Näytetään tekstit, joissa on tunniste liikunta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste liikunta. Näytä kaikki tekstit

torstai 6. syyskuuta 2018

Asiantuntemusta Oulusta, Arto Hautala

Tutustuin Artoon ensimmäisen sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuosituksen laatimisen yhteydessä vuonna 2010 (tai 2011). Ihastuin heti hänen aitoon innostukseen ja asiaan paneutumiseen.. Sen jälkeen yhteistyökuvioita on ollut useampiakin. Arto on ollut useissa Suomen Sydänfysioterapeuttien koulutuksissa luennoimassa sydänkuntoutujan liikunnasta, viimeisimmäksi Pro-kurssilla voimaharjoittelusta. Arto on tutkija, jolla on läheinen yhteys käytäntöön ja siksipä hänen luentonsa eivät ole pelkkiä tutkimustulosten esittelyjä vaan käytännön sovellukset ovat koko ajan esillä. Ihmisenä Arto on määrätietoinen mutta inhimillinen, keskusteleva gentleman, joka arvostaa myös eriäviä mielipiteitä. Ja onhan hän myös aika komea...

Arto vastaili kysymyksiini Kiinasta, ilmeisesti hänellä on vapaa-aikaa vain ollessaan jossain tarpeeksi kaukana!
Voimaharjoitteluluento käynnissä ensimmäisellä pro-kurssilla

Tarkkaavaiset kuulijat

Arton energia riittää
Kerro ensin jotain itsestäsi

Olen 20 vuoden ajan saanut työskennellä sydämen asialla. Aluksi väitöskirjahankkeessa terveiden tutkittavien kanssa kuvaten liikunnan ja sydämen säätelyä ohjaavan autonomisen hermoston toimintaa ja myöhemmin sydänpotilaiden, ja erityisesti sydänkuntoutuksen, parissa. Viimeisen noin kahden vuoden ajan päätyöni on ollut Suomalaisessa yrityksessä nimeltä HUR ja siellä vastuualueena kansallisesti ja kansainvälisesti tutkimus- ja koulutus. Rakennamme ja kehitämme älykuntosaleja ja liikunta-aktiivisuutta lisääviä ratkaisuja pääasiassa senioreille ja kuntoutuksen tarpeiseen. Jatkan edelleen myös tutkijana Oulun yliopistollisen sairaalan Kardiologian Sydäntoimenpiteiden tutkimusryhmässä.

Millaisena näet teknologian mahdollisuudet ja kehityssuunnat sydänkuntoutuksessa?

Minulle mielenkiintoinen tutkimustieto oli se, että jopa hyvin iäkkäät sydänpotilaat ilmoittivat olevansa kiinnostuneita älysovelluksien käytöstä kuntoutusprosessin aikana. Potentiaali teknologiasovellusten käytölle sydänkuntoutukselle on ilmeinen. Eikä pelkästään potilaan näkökulmasta vaan myös terveydenhuollon ammattilaisten. Vaikuttavuuden seuranta on eräs keskeisemmistä teemoista, jolla on painoarvoa esim. liikuntaan motivoinnissa sydänpotilaalle, kuten myös sydänfysioterapeutille ja tietysti päätöksentekijöille osoittamaan työn yhteiskunnallista ja inhimillistä merkitystä.

Millaisilla liikuntainnovaatioilla uskot olevan vaikutusta liikuntaan motivoitumiseen?

Tämä on hyvä kysymys ja problemaattinen. Ihmiset motivoituvat eri tavoin, jonka vuoksi yksilölliset ratkaisut ovat lähtökohta. Terveyden menettäminen tai sen huonontuminen ei motivoi kaikkia muutokseen, mutta toimii joillain henkilöillä. Jokaisen on löydettävä oma innovaation lähde ja siinä huippuammattilainen – fysioterapeutti – voi olla apuna ja tukena.

Kerro, millaisissa sydänkuntoutukseen liittyvissä projekteissa olet tai olet ollut ja mitä uutta ne ovat tuoneet sydänkuntoutukseen?

Minulla on ollut ilo ja kunnia työskennellä useissa sekä tutkimuksiin liittyvissä että tutkimustulosten jalkauttamiseen liittyvissä sydänkuntoutushankkeissa. Henkilökohtaisesti pidän tärkeän jokaisen yksittäisen sydänpotilaan kokemaa elämänlaatua. Jos siinä saadaan muutos parempaan päin, on onnistuttu. Yhteiskunnan näkökulmasta ja rationaalisen päätöksenteon tueksi olemme osoittaneet liikunnallisen sydänkuntoutuksen olevan kustannusvaikuttavaa ts. veroeuroja säästyy. Toivottavasti tämä puhuttelee päätöksentekijöitä myös SOTE myllerryksen keskellä hoitoketjun järjestelyissä potilaan parhaaksi.

Miten parantaisit suomalaista sydänkuntoutusjärjestelmää?

Järjestelmää ohjataan ylhäältäpäin. Päätöksentekijöiden vastuulla on toimintojen ohjaaminen siihen suuntaan, että palvelut ovat tarjolla sitä tarvitseville. Kuilun reunalta ei saa päästä putoamaan vahingossa. Joissain maissa, kuten esimerkiksi Saksassa, laki velvoittaa tarjoamaan sydänkuntouksen jokaiselle potilaalle. Suomessa lakia ei ole, mutta parempaan suuntaan mennään ja sydänfysioterapeutit tekevät arvokasta työtä yhdessä muun terveydenhuoltohenkilöstön kanssa.

Mitkä ovat mielestäsi oleellisimpia sydänfysioterapeuttien osaamisalueita?

Sydän ja siitä ymmärrys. Tarkoitan tällä sitä, että patofysiologian ja fysiologian lainalaisuuksien ymmärtämisen lisäksi, sydänfysioterapeutti ymmärtää ihmistä ja elämää, ja osoittaa esimerkillään ja osaamisellaan yksittäiselle ihmiselle suuntaa mitä päin mennä tavoitteena parempi elämänlaatu.

Miten huolehdit omasta sydänterveydestäsi?

Laulussa suosikkibändini laulaa: musta on tullu urheiluhullu. Minun kohdallani tämä ei päde, koska olen lapsesta saakka ollut urheiluhullu. Sanan positiivisessa merkityksessä se tarkoittaa minulle nykyisellään säännöllistä viikoittaista liikunnan harrastamista. Pidän kuitenkin äärimmäisen tärkeänä myös perhettä, riittävää lepoa ja hyvää punaviiniä.

Millaisia terveisiä lähettäisit sydänfysioterapeuteille (miten meidän pitäisi työtämme kehittää yms.)

Työ ja sen arvostus syntyy tekemällä. Minunkin korviin kantautuu Suomen kentältä iloisia uutisia sydänpotilaan hoito- ja kuntoutuspolkujen kehittämiseen liittyen. Pitäkää ääntä itsestänne, olette rakkaita ja tärkeitä, työtänne arvostetaan. Mutta työtä riittää edelleen. Väestö ikääntyy ja haasteita siihen liittyen syntyy enemmän, mutta olen varma, että olette valmiina vastaanottamaan niitä. Itsestä ja lähimmäisistä huolehtinen, ja ammattiosaamisen kehittäminen ovat avaintekijöitä arjen jaksamiseen.

Lue Arton selkokielisiä kirjoituksia
About HUR

Summary

Arto's greetings from China:"I have worked with cardiac patients over 20 years. At first I made reasearch with health people when making my doctoral thesis about autonomic control and exercise, and later with cardiac rehabilitation. Last 2 years my main job has been in the Finnish company HUR, where I have been in response on national and international research and education. We build and develop intelligent gym rooms mainly to seniors and rehabilitation centers.  I continue my working also as a researcher in Oulu University Hospital in the team of cardiac procedures.

For me it has been very interesting to see that even very old cardiac patients are interested in mobile applications during the rehabilitation process. The potential to use modern technology in cardiac rehabilitation is obvious.

