Kysymyksiä ja vastauksia sydänkuntoutuksesta

Sain käsiini mielenkiintoisen artikkelin sydänpotilaan liikunnan kiinnostavista kysymyksistä, erityisesti kilpaurheilusta ja korkeasta verenpaineesta, ja asiantuntijoiden vastauksista näihin aiheisiin. Vastaajina ovat kansainvälisesti tunnustetut huippuasiantuntijat, joista osasta olen jo aikaisemmin kirjoittanut tässä blogissa. Kirjoitan tähän suppeat tiivistelmät kysymyksistä ja vastauksista. Jos olet kirjautunut Researchgateen, voit saada käsiisi koko artikkelin : Exercise, Sports & Cardiovascular Health: Relevant Questions and Answers. August 2019. DOI:
10.5935/2359-4802.20190060

Kysymys: Liikunnan hyvät vaikutukset on selkeästi tutkimuksin osoitettu. Useimmat tutkimukset ovat kuitenkin melko lyhytkestoisia ja koko iän kestävästä liikunnallisesta elämäntavasta tiedetään loppujen lopuksi melko vähän. Lisäksi tiedetään kestävyyden ja lihasvoiman alenevan iän myötä. Millaisia liikuntaohjeita antaisit ikääntyvälle potilaallesi? Pitäisikö annostelun säilyä ennallaan, vähentyä tai lisääntyä vuosien myötä maksimaalisen hyödyn saamiseksi? 

Vastaus:

Barry A Franklin, Beaumont Health, Royal Oak, Michigan, USA: 

Sekä säännöllinen fyysinen aktiivisuus että hyvä kardiorespiratorinen kunto ovat yhteydessä vähentyneeseen riskiin sairastua verenpainetautiin, tyypin 2 diabetekseen, eteisvärinään, munuaisten vajaatoimintaan, sydämen vajaatoimintaan ja sydäntapahtumaan. Jokainen 1 METin lisäys suorituskyvyssä alentaa kuolleisuutta n. 15%, mikä tarkoittaa 7-8 vuoden lisäystä elinikäodotuksessa. 

Henkilöillä, joila fyysinen suorituskyky on heikko, on suuremmat vuosittaiset terveydenhuoltokustannukset, enemmän komplikaatioita leikkausten jälkeen ja suurempi ennenaikaisen kuoleman riski. Säännöllinen liikunta estää suurten valtimoiden jäykistymistä ja säilyttää endoteelifunktiota, vähentäen näin ikääntymisen aiheuttamia verisuonimuutoksia. Hyvä fyysinen suorituskyky keski-ikäisenä on myös yhteydessä alentuneeseen sydämen vajaatoiminnan riskiin riippumatta BMI:sta. 

Kovatehoinen fyysinen aktiivisuus (yli 6MET)  näyttää olevan tehokkaampaa kuin kohtalaisella intensiteelillä harjoittelu (3-5,9MET) terveyshyötyjen näkökulmasta. Kunnon kohennus tulee kuitenkin aloittaa rauhallisesti ja lisätä intensiteettiä asteittain. Aerobisen harjoittelun lisäksi suositellaan voima- ja liikkuvuusharjoittelua. HIIT - harjoittelu (high intensity interval training) toteutetaan harkitusti ja otetaan huomioon mahdolliset riskit.

Kysymys: 

Mitä tällä hetkellä tiedetään fyysisen kunnon yhteydestä äkilliseen sydäntapahtumaan/ - kuolemaan?

Vastaus:

Jari Laukkanen, University of Jyvaskylä, Faculty of Sport and Health Sciences, Jyvaskylä, Finland:  

Aikaisempi tutkimusäyttö on tukenut mallia, jossa riskitekijöiden muutos on keskeinen tekijä äkkikuoleman ehkäisyssä väestössä. Suorituskyvyn on arvioitu olevan vahva äkkikuoleman ennustetekijä ja on katsottu tärkeäksi tekijäksi riskikartoituksessa. Oma tutkimusryhmämme on äskettäin havainnut hyvän fyysisen kunnon olevan yhteydessä alentuneeseen riskiin saada kammioperäisiä rytmihäiriöitä. Olemme myös havainneet, että hyvä fyysinen kunto saattaa vähentää äkkikuoleman riskiä ylipainoisilla miehillä. Lisätutkimusta aiheesta siis kaivataan.

 

Jarin esittely

Kysymys:

Pitäisikö aina suositella liikuntaa kunnon kohentamiseksi, onko tähän joku ikäraja? Jos aikaisemmin liikuntaa harrastamaton henkilö saa parannettua kuntoaan liikunnalla, onko tällä positiivisia pitkäaikaisia kliinisiä vaikutuksia?

Vastaus:

Jari Laukkanen, University of Jyvaskylä, Faculty of Sport and Health Sciences, Jyvaskylä, Finland:  

Lähes kaikki aikaisemmin liikuntaa harrastamattomat henkilöt pystyvät parantamaan fyysistä kuntoaan liikunnalla ja hyötyvät  siitä myös pitkällä tähtäimellä. Tarvitaan toki sopivia liikuntamuotoja erilaisille potilasryhmille. Hyvä kardiorespiratorinen kunto tarkoittaa kykyä kuljettaa happea keuhkoista mitokondrioille liikunnan aikana, riippumatta henkilön iästä. Tiedetään, että hyvä kunto on monen eri elimen yhteistyön tulos ja siihen kuuluu keuhkoventilaatio, verisuonten toiminta, sydämen oikean ja vasemman kammion toiminta, verenkiertoelimistön kyky kuljettaa verta sydämestä sinne, missä happea tarvitaan sekä lihassolujen kyky käyttää happea ja muita verenkierron mukana tulevia ravinteita. Tämän systeemin tehokkuus on vain osittain riippuvainen ikääntymisestä. 

Tärkeä kysymys on, miten lääkärit toimivat huonokuntoisen potilaansa kanssa. Teemmekö diagnostiset tutkimukset saadaksemme selville mahdollisen sairauden, mistä huono kunto johtuu vai määräämmekö vain liikuntaa suorituskyvyn parantamiseksi tai mahdollisesti vähentääksemme kuolemanriskiä.

Kysymys:

Mitä tiedetään tällä hetkellä liikunnan ja hyvän suorituskyvyn vaikutuksesta terveydenhuollon kustannuksiin?

Vastaus

Jonathan Myers. Stanford University, VA Palo Alto Health Care System, Palo Alto, California, USA

Tuntuu selvältä, että fyysisesti hyväkuntoisilla henkilöillä on pienemmät terveydenhuoltokustannukset. Yllättäen kuitenkin aiheesta tehtyä tutkimusta on melko vähän. Äskettäin julkaistu Cooper Instituutin  Veterans Exercise Testing Study (VETS) havaitsi iän ja muiden sairauksien poissulkemisen jälkeen, että parempikuntoisilla henkilöillä oli merkitsevästi pienemmät terveydenhuoltokustannukset verrattuna heikompikuntoisiin. Tutkimustulosten perusteella todettiin, että 1 METin parannus suorituskyvyssä oli yhteydessä 5-7% pienempiin vuosittaisiin terveydenhuoltokustannuksiin. Tässä ryhmässä tämä tarkoitti n. 1600 USD  eli melko pieni muutos fyysisessä suorituskyvyssä aiheutti merkittävän muutoksen kustannuksissa. Toisin sanoen liikuntaa pitäisi suositella paitsi sen havaittujen terveysvaikutusten, myös mahdollisten terveydenhuoltokulujen säästön vuoksi.  

 

Jonathanin esittely

Kysymys:

Useiden suositusten mukaan liikuntaa suositellaan osana sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoitoa. Olisiko mahdollista, että useammat potilasryhmät hyötyisivät liikuntaohjelmista? Olisiko aika laajentaa liikuntasuositusta hoidon osana muidenkin kuin iskeemisten sydänsairauksien ja sydämen vajaatoiminnan hoitoa?

