelemään maksimisyke ja -kuorma. Harjoittelussa Heinz suosii ehdottomasti kuormaperusteista intensiteetin määrittelyä: aerobisessa harjoittelussa 40-65% maksimikuormasta ja anaerobisessa/ intervalliharjoittelussa 65-100% maksimikuormasta. Ennen liikuntaa harrastamattoman on kuitenkin syytä aloittaa hyvin kevyillä kuormilla ja totutella asteittain lisääntyvään rasitukseen.



Kuormituksen arviointiin Heinz piti Borgin/ RPE-taulukkoa turhan monimutkaisena. Lisäksi sen heikkoutena on, että kuormitusta arvioidaan yleisesti ja käytännössä kuitenkin usein on niin, että hengityselimistön ja lihasten kuormittuminen eivät mene samaa tahtia. Heinz käyttää työssään 7-portaista subjektiivisen kuormituksen arviointiasteikkoa: 1-2 hyvin vähäinen kuormitus, 3-5 kohtalainen kuormitus ja 6-7 voimakas kuormitus. Samaa asteikkoa käytetään erikseen hengästymisen ja lihasten väsymisen arviointiin ja tavoitteena on pysyä kuomituksessa 3-5-tasolla. Intervalliharjoitteluun siirrytään jos hengästymisen ja lihasten välillä on epäsuhta, näin harjoitteluun saadaan enemmän tehoa.


Koetun kuormittuneisuuden arviointi

Rasituskokeeseen valmistaumassa Robin, Rodrigon opastuksella

Koulutuspäivästä olisi kirjoitettavaa vaikka kuinka paljon, onneksi osallistujat saavat materiaalin vielä pureskeltavaksi. Heinz oli valmistautunut puhumaan myös sydänpotilaan voimaharjoittelusta, mutta aika meni niin tiiviisti kestävyysharjoitteluasiassa, että joudumme varmasti järjestämään kesäkoululle jatkoa. Mikäpä sen mukavampaa.

Verenpainerajat käsittelyssä
Heinzille Suomen vierailu oli jo kolmas, Rodrigolle ensimmäinen. Ensikertalainen oli oppinut muutaman sanan suomea, tykästynyt suomalaisiin oluisiin ja saunaan ja virkisti meitä kaikkia rennolla, iloisella olemuksellaan.



Summary


The first "Summer school" in cardiac rehabilitation was in Tampere 14.6. We had inspiring visitors from Germany; Heinz Lowis and Yarkin Rodriguez. In Germany, cardiac rehabilitation is well organized and legally guaranteed to every CHD-patient. Heinz told about his work based on research and experience. 

In Germany, the exercise intensity is calculated according to a maximal exercise test. In Finland, the ergometer test is mostly used in a diagnostic purpose, rare as a base of exercise. We also have a lack of rehabilitation possibilities soon after an acute event, in Germany, rehabilitation can begin after one week from an acute cardiac event. We have so much to do!

Summer school participants were very satisfied and got a lot of new ideas to bring their work. It was nice to meet colleagues in a relaxing atmosphere. Heinz was thought to speak about strength training but it had to drop off and maybe continue in the next summer. Thank you so much, Heinz and Rodrigo.





keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Sydänfysioterapian opettaja Pirjo


Olin erikoistumassa sisätautien fysioterapiaan Oulussa (silloin kun vanhamuotoista erikoistumiskoulutusta vielä järjestettiin, joskus viime vuosituhannella). Kurssikaverinani oli nuori ja innostunut fysioterapeutti Pirjo Mäki. Pirjo taisi jo tuolloin tehdä opettajaopintojaan Jyväskylän yliopistossa ja Natunenkin vilahteli puheissa. Sen jälkeen olemme tavanneet satunnaisesti koulutuspäivillä ja olin tosi iloisesti yllättynyt, kun Pirjo tuli mukaan ensimmäiselle Pro-kurssille. Hän saa nyt kertoa, miten päätyi sydänfysioterapian pariin:

Kuka olen? Miten minusta tuli fysioterapian opettaja ja sydänfysioterapeutti?