It is important in cardiac rehabilitation to understand physiology and patophysiology of  the heart and circulation but at least as important is to understand human and life and show to single person how to reach the better quality of life. The respect of the work grows by doing. I have heard delightful news from different parts of Finland about development of cardiac treatment and rehabilitation. To cardiac physiotherapists I want to say that keep voice. You are loved and respected.

Taking care of yourselves and your family and improving your professional skills are the key elements to manage at work and home. In my favorite song they are singing "I have become a sport fanatic". In my case this is not true because I have always been a "sport fanatic", in the positive way, which means weekly and regular sport activities. My family, adequate rest/ sleep and a glass of good read wine are also extremely important elements for my well-being."



sunnuntai 2. syyskuuta 2018

MET lyhyesti

Tämä MET-osio on tarkoitettu kertaukseksi. Sydänkuntoutujan liikuntaa suunniteltaessa MET on hyvin käyttökelpoinen työkalu.
Porraskävely, 6 METs. Kuva Shamia Casiano


MET= metabolinen ekvivalentti eli lepohapenkulutuksen kerrannainen.

1 MET=  hapenkulutuksena n. 3,5ml/kg/min eli tämä määrä happea kuluu levossa.

MET-lukema kuvaa hapenkulutusta lepohapenkulutukseen verrattuna eli fyysisen kuormituksen aiheuttamaa rasitusta. Se on käytännössä paljon kätevämpi käyttää kuin ml/kg/min-lukemat.

1MET vastaa energiankulutuksena noin 1 kcal/h painokiloa kohden eli levossa ihminen kuluttaa painonsa verran kilokaloreita tunnissa. Tämä luku on tietysti noin-arvo, koska samanpainoiset henkilöt kuluttavat kyllä eri määrän, jos lihasmassassa on suuri ero. Painavampi tietysti kuluttaa enemmän kuin hoikka, loogista. Eli jos minä lepäilisin koko päivän, kehoni kuluttaisi noin 1200kcal (tai jos paljastaisin todellisen painoni, 1560kcal).

Aerobisen suorituskyvyn suureeksi on vakiintunut hapenotto millilitroina kilogrammaa kohti minuutissa, lyhenne VO2max. Kliininen rasituskoe antaa suorituskyvyn ml/kg/min-lukemana ja MET-arvoksi tämä on helppo muuttaa jakamalla tulos 3,5:lla. Sain oman rasituskokeeni perusteella maksimaaliseksi hapenottokyvykseni 36ml/kg/min, mikä tarkoittaa siis n. 10METia. Minun pitäisi jaksaa siis tehdä vaikka mitä kuten jatkosta voit lukea.

Erilaisten työ- arki- ja liikuntarasitusten vaatimaa suorituskykyä kuvaillaan MET-taulukoissa. Näistä on hyvinkin kattavat luettelot, laitan tähän vain joitakin karkeita noin- esimerkkejä ja tarkemmat löytyvät linkkien takaa.
  • 1 MET lepo, paikallaan istuminen
  • 2MET autolla ajo, ruoan valmistaminen
  • 3MET rauhallinen kävely n. 4km/h
  • 4 MET reipas kävely n. 5 km/h
  • 5 MET kävely n. 6km/h
  • 6 MET kevyet pallopelit, hölkkä 7km/h
  • 7 MET rakennustyöt, pallopelit
  • 8 MET aerobinen voimistelu, juoksu 8km/h
  • 9 MET painiharjoittelu, raskaat rakennustyöt
  • 10 METjuoksu 10km/h
  • 12 MET pyöräily 27-30km/h
  • 15 MET juoksu 15km/h

Eli minun pitäisi jaksaa juosta 10km/h. Kyllä jaksankin, mutta aika lyhyen aikaa eli sitähän ei MET-arvo kerro, miten pitkään ko. rasitusta kestää.

MET ja energiankulutuksen arviointi


paino x liikunnan kuormittavuus (MET)= energiankulutus/h

MET-lukemia voi käyttää energiankulutuksen arvioinnissa. Tunnin kävelylenkin (5km/h) energiankulutukseni voin laskea helposti: painan 65kg, leponergiankulutukseni on siis 65kcal/h. Tämä kerrotaan liikunnan kuormittavuutta kuvaavalla MET-luvulla (4 MET), eli kulutan 260kcal. Jos hölkkäisin vaikkapa sen 7km/h (6MET), kulutus olisi 390kcal/h.



MET ja aerobisen liikunnan annostelu


40-80% maksimaalisesta suorituskyvystä

Aerobisen harjoittelun tehoksi suositellaan 40-80% maksimaalisesta hapenottokyvystä. Minulle sopivaa kestävyysharjoittelua olisi siis 4-8METia kuormittavat harjoitukset: reipas kävely, hölkkä ja juoksu. Olen menossa reippaan kävelyn tasolla, mutta minun pitäisi tehostaa liikuntaa hölkkä- ja juoksupätkillä jos haluan säilyttää kuntoni.



MET-arvio erilaisissa liikuntasuorituksissa ja arkiaskareissa

MET ja työn kuormittavuuden arviointi


Aerobinen 8 tunnin kuormitus max 30-40%
Lyhytaikainen aerobinen kuormitus max 60-80%

MET-arvoja voidaan käyttää työn kuormittavuuden arvioinnissa ja erityisesti suhteutettaessa sitä henkilön fyysiseen kuntoon. Kahdeksan tunnin työpäivänä työn fyysinen kuormittavuus saisi olla noin 30-40% ja hetkelliset raskaimmat aerobiset vaiheet noin 60-80% maksimaalisesta hapenottokyvystä. Omalla kohdallani ei siis pitäisi olla mitään valittamista työn fyysisestä kuormituksesta, arvioisin sen 3-4 METin tasolle ja raskaimmatkin aerobiset vaiheet jäävät 5 METin pintaan. Jos maksimaalinen suorituskyky alkaa olla alle 6 METin, on aika vaikea löytää enää työtehtäviä, jotka tällaiselle henkilölle eivät olisi liian kuormittavia.


METtunti ja METminuutti


suorituskerrat  x suoritusteho x suoritusaika

METtunti ja METminuutti kuvaavat fyysisen aktiivisuuden määrää ja ne saadaan kertomalla suorituskerrat, suoritusteho  ja  suoritusaika keskenään. Esimerkiksi kroatialainen Paolo kertoi, että heillä liikuntatavoite on 1000METminuuttia/vk. Tällaisen liikuntamäärän saa kerättyä esimerkiksi:
  • päivittäisellä 30-40 min 4 METin tasoisella liikunnalla, esim. kävelyllä (7x30-40x4= 840-1120METmin)
  • 4x viikossa 60min reippaalla kävelylenkillä (4x60x4= 960 METmin)
  • tai 4x 45min 6 METin tasoisella liikunnalla (4x45x6= 1080METmin)

MET ja painonhallinta


Paino x MET x kertaliikunta-aika (h) x liikuntakerrat= tietyn ajanjakson kuluessa kulutettu energia

Jos halutaan tarkemmin määritellä liikunnan aikainen energankulutus, pitää ottaa huomioon henkilön paino. Jos minä haluaisin hävittää kehostani rasvaa (tietenkin haluaisin), minun olisi syytä liikkua melko paljon. On arvioitu, että yhden rasvakilon kuluttamiseen tarvitaan n. 7000kcal joko lisääntynyttä kulutusta tai vähentynyttä energiansaantia. Aikaisemmin arvioin, että painoiseni henkilö kuluttaa tunnin reippaalla kävelyllä (65kg, 4 MET) 260kcal. Kuluttaakseni tuon 7000kcal kuukaudessa minun pitäisi siis tehdä 26 tunnin reipasta kävelylenkkiä eli lähes joka päivä. Hö! Senhän teenkin, taidan syödä liikaa.