Vastaus

Claudio Gil Araújo, Exercise Medicine Clinic, CLINIMEX, Rio de Janeiro, RJ, Brazil

Tämä on 100% juuri näin. Liikunnan hyödyistä osana sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoitoa on jo tutkimusnäyttöä, näyttää siltä, että myös muissa sydänsairauksissa liikunnalla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Kysymys kuuluukin lähinnä, miten suunnitella sopiva, yksilöllinen liikuntaohjelma mahdollisimman hyvällä hyöty-riskisuhteella. Kliinisestä näkökulmasta katsottuna on erittäin harvinaista, jos mikään liikunta ei sopisi potilaalle. Täydellinen liikunnan välttäminen on aina poikkeus ja sitä pitäisi käyttää vain rajoitetuissa erikoistapauksissa ja silloinkin vain sen ajan kuin on välttämätöntä. 

Kysymys:

Pitäisikö ei-aerobista kuntoa arvioida säännönmukaisesti muun fyysisen kunnon arvioinnin yhteydessä?

Vastaus:

Claudio Gil Araújo, Exercise Medicine Clinic, CLINIMEX, Rio de Janeiro, RJ, Brazil: A: Äskettäin  American Heart Association on esittänyt, että kardiorespiratorinen suorituskyky (aerobinen), ideaalitapauksessa rasituskokeella mitattuna, on yksi terveysmittareista. Toisaalta, viimeaikaisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että erityisesti iäkkäillä iänmukainen tai parempi ei-aerobinen suosituskyky (lihasvoima, liikkuvuus, tasapaino ja kehonkoostumus) ovat voimakkaasti yhteydessä vähentyneeseen kuolleisuuteen (all cause).  Omien tutkimustemme alustavien tulosten mukaan maksimaalinen lihasvoima suhteessa kehon painoon on myös vahvasti yhteydessä kuolleisuuteen.  Mielenkiintoista oli, että verrattaessa heikointa ja vahvinta kvartiilia, suhteellinen riski heikoimmassa ryhmässä oli erittäin suuri (5-10 kertaa korkeampi), riippuen muuttujasta ja sukupuolesta. On hyvä huomioida, että nämä hyvin korkeat suhteelliset riskit ovat huomattavasti suuremmat kuin yleensä nähdään tutkimuksissa, joissa muuttujina ovat klassiset vaaratekijät kuten verenpaine, dyslipidemia tai sukuhistoria.  Yhteenvetona: kyllä, ei-aerobisen kunnon tutkiminen kuuluu fyysisen suorituskyvyn arviointiin. 

Kysymys:

Joitakin vuosikymmeniä sitten isometrinen (staattinen) harjoittelu oli kielletty jos potilaalla oli verenpainetauti. Viime aikaisten tutkimusten perusteella tällaiset harjoitukset eivät näytä lisäävän riskiä ja voivat olla hyödyllisiä verenpainetautipotilaalle. Erityisen harjoitteluprotokollan, isometric handgrip training (IHT), on osoitettu alentavan systolista ja diastolista verenpainetta. Onko tutkimusnäyttöä riittävästi, jotta IHT-harjoittelua voi suositella verenpainetautipotilaalle ja jos, onko joku erityinen potilasryhmä, joka hyötyy tällaisesta harjoittelusta parhaiten?  

Vastaus:

Philip J. Millar. University of Guelph, Department of Human Health and Nutritional Sciences, Guelph, Ontario, Canada

Alunperin isometriseen harjoitteluun liittyi pelkoa mahdollisesti lisääntyvästä verenpaineesta ja sydäntapahtumariskistä. Kuitenkin lyhytkestoinen isometrinen kontraktio matalalla-kohtalaisella intensiteetillä (esim. 1-2 minuuttia 30-50% 1RM:sta) nosti verenpainetta samalla tavalla kuin aerobisessa harjoittelussa.  Submaksimaalinen isometrinen harjoittelu voi myös aiheuttaa alhaisemman syke-painetulon (vähäisempi sydänlihaksen hapentarve) ja suuremman diastolisen verenpainevasteen (suurempi sepelvaltimoiden perfuusiopaine), mitkä yhdessä voivat alentaa harjoittelun aiheuttamaa sydänlihasiskemiaa verrattuna samantehoiseen dynaamiseen harjoitteluun.  Viimeisten 25 vuoden aikana useat tutkimusryhmät ovat osoittaneet, että submaksimaalinen IHT (tai myös isometrinen alaraajaharjoittelu) voi alentaa lepoverenpainetta sekä normotensiivisillä että hypertensiivisillä.  Meta-analyysi, jossa oli mukana 16 randomoitua kontrolloitua tutkimusta osoitti, että systolinen verenpaine aleni 5mmHg ja keskipaine 3mmHg eli harjoittelun vaikutukset ovat samanlaiset kuin aerobisessa harjoittelussa.  Nykyinen tutkimustieto tukee IHT:ta  liikuntainterventioiden tukihoitona niillä hypertensiivisillä potilailla, joilla aerobinenkin harjoittelu on indisoitu.

Kysymys: 

Onko hypertensiivisen potilaan vältettävä kilpaurheilua vai onko mahdollista antaa hänelle näyttöön perustuvaa ohjausta ja sallia osallistumaan kilpaurheiluun turvallisesti ilman lisääntynyttä sydäntapahtumariskiä?

Vastaus: 

Josef Niebauer. Paracelsus Medical University Salzburg, Institute of Sports Medicine, Prevention and Rehabilitation, Salzburg, Austria

Nykyiset Euroopan kardiologineuvoston (ESC) suosittelevat säännöllistä liikuntaa ehkäisemään ja hoitamaan sydänsairauksia. Kuitenkin korkea verenpaine kilpaurheilussa voi lisätä sydäntapahtuman riskiä ja siksi hypertensiivisten henkilöiden tunnistaminen ennen kilpauraa on erittäin tärkeää, jotta voidaan suunnitella hoito ja seuranta. Ei ole niinkään kysymys siitä, voiko urheilija harjoitella ja osallistua pitkäkestoiseen uhrheilutapahtumaan vaan korkean verenpaineen tunnistamisesta ja verenpaineen tavoitetason saavuttamisesta. 

Jos lääkitystä tarvitaan, ACE-estäjät tai ATC-salpaajat ovat hyviä valintoja, koska ne eivät vaikuta suorituskykyyn eivätkä ole kiellettyjen lääkeaineiden listalla. Näitä ei pidä määrätä lisääntymisikäisille naisille mahdollisten sikiöhaittojen vuoksi.

Yksityiskohtaisempaa tietoa kilpaurheilijan hypertensiosta löytyy artikkelista Niebauer J, Borjesson M, Carre F, Caselli S, Palatini P, Quattrini F, et al. Recommendations for participation in competitive sports of athletes with arterial hypertension: a position statement from the sports cardiology section of the European Association of Preventive Cardiology (EAPC). Eur Heart J. 2018;39(40):3664-71.

 

Josefin esittely

Kysymys:

Urheilun massatapahtumiin, erityisesti pitkäkestoisiin, osallistuminen on lisäääntynyt voimakkaasti, erityisesti naiset ja iäkkäät ovat lisänneet osallistumistaan näihin tapahtumiin. Toisaalta useassa tutkimuksessa on havaittu pitkäkestoisen liikuntasuorituksen aiheuttamaa sydänmerkkiaineiden nousua. Millainen kliininen merkitys näiden merkkiaineiden nousulla on ja pitäisikö näiden massatapahtumien jälkeen tehdä jonkinlaisia laboratoriotutkimuksia?    