Olen Pirjo Mäki-Natunen fysioterapian lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Kiinnostus fysioterapian eri alueisiin ja halu perehtyä uusiin asioihin on vienyt minua erilaisiin koulutuksiin ja sitä kautta erilaisiin tehtäviin: lääkintävoimistelija-tutkinnon jälkeen erikoislääkintävoimistelijaksi ja terveydenhuollon maisteriksi ja opettajaksi. Ammatilliset täydennyskoulutukset mm neurologisen fysioterapian erikoistumisopinnot, potilassiirtojen ja GAS-menetelmä-kouluttajakoulutus ja viimeisimpinä sydänfysioterapian erikoistumiskoulutus ovat syventäneet osaamistani.

Opettajan työssä saa olla näköalapaikalla mukana työelämän ja koulutuksen kehittämisessä. Työ nuorten ja motivoituneiden fysioterapeutti-opiskelijoiden kanssa on innostavaa.

Hyvinvointi, sen tukeminen kuntoutuksessa ja fysioterapiassa kiinnostavat minua. Sydänfysioterapian erikoistumiskoulutus avasi aivan uuden näkökulman opettajan työhöni. Terveyden edistäminen, elintapojen ja elintapamuutoksen merkitys, eri terveyden edistämisen työmenetelmät, sydänpotilaan liikunnallisen kuntoutuksen sisältö ovat tuoneet uutta sisältöä opetustyöhöni. Sydänfysioterapian Pro-koulutuksen kautta olen saanut tutustua alan ammattilaisiin ja ammattilaisten verkostoon. Yhteistyötahojen kautta fysioterapeuttiopiskelijamme ovat saaneet uusia harjoittelupaikkamahdollisuuksia ja näin tulevat fysioterapeutit saavat terveyden edistämisen sekä sydänkuntoutuksen osaamista, jota Keski-Suomen alueella on monipuolisesti tarjolla.

Yhteistyö on tuottanut JAMKin fysioterapeutti-opiskelijoiden opinnäytetöitä,  mm.


Sydänfysioterapian opinnot JAMKin fysioterapeutti-tutkinnossa

JAMKin fysioterapeutti-tutkinnon opetussuunnitelman mukaan

1.vuonna opiskellaan sydän-ja verenkiertoelimistön rakennetta ja toimintaa Anatomian ja fysiologian sekä kuormitusfysiologian näkökulmasta (EKG, kuormituksen vaikutus sydän-ja verenkiertoelimistön toimintaan, kuormitus-ja lepotestit, Firstbeat, POLAR Own Index) yht 5op.

2.vuonna Toimintakyvyn arviointi-opintojaksolla 4op käydään suorituskykytestejä mm 6min kävelytesti, hengitys-ja verenkiertoelimistön toiminnan tutkiminen, Terapeuttinen harjoittelu l 3op sisältää hengitystoiminnan harjoittamisen, Fysioterapia aineenvaihdunnan, hengitys-ja verenkiertoelimistön toimintarajoitteissa sekä psyykkisten toimintojen tukemisessa 6op-opintojaksoon sisältyy Sydänpotilaan fysioterapian opintokokonaisuus 1.5op.


Sydänkuntoutujan ohjausmateriaalia
Ammattitaitoa edistävässä Harjoittelu l:ssä 11 op (n. 8vk, 297h) sisältönä on mm sydänkuntoutus, terveyden edistäminen, terveyskeskusten vuodeosastojen fysioterapia, ikääntyneiden fysioterapia mm kotikuntoutuksessa, vanhuspalveluissa, yleiskirurgisen potilaan fysioterapia, psykofyysinen fysioterapia.