Kuva: https://themusclemechanicuk.com/what-are-metabolic-equivalents-mets/


Lue lisää

MET-energiankulutuksen ja fyysisen suorituskyvyn mittari
Maksimaalinen hapenottokyky kestävyyskunnon mittarina
Liikunta kuluttaa energiaa, UKK-instituutin sivut
Sydänpotilaan toimintakyvyn tutkiminen, Käypä hoito
Fyysinen aktiivisuus MET-yksikköinä, Sydänliitto
MET-taulukot eri liikuntamuodoista eri intensiteetillä, Sydänliitto
MET ja muut fyysistä kuormitusta kuvaavat mittarit, Sydänliitto
Watit MET-yksiköiksi, Sydänliitto
Metabolic equivalent

MET
The Metabolic Equivalent of Task (MET), or simply metabolic equivalent, is a physiological measure expressing the energy cost of physical activities and is defined as the ratio of metabolic rate (and therefore the rate of energy consumption) during a specific physical activity to a reference metabolic rate, set by convention to 3.5 ml O2·kg−1·min−1. Originally, 1 MET was considered as the Resting Metabolic Rate obtained during quiet sitting.

MET is used as a means of expressing the intensity and energy expenditure of activities in a way comparable among persons of different weight. When 1 MET is the rate of energy expenditure while at rest,  4 MET activity expends 4 times the energy used by the body at rest. If a person does a 4 MET activity for 30 minutes, he or she has done 4 x 30 = 120 MET-minutes (or 2.0 MET-hours) of physical activity. A person could also achieve 120 MET-minutes by doing an 8 MET activity for 15 minutes. In Croatia they have a goal to achieve 1000 METminutes/wk and this can be collected f.e. from
  • daily walking (4MET, 5km/h) 30-40min (7x30-40x4= 840-1120 METmin)
  • 4x 60min/wk walking (4MET, 5km/h) (4x60x4= 960 METmin)
  • 4x 45min/wk 6 MET exercise (f.e.jogging 7km/h) (4x45x6= 1080 METmin)
During a working day MET should be under 30-40% from maximum and the short periods of aerobic stress 60-80% from max. It's difficult to find a suitable work to a person who's maximum MET is 6 or under. I work in hospital as a cardiac physiotherapist and for me my work is quite light when my maximum MET is 10. I have to exercise hard to keep this! I calculated also my energy expenditure during exercise and the result was about 1500kcal/wk. With this consumption I should lost my weight almost 1kg/month (not happening). I eat too much :)

torstai 30. elokuuta 2018

Mr. Sauna, Jari Laukkanen

Minulla on ilo ja kunnia esitellä: kardiologi Jari Laukkanen Jyväskylästä. Ennen Rovaniemen ja Jyväskylän kausiaan Jari on ollut töissä myös KYSissä, mutta tutustuin häneen oikeastaan vasta Suomen Fysioterapeuttien sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuosituksen laatimisen yhteydessä noin 2011.

Jari on ollut kiinnostunut sydänkuntoutuksesta pitkään ja puhunut paljon myös rasituskokeen merkityksestä, se kun on nykyisin melko vähän käytetty muussa kuin alkudiagnoosivaiheessa vaikka myös liikuntaohjelman suunnitteluun siitä olisi iso apu.
Viime aikoina Jari on ollut paljon esillä saunomisen terveysvaikutusten tutkimusten tiimoilta. Nässä tutkimuksissa on ollut mukana myös Jarin vaimo Tanja. Viime kevään Europrevent-kongressissa Jari oli kutsuttuna puhujana ja Liisan kanssa voimme todistaa, että oli kyllä pätevä esitys. Saunahan edistää  sydän- ja aivoterveyttä:  4-7 kertaa viikossa saunovilla on tutkimusten mukaan 66% pienempi riski sairastua Alzheimerin tautiin kuin kerran viikossa saunovilla. Eikö ole mukava, että meillä suomalaisilla on luonnostaan ainakin yksi terveellinen elämäntapa!

Tällaisia asioita Jari kertoili:

Toimin Keski-Suomen keskussairaalassa kardiologian erikoislääkärinä (oyl), painopiste
on invasiivisessa kardiologiassa. Professorina olen Jyväskylän yliopistossa.

Viime aikoina olet ollut kovasti esillä sauna-tutkimusten tiimoilta, mistä sait idean tähän?
Saimme siihen idean vaimoni kanssa saunassa;)

Miten syke verenpaine käyttäytyvät saunoessa?
Saunominen laskee verenpainetta: 30 minuutin saunomisen jälkeen systolinen verenpaine laski tutkittavilla (miehillä) keskimääräisestä 137:sta 130:een ja diastolinen 82:sta 75:een. Verenpaine säilyi alhaisempana ainakin 30 minuttia saunomisen jälkeen. Syke puolestaan nousi saunomisen aikana samalla tavalla kuin kohtalaisen kuormittavassa liikunnassa.

Sauna edistää sydänterveyttä. Kuva: Liisa Lumiaho
Suomalaiset kestävät hyvin saunaa ja 80C löylyjä, miksi valitamme jos ulkolämpötila on 30C?
Saunassa ollaan verrattain lyhyt aika. On tutkimuksia mm siitä, että lämpimissä maissa
asuvilla on matalampi verenpainetaso. Ja kaikki eivät suinkaan valita (suomalaiset ovat  ehkä
tottumattomia lämpöön?)

Kuinka pian akuutin sydäntapahtuman tai sydäntoimenpiteen jälkeen voi alkaa saunomaan?
Kun tauti/oireisto on stabiili vrt. kuten liikunta - saunasta ei ole näiltä osin tarkkaan tutkittua tietoa. Haavat pitää olla parantuneet (esim. CABG), muuten voi mennä jo varsin pian...

Mitä verenkiertoelimistössä tapahtuu kun kuumasta siirrytään nopeasti kylmään, vaikkapa
hankeen kieriskelemään?
Verisuonet supistuvat, verenpaine nousee, stressihormonit muuttuvat elimistössä (Kukkonen-
Harjula K tutkinut tätä).

Miten lääkehoito tulisi huomioida saunoessa?
Verenpainetta alentava lääkitys on huomioitava: jos on jo matala verenpaine lääkkeiden jälkeen, se voi laskea saunassa liikaakin. Nitrolla voi olla sama vaikutus kuten tiedämme. Muuten ei juuri tarvitse huomioida.

Joko riittäisi saunasta, kerro vähän sydän ja liikunta-aiheista projekteista, joissa olet tai olet ollut
mukana
Jep, mediaa kiinnostaa nimenomaan se mikä kiinnostaa kansaa (esim. sauna). Kiinnostus toisaalta
mahdollistaa myös entistä paremman kansanterveystyön! Olen tutkinut liikuntaa ja
valtimotautien riskitekijöitä jo noin 20 vuoden ajan. Olen mukana kansallisten
liikuntasuositusten laadinnassa (Duodecim, käypä hoito, sydänfysioterapia, maakunta,
sydänkuntoutus maakunnassa/shp.ssä jne.)

Miten parantaisit suomalaista sydänkuntoutusjärjestelmää?
Ehdottomasti koskemaan kaikkia sitä tarvitsevia! Nykyään vain aktiivisimmat hakeutuvat kuntoutukseen ja liikunnan pariin!!! Kuntoutuksen kehitystyön laajempi ongelma on se, että tällä hetkellä tehdään erilaisia "pilotteja"; ympäri Suomea ja eri sairaaloissa eikä kehitetä kokonaisvaltaisesti koko Suomea koskevaa järjestelmää. Kokonaisvaltaisempaa otetta tarvittaisiin enemmän. Tutkimustyö on aivan keskeinen, jotta asiat tehdään oikein ja vaikuttavasti.

Mitä mieltä olet kliinisen rasituskokeen käytöstä, pitäisikö sitä hyödyntää enemmän myös
liikunnan suunnittelussa?
Kyllä, sitä tulee ilman muuta hyödyntää.

Millaisia terveisiä lähettäisit sydänfysioterapeuteille (miten meidän pitäisi työtämme kehittää
yms.)
Palautetta molempiin suuntiin (miten potilaan hoito/kuntoutuminen etenee ja mitä tulee
huomioida yms. oireet yms.)