Vastaus:

Jurgen ScharhagSports Medicine, Exercise Physiology and Prevention, Department of Sport Science, University of Vienna, Austria

Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana on lisääntyvästi tutkittu kestävyysliikunnan aiheuttamia vaikutuksia sydänmerkkiaineisiin.  On osoitettu, että kovatehoinen kestävyysliikunta nostaa jonkin verran troponiinin (Tn) sekä N-terminaalisen natriureettisen peptidin (NTproBNP) tasoa kaikenikäisillä terveillä mies- ja naispuolisilla urheilijoilla. Nousu näyttää riippuvan iästä, harjoittelustatuksesta, liikunta-ajasta sekä liikunnan intensiteetistä niin, että suurempia nousuja nähdään iäkkäämmillä ja vähän harjoitelleilla sekä hyvin korkeaintensiteettisessä ja pitkäkestoisessa liikunnassa.  Nämä sydänmerkkiainenousut ovat kuitenkin alhaisemmat kuin akuutissa sydäntapahtumassa ja normalisoituvat 2-3 päivässä.  Koska normaalin nousun raja-arvoista ei ole tietoa, liikunnan aiheuttamat biomarkkerinousut voivat häiritä sydäntapahtuman arviointia ja tärkeää on huomioida mahdolliset oireet ja tehdä herkästi noninvasiiviset tutkimukset (EKG, ultraäni) jos tilanne on epäselvä. Pelkän verikokeen perusteella hoitoa ei yleensä tarvita.

Summary

I found an interesting article about sport and heart diseases. There are several top experts answering to the questions. This is an innovative type of scientific paper – questions & answers (Q&A) format -, in which all contributors are listed as coauthors in the paper, but for each one of the answers the responder is clearly identified.

Exercise, Sports & Cardiovascular Health: Relevant Questions and Answers. August 2019. DOI:
10.5935/2359-4802.20190060

.

Sydän ja kipulääkkeet

Sydänpotilaiden kanssa työskennellessä ei pääse vähällä; harvoin potilaalla on vain se sydänongelma. Aika usein tulee vastaan tilanne, missä potilas kertoo syövänsä käsikaupan kipulääkkeitä TULE-vaivoihin, päänsärkyyn ym. ja tarkennettaessa määrät saattavat olla hurjankin kuuloisia.

Koska kipulääkkeistä kysytään aika usein, käännyin kardiologi Raimo Kettusen puoleen, joka ystävällisesti taas kerran auttoi selventämään asiaa. Raimo on kertonut itsestään jo aikaisemmin blogissani. Raimo on myös kirjoittanut hyvän artikkelin sydänpotilaan kipulääkkeistä.

Raimon esittely

Artikkeli sydänpotilaan kipulääkkeistä

Millaisia asioita on huomioitava sydänpotilaan kipulääkityksessä?

• Tulehduskipulääkkeet voivat nostaa verenpainetta ja aiheuttaa turvotuksia, ja pahentaa sydämen vajaatoimintaa
• Pitkäaikaisessa käytössä voivat aiheuttaa "terveellekin" sydäninfarktin! 
• Aina kannattaa ensin kokeilla Panadolia. Jos se ei auta tarpeeksi, sitten varovasti lisäksi tulehduskipulääkettä, ensin voiteena jos on pinnallinen nivelkipu.
• Naprometin on jonkin verran turvallisempi kuin Burana 

Miten sydänpotilaan muu läkitys vaikuttaa kipulääkkeen valintaan?

• Jos potilaalla on Marevan-lääkitys tai Primaspanin lisäksi Plavix, Brilique tms., muut kuin Panadol voivat aiheuttaa edellisten haittojen lisäksi (suolisto) vuotoriskin

Miksi tulehduskipulääkkeitä ei suositella sydänpotilaille? Millaisia haittavaikutuksia niillä voi olla?

• Ks. edellä: verenpaineen nousu, turvotukset, infarktiriski, vajaatoiminnan paheneminen, suolistoverenvuoto

Mitä käsikaupan kipulääkkeitä sydänpotilas voi turvallisesti käyttää?

• Panadolin käytöstä voi olla haittaa vain maksa-potilaille. Mutta toki Buranaakin voi ja pitääkin käyttää muutama päivä, jos ei esim. saa kivulta nukuttua. Sillä valvominen ja kivusta johtuva muu stressi ja verenpaineen nousu se vasta haitallista sydämelle on 

Onko eri sydändiagnooseissa huomioitava erilaisia asioita kipulääkkeen valinnassa?

• Vajaatoimintapotilailla ja Marevania ja Primaspania yhdessä Plavixin ja/tai Briliquen kanssa käyttävillä on varottava verenvuotovaaraa, ja jos Panadol ei riitä, vain pienellä annoksella Buranaa tms.

Esimerkki elävästä elämästä: sepelvaltimotautipotilaani kertoo kärsivänsä nivelrikkokivusta, johon käyttää päivittäin tulehduskipulääkkeitä (400g Buranax3), miten ohjeista häntä?

• Jos Panadol ei riitä, verenpainetta ja mahdollista hemoglobiinin laskua (mustia ulosteita?) on tarkkailtava.

Toinen esimerkki: sydämen vajaatoimintapotilaallani on nesteenpoistolääkkeen myötä alkanut isovarpaan tyvinivel turvotella ja kipuilla, mitä kipulääkkeitä hänelle suosittelisit?

• Taitaa olla kihtiä, joten Panadol fortea ensin, ja jos ei riitä, voiteena Feldeniä tms., ja jos s-uraatti on koholla, Apurinia tai Adenuricia (jotka vain estävät uutta kipukohtausta)

Missä vaiheessa kipulääkitys olisi syytä tarkistaa lääkärin kanssa? 

• Jos lisäksi munuaisten toiminta on alentunut (krea koholla), ja/tai jos on edellä mainittuja vuotoriskiä lisääviä lääkkeitä, kannattaa keskustella lääkärin kanssa

Summary

Mild painkillers and the heart

The use of NSAIDs (nonsteroidal anti-inflammatory drugs) can increase blood pressure, cause swelling and worsen heart failure

Long time use if NSAIDs can be a reason to heart attack, even in the healthy heart!

If the patient has Marevan-medication or Primaspan+ Plavix/ Brilique, NSAIDs can cause intestine bleeding

Paracetamol is the safe mild painkiller and can be harmful only in liver diseases. Burana can be used randomly if the pain insist it or the patient can't sleep because of the pain. Insomnia and stress can also increase the blood pressure.

If the patient has kidney failure or creatine is increased, the pain medication must be planned with the doctor

Lähtisitkö Sevillaan

En aikaisemmin ajatellut, että kansainväliset koulutukset olisivat minua varten. Kynnys tuntui kovin suurelta ja rahoituskin mahdottomalta. Päätin kuitenkin, että voihan sitä yrittää ja väsäsin posterin sydänkuntoutusryhmästämme Belgian Euro Preventiin 2005, uskomatta, että se hyväksyttäisiin. No sinne se kuitenkin meni ja rahoitus järjestyi työpaikan (KYS), Pohjois-Savon fysioterapeuttien ja Suomen fysioterapeuttien avustuksella. Kokemus oli kannustava ja madalsi kynnystä lähteä uudelleen.

Olen osallistunut fysioterapeuttien maailmankongressiin, useampaan Euro Prevent-kongressiin sekä nyt 2 kertaa ACNAPin (Association of Cardiovascular Nursing and Allien Professions) organisoimaan EuroHeartCare-kongressiin. Fysioterapeuttien maailmankongressi oli ainutlaatuinen kokemus laajuutensa vuoksi, kuitenkin ammatillisesti EuroHeartCare on antanut enemmän tietoa, ajatuksia ja kontakteja. Koska minut valittiin EuroHeartCaren järjestelykomiteaan, olen päässyt aitiopaikalle näkemään, miten ison tapahtuman sisältö valmistellaan. Ja myös joutunut itse hommiin, luonnollisesti.

Parhaillaan on meneillään ohjelman sisältöjen suunnittelu ja samalla pohditaan kiinnostavia luennoitsijoita. Haastan tämän tekstin lukijoita ottamaan yhteyttä, mikäli itsellä on halukkuutta esiintymään, mielessä on hyvä esiintyjä tai sydänaiheesta tutkimustyötä tehnyt kolleega. Teemoja kongressissa on kardiologian alalla laidasta laitaan. Tämän vuoden aiheita voi vilkaista tästä:

https://esc365.escardio.org/Search-Results?vgnextkeyword=&eventtype=ESC365EVENTTYPE3904&Years=ESC365YEAR2019&_ga=2.20927290.305684879.1561278648-967269614.1556652211

Päivitys: Vuoden 2020 EuroHeartCare-kongressi on peruttu koronaviruksen takia. Kongressi järjestetään Sevillassa vuoden 2021 kesäkuussa.