Sydänfysioterapian 1,5 op, n40h osaamisen tavoitteet:


Opiskelija

- hyödyntää alan käypähoito, - ja fysioterapiasuosituksia

- tietää ja tunnistaa valtimosairauksien riskitekijät ja miten elintavat erityisesti liikunta vaikuttaa riskitekijöihin (elintavat, korkea RR ja kolesteroli, ylipaino, tupakointi, vähäinen liikunta, stressi, perintötekijät)

- tietää liikunnalliseen kuntoutuksen suunnitteluun vaikuttavat tekijät (syke, RR, hengitys/hengenahdistus, rintakipu, NYHA, kuormituksen tunne RPE, MET, EKG, rasituskokeen ja 6MWT:n tulkinta, palautuminen)

- tietää yleisimmät sydän-ja verisuonielimistön sairaudet ja liikunnallisen kuntoutuksen periaatteet (korkea verenpaine, sepelvaltimotauti, pallolaajennus, ohitusleikkaus, sydäninfarkti, vajaatoiminta, rytmihäiriöt)

- osaa suunnitella turvallista ja tehokasta liikunnallista kuntoutusta (arkiliikunta, kestävyysliikunta, HIIT, lihasvoimaharjoittelu)

- osaa rohkaista ja motivoida sydänkuntoutujaa elintapamuutokseen

- tietää hyvinvointiteknologian ja etäohjauksen mahdollisuuksia

Opetuksen toteutuksessa käytännön linkitystä ovat tuoneet mm papericase-esimerkit, vierailevat ryhmät ja kokemustoimijat, simulaatioharjoitukset yhdessä sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin terveyskeskuksen terveydenedistämisyksikköjen tarjoamat mahdollisuudet osallistua erilaisiin terveyspäiviin ovat olleet antoisia oppimisen kokemuksia opiskelijoille.


Fysioterapeutti-opiskelijamme vierailivat  Tunne sydämesi-messuilla.

On tärkeää, että fysioterapeutti-opiskelijat oppivat hyödyntämään heti alusta lähtien näyttöön perustuvaa tietoa toimintansa lähtökohdaksi. Korkeakouluissa korostetaan kriittistä tiedonlukutaitoa, koska eri tasoista tietoa on saatavilla paljon. Työelämäohjaajat ovat roolimalleja, joten heidän merkitys opiskelijan ammatillisessa kasvussa ja toiminnassa on ensiarvoisen tärkeää.

Fysioterapian ja fysioterapiakoulutuksen tulevaisuus

Fysioterapian merkitys korostuu tässä ajassa. Väestö ikääntyy, kotikuntoutuksen merkitys korostuu, elintavat passivoivat ja altistavat sairauksiin. Toisaalta paljon liikkuvat ja urheilevat tarvitsevat fysioterapeutin asiantuntemusta. Fysioterapian tutkimus tuottaa vaikuttavuusnäyttöä. Teknologia mahdollistaa hyödyllisiä ohjauskeinoja esimerkiksi elintapojen ja yleistilan tiedonkeruuseen, asiakkaan tilan tunnistamiseen sekä motivointiin elintapojen muutoksissa. Fysioterapeutti voi seurata ja kannustaa asiakkaan harjoittelua etäyhteydellä. Etäohjauksessa korostuu fysioterapeutin ammattitaito, sillä hänen on osattava tulkita asiakkaan tilaan liittyvät muutokset ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla.


Tässä ajassa haastetaan korkeakouluja tarjoamaan monimuotoisia opiskeluvaihtoehtoja esimerkiksi digitaalisia / verkko-opintoja. Vuorovaikutus ja asiakkaan kohtaaminen ovat fysioterapeutin työssä olennaista ja erityistä. Tämän huomiointi on tärkeää fysioterapeutti-koulutuksessa, jotta tulevat ammattilaiset osaavat hyödyntää teknologiaa ja samalla kehittävät ammatillista vuorovaikutusosaamista. Oikean pedagogisen tasapainon löytäminen vaatii opettajilta ja kouluttajilta kriittisyyttä sekä hereillä oloa.