Jari vastaili kysymyksiini hyvin asiallisesti, mutta kerron niiden ulkopuolelta, että hän harrastaa ragdoll-kissoja ja seuratansseja, jaksaa kantaa superpainavia matkalaukkuja ja jos luennon aihe on mindfulness niin homma hoituu. Jarilla on myös sellaista sydämen sivistystä, jota ei opita yliopistossa ja siksi hän on niin kovin tykätty ihminen (olen luonnollisesti hyvin kateellinen keskisuomalaisille, hävisimme tässä kisassa 10-0).
Ragdoll Kaneli eli Kantsu yrittää löytää makuupaikan kengästä

Watch and listen what Jari is discussing with Dr. Rhonda Patrick (video with Rhonda's authorization)


Summary

Jari Laukkanen is a cardiologist, who works in Central Finland´s main hospital in Jyväskylä and also as a professor in Jyväskylä University. I have got to know Jari when we were collecting a national exercise guidelines to coronary artery disease patients in 2011. Jari has been interested in cardiac rehabilitation for a long time. He has also written and talked about a clinical exercise test and warmly recommends an exercise test before rehabilitation.

During the last years Jari has been in news because of the sauna-studies, which he has done with his wife Tanja. Maybe sauna is our only healthy life style habit in Finland... It's good to go to sauna 4-7 times per week: the blood pressure decreases and it is also very relaxing and good for autonomic nervous system. Jari tells, that he got the idea about sauna-research when he was in sauna with his wife. Sauna has some benefits to cardiac patients, but if the medication has decreased the blood pressure very low, sauna can cause dizziness if the person stays too long time in a hot temperature. After an acute cardiac event patients can go to sauna when the situation is stable and the wounds have healed. In Finland we can enjoy sauna's very high temperature but complain when the weather is hot outside in summer time (not all but many of us, for example me), we are very conflicting people :)

I asked Jari also, how he would make Finnish cardiac rehabilitation system better and the answer was: "rehabilitation mus definitely be offered to all the patients who need it. Today only the most active patients go to rehabilitation and take exercise regularly. The big problem is that today there are a lot of different kind of pilot projects in Finland and there is a lack of comprehension rehabilitation system. Research is very important that we can do things properly and effectively."

Outside the interview: Jari and Tanja have ragdolls, they are very good dancers, Jari can carry very heavy suitcases (he kindly helped me with my overweight luggage) and if the name of the presentation is mindfulness, it's a piece of cake for him. Jari is very liked person and I'm quite jealous when they got Jari in Jyväskylä, we lost the competition 10-0.

Read more about the health benefits of the sauna



torstai 23. elokuuta 2018

Sydänkuntoutusta Kroatiassa

Osallistuimme Liisa Lumiahon kanssa Euro Prevent-kongressiin Ljubljanassa huhtikuussa. Olin käynyt Ljubljanassa ja tiesin, että se on sen verran pieni kaupunki, että uskallan vuokrata auton reissun ajaksi. Autoilusta tuli taas mieleen, että jos menisimme paikalle pari päivää aikaisemmin, matkaan voisi yhdistää jonkinlaisen tutustumiskäynnin. Krotialainen, meillä KYSissä väitöskirjansa tehnyt fysiatri Marinko Rade käytti kontaktejaan ja järjesti vierailun Opatijassa sijaitsevaan kuntoutuslaitokseen. Opatija on Kroatian puolella, lähellä Slovenian rajaa, joten ajomatkaa sinne tuli Ljubljanasta vain reilut 100km.
Yksi Thalassotherapian sisäänkäynneistä

Kuntoutuslaitoksessa, Thalassotherapia Opatijassa, meidät otti vastaan laitoksen johtaja, professori Viktor Percic sekä fysioterapeutti Paolo Soric (joiden nimien heittomerkkejä en osaa laittaa oikeisiin paikkoihin). He esittelivät taloa, oikeammin taloja, ja kertoivat sekä Kroatian sydänkuntoutussysteemistä että omista kehitysideoistaan. Laitokseen kuuluu sekä vanhoja suojeltuja rakennuksia että uudempia osia. Laitoksen palvelutarjonta on laaja ja jostain syystä Viktor puhui meille kauneusleikkaus-mahdollisuuksista, joihin olisi mahdollista tulla itse maksaen (ja jotka ovat kuulemma edullisia), hän ihan melkein suositteli toimenpiteitä meille...

Kroatiassa on tällä hetkellä vain 2 sydänkuntoutuslaitosta. Se on ongelma, koska monet potilaat eivät halua matkustaa kauas kotoa, vaikka kuntoutus lakisääteisesti kuuluu akuutin sepelvaltimotapahtuman jälkeiseen hoitoon. Uusia systeemejä pohditaan kovasti. Ongelmana pidettiin myös sitä, että laitoskuntoutusjakso jää kovin irralliseksi, sillä paikallisia sydänkuntoutustoimijoita ei juurikaan ole.

Paolo ohjaa vesiliikuntaa matalan riskin potilaille. Osallistujia oli n. 35.
Thalassotherapiassa käy kuntoutuksessa paljon myös ulkomaalaisia asiakkaita. Kuntoutus on halvempaa ja ympäristö miellyttävä. En tiedä, missä paikkakunnalla Kalle Palander aikoinaan sai intensiivistä fysioterapiaa, Kroatiassa kuitenkin.

Sydänkuntoutus oli sisällöltään samantapainen kuin meillä ja muualla Euroopassa. Liikuntatavoitteena he pitivät 1000METminuuttia/vk. Tämä vastaa n. 1000kcal energiankulutusta, minkä taas 70kg painava henkilö kuluttaa 4 tunnin ripeällä (5km/h) kävelyllä. Ei mahdoton viikkotavoite.

Ruotsalainen rouva oli tullut kuntoutukseen Opatijaan
Kun olimme seuraamassa allasvoimistelua, yksi osallistujista halusi tulla juttelemaan kanssamme. Hän oli ruotsalainen nainen, joka kertoi saavansa kuntoutuksen huomattavasti halvemmalla Kroatiassa kuin kotimaassaan. Hän myös kritisoi voimakkaasti kotimaansa terveydenhuoltosysteemiä ja varoitteli Suomea kulkemasta samaa tietä.

Jos nyt rupesit pohtimaan kuntoutukseen lähtöä Opatijaan  niin tässä muutamia hintoja:
  • EKG 11€
  • lääkärin tarkastus 50€
  • Ergospirometria määrittäen harjoittelualueen 103€
  • Ravitsemusneuvonta: sisältää ruokavalio- suunnitelman 55€
  • Kuntoutuspaketti: Lääkärintarkastus, lääk. (parafiini, vesijäähdytin tai IC-lamppu), sähköhoito (kymmeniä, DD, IFS, UZ, magneetti, galvaaninen virta jne.) 5 päivää 180€ ja 10 päivää 300€
  • Trigger-pisteiden käsittely 17€
  • Lipofiling huulet / posket alk. 350€
  • Rintojen suurentaminen alk. 3000€
Hintoihin lisätään arvonlisävero

Viktorilla ja Paololla oli mielessä idea, johon he toivoivat innostusta myös Suomesta. He olivat kuvanneet pyöräilyreittejä, joita sitten hyödynnettiin sydänpotilaiden kuntoutuksessa.
Paolo esittelee ideaa virtuaalipyöräretkestä

Video ei ole pelkkä liikkuva kuva vaan se on yhdistetty kuntopyörään niin, että vauhtia lisätessä tai ylämäessä vastus kasvaa ja alamäessä vastaavasti kevenee, harjoitteluun liittyy sykeseuranta. Ideana on, että kuntoutuja voisi harjoitella oman kuntonsa mukaisessa maastossa ja kun reittejä on kuvattu riittävästi, voisi kokeilla vaikka kotiseudun pyöräreittiä, aluksi turvallisissa olosuhteissa ennen maastoon lähtemistä. Ideaan liittyi lisäksi nettialusta, jonne potilaat voisivat tuoda liikuntatietojaan ja keskustella muiden harjoittelijoiden kanssa. Viktorin mielestä kilpailuhenkisyyttä kannattaisi hyödyntää, häntä itseään kun kilpailu motivoi aivan erityisesti. 