Myös posteri on hyvä vaihtoehto tuoda työtään esille. Milanon kongressissa postereiden aiheet liikkuivat laajalla alueella: tapaustutkimuksia, RCT-tutkimuksia, solutason tutkimuksia, hoitokäytäntöjen esittelyä, kokemusten kuvailua jne.

Tiny Jaarsma

Milanossa ruotsalainen, Linköpingin yliopiston professori Tiny Jaarsma piti hyvän esityksen posterin tekemisestä. Nämä diat ja video hänen esityksestään löytyy kyllä ESCin sivuilta, mutta Tinyn luvalla, lukijoita helpottaakseni, kopioin ne tähän.  Ihan ensimmäiset vinkit liittyvät siihen, että itsellä on selkeä käsitys mitä aikoo sanoa ja minkälaiselle yleisölle. Posterit kongresseihin valitaan abstraktin perusteella, joten abstraktiin kannattaa panostaa. Posterin ulkoasun ehtii valmistella myöhemminkin.

Tinyn käytännön vinkit:

1. Abstraktilla on sama otsikointi kuin tutkimuksella. Abstraktin otsikkoa voi kuitenkin posteriin muokata vetävämmäksi.

2. Yleisesti käytettävät väliotsikot helpottavat abstraktin/ posterin lukemista. Tausta, tutkimuksen tarkoitus, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset ovat tutkimusposterin otsikot. Hoitokäytännön kuvailussa tärkeää on usein se, mihin uusi käytäntö perustuu ja johtopäätöksiä ei ehkä ole lainkaan.

3. Otsikko on joskus helppo, mutta usein todella vaikea. Ainakin jos haluaa pysyttää sen riittävän lyhyenä. Tiny ehdottaa hiukan provosoivaakin otsikointia mielenkiinnon herättämiseksi. Jos tulokset ovat erityisen kiinnostavia, se kannattaa mainita jo otsikossa.

4. Taustatiedot ovat tärkeät, mutta eivät saa viedä liikaa tilaa tuloksilta. Abstraktin merkkimäärä on rajoitettu, joten taustat kannattaa kuvata mahdollisimman tiiviissä muodossa. Yksi lause, mitä aiheesta jo tiedetään, yksi lause mitä ei tiedetä ja yksi tutkimuksen tarkoituksesta.

5. Vaikka menetelmä on tärkeä, siihenkään ei kannata kuluttaa liikkaa merkkejä. Lyhyesti ydinasiat, ei pidä sortua liiallisiin yksityiskohtiin.

6. Tulokset ovat abstraktin ydinasia ja abstraktissa kuvaillaan päätulos. Kuvia käytetään, jos ne lisäävät informaatiota tai helpottavat tuloksen ymmärtämistä.

7. Abstraktin/ posterin eniten luettu kohta on johtopäätökset. Katso, että johtopäätökset on linjassa otsikon kanssa. Johtopäätökset eivät ole pelkästään tulosten toistamista. Jos sinulla on järkeviä ajtuksia, miten tuloksia voidaan soveltaa käytäntöön, ne kannattaa esittää.

8. Yksityiskohdilla on merkitystä: ei kirjoitusvirheitä, teksti kannattaa luetuttaa kolleegoilla, kielen ammattilaisella jne. Abstraktiin ei laiteta lähdeviitteitä. Katso, että abstraktisi on selkeä helppo lukea, arvioijalla ei ole aikaa etsiä asiaa sekavasti kirjoitetusta abstraktista.

Tässä vielä joitakin postereita Milanon EuroHeartCaresta, inspiraatioksi ja ideaksi. Lisää esimerkkejä löytyy tästä.  Aikaa abstraktin tekemiseen on noin helmikuun loppuun saakka, tarkempi aikataulu selviää syksyn aikana. Toivottavasti innostuit ja tavataan Sevillassa.

Summary

Taking part in an international congress can seem something, which is not for me. So I thought. But once I had sent my abstract to Euro Prevent Congress in 2005 and it was accepted, my thoughts changed. The experience was very rewarding and gave more inspiration to my daily work. The contacts with other professionals in cardiovascular care have helped me many times.

Now I belong to the Program Committee of ACNAP (Association of Cardiovascular Nursing and Allien Professions) and I really encourage colleagues to take part in EuroHeartCare 2020 in Seville, which is focused on multidisciplinary cardiovascular care.

Tiny Jaarsma

It's easier to get financial support if you have oral or poster presentation in the congress. If you feel, that your study needs to be presented, you can contact me or any ACNAP-member. If you think the poster is a better way to introduce your work,  professorTiny Jaarsma had a great presentation in Milan about a good poster. Here are Tiny's slides:

See you in Seville!

Tips for Writing Effective Abstracts

(lähde http://www.cameron.edu/writing_center/resources.html)

The style of an abstract should be concise and clear, and the wording should be very direct.

1. Make the abstract easy to read.

• Use familiar words. If unfamiliar words are necessary, define them. Avoid
• jargon.
• Use active verbs rather than passive verbs whenever possible.
• Vary sentence structure.
• Use complete sentences. Don't omit articles or other small words to save space

2. Be concise.

• Rephrase ideas from the article to condense the meaning.
• Give information only once.

3. Be exact and unambiguous.

4. Use an organization scheme that will make the information clear to the reader.
Usually, an abstract that puts the thesis first and then provides conclusions or
findings, and supporting data or details is most useful.

5. If you are writing an abstract for another writer's article, remember that your job is not to evaluate the article but simply to report what is in it.

Some videos about making a good abstract

Vielä yleisiä ohjeita abstraktin tekoon. https://docplayer.fi/4590557-Yleisia-ohjeita-posterin-tekoon.html

Sydänkuntoutustutkimuksen huippuasiantuntija Josef Niebauer

Josef Niebauer on itävatalainen kardiologi, jonka on antanut sydämensä sydänkuntoutuksen tutkimukselle ja siitä tiedottamiselle. Hän on paitsi julkaissut useita merkittäviä tutkimuksia, ollut mm. mukana kehittämässä ESCin "Exercise tool"-sydäkuntoutustyövälinettä, koonnut Cardiac Rehab Manual-ohjekirjan sydänkuntoutuksen ammattilaisille (joka muuten on jo käännetty venäjäksi ja kiinaksi) sekä toimii aktiivisesti ESCissa sydänkuntoutuksen kehittämiseksi.


Josef on urheilija itsekin ja harrastanut liikuntaa ikänsä, mistä kumpuaa hänen intonsa tuoda liikunnan loistavat terveysvaikutukset myös potilaiden hyödyksi. Hänen keskeisiä tutkimuskohteitaan ovat liikunnan antiaterogeeniset ja endoteelivaikutukset, sydämen sopeutuminen liikuntaharjoitteluun ja eri ikäisten urheilijoiden liikuntakelpoisuuden arviointi.

Itävaltalaisesta sydänkuntoutuksesta

Itävallassa sydänkuntoutus on perinteisesti ollut laitoskuntoutusta, jonne lähetteen tekee kardiologi sairaalavaiheessa, joskus oma lääkäri akuuttivaiheen jälkeen. Kuntoutuksen maksaa sairausvakuutus. Kaikki kuntoutuslaitokset tarjoavat moniammatillista sydänkuntoutusta ja kuntoutushenkilökuntaan voi kuulua kardiologi, sisätautilääkäri, urheilulääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, liikuntafysiologi, psykologi, ravitsemusterapeutti.

Kolmea lukuunottamatta (yhteensä 24 kuntoutuslaitoksesta) kuntoutuslaitokset on akreditoinut Austrian Working Group on Outpatient Cardiac Rehabilitation (AGAKAR), joka määrittelee pakolliset laatustandardit kuntoutukselle. Esimerkiksi fysioterapeutilta vaaditaan lisäkoulutus (diplomi, 150h) sydänpotilaan kuntoutuksessa. Josef on kirjoittanut kriittisen kirjoituksen itävaltalaisesta sydänkuntoutuksesta, tässä kriitikissä on paljon sellaista, johon me suomalaisetkin voimme yhtyä. Lisään artikkelin yhdistyksen nettisivuille www.sydanfysioterapeutit.fi.