Oma hyvinvointi ja sydämen terveys


Omaa hyvinvointiani ylläpidän liikkumalla vuoden ajan mukaan talvella hiihtämällä, kesällä juoksemalla, uimalla ja golfaamalla. Jyväskylän Naisvoimistelijat liikuttavat läpi vuoden ja erityisesti joogaan pitää päästä joka viikko -joogaamalla, sydän voi hyvin.  Kuorolaulu Laulun lumoissa-ryhmässä on uusi hyvinvointiani lisäävä harrastus.
Sydän voi hyvin- joogaliike

Seuratoiminnasta saan innostavaa sykettä. Jyväskylän Naisvoimistelijoiden, Keski-Suomen fysioterapeutit ry:n sekä Keski-Suomen Parkinson yhdistyksen toiminnassa mukana oleminen lataa akkujani. Koti, perhe ja ystävät ovat hyvinvointini perusta.

Sydänfysioterapeuttien tapaamisissa on erityisen sydämellinen ilmapiiri. Se näkyy ja tuntuu avoimena tiedon jakamisena ja kollegiaalisuutena. Tätä avointa ja kannustavaa ilmapiiriä alueellamme luo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen yksikön kliininen asiantuntijafysioterapeutti Liisa Lumiaho. On todella suuri ilo kuulua Suomen Sydänfysioterapeutteihin!



Kaikille sydänfysioterapeuteille hyvää sykettä alkaneeseen kesään!


sydämellisin terveisin Pirjo




















keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Sydänfysioterapeutti Nina Joutsen Hyvinkäältä


Sydänfysioterapeutti Nina. Kuva Vera Haarakangas
Ninaan sain tutustua hänen osallistuessaan ensimmäiselle sydänfysioterapia Pro-kurssille. Sittemmin olemme tehneet yhteistyötä Terveyskylän sydänliikuntaosioiden työstämisessä. Ninan hienoja valokuvia, taidevalokuvia suorastaan, seuraan Instagrammissa. Nina esittelee itsensä näin:

Olen helsinkiläissyntyinen fysioterapeutti YAMK Nurmijärveltä ja 4:n nyt jo aikuisen lapsen äiti. Ensimmäinen työpaikkani valmistuttuani 1991 lääkintävoimistelijaksi oli silloinen Peijas-Rekolan, nykyisin Peijaksen sairaala, mutta HUS Hyvinkään sairaalassa olen työskennellyt vuodesta 2001 lähtien. 

Urani aikana olen työskennellyt pääosin alusta lähtien sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosastolla, jossa työhön on aina kuulunut myös polikliinista potilaiden kohtaamista. Sydänpotilaat ovatkin tätä kautta tulleet vuosien varrella tutuiksi ja siksi lähdin aikanani kartuttamaan omaa osaamistani sydänpotilaiden fysioterapiassa. Erikoisalana se on aina ollut erittäin kiinnostava ja olen kokenut sen mielekkäänä, joskin myös haastavana. Uutta tietoa tulee jatkuvasti ja vahvaa näyttöähän liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta on ollut hyödynnettävissä jo pitkään.


Jossain vaiheessa lisäopinnot kiinnostivat ja veivät mukanaan. Suoritin 6 vuotta sitten työn ohella Kuntoutuksen YAMK-tutkinnon. Se toi syvyyttä ja lisäosaamista laajemminkin moniasiantuntijuuteen pohjautuvaan kuntoutuksen kehittämisosaamiseen.

Hallinnollisiin tehtäviin tutustumassa


Viime vuoden puolella loikkasin hetkeksi ihan muihin tehtäviin, kun otin vastaan osastonhoitajan sijaisuuden sairaalamme osastoryhmän keskitetyt palvelut-yksikössä. Puhtaasti johtamiseen ja hallinnollisiin tehtäviin tutustumista siis, mutta huomasin, että vaikka alaisenani ei ollut ainoatakaan fysioterapeuttia tai ns. kuntoutuksen työntekijää, oli yhdyspintaa kuntoutuksen kanssa runsaasti. Ja vaikka opeteltavia uusia asioita oli paljon, oli näkökulman vaihdos erittäin tervetullut ja antoisa ihan oman organisaation toiminnan tuntemisenkin kannalta.