Ajattelin heti, miten mukava olisi Suomessa lähteä virtuaalipyöräretkelle Kroatiaan tai muuhun mukavaan maisemaan, vaikka jonkun toisen kanssa virtuaalisesti (kai siinä voi kuulumisia vaihtaa). Jos joku nyt kiinnostui aiheesta enemmän tai tietää vastaavista hankkeista, voin antaa Viktorin ja Paolon yhteystiedot, heillä oli kova halu tehdä yhteistyötä ja kehittää ajatusta eteenpäin.

Paolo kertoi vielä Kroatian fysioterapeuttikoulutuksesta ja se poikkesi aika tavalla suomalaisesta. Ensin suoritetaan 3 vuoden teoriajakso, jolloin ei ole käytännön harjoittelua. Allasvoimistelussa oli mukana kolme tällaista opiskelijaa ja tarkoituksena oli, että he saisivat kokemuksen potilaana olosta, he eivät siis ohjanneet ryhmää vaan harjoittelivat mukana. Perusjakson jälkeen mennään vielä yliopistoon pariksi vuodeksi täydentämään tutkinto, tähän sitten sisältyy jo käytännön harjoittelua. Valmistumisen jälkeen työskennellään kokeneen fysioterapeutin työparina ennen itsenäiseen työhön siirtymistä.
Paolo, Liisa ja minä
Kävelytie Adrianmeren rantaviivalla kuntoutuslaitoksen tuntumassa
Lopuksi pitää vielä vinkata, että Opatija on upea lomakohde!

Lue lisää

Thalassotherapia Opatija
Visit Opatija

Summary

We, Liisa Lumiaho and I, visited Croatian in April 2018. We had a possibility to make a 2-days trip to  Opatija. Professor Viktor Percic and physiotherapist Paolo Soric were our wonderful hosts in Thalassotherapia Opatija, which is the other of two cardiac rehabilitation institutes in Croatian.

In Croatian, cardiac rehabilitation belongs to all coronary artery patients, but the long distance is a big barrier to many patients. The repertory of rehabilitation and medical treatment services in Thalassotherapia is large. There is also possibility to come to rehabilitation by self paying. Viktor told us that there is also possibility to beauty surgery in his center (why this came into his mind when he was talking with us...) In the rehabilitation center we met a Swedish woman , who told that it's much cheaper to get rehabilitation in Croatian than in Sweden and she visits Thalassotherapia annually . 

Paolo and Viktor hope that they will get help in developing a virtual exercise system. In the photo Paolo is making a virtual exercise by bike but the exercise modality can be walking, jogging, hiking, skiing... If you are interested to co-operate with Viktor and Paolo or have some ideas about virtual exercise, please tell me and I can forward the contact information.

By the way, Opatija is a great destination of a holiday.

maanantai 20. elokuuta 2018

Saanko esitellä: Kai Savonen

Sain tehdä ensimmäisen kerran yhteistyötä Kain kanssa vuonna 1 tai 2, jolloin olimme kertomassa KYSin kardiologeille liikunnan merkityksestä. Kain tuolloisen vakuuttavan esityksen jälkeen meidän työ on ollutkin arvossaan! Myöhemmin olen onnekseni saanut tehdä yhteistyötä Kain kanssa monessakin yhteydessä, yhtenä isona projektina Suomen Fysioterapeuttien sepelvaltimotautipotilaan liikuntasuositus.

Kai Savonen on tullut tutuksi sydänfysioterapeuteille lukuisilla koulutuspäivillä ja sydänfysioterapia-pro-opinnoissa. Äärimmäisen huolellisesti valmistellut luennot ja selkeä esitystapa on antanut vastauksia moniin mielessä pyörineisiin kysymyksiin (tosin välillä saanut aikaan myös epätoivoa, kun on niin paljon asioita, joista vielä pitäisi tietää). Kai on suorapuheinen ja kriittinen, rehellinen ja luotettava. Hän osaa soveltaa tutkittua tietoa käytäntöön, mikä on meille potilastyötä tekeville tärkeää. Meille sydänfysioterapeuteille onkin muodostunut sellainen käsitys, että mitä Kai sanoo, siihen voi luottaa. Kyselin Kailta kaikenlaista, tällaisia juttuja hän kertoi:

Potilas on tutkittava huolellisesti ennen rasituskoetta
Kerro ensin itsestäsi

Työskentelen ylilääkärinä Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksella. Koulutukseltani olen liikuntafysiologi sekä liikuntalääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri. Tutkimustyötä olen tehnyt n. 20 vuotta liittyen laaja-alaisesti liikuntafysiologiaan ja liikuntalääketieteeseen. Eurooppalaisesta yhteistyöstä tärkeintä on ollut nyt kolme vuotta kestänyt jäsenyys Euroopan preventiivisen kardiologian yhdistyksen liikuntajaoksen johtokunnassa.


Mitkä ovat tärkeimmät suorituskyvyn parantumista selittävät tekijät kun sydän on sairas, eikä liikunnalla juurikaan pystytä vaikuttamaan sydänlihaksen pumppaustoimintaan?

Näissä tapauksissa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyky voi parantua työtä tekevässä lihaskudoksessa tapahtuvien muutosten avulla. Tällaisia ovat erityisesti lihasverisuonten endoteelitoiminnan paraneminen, uusien hiussuonten syntyminen ja mitokondrioiden määrän lisääntyminen. Lisäksi sydämessä on mahdollista aikaansaada suotuisia muutoksia sydämen diastolisessa toiminnassa, jolloin sydämen suorituskyky kokonaisuudessaan voi parantua, vaikka systolinen toiminta itsessään ei perussairauden takia paranisikaan.

Mihin perustuu liikunnan edullinen vaikutus sepelvaltimotaudin hoidossa? Mikä on vaaratekijöiden kannalta tärkein vaikutus?

Liikunnalla on lukuisia suotuisia vaikutuksia sepelvaltimotaudin hoidossa joko suoraan sepelvaltimoihin vaikuttamalla, tai toisaalta epäsuoraan taudin etenemiseen vaikuttaviin tekijöihin vaikuttamalla. Tärkein lienee sepelvaltimoiden endoteelin toimintaan kohdistuva vaikutus.

Kuinka paljon ja millä teholla pitää liikkua, että sepelvaltimotaudin eteneminen pysähtyy?​

Saksalaistutkimuksessa sepelvaltimotaudin etenemisen havaittiin pysähtyvän silloin, kun sydänterveellisen ruokavalion lisäksi pitkällä aikavälillä liikuntaa kertyi säännöllisesti vähintään 1600 kilokaloria viikossa. 70-kiloisella henkilöllä se tarkoittaa reipasta kävelyä (6 km/h) n. 5 tuntia viikossa. Potilaiden sepelvaltimotautilääkitys toki jatkui ennallaan elämäntapahoidon ohella.

Dynaamisen ja staattisen harjoittelun hemodynaamiset vaikutukset on hyvä kerrata

Olet väläytellyt ajatusta, että fysioterapeutit tekisivät kliinisiä rasituskokeita. Onko sinulla mielessä joku potilasryhmä?

Mielestäni fysioterapeutit voisivat tehdä kuormituskokeita kaikilla potilasryhmillä. Toki se edellyttää, että koetta tekevä fysioterapeutti osaa suorittaa kokeen oikein ja turvallisesti, ja että hoitovastuussa oleva lääkäri toteaa potilaan tilanteen olevan sellaisen, että koetta valvomaan ei tarvita lääkäriä.

Kuinka tarkka monitorointi sydänkuntoutusryhmissä pitäisi mielestäsi olla kun ajatellaan nykyistä tilannetta, että rasituskokeita ei ole tehty ennen harjoittelun aloittamista?