Sydänkuntoutukseen lähettämisen indikaatiot ovat Itävallassa laajat:

• Akuutti koronaairyndrooma (STEMI ja NSTEMI)
• Pallolaajennus (PCI)
• Stabiili sepelvaltimotauti
• Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus (CABG)
• Muut sydän- ja suurten verisuonten leikkaukset
• Sydän- ja keuhkosiirrot
• Krooninen sydämen vajaatoiminta (NYHA II ja III)
• Pulmonaalihypertensio
• Perifeerinen valtimotauti
• Ennaltaehkäisy korkean riskin potilaille
• Elekrofysiologiset interventiot
• Tahdistin
• Hemodynaamisesti stabiilit rytmihäiriöt
• Hoidettu ventrikulaarinen takykardia tai sydänpysähdys

Sydänfysioterapeuttien ja kuntoutuksesta innostuneille lääkäreille Josef suosittelee yhdeksi työkaluksi Exercise toolia, joka valmistui pari vuotta sitten. Tämän nettityökalun etuina on nopea, yksilöllinen liikuntasuunnitelma. Haittapuolena meille suomalaisille on se, että työkalun pohjana on maksimaalinen kliininen rasituskoe, joka valitettavan harvoin meillä on käytössä. Josefin mukaan maksimaalinen rasituskoe on kuitenkin oleellinen ennen kuntoutusta ja kuntoutuksen tulosten seuraamisessa, joten työsarkaa käytäntöjen muuttamisessa meillä riittää.
Lue lisää Expert toolista


Liikunnan tavoitteet sydänkuntoutuksessa on kirjattu seuraavasti:

• Energiankulutus 2000kcal/vk
• Päivittäin 30 minuuttia fyysistä aktiivisuutta (työliikunta, kävely, portaiden nousu, pihatyöt jne.), n. 1000kcal/vk yhteensä
• Viikottain 2 tuntia ohjelmoitua liikuntaharjoittelua (3x40 minuuttia), noin 800kcal/vk tavoitteena lisätä maksimaalista hapenottokykyä 20% ja rasituskokeessa mitattua suorituskykyä 100-120%:iin iänmukaisesta viitearvosta
• Viikottain 1h voimaharjoittelua (2x30min), 200kcal/vk

Lopuksi saksankielen harjoitusta. Puhetta golfista.

Josefin yhteystiedot:

Professor Josef Niebauer MD PhD MBA
Specialist in Internal Medicine, Cardiology, Sports Medicine
President, Austrian Association of Prevention and Rehabilitation
Vice-President, Austrian Society of Sports Medicine and Prevention
Chairman, Austrian Working Group of Outpatient Cardiac Rehabilitation

Chair of the Institute of Sports Medicine, Prevention and Rehabilitation and
Research Institute of Molecular Sports Medicine and Rehabilitation
Paracelsus Medical University Salzburg
Institute of Sports Medicine of the State of Salzburg
Sports Medicine of the Olympic Center Salzburg-Rif
Lindhofstr. 20
5020 Salzburg
Austria
email: j.niebauer@salk.at

www.salk.at/sportmedizin

Summary

I asked Joseph to answer some questions and he kindly accepted my request:

1. How did you become interested in cardiac rehabilitation and exercise?
– I’ve been an athlete and trainer all my life and wanted to help patients benefit from this poly-pill
2. What is the research area you are most interested in? Have you any special favourites in research? – antiatherogenic effects of exercise training; effects on the endothelium; pre-participation screening of athletes of all levels and ages; cardiac adaptation to exercise training
3. Have you been developing ESC’s toolkit to exercise prescription? Do you think it’s usable in daily clinical practice?
- Yes and yes. Read about Expert tool
4. What do you think about maximal ergometry test before CR?
- Maximal ergometry prior and during CR is a must in order to individually tailor exercise training, to document success/failure, to modify (increase or decrease) exercise volume and intensity e.g. in response to changes in medication or as a result of training effects – see attached e.g. maximal ergometry during clinical routine;
5. Endurance exercise in the traditional exercise form but strength exercise is also recommended. What is your opinion about the most important muscle groups to exercise?
– all major muscle groups have to be exercised
6. I was so delighted about Cardiac Rehab Manual. Thank you! Can you tell something about the book?
– thank you. All I can say is that I am most grateful to all authors who have made this book possible. It has been translated also into Chinese and Russian and has been read and distributed widely
7. Have you studied cost-benefits in CR?
– no, not me. But others have and we all know it is cost-effective.
8. Do you have special education to health care professionals in CR in Austria?
- Yes. Allied health professionals, as well as doctors, can obtain a diploma in cardiac and pulmonary rehabilitation from our Austrian Association of Prevention and Rehabilitation in conjunction with the Austrian Society of Cardiology and the Austrian Society of Pulmonary Medicine.
9. Are you interested to come to next EuroHeartCare in Seville to speak about CR?
- yes, it would be my pleasure.

Guests from Germany

Sydänfysioterapeuttien ja Fysiolinen yhteistyössä organisoima sydänfysioterapian kesäkoulu saatiin toteutettua suunnitelmien mukaan UKK-instituutilla Tampereella. Tilaisuus oli ensimmäinen tämänkaltainen, toivottavasti ei jää viimeiseksi. Kouluttaja, master of sports scientist,  Heinz Lowis toimii Drei Burgen sydänkuntoutuslaitoksessa Bad Kreuznachissa ja Yarkin Rodrigues, jolla on sama koulutus kuin Heinzilla, liikunta-asiantuntijana Customed-yhtiössä. Customed myy mm. sydänkuntoutuksessa käytettäviä EKG-laitteistoja.

Heinz kuvaili Saksan sydänkuntoutusjärjestelmää. Jo lähtökohtaisesti olemme Suomessa täysin eri asemassa, sillä sydänkuntoutukseen on Saksassa lain edellyttämä oikeus kaikilla potilailla akuutin sepelvaltimotapahtuman, pallolaajennuksen ja sydänleikkauksen jälkeen. Lailla on turvattu myös mm. sydämen vajaatoimintapotilaiden oikeus kuntoutukseen. Lisäksi kuntoutus alkaa mahdollisimman varhain, tavallisesti noin viikon kuluttua sydäntapahtumasta jossakin Saksan 125:sta sydänkuntoutuslaitoksesta. Meidän systeemi näyttää saksalaisesta näkökulmasta hyvin sattumanvaraiselta, alueellisesti eriarvoiselta ja sekin, mikä toimii, on ajoitukseltaan varsin myöhäistä.

Sydänkuntoutuksen perusta on perinteisesti kestävyysharjoittelu ja sen toteuttamiseen myös päivän aikana keskityttiin. Intensiteetin määrittelyn perusteena on kliininen rasituskoe, jossa pyritään määrittelemään maksimisyke ja -kuorma. Harjoittelussa Heinz suosii ehdottomasti kuormaperusteista intensiteetin määrittelyä: aerobisessa harjoittelussa 40-65% maksimikuormasta ja anaerobisessa/ intervalliharjoittelussa 65-100% maksimikuormasta. Ennen liikuntaa harrastamattoman on kuitenkin syytä aloittaa hyvin kevyillä kuormilla ja totutella asteittain lisääntyvään rasitukseen.

Kuormituksen arviointiin Heinz piti Borgin/ RPE-taulukkoa turhan monimutkaisena. Lisäksi sen heikkoutena on, että kuormitusta arvioidaan yleisesti ja käytännössä kuitenkin usein on niin, että hengityselimistön ja lihasten kuormittuminen eivät mene samaa tahtia. Heinz käyttää työssään 7-portaista subjektiivisen kuormituksen arviointiasteikkoa: 1-2 hyvin vähäinen kuormitus, 3-5 kohtalainen kuormitus ja 6-7 voimakas kuormitus. Samaa asteikkoa käytetään erikseen hengästymisen ja lihasten väsymisen arviointiin ja tavoitteena on pysyä kuomituksessa 3-5-tasolla. Intervalliharjoitteluun siirrytään jos hengästymisen ja lihasten välillä on epäsuhta, näin harjoitteluun saadaan enemmän tehoa.