Vertaistuki- ja asiakasraatitoiminta Hyvinkään sairaalassa


Oh- sijaisuuden päätyttyä jatkoin vielä esimieheni pyynnöstä "ekskursiotani" sairaalamme palvelupiste Sopessa toisena koordinaattorina sijaistaen pitkää poissaoloa. Soppi toimii matalan kynnyksen palvelu- ja informaatiopisteenä sairaalan asiakkaille; potilaille, heidän läheisilleen sekä myös henkilökunnalle. Sieltä käsin koordinoidaan myös vapaaehtoistoimintaa (aula-avustajat ja vertaistukihenkilöt) sekä asiakkaan osallisuuden lisäämiseen liittyviä toimintoja kuten kokemusasiantuntija- ja asiakasraatitoimintaa, joiden molempien tarkoituksena on kehittää prosesseja asiakaslähtöisemmiksi. 

Sydänpotilailla on sairaalassamme omat vertaistukihenkilönsä, jotka osallistuvat viikottain sydänpotilaille suunnattuille ryhmäluennoille vuodeosastolla ja tapaavat potilaita tarvittaessa myös sitten henkilökohtaisestikin. On ollut ihana huomata, miten innokkaita ja motivoituneita kaikki vapaaehtoiset ovat tehtävissään ja heitä todella tarvitaan! Myös asiakasraadin jäseniltä on tullut paljon arvokasta tietoa, mitä on voitu ja voidaan jatkossa hyödyntää palveluiden ja toimintojen kehittämisessä. Eli toistaiseksi nyt jonkin aikaa katselen sydänpotilaidenkin prosesseja hieman erilaisesta vinkkelistä.

Terveyskylässä mukana


Kuntoutumistalon sydäntyöryhmässä minulla on ollut ilo ja etuoikeus olla mukana kehittämässä virtuaalisia palveluita osana sydänpotilaiden kuntoutumisprosesseja jo useamman vuoden ajan. Kansallisen sydänfysioterapian ammattilaisista koostuvan työryhmän kanssa olemme koostaneet yleisluontoisia oppaita sydänkuntoutujille Terveyskylän kansalaisille avoimien palveluiden puolelle. Työtä on tehty ryhmänä kasvotusten sekä myös aina osin digitaalisia Skype-ryhmäverkkopuheluja hyödyntäen. Kokousten välillä vastuuta on jaettu myös osiin tekijöiden kesken ja kokouksissa sitten yhdessä hiottu materiaali lopulliseen versioonsa.
Työstämiämme liikunnallisia kuntoutumisoppaita on julkaistu tähän mennessä sydäninfarktista toipuvalle potilaalle, vajaatoimintaa sairastavalle potilaalle sekä potilaalle, jolla on sydämentahdistin. Lisäksi sydänpotilaalle löytyy myös opas, josta löytyy yleistä tietoa sydänkuntoutuksesta. Valmiina, mutta vielä julkaisemista vaille ovat lisäksi liikunta sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeen sekä liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa –oppaat.
Seuraavaksi työn alle otamme liikuntaoppaan sternotomian jälkeiseen kuntoutumiseen.
Materiaalia on syntynyt paljon ja sitä on usein jouduttu tiivistämään ja rajaamaankin. Mitään ei ole tarvinnut kuitenkaan hylätä lopullisesti, vaan sitä vodaan hyödyntää ammattilaisille rakentuvassa Terveyskylän osiossa.


Sydänfysioterapiaoppia hankkimassa


Olen osallistunut Suomen sydänfysioterapeuttien järjestämiin koulutuksiin yli 10 vuoden ajan. Ne ovat alusta alkaen aina olleet erittäin laadukkaita ja kattavia paketteja suoraan käytäntöön ja potilaan hyödyksi. Ihmisen kokonaisvaltainen huomioiminen myös sydänpotilaan kuntoutuksessa on nähty aina tärkeässä roolissa. 