Jos kyseessä on korkean riskin potilas, kuntoutuksen alkuvaiheissa pitäisi olla mahdollisuus telemetriseen EKG-seurantaan. Jos kyseessä ei ole korkean riskin potilas, potilaan omiin tuntemuksiin ja terapeutin omaan havainnointiin perustuva tarkkailu riittää-

Kai johtamassa puhetta Europreventissä Ljubljanassa
Vakavailmeinen puheenjohtaja














Millaisia ohjeita, terveisiä tai palautetta haluaisit antaa sydänfysioterapeuteille

Fysioterapeuttien peruskoulutus antaa jo hyvät valmiudet. Sen jälkeen pitää vain kehittää ammattitaitoaan koulutuksissa käymisen, kirjallisuuteen perehtymisen ja muiden erilaisten koulutuskanavien hyödyntämisen kautta sinnikkäästi koko työuran ajan.

Miten itse ylläpidät fyysistä kuntoasi? 

Yritän liikkua sen minkä työltä ehdin. Työ vie valitettavasti aikaa omalta liikkumiselta, mutta yritän löytää käytettävissä olevalla vapaa-ajalla aikaa myös omaan liikkumiseen.

Summary

Kai Savonen M.D, the leader of Kuopio Research Institute of Exercise Medicine, has become familiar to cardiac physiotherapists in many seminars. Kai is very popular as an excellent lecturer. He has also made research during 20 years in exercise physiology and medicine. I had some questions about cardiac patients' exercise and this is what Kai answered:

"In cases where the heart muscle is seriously ill, the possibilities to increase exercise performance are in the body muscles, like endothelium function, capillary density and multiplication of mitochondrions . In addition exercise can cause some benefits in the heart´s diastolic function. Exercise has many benefits in coronary artery disease: it can affect coronary arteries directly or risk factors indirectly. The most important effect is probably the impact to endothelium of the coronary arteries.

German researchers have shown that when the patient takes the optimal medication, follows  the heart health diet and exercises regularly at least 1600kcal/wk (70kg person walks about 5h/wk, speed 6km/h), coronary artery disease's progression can stop.

In my opinion, the clinical exercise test can be made by physiotherapists when they have good education and the doctor has ensured that there is no need for doctor's supervision. 

About telemetric control: it's very good in the beginning of rehabilitation, at least in case of a high risk patient. If the patient is classified to a low risk group, I think that you can trust the patient's subjective feelings and the therapist's observations."

perjantai 17. elokuuta 2018

Uusi Sydänfysioterapia-Pro-kurssi starttaa


Paikoillenne, valmiit, NYT!

Ensimmäiset Sydänfysioterapia-Pro-fysioterapeutit valmistujaisissa
vetäjien ja Suomen Sydänfysioterapeuttien puheenkohtajan
Heidi Mahrbergin seurassa
Tänään alkaa toinen sydänfysioterapian syventävä, vuoden ajalle ajoittuva, 15 opintopisteen Sydänfysioterapia-Pro-opintokokonaisuus. Edellinen vastaava kurssi oli vuonna 2017 ja sille oli ilmeinen tarve, sillä koulutukseen osallistui 25 todella motivoitunutta fysioterapeuttia. Nyt alkava kurssi on hiukan pienempi.
Kardiologi Juhani Sneck luennoimassa
Edellisen kurssin osallistujien palautteen mukaan kurssi oli antoisa, mutta työllistävä ja näin on varmasti jatkossakin sillä asiaa kyllä riittää. Kuitenkin näyttää, että hyvä motivaatio saa suoriutumaan mistä vain. Meille ohjaajille, Liisa Lumiaholle ja minulle, kurssi antoi aivan valtavasti virtaa ja jaksamista koko vuodelle, kiitos ihanien opiskelijoiden. Asiantuntijamme Kai Savonen, Juhani Sneck ja Arto Hautala olivat tykättyjä, selkeäsanaisia luennoitsijoita ja he puolestaan olivat vaikuttuneita opiskelijoiden innostuksesta ja ovat lupautuneet mukaan jatkossakin.

Heli Suhonen ja Maivi Lepistö kokeilemassa testipaikkaa
 laboratoriomestarin kanssa


Syventävän kurssin tavoitteena on nimensä mukaisesti syventää tietoja ja taitoja sydänsairaan asiakkaan ohjauksessa sekä innostaa kehittämään fysioterapiaa näyttöön perustuvaan tietoon pohjaten. Olisi mukava pitää mukana vieläkin enemmän konkreettista käytännön harjoittelua, sillä testauspäivä "oikeiden" potilaiden kanssa sai paljon positiivista palautetta.

Vaikka rasituskokeita tehdään aikaisempaa vähemmän, sen merkitys liikuntaohjauksessa ei ole kadonnut minnekään. Liikuntaa tärkeänä pitävät kardiologit suosittelevat rasituskoetta ja on myös väläytelty ajatusta, voisivatko fysioterapeutit ottaa rasituskokeen tehdäkseen.





Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Kai Savonen
 valvomassa rasituskoetta

Kurssin yhtenä tavoitteena on sydänfysioterapeuttien verkostoitumisen edistäminen. On tosi mukava tietää, että on olemassa kolleega, jonka kanssa voi vaihtaa mielipitetä tai kysyä neuvoa ja tämä on paljon helpompaa kun on tavattu ja tutustuttu. Itselleni tämä on ollut vuosien mittaan monta kertaa pelastus kinkkisestä tilanteesta. Tiedon ja ohjausmateriaalin avoin jakaminen kolleegoiden kesken on aina ollut yksi sydänfysioterapeuttien keskeisistä arvoista.



Liikuntafysiologi Arto Hautala puhuu voimaharjoittelusta

Olemme tutustuneet opiskelijoihin jo netin välityksellä, nyt  on mukava sitten tavata livenä. Ensimmäinen lähijakso on Kuopiossa, muita lähijaksopaikkakuntia ovat Punkaharju, Jyväskylä ja Tampere. Lähijaksojen paikkakunnat ovat valikoituneet sen perusteella, mistä löytyy aktiivisia järjestäjiä.

Tervetuloa uudet opiskelijat! Toivotaan meille mukavaa yhteistä vuotta!




Lue lisää
www.sydanfysioterapeutit.fi
Pro-sydänfysioterapeutit

Summary

Today is starting a course of advanced special studies for the physiotherapists in cardiac rehabilitation, Cardiac physiotherapy-Pro. The first course was 2017 and there were 25 highly motivated physiotherapists in those studies. It was very inspiring to be a tutor and I think I got a very good energy boost from the students. The experts, cardiologist Juhani Sneck, sport cardiologist Kai Savonen and exercise physiologist Arto Hautala gave the latest evidence based information about cardiac rehabilitation and they were also impressed about the enthusiasm of the students.

One of the goal of the course is the network with cardiac rehab professionals. It is much easier to ask for advice or opinion if you know people personally. I have been saved so many times, thanks to my clever colleagues.

The studies take one year and include contact sessions and home studies. The year will be hard but rewarding. So, wellcome new students!

And here we are on the first day with Bittium-EKG (Biolink), the Finnish innovation in cardiac rehabilitation.

Eero is introducing Biolink-system to students
Santtu tells about st-depression 







maanantai 6. elokuuta 2018

Opintomatkalla Saksassa

Huhtikuussa 2018 olimme TAYSin Sydänsairaalan sydänfysioterapeutin Päivi Tiilikaisen kanssa tutustumismatkalla Saksassa. Tavoitteena oli tutustua toimintaan ja saada uusia virikkeitä oman toiminnan kehittämiseksi. Ajatuksia ainakin heräsi kun päät punaisina yritimme keskittyä ymmärtämään kuulemaamme ja saamaan omat ajatukset muotoiltua sanoiksi.

Drei-Burgen-Klinik

Heiz selvittää harjoitusprotokollaa
Tutustumiskohteena oli Drei-Burgen-klinikka, joka on yksi maan 270:sta sydänkuntoutuslaitoksessa. Klinikka sijaitsi erittäin kauniissa ympäristössä, Nahe-viinin viljelyalueiden tuntumassa Bad Kreuznachissa. Majoituimme klinikan lähistöllä sijaitsevaan pieneen Bad Munster am Stein-Ebernburgin kylään, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi: matkoihin ei mennyt aikaa, auton sai ilmaiseen parkkiin ja kylässä oli useita kodikkaita viinitupia (joihin tietenkin vain kurkistimme ovelta).