Koetun kuormittuneisuuden arviointi

Rasituskokeeseen valmistaumassa Robin, Rodrigon opastuksella

Koulutuspäivästä olisi kirjoitettavaa vaikka kuinka paljon, onneksi osallistujat saavat materiaalin vielä pureskeltavaksi. Heinz oli valmistautunut puhumaan myös sydänpotilaan voimaharjoittelusta, mutta aika meni niin tiiviisti kestävyysharjoitteluasiassa, että joudumme varmasti järjestämään kesäkoululle jatkoa. Mikäpä sen mukavampaa.

Verenpainerajat käsittelyssä

Heinzille Suomen vierailu oli jo kolmas, Rodrigolle ensimmäinen. Ensikertalainen oli oppinut muutaman sanan suomea, tykästynyt suomalaisiin oluisiin ja saunaan ja virkisti meitä kaikkia rennolla, iloisella olemuksellaan.

Summary

The first "Summer school" in cardiac rehabilitation was in Tampere 14.6. We had inspiring visitors from Germany; Heinz Lowis and Yarkin Rodriguez. In Germany, cardiac rehabilitation is well organized and legally guaranteed to every CHD-patient. Heinz told about his work based on research and experience. 

In Germany, the exercise intensity is calculated according to a maximal exercise test. In Finland, the ergometer test is mostly used in a diagnostic purpose, rare as a base of exercise. We also have a lack of rehabilitation possibilities soon after an acute event, in Germany, rehabilitation can begin after one week from an acute cardiac event. We have so much to do!

Summer school participants were very satisfied and got a lot of new ideas to bring their work. It was nice to meet colleagues in a relaxing atmosphere. Heinz was thought to speak about strength training but it had to drop off and maybe continue in the next summer. Thank you so much, Heinz and Rodrigo.

Sydänfysioterapian opettaja Pirjo

Olin erikoistumassa sisätautien fysioterapiaan Oulussa (silloin kun vanhamuotoista erikoistumiskoulutusta vielä järjestettiin, joskus viime vuosituhannella). Kurssikaverinani oli nuori ja innostunut fysioterapeutti Pirjo Mäki. Pirjo taisi jo tuolloin tehdä opettajaopintojaan Jyväskylän yliopistossa ja Natunenkin vilahteli puheissa. Sen jälkeen olemme tavanneet satunnaisesti koulutuspäivillä ja olin tosi iloisesti yllättynyt, kun Pirjo tuli mukaan ensimmäiselle Pro-kurssille. Hän saa nyt kertoa, miten päätyi sydänfysioterapian pariin:

Kuka olen? Miten minusta tuli fysioterapian opettaja ja sydänfysioterapeutti?

Olen Pirjo Mäki-Natunen fysioterapian lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Kiinnostus fysioterapian eri alueisiin ja halu perehtyä uusiin asioihin on vienyt minua erilaisiin koulutuksiin ja sitä kautta erilaisiin tehtäviin: lääkintävoimistelija-tutkinnon jälkeen erikoislääkintävoimistelijaksi ja terveydenhuollon maisteriksi ja opettajaksi. Ammatilliset täydennyskoulutukset mm neurologisen fysioterapian erikoistumisopinnot, potilassiirtojen ja GAS-menetelmä-kouluttajakoulutus ja viimeisimpinä sydänfysioterapian erikoistumiskoulutus ovat syventäneet osaamistani.

Opettajan työssä saa olla näköalapaikalla mukana työelämän ja koulutuksen kehittämisessä. Työ nuorten ja motivoituneiden fysioterapeutti-opiskelijoiden kanssa on innostavaa.

Hyvinvointi, sen tukeminen kuntoutuksessa ja fysioterapiassa kiinnostavat minua. Sydänfysioterapian erikoistumiskoulutus avasi aivan uuden näkökulman opettajan työhöni. Terveyden edistäminen, elintapojen ja elintapamuutoksen merkitys, eri terveyden edistämisen työmenetelmät, sydänpotilaan liikunnallisen kuntoutuksen sisältö ovat tuoneet uutta sisältöä opetustyöhöni. Sydänfysioterapian Pro-koulutuksen kautta olen saanut tutustua alan ammattilaisiin ja ammattilaisten verkostoon. Yhteistyötahojen kautta fysioterapeuttiopiskelijamme ovat saaneet uusia harjoittelupaikkamahdollisuuksia ja näin tulevat fysioterapeutit saavat terveyden edistämisen sekä sydänkuntoutuksen osaamista, jota Keski-Suomen alueella on monipuolisesti tarjolla.

Yhteistyö on tuottanut JAMKin fysioterapeutti-opiskelijoiden opinnäytetöitä,  mm.

• HIIT-harjoittelun mahdollisuudet sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutuksessa : Intergroiva kirjallisuuskatsaus Hokkanen, Meri; Becquart, Michelle (2017) https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/139025/Becquart_Michelle_Hokkanen_Meri.pdf?sequence=1&isAllowed=y

• Sydänsiirron saaneelle soveltuva liikunta kunnon ylläpitovaiheessa : Integroiva kirjallisuuskatsaus Kortekallio, Vilma (2018) https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/158326/Kortekallio_Vilma.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sydänfysioterapian opinnot JAMKin fysioterapeutti-tutkinnossa

JAMKin fysioterapeutti-tutkinnon opetussuunnitelman mukaan

1.vuonna opiskellaan sydän-ja verenkiertoelimistön rakennetta ja toimintaa Anatomian ja fysiologian sekä kuormitusfysiologian näkökulmasta (EKG, kuormituksen vaikutus sydän-ja verenkiertoelimistön toimintaan, kuormitus-ja lepotestit, Firstbeat, POLAR Own Index) yht 5op.

2.vuonna Toimintakyvyn arviointi-opintojaksolla 4op käydään suorituskykytestejä mm 6min kävelytesti, hengitys-ja verenkiertoelimistön toiminnan tutkiminen, Terapeuttinen harjoittelu l 3op sisältää hengitystoiminnan harjoittamisen, Fysioterapia aineenvaihdunnan, hengitys-ja verenkiertoelimistön toimintarajoitteissa sekä psyykkisten toimintojen tukemisessa 6op-opintojaksoon sisältyy Sydänpotilaan fysioterapian opintokokonaisuus 1.5op.

Sydänkuntoutujan ohjausmateriaalia

Ammattitaitoa edistävässä Harjoittelu l:ssä 11 op (n. 8vk, 297h) sisältönä on mm sydänkuntoutus, terveyden edistäminen, terveyskeskusten vuodeosastojen fysioterapia, ikääntyneiden fysioterapia mm kotikuntoutuksessa, vanhuspalveluissa, yleiskirurgisen potilaan fysioterapia, psykofyysinen fysioterapia.


Sydänfysioterapian 1,5 op, n40h osaamisen tavoitteet:


Opiskelija

- hyödyntää alan käypähoito, - ja fysioterapiasuosituksia

• Sydänliiton, Sydän.fi materiaali
• Liikunnan käypähoitosuositus https://www.kaypahoito.fi/hoi50075
• Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus. Hyvä fysioterapiakäytäntö. https://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00002
• Terveyskylä. Sydänsairaudet https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/tietoa-syd%C3%A4nsairauksista
• Sydänliitto. Ammattilaisnetti https://sydanliitto.fi/ammattilaisnetti/liikunta-10
• Sairaanhoitopiirien hoitopolut www.kssshp.fi/sydanpotilaanliikuntapolku https://www.ksshp.fi/sydanpotilaanliikuntapolku/

- tietää ja tunnistaa valtimosairauksien riskitekijät ja miten elintavat erityisesti liikunta vaikuttaa riskitekijöihin (elintavat, korkea RR ja kolesteroli, ylipaino, tupakointi, vähäinen liikunta, stressi, perintötekijät)

- tietää liikunnalliseen kuntoutuksen suunnitteluun vaikuttavat tekijät (syke, RR, hengitys/hengenahdistus, rintakipu, NYHA, kuormituksen tunne RPE, MET, EKG, rasituskokeen ja 6MWT:n tulkinta, palautuminen)

- tietää yleisimmät sydän-ja verisuonielimistön sairaudet ja liikunnallisen kuntoutuksen periaatteet (korkea verenpaine, sepelvaltimotauti, pallolaajennus, ohitusleikkaus, sydäninfarkti, vajaatoiminta, rytmihäiriöt)

- osaa suunnitella turvallista ja tehokasta liikunnallista kuntoutusta (arkiliikunta, kestävyysliikunta, HIIT, lihasvoimaharjoittelu)

- osaa rohkaista ja motivoida sydänkuntoutujaa elintapamuutokseen

- tietää hyvinvointiteknologian ja etäohjauksen mahdollisuuksia

Opetuksen toteutuksessa käytännön linkitystä ovat tuoneet mm papericase-esimerkit, vierailevat ryhmät ja kokemustoimijat, simulaatioharjoitukset yhdessä sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin terveyskeskuksen terveydenedistämisyksikköjen tarjoamat mahdollisuudet osallistua erilaisiin terveyspäiviin ovat olleet antoisia oppimisen kokemuksia opiskelijoille.