Nähdessäni ilmoituksen sydänfysioterapian Pro-kurssista, oli itsestään selvää, että hakeutuisin sille mukaan. Kiitokset omalle työyksikölleni siitä, että se on aina pyrkinyt mahdollistamaan ammatillisen kehittymisen ja kouluttautumisen sekä nähnyt niiden tuoman lisäarvon niin potilaan, kuin fysioterapian ja kuntoutuksen laadunkin näkökulmasta.
Pro-kurssi oli vaativa, tiivis ja intensiivinen paketti sydänpotilaiden fysioterapiaa patofysiologiasta tieteelliseen tutkimukseen ja kaikkea siltä väliltä. Vaikka asia oli osin tuttuakin, sitä päästiin käsittelemään reilusti pintaa syvemmältä. Kurssilaiset olivat kaikki erittäin motivoituneita ja innostuneita ja koko kurssin ehkä parasta antia olivat ne kysymykset ja keskustelut, joita koulutuksen aikana saimme jakaa keskenämme. Koulutus vahvisti myös olemassa olevaa kollegiaalista verkostoa, minkä näen tärkeänä sydänfysioterapian jatkokehittymisenkin kannalta. Hyviä yhteisiä toimintatapoja ja käytänteitä jaettiin avoimesti ja niitä sai vapaasti luvan kanssa "varastaa ja parastaa". 

Eri puolella Suomea järjestetyt lähijaksot antoivat mahdollisuuden tutustua myös erilaisiin sydänfysioterapian yksikköihin, mikä toi uusia ideoita varmasti monelle meistä kurssilaisista.
Koulutuksen aikana saimme mahdollisuuden myös osallistua sisällöllisesti erittäin antoisaan kardiologisten hoitajien 25-vuotis juhlasymposiumiin Finlandiatalolla ja juhlistaa heidän kanssaan samalla omaa valmistumistamme huikeassa iltajuhlassa. Samassa juhlavassa tilaisuudessa saimme sitten myös upeat Sydänfysioterapeutti-merkkimme sekä kurssitodistuksemme.

Suosittelen koulutusta ehdottomasti kaikille fysioterapeuteille, jotka työssään kohtaavat sydänpotilaita. Oli ilo lukea 2. Pro- kurssilla olleen lääkärin kommentti siitä, että se soveltuisi myös sisällöllisesti erittäin hyvin lääkärien koulutusohjelmaan. Siitä olemme kaikki kurssin käyneet varmasti hänen kanssaan täysin samaa mieltä. 
Nina saa Pro-kurssitodistuksensa Liisa Lumiaholta


Verkostoituminen edistää ammatillista kehittymistä


Näen verkostoitumisen työkaluna ja taitona yhdistää ammattilaisia ja osaamista. Se tukee hyvien käytänteiden jakamista sekä mahdollistaa reflektoinnin kansallisesti ja miksei kansainvälisestikin. Lisäksi se brändää sydänfysioterapian osaajat ammatillisesti yhteen ja vahvistaa siten heidän ammatillista itsetuntoaan ja näkökulmaansa sydänfysioterapian ydinasioista. Kaikilla tavoin siis palvelee meitä sydänfysioterapeutteja. Suomen sydänfysioterapeutit yhdistyksenä on toiminut ja edelleen toimii mielestäni tässä merkittävänä perustana ja työrukkasena. Kiitos siitä!

Lasten liikuntaan pitää satsata


Jos minulla olisi valtaa edistää sydänterveyttä valtakunnallisesti, preventiivisessä mielessä aloittaisin satsaamalla päiväkotien ja koulujen liikuntaan ja terveyskasvatukseen sekä määrällisesti että laadullisesti. Palkkaisin sinne asiantuntevia koulufysioterapeutteja, jotka tukevat lasten liikunnallisia valmiuksia ja taitoja sekä ohjaavat ergonomiassa lapsia ja nuoria opettajien työparina. Tästähän toimintamallistahan meillä on jo hyviä kokemuksia. Liikunta taitaa myös olla niitä ainoita aineita, joihin ei säännönmukaisesti saa tukiopetusta. Siihen panostaisin. Liikunnallisen taidon oppiminen ja osaaminen motivoi myös tekemään sitä useammin jatkossakin.