Heiz, minä, Rodrigo ja Päivi
Heinz Lowis, joka on vieraillut muutamaan otteeseen Suomessakin, otti meidät vastaan ja oli järjestänyt intensiivisen ja saksalaisen täsmällisen ohjelman. Hänen seuranaan oli Rodrigo (viralliselta nimeltään Yarkin Rodriguez Feraud), joka työskentelee sydänkuntoutuksen välineistöäkin valmistavassa Customed-firmassa. Rodrigo piti huolen, että hetkeäkään ei ollut tylsää. Molemmat isäntämme olivat koulutukseltaan sports therapisteja, mikä käsitykseni mukaan vastaa liikuntafysiologia. Fysioterapeutit kyseisessä laitoksessa antoivat perinteisiä fysikaalisia hoitoja, yksilöfysioterapiaa ja ohjasivat esimerkiksi sauvakävelyryhmiä. Harjoittelu rytminseurannassa kuului sportsterapeuteille.

Saksassa sydänkuntoutus kuuluu automaattisesti akuutin sydäntapahtuman jälkeiseen hoitoon. Kolmen viikon laitoskuntoutusjaksolle tullaan joko suoraan sairaalasta tai lyhyen kotijakson jälkeen. Sairausvakuutus korvaa kuntoutuksen ja se on potilaalle ilmaista.

Sydänkuntoutuksen sisältö on melko samanlainen kuin meillä Suomessasin KELAn kuntoutusjaksolla eli moniammatillista. Kiertäessämme klinikalla, tuntui, että fysikaaliset hoidot ovat paljon laajemmin vielä käytössä siellä kuin meillä.

Kestävyysharjoittelu

Sydänkuntoutuksen keskeisin osa oli kestävyysharjoittelu kuntopyörällä rytminseurannassa. Käytössä ollut laitteisto mahdollisti 10-15 potilaan yhtäaikaisen harjoittelun yhden terapeutin valvonnassa.

Harjoitus aloitettiin kuormalla, joka oli 40% rasituskokeessa saavutetusta maksimikuormasta ja lisättiin tuntemuksia seuraten vähitellen 60%:iin max:sta. Tämä vastaa arvioitua aerobisen kynnyksen tasoa. Mikäli rasituskokeessa oli ilmennyt iskemiaa, käytettiin sykereserviä rasitustason määrittelyyn eli harjoitus tapahtui sykereservin 50-70% tasolla (leposykkeeseen lisättynä). Kuntopyöräharjoittelua oli 5 päivänä viikossa, 30 minuuttia kerrallaan.

Subjektiivisen kuormituksen arvioinnissa Heinz piti Borgin/ RPE-asteikkoa potilaalle turhan moninumeroisena ja olikin kehittänyt oman systeemin, joka tuntui hyvin järkeenkäyvältä. Asteikolla 1-7 potilas arvioi erikseen hengästyneisyyttä ja lihasten väsymistä (1-2 liian vähäinen, 3-5 sopiva harjoittelutaso, 6-7 liian voimakas). Arvion tulkinta oli hyvin simppeli:

  • jos molemmat arviot matalat, lisätään kuormaa ja jos liian korkeat, vähennetään, jos tasolla 3-5, kuormitus sopiva
  • jos hengästymisen ja lihasten väsymisen välillä epäsuhta, yhtäjaksoinen harjoittelu vaihdetaan intervalliharjoitteluksi ja siinäkin kuorma määritettiin matemaattisen tarkasti. Tätä käymme koulutuspäivillä läpi.
  • intervalliharjoittelussa Heinz suosi pääsääntöisesti rytmitystä, jossa kuormitusvaihe on puolet lepoajan pituudesta
  • jos hengästymisen ja lihasten väsymisen välillä ei ole epäsuhtaa, mutta laskennallinen kuormitustaso tuntuu potilaasta silti matalalta tai hän haluaisi harjoitella kovemmalla teholla, mitataan ennen kuorman lisäämistä laktaatti. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että 30 minuutin harjoituksessa mitataan laktaatti korvalehdestä 20 ja 30 harjoitusminuutin kohdalla ja jos näiden ero on alle 0,5mmol/l, kuormaa voidaan lisätä
Sydänkuntoutujat kestävyysharjoittelussa

Rytminseurantamonitori
Voimaharjoittelu puolestaan ei ollut näin tarkkaan määriteltyä. Potilaat kävivät toki kuntosalilla, mutta pääpaino oli kestävyysharjoittelussa.

Seuratessamme potilaita, huomiota kiinnitti heidän ikä: iso osa potilaista vaikutti varsin nuorilta. Osittain tätä selitti se, että sairausvakuutus maksaa kuntoutuslaitokselle vähemmän yli 65-vuotiaista, joten kuntoutuslaitoksilla on houkutus tarjota palveluja tätä nuoremmille.

Vierailu oli antoisa ja olimme hyvin vaikuttuneita saksalaisesta vieraanvaraisuudesta, Heinz ja Rodrigo olivat jopa varanneet huoneen hotellistamme voidakseen viedä meidät aamulla klinikalle. Vaikka ohjelma oli virallisenoloinen, tapaaminen oli rento ja kaikin puolin mukava. Luulen, että tulemme kuulemaan näistä pojista jatkossakin.



Viiniviljelmiä Reinin rannalla

Lue lisää

Drei-Burgen-Klinik
Cardiac Rehabilitation in Germany


Summary

In April 2018 I visited Germany with Päivi Tiilikainen, who works in Tampere Heart Hospital as a cardiac physiotherapist. I had met Heinz Lowis earlier in Finland and he kindly accepted our request to visit his clinic. Heinz works in Drei-Burgen-Klinik, which is one of  Germany's about 270 Cardiac Rehabilitation Institutes. Our hotel was near the rehabilitation center, in Bad Munster am Stein-Ebernburg, a very nice little town.

In German, cardiac rehabilitation is paid by health insurance company and is offered to all patients after an acute cardiac event. The normal rehabilitation period takes 3 wks and contents the same elements as Finnish multiprofessional cardiac rehabilitation.

Endurance training is the basic of exercise based rehabilitation. Heinz thinks that Borg's scale is too large to patients to evaluate the subjective stress and he has developed his own, very reasonable scale. Heinz's scale is from 1 to 7 and he evaluates separately breathing and muscle fatiguing. Based on this evaluation, he decides if the exercise load is suitable or if he has to modify the exercise modality.

We were very satisfied with our visit. As a bonus we met also Rodrigo, the sport therapist from Munich. Rodrigo was full of life, joy, humor and had salsa in his blood, we really enjoyed our time in Bad Kreuznach. We thank our hosts and hope to meet them again.

maanantai 30. heinäkuuta 2018

Huh hellettä

Kuumuus kuormittaa

Tänä kesänä on saatu nauttia poikkeuksellisesta lämmöstä. Kaikki eivät kuitenkaan lämmöstä nauti ja joillekin se on jopa haitallista. Sydänsairaalle kuumuus voi olla erityisen rasittava. Pitkään jatkuva kuumuus lisää etenkin vanhusten kuolleisuutta. 



Moniin muihin maihin verrattuna suomalaisille sopiva optimilämpötila on yllättävän alhainen, 14-15 astetta (onkohan tämä edes totta, mehän kuollaan jo huoneenlämmössä!). Välimeren maissa vastaava lämpötila on 22 ja 25 lämpöasteen välillä. Taiwanissa jopa 32 astetta. Sydänsairaalle kuumuuden haitat liittyvät yleensä nestehukkaan: juominen jää liian vähäiseksi, verenpaine laskee, syke nousee, elimistön kuivuminen altistaa eteisvärinälle jne. Potilailla, joilla on käytössä nesteenpoistolääkitys, liiasta juomisesta on usein varoiteltu. Helteellä tämä saattaa olla ongelmallista, jos juominen jää vähäiseksi. Joskus voi olla tarpeen tarkistaa diureettiannostusta jos juomisen lisääminen ei riitä.