Fysioterapeutti-opiskelijamme vierailivat  Tunne sydämesi-messuilla.

On tärkeää, että fysioterapeutti-opiskelijat oppivat hyödyntämään heti alusta lähtien näyttöön perustuvaa tietoa toimintansa lähtökohdaksi. Korkeakouluissa korostetaan kriittistä tiedonlukutaitoa, koska eri tasoista tietoa on saatavilla paljon. Työelämäohjaajat ovat roolimalleja, joten heidän merkitys opiskelijan ammatillisessa kasvussa ja toiminnassa on ensiarvoisen tärkeää.

Fysioterapian ja fysioterapiakoulutuksen tulevaisuus

Fysioterapian merkitys korostuu tässä ajassa. Väestö ikääntyy, kotikuntoutuksen merkitys korostuu, elintavat passivoivat ja altistavat sairauksiin. Toisaalta paljon liikkuvat ja urheilevat tarvitsevat fysioterapeutin asiantuntemusta. Fysioterapian tutkimus tuottaa vaikuttavuusnäyttöä. Teknologia mahdollistaa hyödyllisiä ohjauskeinoja esimerkiksi elintapojen ja yleistilan tiedonkeruuseen, asiakkaan tilan tunnistamiseen sekä motivointiin elintapojen muutoksissa. Fysioterapeutti voi seurata ja kannustaa asiakkaan harjoittelua etäyhteydellä. Etäohjauksessa korostuu fysioterapeutin ammattitaito, sillä hänen on osattava tulkita asiakkaan tilaan liittyvät muutokset ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla.


Tässä ajassa haastetaan korkeakouluja tarjoamaan monimuotoisia opiskeluvaihtoehtoja esimerkiksi digitaalisia / verkko-opintoja. Vuorovaikutus ja asiakkaan kohtaaminen ovat fysioterapeutin työssä olennaista ja erityistä. Tämän huomiointi on tärkeää fysioterapeutti-koulutuksessa, jotta tulevat ammattilaiset osaavat hyödyntää teknologiaa ja samalla kehittävät ammatillista vuorovaikutusosaamista. Oikean pedagogisen tasapainon löytäminen vaatii opettajilta ja kouluttajilta kriittisyyttä sekä hereillä oloa.

Oma hyvinvointi ja sydämen terveys

Omaa hyvinvointiani ylläpidän liikkumalla vuoden ajan mukaan talvella hiihtämällä, kesällä juoksemalla, uimalla ja golfaamalla. Jyväskylän Naisvoimistelijat liikuttavat läpi vuoden ja erityisesti joogaan pitää päästä joka viikko -joogaamalla, sydän voi hyvin.  Kuorolaulu Laulun lumoissa-ryhmässä on uusi hyvinvointiani lisäävä harrastus.

Sydän voi hyvin- joogaliike

Seuratoiminnasta saan innostavaa sykettä. Jyväskylän Naisvoimistelijoiden, Keski-Suomen fysioterapeutit ry:n sekä Keski-Suomen Parkinson yhdistyksen toiminnassa mukana oleminen lataa akkujani. Koti, perhe ja ystävät ovat hyvinvointini perusta.

Sydänfysioterapeuttien tapaamisissa on erityisen sydämellinen ilmapiiri. Se näkyy ja tuntuu avoimena tiedon jakamisena ja kollegiaalisuutena. Tätä avointa ja kannustavaa ilmapiiriä alueellamme luo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen yksikön kliininen asiantuntijafysioterapeutti Liisa Lumiaho. On todella suuri ilo kuulua Suomen Sydänfysioterapeutteihin!



Kaikille sydänfysioterapeuteille hyvää sykettä alkaneeseen kesään!


sydämellisin terveisin Pirjo

Askeleita mukavuusalueen ulkopuolella

Mukavuusalueen ulkopuolella epävarmuus lisääntyy

Siinä vaiheessa kun minut valittiin ACNAPin (ACNAP= Association of Cardiac Nurses and Allied Professions) ohjelmakomitean jäseneksi, en juurikaan tiennyt, mitä tehtävä tulee pitämään sisällään. Osallistuin kuukausittaisiin Skype-palavereihin, jossa suunniteltiin ohjelmaa tulevaan EuroHeartCare-kongressiin Milanoon. Ohjelman suunnittelu oli alkanut jo ennenkuin tulin mukaan, joten varsinainen ideointivaihe oli ohi. Ehdotin kuitenkin Liisa Lumiahoa puhumaan Keski-Suomen elämäntaparyhmistä ja ehdotus hyväksyttiin. Liisankaan ei auttanut muu kuin suostua :).

ACNAPin ohjelmakomitea. Komitean puheenjohtaja Jennifer Jones neljäs oikealta

Pikku hiljaa ohjelman tarkentuessa huomasin, että olen yhden session puheenjohtajana yhdessä tanskalaisen Trine Rasmussenin kanssa. Trineen olin tutustunut Skype-kokouksissa, joten olin helpottunut. Luennoitsijoihin otin yhteyttä ennen kongressia, jotta pääsisin tutustumaan heidän aiheisiinsa. Sinänsä puheenjohtajan tehtävä ei ole mahdoton: luennoitsijoiden esittely ja ellei yleisöstä heti irtoa kysymyksiä esityksen jälkeen, puheenjohtajalla on hyvä olla valmiina jokin sopiva kysymys. Kauhusta kankea aloin olla siinä vaiheessa kun minulle kerrottiin, että jos joku luennoitsijoista ei ilmaannukaan paikalle, on hyvä olla jotain varalla. Ja aihekin oli niin helppo kuin "Patient and carer involvement for better cardiovascular care".

Kongressikeskuksen seinillä vilisi elämäntapaohjeita

Työryhmä kokoontui vielä hetkeä ennen kongressin alkua ja siinä selvisi, että joudunkin kolmen session puheenjohtajaksi. En siis pääsisikään rentoutumaan oman session jälkeen kuten olin kuvitellut!

Ensimmäisessä sessiossa olin juuri niin jännittynyt kuin pelkäsinkin; kieli tuntui paksulta ja tarttui kitalakeen niin, että puhe kuulosti ainakin omiin korviin pelkältä mökellykseltä. Onneksi sentään kaikki puhujat ilmaantuivat hyvissä ajoin paikalle. Session sisältö muuten oli varsin mielenkiintoinen: Professori Donna Fitzsimons Belfastin yliopistosta kertoi potilastyöryhmästä, joka on otettu mukaan ESCin suositusten valmisteluun. Ryhmässä on potilaita 13 maasta, tällä hetkellä ei vielä Suomesta. Kongressin toinen suomalainen puhuja, Mari Kangasniemi Turun yliopistosta, puhui potilaiden ja henkilökunnan oikeuksista ja velvollisuuksista. Tästä aiheesta näkyi olevan jo koulutusta tarjolla avoimen korkeakoulun puolella Itä-Suomen yliopistossa. Hoitotieteen professori Ercole Vellone Roomasta puhui puolestaan potilaan omaisten terveydestä ja jaksamisesta, erityisesti sydämen vajaatoimintapotilaan kohdalla. Omaisilla on itselläänkin paljon terveyshuolia ja henkinen stressi on kova, jollakin tavalla tämä pitäisi paremmin terveydenhuollossakin huomioida.