Sydänkuntoutus kannattaa


Sydänpotilaiden liikunnallinen kuntoutus voisi olla myös vaikka ihan lakisääteistä; selkeän näytön ja kustannusvaikuttavuudenkin valossa kaikille sydänpotilaille tulisi tarjota mahdollisuus liikunnallisen kuntoutumispolun läpikäymiseen riippumatta siitä, missä kunnassa tai kaupungissa hän asuu. Tässäkin asiassa olemme jo oikealla tiellä. Sydänpotilaiden liikuntapolkuja on luotu jo useissa paikoissa. 
Varmasti myös uusien sydänfysioterapian ammattilaisten kouluttaminen sekä lisääntyvä keskustelu ja yhteistyöverkostojen rakentaminen niin eri ammattikuntien välillä kuin valtakunnallisestikin edesauttaa näitä tavoitteita.

Ajatuksia moniammatillisesta yhteistyöstä


Jos mietin nyt kliinistä potilastyötä vuodeosastolla, niin Lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, toimintaterapeutit, sosiaalityöntekijät, puheterapeutit, ravitsemusterapeutit, kotiutushoitajat ja sydänhoitaja ovat ehkä niitä lähimpiä yhteistyökumppaneita. Toki yhteyksiä otetaan usein organisaation rajojen ulkopuolellekin tarpeen mukaan. Tärkeä yhteistyökumppani on toki Kiljavan sairaala, joka on meidän sairaanhoitoalueemme sekä HUS: n yhdessä omistama kuntoutussairaala. Sinne ohjataan sydänpotilaita kaksivaiheiselle kuntoutusjaksolle. Jaksojen välillä potilas harjoittelee hänelle laaditun kuntoutussuunnitelman mukaisesti.

Moniammatillisuus ja etenkin moniasiantuntijuus, jossa eri alojen ammattilaiset tuovat osaamisensa keskiössä olevan potilaan käyttöön on hoidon ja kuntoutumisen onnistumisen kannalta oleellista. Se, että kaikki toimivat samaa tavoitellen, vaatii paljon yhteistä keskustelua ja yhteistä kieltä. 

Koulutukset, joihin osallistutaan moniammatillisin kokoonpanoin ja yhteiset koulutuspalautteet sekä moniammatillisuuden huomioiminen prosesseja kehitettäessä luovat varmasti hyvää pohjaa aiempaa paremman yhteistyön saavuttamiseksi ja ennen kaikkea potilaan parhaaksi. Kuntoutuksen alan työntekijöitä tulisi mielestäni myös johtaa kuntoutuksen näkökulmasta. Se luo yhtenäisyyttä ja fokusoi kuntoutustoimintaa yhdenmukaiseen suuntaan.

Harrastuksista sydänterveyttä


Tässä kohtaa suutarin lapsi kulkee jos ei kengittä niin hieman huonoissa kengissä :) Yritän kävellä ja käydä uimassa, kuntosalillakin epäsäännöllisen säännöllisesti. Lisäksi kuuntelen paljon musiikkia, neulon ja valokuvaan. Jonkinlainen kamera on mukana lähes aina. Nyt onkin ihanaa, kun valoa riittää taas aamusta iltaan asti ja kesää kohti mennään! 
Kesäilta Ninan ikuistamana

Summary

Nina Joutsen is a cardiac physiotherapist in HUS Hyvinkää hospital. Her working and education history is wide, she has always wanted to jump to unknown. In Nina's opinion, cardiac physiotherapy is an interesting and challenging area in physiotherapy. The base in evidence is strong and benefits of cardiac rehabilitation are well known. That's why Nina thinks, that cardiac rehabilitation should be an obligatory part of the treatment in heart diseases. Nina recommends Pro education to all physiotherapists who work with cardiac patients.

Nina's favorite hobbies are music listening, handicraft and photography; some kind of camera is always with her. You can see Nina's beautiful photos on Instagram.