Kuumaan sopeutuminen

Ihminen sopeutuu kuumaan ilmastoon muutamassa viikossa. Kehon lämmönhukkamekanismit kuten hikoilu ja pintaverenkierron lisääntyminen käynnistyvät ympäristölämpötilan kohotessa. 

Kun ympäristön lämpötila ylittää ihon pinnan lämpötilan (n. +32 °C), hikoilu on ainoa keino poistaa lämpöä kehosta. Hikoilemista haittaa tai estää korkea ilmankosteus sekä esimerkiksi antikolinerginen lääkitys ja tällöin koko kehon lämpötila alkaa nousta. Hikoillessa elimistö myös menettää nestettä, mikä lisää kuivumisen vaaraa kuumassa. Pintaverisuonten laajenemisesta aiheutuvan verenpaineen laskun kompensoimiseksi syke kohoaa ja sydämen työteho lisääntyy. Ikääntyessä lämmönsäätely heikkenee entisestään.

Fyysinen rasitus kuumassa

Sydämeen kohdistuva rasitus kasvaa kuumassa työskenneltäessä, sillä verta ohjautuu kuumassa iholle elimistön viilentämiseksi sitä enemmän, mitä raskaampi työ ja kuumempi ympäristö on kyseessä. Verenkierron ohjautuminen iholle voi vähentää työskentelevien lihasten verenkiertoa, jolloin lihakset väsyvät. Kun ihminen tekee maksimaalista lihastyötä, luustolihakset tuottavat 30–40 kertaa enemmän lämpöä kuin muu elimistö. Tällöin ruumiinlämpö voi nousta jopa 40 asteeseen. Sen seurauksena ihon verenkierto voimistuu ja sitä kautta lämmönhukka suurenee. 



Fyysisessä rasituksessa hellesäässä on juotava riittävästi nestehukan korvaamiseksi, lämpötilasta riippuen 1-2 desilitraa kerrallaan, 3-4 kertaa tunnissa. Kevyessäkin työssä nesteitä on syytä nauttia, mutta toisaalta pitää välttää ylinesteytystä. On helppo ymmärtää, miksi sydänsairaalle ei suositella pitkäaikaista fyysistä kuormitusta helteessä.

Lue lisää

Potilaan lääkärilehti: Helle rasittaa sydäntä

Summary

This summer has been extremely warm in Finland and it can harm cardiac patients, especially the old ones. The optimum temperature for finnish people is about 14-15 C degrees (which is hard to believe), much lower than in southern countries, for example in mediterranean countries it is 22-25C.

The harms are usually connected to dehydration that is not compensated by adequate drinking (even 1-2dl, 3-4 times an hour). At temperatures above 32C the body has only sweating as a weapon against heat and if the humidity is high, this doesn't work. When working in high temperatures the circulation of the skin increases, the blood pressure decreases and the heart rate grows, which can lead to symptoms in cardiac diseases. It is easy to understand why we want to limit our patients' heavy exercise or physical work when the weather is very warm.




perjantai 13. heinäkuuta 2018

Mikä tekee fysioterapeutista sydänfysioterapeutin?


Sydänfysioterapeutti on yksinkertaistettuna fysioterapeutti, joka on suorittanut riittävät ammatilliset täydennysopinnot ja työskentelee fysioterapeuttina sydänpotilaiden kanssa. Suomen Sydänfysioterapeutit on hakenut ja saanut rekisteröinnin Sydänfysioterapian Pro-koulutukselle eli Pro-tunnus on vain koulutuksen käyneiden käytössä. Järjestyksessä toinen Pro-koulutus alkaa siis elokuun puolivälissä ja sen jälkeen Pro-tunnuksen saaneita sydänfysioterapeutteja on Suomessa noin 45. Koulutus antaa käsityksen, mitä kaikkea pitää osata ja toivottavasti innostuksen aiheeseen, opiskeleminenhan ei taida loppua milloinkaan.




Sydänfysioterapian osaamisalueet


Sydänfysioterapian perusteet ovat vahvasti liikuntafysiologian sekä sydämen ja verenkiertoelimistön toiminnan tuntemisessa. Kun nämä perusasiat ovat hyvin hallinnassa, on helppo ymmärtää, miksi keho käyttäytyy niinkuin käyttäytyy kun sydän ei toimikaan normaalilla tavalla. Myös liikuntaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet hahmottuvat näiden perusasioiden pohjalta. Riskien minimoimiseksi hätätilanteessa toimiminen kuuluu perusosaamiseen.

Liikuntalääketieteen osaaminen on sydänfysioterapian kulmakiviä. Liikunnan vaikutukset elimistön toimintaan ja säätelyjärjestelmiin ovat liikunnallisen sydänkuntoutuksen perustana ja siksi on tärkeä ymmärtää, millaisella liikunnan määrällä, intensiteetillä ja menetelmällä näitä vaikutuksia on mahdollista saavuttaa.

Kun tiedetään, miten elimistö toimii ja miten liikunnalla toimintakykyä voidaan sydänsairaudessakin parantaa, alkavat korostua ohjausosaamiseen liittyvät tiedot ja taidot. Paitsi että osataan tutkia potilas ja laatia liikuntasuunnitelma sekä ohjata harjoittelu, ohjausosaaminen vaatii potilaan kuuntelemista ja yksillöllistä ohjausmenetelmien valintaa.

Sydänpotilan liikunnan hyödyistä on vahva tutkimusnäyttö, joka perustuu satoihin randomoituihin kontrolloituihin tutkimuksiin ja niistä tehtyihin meta-analyyseihin. Fysioterapiasuositukset, jotka on laadittu tutkimusnäytön pohjalta, antavat hyvät raamit fysioterapian sisältöön. Tutkimustietoa tulee kuitenkin kasvavalla vauhdilla lisää ja sen lukemista ja tiedon hakua tulee opetella. Kaikki tutkimus ei täytä hyvän tutkimuksen kriteereitä ja onkin osattava erottaa jyvät akanoista. 

Vahvasta tietoperustasta ja käytännön kokemuksesta syntyy asiantuntijuus, jota joskus joutuu tyrkyttämään jopa muulle sydänpotilaita hoitavalle tiimille, fysiatriasta puhumattakaan. Asiantuntijaverkosto, joka koostuu oman työyhteisön kardiologian asiantuntijoista ja valtakunnallisesta sydänfysioterapeuttiverkostosta antaa tarvittaessa apuja. Kynttilää ei saa kätkeä vakan alle, sydänfysioterapiasta on pidettävä ääntä. Ja kolleegalle toiselle puolelle Suomea voi aina soittaa. Meillä ei ole sponsoreita kuten lääkehoidoilla, joten fysioterapia helposti unohdetaan. Työlleen saa arvostusta tekemällä työn hyvin, mutta myös tekemällä se näkyväksi, tekemällä innolla moniammatillista yhteistyötä sekä tarjoutumalla rohkeasti asiantuntijatehtäviin.

Digitalisaatio leviää kovaa vauhtia jopa päiväkoteihin. Terveydenhuollossa se on jo tätä päivää, mutta tulee lisääntymään dramaattisesti. Ei auta pullikoida vastaan vaan alkaa opetella teknologian käyttöä ja näkemään sen mahdollisuuksia oman työn tukena.

Muuttuvassa työelämässä eteen tulee tehtäviä, joihin ei ole saanut alunperin koulutusta eikä ne ehkä ole tavanomaisia fysioterapeuteille. Ei kannata ensimmäisenä tyrmätä näitä. Uudet tehtävät voivat olla innostava haaste, etenkin jos niillä on yhtymäkohtia sydänfysioterapeutin työhön, esimerkkinä vaikka kliinisen rasituskokeen tekeminen. 

Sydänfysioterapian osaaminen vaatii siis tietoa, taitoa ja pelisilmää eikä kukaan kai milloinkaan voi sanoa olevansa kaiken oppinut . Ei kannata ahdistua vaikka usein tuntuu, että ei pysy millään kehityksen kelkassa. Teknologiabuumista huolimatta työtä tehdään ihmiseltä ihmiselle, sydämestä sydämeen.