Puheenjohtajakumppanina Trine Rasmussen

Liisan esitys oli sessiossa, jonka otsakkeena oli "A new era for cardiac rehabilitation and secondary prevention" ja Liisan esityksen nimenä oli "Group-based lifestyle counselling- a new way for multidisease prevention in public health care". Hän oli valmistellut oman luentonsa huolellisesti ja jännitti esiintymistään ihan turhaan. Liisa kertoi Keski-Suomen kunnissa jo useita vuosia toimineista elämäntaparyhmistä, joissa voi olla sydänsairaita, mutta myös henkilöitä, joilla on runsaasti kroonisten sairauksien riskitekijöitä. Ryhmien sisältö muokkautuu ryhmäläisten mukaan eikä ne ole luentoja vaan osallistujat todella osallistuvat ja tuottavat ideoita. Toiminnasta on hyviä tuloksia. Esitys oli loistava yhdistelmä teoriaa, tutkimusta ja käytännön työtä. Esitys herätti runsaasti kiinnostusta ja Liisaa toivottiin kertomaan tuloksia myös seuraavissa kongresseissa. Lisäksi häntä kannustettiin kovasti datan jatkotyöstämiseen joten saahan nähdä, mitä kaikkea tästä seuraa.

Liisa Lumiaho

Seuraavat puheenjohtatehtäväni sujuivat paremmin kuin ensimmäinen. Tosin toiseen näistä odotettiin puheenjohtajaksi Massimo Piepolia, oikeaa sydänkuntoutusgurua, joka on ollut vetäjänä tai ainakin mukana lähes kaikissa liikuntaan liittyvissä ESCin suosituksissa. Häntä minä sitten paikkasin, huh huh. Sessiossa mielenkiintoisimman puheenvuoron käytti britti Felicity Astin, joka puhui aiheesta, kuinka kommunikoida kun potilaalla riskitekijöitä. Kunhan saan hänen luentonsa, yritän kuvailla aihetta tarkemmin. Esille tuli erilaiset ohjausmenetelmät ja meille jo tuttu teach-back oli osoittautunut varsin hyväksi tavaksi.

Suomalaisia kongressissa oli mukana Kuopiosta, Jyväskylästä, Tampereelta, Helsingistä ja Oulusta. Oulun tytöillä oli hienot posterit, ne tässä alla.

Hanna Mikkonen ja digitaaliohjaus PCIn jälkeen

Minna Lahtinen ja posteri potilasohjauksen laadusta

Viimeinen oral abstract-sessio oli myös mielenkiintoinen, sillä sain tehtäväksi yhdessä Stacy Stewartin kanssa valita suullisten esitysten voittajan tästä ryhmästä. Tehtävä oli lopulta helppo, sillä jo aiemmin hyvän luennon pitänyt Felicity Astin oli aivan omaa luokkaansa. Hän puhui terveystiedon lukutaidosta ja tähän aiheeseen kannattaa meidän kaikkien potilastyössä olevien perehtyä. Tulokset oli koottu Euroaspire IV -tutkimuksesta. Erityisesti lääkehoitoon liittyvän tiedon ymmärtäminen oli huonoa, myös toiminta oireiden ilmaantuessa oli epäselvää. Maiden välillä oli paljon eroja. Selvityksessä oli mukana 12 maata ja harmitti kun Suomi ei ollut tässä joukossa.

Oral abstractin voittaja Felicity Astin estradilla

Niin että miltä tuntui hyppy mukavuusalueen ulkopuolelle? Etukäteen aivan kamalalta ja ehdin jo katua moneen kertaan työryhmään menemistäni. Jälkikäteen voin rehellisesti sanoa, että kyllä kannatti. Kaikesta hermoilusta huolimatta selviydyin siitä, mistä pitikin, tapasin paljon uusia ja mukavia ihmisiä ja kolleegoita, olen päässyt sisälle työryhmän toimintaan enkä ole ihan niin pihalla kuin vielä muutama viikko sitten. Lisäksi mukavuusalueeni on laajentunut huomattavasti. We did it! Nyt saa sitten Liisa jatkaa:

Hei

Minä niin yhdyn Leenan mielipiteisiin. On helppoa tehdä asioita niin kuin ennenkin, turvallisesti ja tutusti. Leena oli hyvä ja asiansa osaava puheenjohtaja. Koin ylpeyttä katsoessani kolleegaa niin vastuullisessa tehtävässä. Ensimmäistä kertaa koulutuskolleegiossa on suomalainen fysioterapeutti jäsenenä.

Tämä oma mukavuusalueen ulkopuolelle hyppääminen oli myös erittäin opettava kokemus. Kokosin uudesta näkökulmasta luennon ja jouduin taustoittamaan asiaa sekä harjoittelemaan esittämistä englanniksi.

Luentoni aihe on esimerkki ns. real-life tutkimuksesta, tutkimuksesta johon ei ole ollut ulkopuolista rahoitusta tai henkilöresursseja. Tämä asia sai erityisesti kiitosta kuulijoilta. Lisäksi positiivista palautetta tuli ryhmän jäsenten yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta.

Ryhmäintervention teemat valitaan vasta sen jälkeen kun olemme analysoinet alkuhaastattelulomakkeet ja -testit. Ryhmän osallistujista n.70% on naisia, mikä on mielestäni Suomessa melko tavallista. Miesten halukkuus osallistua keskustelua sisältäviin ryhmiin on vähäisempää. Tämä asia on kuulemma aivan päinvastainen Amerikassa. Voisimme siis oppia jotakin uutta ryhmien rekrytoinnista tutustumalla ulkomaisiin vastaaviin elintapainterventioihin.

Kongressit tarjoavat huikeita mahdollisuuksia verkottua ja keskustella....mutta se englanti tuntuu aina vain hankalalta. Puhekielen sanat ovat hukassa ja ajatus alkaa kääntämään ennen kuin lauseet löytyvät. Paluumatkalla latasinkin heti englanninkielisen kirjan jota kuuntelemalla aion pitää kielitaitoa yllä. Olen tehnyt päätöksen että joka toinen kirja kuunnellaan tai luetaan englanniksi. Onneksi huomasin että tuttujen kirjailijoiden kirjoja löytyy hyvin kirjaston ja BookBeatin

valikoimista.

Asiat voisi tehdä hyvissä ajoin valmiiksi että olisi voinut täysin keskittyä toisten kuunteluun päivien aikana. Mutta toisaalta tiedän että parhaat oivallukset saan aina dead-line tilanteissa. Kun on pakko ja stressi, se saa aivosolutkin aktivoitumaan. Eli olen antanut itselleni anteeksi ja hyväksynyt joidenkin asioiden viimetippaan jättämisen.

Tänään kiinnitin ensivuoden Sevillan ACNAP:n mainoksen ilmoitustaululle! Toivottavasti saisimme ison porukan kasaa Espanjaan. Tavoitteita pitää olla!

Sydänterveisin Liisa

Summary

I'm a member of ACNAP (Association of Cardiac Nurses and Allied Professions) program-committee. This is my first year, so everything has been new. But I'll learn. I was chairing three sessions. At first I was, of course, very nervous but finally, everything went quite well.

The topics of congress were interesting and the speakers were really experts. Felicity Astin was one of the great speakers: she spoke about health literacy levels in patients with cardiovascular diseases and how to communicate with a person at risk. I hope that I can open these topics later.

My colleague Liisa Lumiaho spoke about group-based lifestyle counseling- a new way for multidisease prevention in public health care. I was so proud of her, she made fantastic work.

Working in the program committee has been a big step out from my comfort zone but it was worth it. I have met wonderful people and I know now something about the program committee's work. And my personal comfort zone has significantly expanded.

Let's meet next year in Sevilla, Spain!